Kielipoliisit

[Snakster]

On siis kirjoittaa ja kirjoitella. Tai lukea ja lueskella. Ensimmäinen on ihan perustekemistä ja toinen vähän niinku sillee puolihuolimattomasti puuhastellen.
Jos teeskentelee kirjoittamista niin on kirjoittavinaan. Tetenkin jos vain teeskentelee puolihuolimatonta kirjoittelemista eli on kirjoittelevinaan, niin voikin kirjoittaa ihan tosissaan ja vain teeskennellä välinpitämätöntä kirjoittelemista...
Olet oikeassa. Suomen kielen vivahteet ovat melko mahdottomia ulkomaalaisen oppia. Neil Hardwick on poikkeus, joka on pystynyt leikittelemään suomen kielellä.

Se on ihan selvää, miten juoksentelu suhteutuu juoksemiseen, mutta mitenkäs sitten työskentely?

 

[mutina]

Se on ihan selvää, miten juoksentelu suhteutuu juoksemiseen, mutta mitenkäs sitten työskentely?

Tästä -skely/u -päätteestä jutustelusta yleisin kiistakysymys taitaa olla ammuskelu. Kun media kertoo ampumistapauksista, aiheuttaa tuo verbimuoto paljon pahaa mieltä, eikä ihme. Kyseisellä päätteellä on näet kaksi pääasiallista käyttötapaa. Usein sen merkitys on hauskanoloinen: juoksentelu, lennähtely, lemmiskely jne. Kuitenkaan kukaan ei varmaan pidä ilmaisua "silmitön ammuskelu" hupaisana, vaikka pääte siihen suuntaan osin ohjaakin. -Skelu-pääte on nimittäin myös satunnaisuutta osoittava, eli jotain tapahtuu silloin tällöin, harvakseltaan.

Kolmanneksi on ryhmä sanoja, joissa pääte on "jähmettynyt" ja saanut erityismerkityksen, kuten juurikin työskentely ja opiskelu.

 

[Tadu]

Me Naiset | Suomen kielen ärsyttävin väärin kirjoitettu sana on nyt valittu – suomalaisten ylivoimainen inhokki paljastui

Me Naisten kysely paljasti, mikä väärin kirjoitettu sana kiukuttaa suomalaisia kaikkein eniten.

www.is.fi

Mjoo ne klassiset virheet tuolla.

Itseäni ärsyttää kun ihmiset eivät osaa ilmansuuntia. Peruspulliaisille tuntuu nykyään olevan ihan mahdotonta, ja vaikka kun radiossa toimittaja kertoo säätiedotusta niin se menee jotenkin näin: "Jyväskylän yläpuolella on sateista, mutta alapuolella on poutaa". Wtf?!

 

[Hamu]

Se on ihan selvää, miten juoksentelu suhteutuu juoksemiseen, mutta mitenkäs sitten työskentely?

Työ-substantiivista on kontinuatiivis-frekventatiivisella -skentele-johtimella johdettu verbi työskennellä (työ/skentele/n) ja siitä edelleen substantiivi työskentely. Kontinuatiivinen merkitsee jatkuvaa ja frekventatiivinen toistuvaa tekemistä; sellaistahan työn tekeminen on.

Läheinen ja merkitykseltään samantapainen johdin on -skele. Näihin johtimiin saattaa liittyä sivumerkityksenä myös se, että tekemisellä ei ole selkeää lopputulosta tai tekeminen on jokseenkin päämäärätöntä: kävellä > käveleskellä, uida > uiskennella, juosta > juoksennella, ampua > ammuskella.

Aina tätä sivumerkitystä ei siis kuitenkaan ole. Esimerkiksi opiskella voi hyvinkin päämäärätietoisesti; luonteeltaan opiskeleminen on kuitenkin toistuvaa ja jatkuvaa, kuten jo johtimesta käy ilmi.

Johtaminen on suomessa erittäin merkittävä ja paljon käytetty sananmuodostuskeino. Johtimilla on usein jokin tyypillinen perusmerkitys. Merkityksen voi helposti hahmottaa esimerkiksi -tOn-loppuisista adjektiiveista (rahaton, syytön, voimaton, ymmärtämätön) tai -in-loppuisista substantiiveista (keitin, avain, tulostin).

 

[heavy]

Kielen ja kirjoittamisen suurena ystävänä tämä ongelma häiritsee: kolmevuotinen ja kolmivuotinen, molemmat vai vain toinen oikein?

