Uudempi joo, mutta siinä linkkaamassasi artikkelissa ei mitenkään todeta että "kelin käyttö samassa merkityksessä sään tai ilman kanssa ei nykyaikana ole väärin".
Uudempi joo, mutta siinä linkkaamassasi artikkelissa ei mitenkään todeta että "kelin käyttö samassa merkityksessä sään tai ilman kanssa ei nykyaikana ole väärin".Ei. Minäkin löysin tuon vuodelta 2005 olevan artikkelin. Aiemmin linkkaamani Kielikellon artikkeli oli taasen vuodelta 2013. Luotan tässä tapauksessa tuoreempaan artikkeliin.
Ei todeta ei. Ei tuossa vanhemmassakaan artikkelissa kerrota, että kelin käyttö synonyymina säälle olisi väärin.Uudempi joo, mutta siinä linkkaamassasi artikkelissa ei mitenkään todeta että "kelin käyttö samassa merkityksessä sään tai ilman kanssa ei nykyaikana ole väärin".
Sinä nyt jankutat tuosta että puhekielessä niitä käytetään synynyyminä. Varmasti käytetäänkin, kuten monia muitakin ällöttäviä ilmaisuja. Hyvä esimerkki on kuka sanan korvaaminen ketä sanalla, täällä kielitoimisto kertoo asiasta, mutta ei se silti tarkoita etteikö se joka puhukielessään kysyy "ketä tuli?" kun tarkoittaa "kuka tuli?" ansaitsi sorminapin ohimolle.Ei todeta ei. Ei tuossa vanhemmassakaan artikkelissa kerrota, että kelin käyttö synonyymina säälle olisi väärin.
Sen sijaan vielä uudemmassa Kielitoimiston artikkelissa vuodelta 2016 todetaan: ”Virallisissa säätiedotuksissa sää ja keli ovat visusti erillään. Sen sijaan varsinkin arkipuheessa sanat ovat niin lähekkäisiä, ettei aina ole tarpeenkaan erotella, kummasta on kyse.”
En kannusta edes lievään väkivaltaan, mutta ketä-sanan käytöstä olen kanssasi täysin samaa mieltä.Sinä nyt jankutat tuosta että puhekielessä niitä käytetään synynyyminä. Varmasti käytetäänkin, kuten monia muitakin ällöttäviä ilmaisuja. Hyvä esimerkki on kuka sanan korvaaminen ketä sanalla, täällä kielitoimisto kertoo asiasta, mutta ei se silti tarkoita etteikö se joka puhukielessään kysyy "ketä tuli?" kun tarkoittaa "kuka tuli?" ansaitsi sorminapin ohimolle.
Niinpä. Jotkut virheet laukaisevat ikäviä tuntemuksia. Tahdonvoimalla siedät niin kyynerpäät kuin potentiaalissa kompastelut, mutta kun joku sanoo venäläistä miestä venakoksi niin haluaisit antaa luunapin.En kannusta edes lievään väkivaltaan, mutta ketä-sanan käytöstä olen kanssasi täysin samaa mieltä.
Se on rospuutto. Ei tarvitse keksiä vaihtoehtoisia synonyymejä.Kelirikko vs. Ilmarikko. Säärikosta puhumattakaan. Siitä vaan kieltä uudistamaan, jos kantti (kulma?) kestää.
Kielipoliisin mielestä 'kysyä kysymys' on svetisismi. Pelkkä 'kysyä' on tarpeeksi.Minua on alkanut häiritä kysymyksen kysyminen. Tuo lienee Ihan oikein ja hyväksyttyä, mutta itse mieluummin esittäisin kysymyksen. Kysymyksen kysyminen kuulostaa toistolta ja jokseenkin tyhmältä.
Onko 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen "nollari"?
Toistaminen eli hienosti tautologia on monen kirjoittajan riesa...
Juurikin näin. Itsellä kyllä pisti silti mietityttämään kun kävin ennen koronan valtakautta tuolla Kingsin kotiseudulla. Aika pitkällä täällä Suomessa ollaan sen suhteen mitä turhien päästöjen välttämiseen tulee. Tuolla Losissa se metropolialueen ~20 miljoonan ihmisen väestö liikkuu käytännössä kaikki omasta pihasta poistumiset omalla autolla, vaikka alue taitaa olla niitä maailman vauraimpia, väestöntiheys hyvin korkea ja Jenkkilän mittakaavassa taitavat olla edistyksellisiä. Tuntuu se vähän typerältä hioa täällä niitä kalliita päästövähennyksiä kun samalla rikkaammissa paikoissa mennään melkoisella kerskakulutuksella.
