Kielipoliisit

[Hatchetman]

Ihan totta, mutta tuo täytesanojen viljely ei ole mukavaa luettavaa/kuultavaa. Tekstiä voi ja pitää elävöittää, mutta ei em. täytesanoilla.

Lupaan vähentää kyseisten sanojen viljelyä, kun olet opettanut länsirannikon Arvaa ketä? -pelaajille milloin käytetään kuka ja milloin ketä. Samalla voisit kertoa heille, että se on Lukon logo tai Ässien logo, ei Ässien oma logo tai Lukon oma ykkössentteri.

Länsi-suomalaisilie on tyypillistä käyttää näitä välisanoja silloin kun se nyt vaan tuntuu sopivalta.

Nehän ovat osittain jäänteitä epämääräisen artikkelin/määräinen artikkelin tapaisesta/kaltaisesta käytöstä, eli varmasti vuosituhantisesti vanhempi tapa kuin tämä nykyinen kirjakieli. Ja varmaan ajatusta sillä helpottavat jopa kielten opiskelussa - The bridge - se silta...helvetin loogista.

Samoin ketä/kekä on erittäin vanhaa ja perinteistä länsisuomalaista partta. Kekä siä taas mölyää?

Itse en ryhtyisi kielipoliisiksi, ja olen aina onnellinen, kun saadaan uusia germaanisia sanoja, ilmaisuja ja tapoja tähän omituiseen kielemme. Sitä kutsutaan kehitykseksi.

 

[Radiopää]

Lupaan vähentää kyseisten sanojen viljelyä, kun olet opettanut länsirannikon Arvaa ketä? -pelaajille milloin käytetään kuka ja milloin ketä. Samalla voisit kertoa heille, että se on Lukon logo tai Ässien logo, ei Ässien oma logo tai Lukon oma ykkössentteri.

Ei ketään kuitenkaan kuuntele.

Kuten jo totesin, otin tekstisi pelkäksi esimerkiksi. Suurin kritiikkini kohdistuu puheammattilaisten tapaan käyttää edellä mainitun kaltaisia täytesanoja, mikä luultavasti selittää niiden esiintymisen myös keskustelufoorumilla.

 

[mutina]

Nehän ovat osittain jäänteitä epämääräisen artikkelin/määräinen artikkelin tapaisesta/kaltaisesta käytöstä, eli varmasti vuosituhantisesti vanhempi tapa kuin tämä nykyinen kirjakieli. Ja varmaan ajatusta sillä helpottavat jopa kielten opiskelussa - The bridge - se silta...helvetin loogista.

Käsittääkseni "se"-artikkeli on uutta lainaa vieraista kielistä, eikä millään lailla vanha tapa suomen kielessä. Ylimääräinen "se" esiintyy varhaisessa kirjakielessä, jonka kirjoittajille muiden kielten kirjoittaminen oli huomattavasti tutumpaa kuin suomen, eli he ottivat sen vaikutteena osaamistaan kielistä - esimerkiksi käynee Agricolan "Se Wsi Testamenti". Nykypäivän käyttö vaikuttaa taas yhdeltä anglismilta (vrt. sinä-passiivin käyttö).

Mitään varsinaista tarvettahan artikkelille ei suomen kielessä ole, eikä sen käyttö lisää ymmärrettävyyttä samalla tavalla kuin kielissä, joissa artikkeli on käytössä.

 

[Hatchetman]

Käsittääkseni "se"-artikkeli on uutta lainaa vieraista kielistä, eikä millään lailla vanha tapa suomen kielessä. Ylimääräinen "se" esiintyy varhaisessa kirjakielessä, jonka kirjoittajille muiden kielten kirjoittaminen oli huomattavasti tutumpaa kuin suomen, eli he ottivat sen vaikutteena osaamistaan kielistä - esimerkiksi käynee Agricolan "Se Wsi Testamenti". Nykypäivän käyttö vaikuttaa taas yhdeltä anglismilta (vrt. sinä-passiivin käyttö).

Mitään varsinaista tarvettahan artikkelille ei suomen kielessä ole, eikä sen käyttö lisää ymmärrettävyyttä samalla tavalla kuin kielissä, joissa artikkeli on käytössä.

Voi olla niinkin päin. Eihän tätä kieltä osannut 150 vuotta sitten kirjoittaa kukaan. Ainakaan ensimmäisenä kirjoitettuna kielenä.

 

[Introexpertti]

Mielenkiinnolla jään seuraamaan ketä on oikeessa. Kielipoliisiksi ei tohtine hakea näin suomea siellä täällä asuttaneena Savolaisena.

 

[finnjewel]

Länsi-suomalaisilie on tyypillistä käyttää näitä välisanoja silloin kun se nyt vaan tuntuu sopivalta.