Let Me Google That

For all those people that find it more convenient to bother you with their question than to google it for themselves.

letmegooglethat.com

 

[Vepe21]

Kielen ja kirjoittamisen suurena ystävänä tämä ongelma häiritsee: kolmevuotinen ja kolmivuotinen, molemmat vai vain toinen oikein?

Molemmat on oikein, mutta kolmi- on yleisempi muoto: Kielitoimiston sanakirja

 

[heavy]

Muuten hyvä mutta tälläkään palstalla ei tehtäisi juuri mitään jos kysyminen olisi kielletty. Huono provo.

Jään odottamaan jos joku viitsisi olla tosissaan.

Linkkini antoi kyllä oikean vastauksen, mutta ei se sinua kiinnostanut vaan oman viestimääräsi kasvattaminen...

 

[Kerouac]

Helvetti, että osaakin nyppiä joskus yksi todella yleinen virhe täällä Jatkoajasssa. Vaikka kuinka olisi vaikea ulkomaalainen nimi, niin se genetiivi kirjoitetaan aivan normaalisti nimi + n. Tai jos se nimi päättyy konsonanttiin, niin sitten otetaan sidevokaaliksi i. Mutta missään oloissa ei käytetä kaksoispistettä!

Barkov -> Barkovin
Dostal -> Dostalin

Okei, se poikkeus, jossa ei käytetä sidevokaalista muotoa, on se jos nimi kirjoitettuna päättyy konsonanttiin, mutta äännettynä vokaaliin. Silloin käytetään yksinkertaista heittomerkkiä. Niinkuin vaikka Lemiux'n tai Ciairveaux'n.

Mutta Dostal:n tai Lemieux:n tai Harper:n on nyt vain yksiselitteisesti väärin.

EDIT: Todetakseni Wiion lait oikeaksi, tokihan minulla oli itselläni lyöntivirhe :D

 

[redpecka]

Pitäisi huoltaa kielioppiani. En tiedä onko joku muistinmenetys vai pelkkä kännääminen, mutta alkaa ihan perus kieliopit hämärtymään. Ehkä tämä kirjoittaminenkin on/olisi taito jota pitäisi aktiivisesti ylläpitää. Koulunpenkistä aikaa. Ja kirjainmerkeissäkin on kaikki kotimaiset kielikukkassivut mutta kuka niitä jaksaa sevinpäin tentata.

Tiedän Jatkiksessa olevan ammattilaisia joilta voisi kysyä neuvoa vaikka tässä ketjussa, mutta pitäisi jotenkin edes jäsennellä itselleen mitä ollaan kysymässä.

Turha kai mainita, että sanaliittojen kanssa olen ihan hukassa.

Ja yksi tärkeä kysymys olisi: milloin käytetään genetiiviä huvikseen ja milloin sitä ei käytetä? Ja mikä ero niillä on?

"Näin sen olevan talo/talon." Ja jotta voisin edes etsiä näitä muotoja jostain niin onko tälle ilmiölle jotain nimeä/hakusanaa?

PS. Olis hirveetä jos olisi ulkomaalainen tyttöystävä ja pitäisi sille opettaa suomea.

 

[finnjewel]

Ja yksi tärkeä kysymys olisi: milloin käytetään genetiiviä huvikseen ja milloin sitä ei käytetä? Ja mikä ero niillä on?

"Näin sen olevan talo/talon." Ja jotta voisin edes etsiä näitä muotoja jostain niin onko tälle ilmiölle jotain nimeä/hakusanaa?

PS. Olis hirveetä jos olisi ulkomaalainen tyttöystävä ja pitäisi sille opettaa suomea.

Otetaan ensin tämä pulma.
Kokeile ensin mikä on sijamuoto ilman toista verbiä, ilman sanaa "näin":
Se oli talo. -> Näin sen olevan talo.
He rakensivat taloa. -> Näin heidän rakentavan taloa.
He rakensivat talon. -> Näin heidän rakentavan talon.
Mies löi koiraa -> Näin miehen lyövän koiraa.
Mies tappoi koiran -> Näin miehen tappavan koiran.

Lauseen objekti pysyy entisessä sijamuodossa, vaikka lauseeseen tulee uusi predikaatti ("näin").

 

[redpecka]

Otetaan ensin tämä pulma.
Kokeile ensin mikä on sijamuoto ilman toista verbiä, ilman sanaa "näin":
Se oli talo. -> Näin sen olevan talo.
He rakensivat taloa. -> Näin heidän rakentavan taloa.
He rakensivat talon. -> Näin heidän rakentavan talon.
Mies löi koiraa -> Näin miehen lyövän koiraa.
Mies tappoi koiran -> Näin miehen tappavan koiran.