Edeltävä lainaus ei sitten ole henkilökohtaisuutta lainaamaani nimierkkiä kohtaan, vaan hän joutui onnettomaksi sattumaksi esimerkikseni. Vastaavanlaisten täytesanojen jatkuva käyttö on valitettavan yleistä jopa televisiossa ja radiossa työskenteliville, joiden pitäisi olla puheammattilaisia.
ainakin minun mielestä tekstistä saa mukavampaa luettavaa/kuunneltavaa, kun tekstistä ei pyrikään poistamaan kaikkea minkä sieltä voisi poistaa.
Ihan totta, mutta tuo täytesanojen viljely ei ole mukavaa luettavaa/kuultavaa. Tekstiä voi ja pitää elävöittää, mutta ei em. täytesanoilla.
Ihan totta, mutta tuo täytesanojen viljely ei ole mukavaa luettavaa/kuultavaa. Tekstiä voi ja pitää elävöittää, mutta ei em. täytesanoilla.
Lupaan vähentää kyseisten sanojen viljelyä, kun olet opettanut länsirannikon Arvaa ketä? -pelaajille milloin käytetään kuka ja milloin ketä. Samalla voisit kertoa heille, että se on Lukon logo tai Ässien logo, ei Ässien oma logo tai Lukon oma ykkössentteri.
Lupaan vähentää kyseisten sanojen viljelyä, kun olet opettanut länsirannikon Arvaa ketä? -pelaajille milloin käytetään kuka ja milloin ketä. Samalla voisit kertoa heille, että se on Lukon logo tai Ässien logo, ei Ässien oma logo tai Lukon oma ykkössentteri.
Käsittääkseni "se"-artikkeli on uutta lainaa vieraista kielistä, eikä millään lailla vanha tapa suomen kielessä. Ylimääräinen "se" esiintyy varhaisessa kirjakielessä, jonka kirjoittajille muiden kielten kirjoittaminen oli huomattavasti tutumpaa kuin suomen, eli he ottivat sen vaikutteena osaamistaan kielistä - esimerkiksi käynee Agricolan "Se Wsi Testamenti". Nykypäivän käyttö vaikuttaa taas yhdeltä anglismilta (vrt. sinä-passiivin käyttö).Nehän ovat osittain jäänteitä epämääräisen artikkelin/määräinen artikkelin tapaisesta/kaltaisesta käytöstä, eli varmasti vuosituhantisesti vanhempi tapa kuin tämä nykyinen kirjakieli. Ja varmaan ajatusta sillä helpottavat jopa kielten opiskelussa - The bridge - se silta...helvetin loogista.
Käsittääkseni "se"-artikkeli on uutta lainaa vieraista kielistä, eikä millään lailla vanha tapa suomen kielessä. Ylimääräinen "se" esiintyy varhaisessa kirjakielessä, jonka kirjoittajille muiden kielten kirjoittaminen oli huomattavasti tutumpaa kuin suomen, eli he ottivat sen vaikutteena osaamistaan kielistä - esimerkiksi käynee Agricolan "Se Wsi Testamenti". Nykypäivän käyttö vaikuttaa taas yhdeltä anglismilta (vrt. sinä-passiivin käyttö).
Mitään varsinaista tarvettahan artikkelille ei suomen kielessä ole, eikä sen käyttö lisää ymmärrettävyyttä samalla tavalla kuin kielissä, joissa artikkeli on käytössä.
Niinpä, Porissa voisi hyvin kuvitella kuulevansa kysymyksen: "se ruuttuks se oli ko se teki sen toise maali?"Länsi-suomalaisilie on tyypillistä käyttää näitä välisanoja silloin kun se nyt vaan tuntuu sopivalta.
Missä kohtaa THL:ä on puhunut hätäjarrusta. Juurihan sanottiin, ettei THL:ä allekirjoita hallituksen suositusta kahden viikon koronapassin lisähyllytykselle.
Taivutukset tarjoavat kielipoliisille usein ihmeteltävää. Niin kuin esimerkiksi Normadian tapa alla olevassa lainauksessa.
Lihavoinnit ovat minun tekemiäni.