Niinpä, Porissa voisi hyvin kuvitella kuulevansa kysymyksen: "se ruuttuks se oli ko se teki sen toise maali?"

 

[Radiopää]

Taivutukset tarjoavat kielipoliisille usein ihmeteltävää. Niin kuin esimerkiksi Normadian tapa alla olevassa lainauksessa.

Missä kohtaa THL:ä on puhunut hätäjarrusta. Juurihan sanottiin, ettei THL:ä allekirjoita hallituksen suositusta kahden viikon koronapassin lisähyllytykselle.

Lihavoinnit ovat minun tekemiäni.

 

[DAF]

Taivutukset tarjoavat kielipoliisille usein ihmeteltävää. Niin kuin esimerkiksi Normadian tapa alla olevassa lainauksessa.



Lihavoinnit ovat minun tekemiäni.

Jos kirjoittaja olisi Olli Rehn, olisi perusteltua kirjoittaa THL:sö. Eli Ollinnö maneerikielellä Terveydennö ja hyvinnövoinninnö laitossö.

 

[finnjewel]

Hyvin usein on alkanut näkyä mediassa ja somessa ml. Jatkoaika tämän tyyppinen virhe:
"Hän ylsi lähelle uran parastaan."
Oikein olisi:
"Hän ylsi lähelle uransa parasta."
Vrt.
Hän moitti veljen vaimoaan. VÄÄRIN
Hän moitti veljensä vaimoa. OIKEIN

 

[Radiopää]

Kannatan itse koko Suomen venäläistaustaisen väestön karkoittamista maasta…

Aika rajua jos pelkkä kansalaisuus riittää karkoitukseen…

Se on karkotus, ei karkoitus.

Huh, kylläpä helpotti.

 

[Everton]

Se on karkotus, ei karkoitus.

Tähänhän on olemassa simppeli muistisääntö, eli se tuleeko sanaan i-kirjain vai ei, riippuu siitä mihin vokaaliin sanan perusmuoto päättyy.

Itse en tosin koskaan muista tämän muistisäännön sisältöä. Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa pitäisi vielä keksiä, että mistä perusmuotoisesta sanasta karkotus tulee.

 

[heavy]

Tähänhän on olemassa simppeli muistisääntö, eli se tuleeko sanaan i-kirjain vai ei, riippuu siitä mihin vokaaliin sanan perusmuoto päättyy.

Itse en tosin koskaan muista tämän muistisäännön sisältöä. Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa pitäisi vielä keksiä, että mistä perusmuotoisesta sanasta karkotus tulee.

Tämäpä näyttää kuuluvan luokkaan "verbin tausta on epäselvä tai verbi on kuvaileva" pykälään

 

[finnjewel]

Kielipoliisi oli vähällä pudota sohvalta lukiessaan Helsingin Sanomien juttua saukkohavainnosta Haagassa.
Jutun mukaan, jos saukko siellä viihtyy, minkki viihtyy "enemmän hyvin".
AARGHH!!!

 

[Radiopää]

Kiinalaisten intressit on Kauko-Idässä omalla alueellaan ja heitä kiinnostaa enintään Siperian öljy ja kaasu.

Minä olen ensimmäisenä valmis myöntämään, että USA on ollut suht tuhoisa esim. Lähi-Idässä ja muuallakin kolmannessa maailmassa.

Maahantulo Lähi-Idästä ja Afrikasta yms erittäin vaikeaksi.

Ei, ei ja ei. Itä ei ole erisnimi.

 

[mjr]

Ei, ei ja ei. Itä ei ole erisnimi.

Screw kielitoimisto (vai mikä se nykyään on)... Selittäkööt vaikka ensin millä logiikalla sotien ja puolueiden nimet kirjoitetaan pienellä.

 

[Cobol]

Ei, ei ja ei. Itä ei ole erisnimi.

Totta ja kiitos korjauksesta.

 

[Radiopää]

Screw kielitoimisto (vai mikä se nykyään on)... Selittäkööt vaikka ensin millä logiikalla sotien ja puolueiden nimet kirjoitetaan pienellä.

Puolueiden nimet kirjoitetaan isolla paitsi…

Puolueiden nimet: iso vai pieni alkukirjain - Kotimaisten kielten keskus

Alkaa tehdä vai alkaa tekemään? Vai molemmat? Tämä ja muita suomen kielen lautakunnan suosituksia näillä sivuilla.

www.kotus.fi

Sotien ym. nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska ne rinnastuvat aikakausien nimityksiin (kivikausi, keskiaika, barokki), joissa niin ikään käytetään pientä alkukirjainta.