Lauseen objekti pysyy entisessä sijamuodossa, vaikka lauseeseen tulee uusi predikaatti ("näin").

Näissä esimerkeissä korva kyllä kertoo oikean muodon, paitsi juuri tuossa ekassa, jossa jää vähän epävarmuutta ilmaan. Mutta tämä on hyvä ohje kun tulee vastaan jatkossa näitä.

Ja joskus näkee täälläkin pitkiä lauseita, jossa on lähdetty kummallisella lauserakenteella liikenteeseen ja sillä muodolla sitten edetään aina hölmön_kuuloiseen loppuun asti. Kuten tietysti pitääkin. Itse jos huomaan joutuneeni tuollaiseen rakenteeseen, luovutan ja mietin miten muulla_tavoin sen voisi sanoa. En keksi tässä nyt esimerkkiä, mutta sellainen missä näitä genetiivejä on sitten joka sanassa. Jos ette ymmärtäneet niin voin yrittää etsiä tai keksiä sellaisia.

Haa, keksin tuossa juuri miten kertoa etten osaa sanaliittoja, mutta tiedän etten tiedä. Puoliksi fiksu_kaveri.

 

[Mängimies]

Siellä oli mies ja koira -> Näin siellä olevan mies ja koira.

Ei toimi.

 

[redpecka]

Siellä oli mies ja koira -> Näin siellä olevan mies ja koira.

Ei toimi.

Tai jos tuota @finnjewel esimerkkiä seuraa niin eikö tämä olisi:

Ne olivat mies ja koira -> Näin niiden olevan mies ja koira.

Sinun esimerkissä kyllä pitäisi tulla miehen ja koiran... Mikähan ero näissä sitten?

 

[finnjewel]

Siellä oli mies ja koira -> Näin siellä olevan mies ja koira.

Ei toimi.

Näin miehen ja koiran. -> Näin siellä olevan miehen ja koiran.

 

[Mängimies]

Näin miehen ja koiran. -> Näin siellä olevan miehen ja koiran.

Niin mutta jos ensimmäinen lause on tuo ”siellä oli...”, niin tuo ym. logiikka ei toimi.

 

[UnenNukkuja]

@redpecka kuulostaa aivan minulta. Kielioppini on todella hyvä, mutta palstoilla ote lipeää liian herkästi nykyään. Täälläkin taidettiin ihmetellä, kun jonnekin olin laittanut +5000, vaikka oikeasti tuo olisi 5000+. Taitaa selittyä sillä, että toisella koneella huutaa joku casino-striimaaja, joka kertoimia hokee "x5000" jne. Nyt itse asiassa meinasin tuon laittaa oikein, eli lipsahdus ollut tuo aiempi.

Jos joistain ilmaisusta tulee jokin ”sometrendi”, lankean liian helposti noihin.

Samoin vanhempana somettajana muistan, kuinka lol oli lol, ei liikoja lyhenteitä ollut. Eräs päivä nuorempi sukulaiseni kysyi jotain mp:sta. Kelasin kauan "mielipide, moottoripyörä... siis täh?". Olikin MobilePaysta kyse tuossa keskustelussa.

Äsken bongasin ahdistavan tekstin, tuolta poimin seuraavat taivutukset: lapseani (eli lastani), lapsea (eli lasta), väärtä (eli väärää). Yhdyssanat, pilkut ja pisteetkin oli aika päin jotain.

 

[MacRef]

En edes kunnolla ymmärrä, mistä keskustellaan, mutta...

Siellä oli mies ja koira -> Näin siellä olevat (/olleet) miehen ja koiran -> Näin siellä miehen ja koiran.

 

[redpecka]

Äsken bongasin ahdistavan tekstin, tuolta poimin seuraavat taivutukset: lapseani (eli lastani), lapsea (eli lasta), väärtä (eli väärää). Yhdyssanat, pilkut ja pisteetkin oli aika päin jotain.

Nyt en kyllä tajunnut viestistäsi puoliakaan, ja kun en someta ja tekstiviestaamisestakin on varmaan jo 15 vuotta aikaa .

Mutta näihin hassuihin ihme taivutuksiin totean, että tuo "väärtä" saattaisi olla jotain murretta. Ihan mutua. Olen vähän kiinnostunut kuitenkin tietämään ja erottamaan toisistaan kirjakielen, murteen ja puhekielen. Minä esmes kirjoitan paljon "puhekielellä", mielestäni jopa helppolukuisempaa kuin raskas kirjakieli, mutta siinäkin pitäisi löytää hyvä balanssi kuten vaikka @FASlapsi osaa.