Alkukirjain: sotien, kapinoiden ym. nimet

pienellä alkukirjaimella, koska ne rinnastuvat aikakausien nimityksiin (kivikausi, keskiaika, barokki), joissa niin ikään käytetään pientä alkukirjainta. Tiesitkö? Koska Elokapina on…

www.kielitoimistonohjepankki.fi

Täysin loogista.

 

[mjr]

Täysin loogista.

No ei todella ole.

 

[Byvajet]

Selittäkööt vaikka ensin millä logiikalla sotien ja puolueiden nimet kirjoitetaan pienellä.

Kielessä ei ole perimmäistä logiikkaa. Se on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntynyt ilmiö, jonka oppineet ovat normittaneet. Kun normeja on alettu laatia, on syntynyt jos jonkinlaisia käytäntöjä, jotka eivät nykyhetkestä välttämättä avaudu, mutta joille on historiallinen taustansa tai tausta, jonka voivat ymmärtää vain syvemmin kieltä ymmärtävät.

On kummallista, etteivät saksalaiset luovu substantiivien isoista alkukirjaimista. Luulisi, että se vaikeuttaa näppäimistöllä kirjoittamista, kun täytyy sohlia isoja joukkoon, mutta vakiintunut tapa on vakiintunut tapa.

 

[mjr]

Kielessä ei ole perimmäistä logiikkaa.

Tuo on toki täysin totta - oikeinkirjoitus ja kielioppi eivät ole mitään muuttumattomia kiveen hakattuja luonnonlakeja vaan monessa suhteessa vain konventioita. Kuten nyt sitten esim. nämä erisnimien kirjoittamiset tai vaikka yhdyssana- ja pilkkusäännöt. Olisi voinut aikoinaan päättää eri tavallakin ja perustelut olisi löydetty niihinkin sääntöihin.

 

[Vintsukka]

NHL:ssä kuulemma pelattiin taas suurimaalinen ottelu viime yönä. Jä mä kun luulin, että se maalin koko on vakio eikä sitä muutella matsista toiseen.

 

[CuJo#31]

Tuore lanka lienee tämän ketjun asiaa. Ainakin otsikko.

Apinarokko

Nyt on taas uusi kulkutauti maailmassa, nimeltään apinarutto. Afrikkaa kauempana ei ole kyseistä tautia ennen tavattu, mutta nyt sitä on jo keskieuroopassa ja jopa ameriikassa. Uuutisissa kertoivat, että leviää homoseksuaalien keskuudessa, mutta eisen kummemmin kommentoitu. Onko kyseessä taas...

keskustelu.jatkoaika.com

 

[Mazaa]

Urheiluruutu 21.6.2022 klo 20:55.

Mimosa Jallow oli 12:sta.

Eihän tuo voi olla oikein?

Jos kielitoimisto ei ole keksinyt uusia oikeinkirjoitussääntöjä aikaisessa Juhannussimassa Pertti Jarlalta saatujen vaikutteiden jälkeen.

Nyt Urheiluruudun toimittajat takaisin sinne yliopiston kielenhuollon kurssille.

 

[Eino_Mies]

Viime aikoina kiihtyneen inflaation vuoksi talousuutisissa on alettu käytetty taas laukkaa-verbiä kuvaamaan tätä ilmiöitä. Aloinkin miettiä, että mitkä muut asiat suomen kielessä voivat tunnetusti laukata, kuin hevonen ja inflaatio. Ja miksi juuri tämä koppoti-koppoti-koppoti -kavioiden kopse kuvaa juuri nopeutuvan inflaation luonnetta taloustermistössä?

Taisi olla jossain Aku Ankan sarjakuvassa Roope-sedän huolestunut tokaisu siitä miten "inflaatio laukkaa ammottavin askelin". Epäilen kuitenkin, ettei tämä ole Ankka-lehtien suomentajien keksimä ilmaisu.

 

[ML17]

Viime aikoina kiihtyneen inflaation vuoksi talousuutisissa on alettu käytetty taas laukkaa-verbiä kuvaamaan tätä ilmiöitä. Aloinkin miettiä, että mitkä muut asiat suomen kielessä voivat tunnetusti laukata, kuin hevonen ja inflaatio. Ja miksi juuri tämä koppoti-koppoti-koppoti -kavioiden kopse kuvaa juuri nopeutuvan inflaation luonnetta taloustermistössä?

Taisi olla jossain Aku Ankan sarjakuvassa Roope-sedän huolestunut tokaisu siitä miten "inflaatio laukkaa ammottavin askelin". Epäilen kuitenkin, ettei tämä ole Ankka-lehtien suomentajien keksimä ilmaisu.

Ajatus ja mielikuvitus laukkaa ainakin.