 

[UnenNukkuja]

Nyt en kyllä tajunnut viestistäsi puoliakaan, ja kun en someta ja tekstiviestaamisestakin on varmaan jo 15 vuotta aikaa .

Mutta näihin hassuihin ihme taivutuksiin totean, että tuo "väärtä" saattaisi olla jotain murretta. Ihan mutua. Olen vähän kiinnostunut kuitenkin tietämään ja erottamaan toisistaan kirjakielen, murteen ja puhekielen. Minä esmes kirjoitan paljon "puhekielellä", mielestäni jopa helppolukuisempaa kuin raskas kirjakieli, mutta siinäkin pitäisi löytää hyvä balanssi kuten vaikka @FASlapsi osaa.

Joo, holi jos sinulla sekoittaa, minulla liika somen lukeminen.

Minä taidan puhekielellä kirjoitella lähinnä tarpeeksi tutuille. Tunnen monen eri murteen puhujia ja tuo joskus vieraiden kesken kirjoitellessa häiritsee, kun ei tuttuudella osaa tulkita.

 

[redpecka]

Minä taidan puhekielellä kirjoitella lähinnä tarpeeksi tutuille.

Tarkoitan puhekielellä siis tätä samaa mitä 99% täälläkin kirjoittaa, eli ollaan oltu - olemme olleet. Välillä sitten fiiliksen mukaan tai tyylikeinona vähän rennommin kuten ois kiva jos voitettais /oot ihan paras!

 

[vdx mua zorbas]

Ei ole ihan suoranaisesti kielipoliisiasiaa, mutta kielijuttu kumminkin.

Esim. Elina Lepomäki kirjoitti Twitterissä: "Eikö näinä vaikeina aikoina voisi edes _kokeilla_ keinoja, jotka tukevat liiketoimintaa ja ovat monessa maassa arkipäivää?"

Mistä mahtaa tulla tuo symbolin _ käyttö, sitä näkee nykyään usein?

 

[nummenkallio]

Ei ole ihan suoranaisesti kielipoliisiasiaa, mutta kielijuttu kumminkin.

Esim. Elina Lepomäki kirjoitti Twitterissä: "Eikö näinä vaikeina aikoina voisi edes _kokeilla_ keinoja, jotka tukevat liiketoimintaa ja ovat monessa maassa arkipäivää?"

Mistä mahtaa tulla tuo symbolin _ käyttö, sitä näkee nykyään usein?

Tuohan tarkoittaa alleviivausta. Eli koska oikeasti sanoja ei voi alleviivata, niin laitetaan se alaviiva sitten molemmille puolille sanaa.

 

[KwutsNI]

Tuohan tarkoittaa alleviivausta. Eli koska oikeasti sanoja ei voi alleviivata, niin laitetaan se alaviiva sitten molemmille puolille sanaa.

Saatat olla oikeassa, mutta mielestäni joissain vanhoissa pikaviestisysteemeissä noilla pikkuviivoilla sai aikaiseksi kursivoinnin. Itse siis yhdistän sen aina kursiiviin. Samalla tavalla tähdet *boldaavat*. Ei toki muuta perustarkoitusta, joka on _jollain_ tavalla korostaa sanaa.


Mitä tulee itse ketjun aiheeseen, niin Jatkoajan otsikko Dialogi: Mitä Teemu Selänteen pitäisi somelleen tehdä? – "Käyttää sananvapauttaan tavalla, josta puuttuu ymmärrys tai piittaaminen suuren seuraajamäärän tuomasta vastuusta" nostaa niskakarvani pystyyn. Ei ainoastaan se, että tämä tapa otsikoida niin, että alaotsikkona on joku lainaus joltakin, on oma inhokkini. Mutta lisäksi tässä tapauksessa kun ensimmäinen osa kysyy jotain, niin loppuosa kuulostaa vastaukselta. Juttua lukematta uskoisin, että kirjoittajan mielestä Teemu Selänteen ei kuitenkaan pitäisi käyttää sananvapauttaan tavalla, josta puuttaa ymmärrys ja niin edelleen.

 

[red.machine]

Niin moni palstalla kirjoittaa olympialaiset isolla alkukirjaimella, että pieni selvennys on paikallaan: Alkukirjain: urheiluun liittyvät nimet (olympialaiset, Veikkausliiga).

 

[heavy]

Sään seurantaketjussa näyttää olevan tapana puhua kelistä kun tarkoitetaan säätä. Kelihän tarkoittaa sääolosuhteita maan pinnalla tai tiellä, eikä ole synonyymi säälle.