Kielipoliisit

[Kirjoittelija]

Kun vasta nyt luin, niin joudun ihmettelemään. Mikä tuossa muka menee väärin, tai oikeammin saa aikaan käsityksen yhdestätoista Ipa-pelaajasta?

11:ksi = yhdeksitoista
11:nneksi = yhdenneksitoista

 

[Ostoskassi]

Tätä on jo pitänyt kysyä pidemmän aikaan. Eli, usein kun puhutaan prosenteista niin kirjoitetaan jotenkin näin: "Leijonien ylivoima on ollut todella hyvää, sillä Suomen ylivoimaprosentti on 20%." Eikö tuohon loppuun pitäisi laittaa välilyönti, eli: "20 %". Eihän sitä kirjoitetakaan muotoon 20prosenttia, vaan 20 prosenttia.

Eli olenko väärässä, jos väitän että luvun ja prosenttimerkin väliin tulisi laittaa välilyönti?

Tuo esimerkkini on huonosti muotoiltu, mutta siitä tuli mieleeni myös toinen kysymys. Jos mainitaan jo sana ylivoimaprosentti, niin riittäisikö jos tämän jälkeen kirjoittaisi sen luvun? Eli: Suomen ylivoimaprosentti on 20. Olisiko tämä oikein muotoiltu, kun jo aiemmin on mainittu, että tämä luku "20" on se prosentti?

Toivottavasti vaikeroinnistani saa selvää.

 

[Noma]

Tätä on jo pitänyt kysyä pidemmän aikaan. Eli, usein kun puhutaan prosenteista niin kirjoitetaan jotenkin näin: "Leijonien ylivoima on ollut todella hyvää, sillä Suomen ylivoimaprosentti on 20%." Eikö tuohon loppuun pitäisi laittaa välilyönti, eli: "20 %". Eihän sitä kirjoitetakaan muotoon 20prosenttia, vaan 20 prosenttia.

Eli olenko väärässä, jos väitän että luvun ja prosenttimerkin väliin tulisi laittaa välilyönti?

Tuo esimerkkini on huonosti muotoiltu, mutta siitä tuli mieleeni myös toinen kysymys. Jos mainitaan jo sana ylivoimaprosentti, niin riittäisikö jos tämän jälkeen kirjoittaisi sen luvun? Eli: Suomen ylivoimaprosentti on 20. Olisiko tämä oikein muotoiltu, kun jo aiemmin on mainittu, että tämä luku "20" on se prosentti?

Toivottavasti vaikeroinnistani saa selvää.

Olet oikeassa molemmissa. Ennen prosenttimerkkiä (kuten muitakin yksiköitä) kuuluu kirjoittaa välilyönti.

Lisäksi, jos kirjoittaa lauseen "Suomen ylivoimaprosentti on 20 %" se luettaisiin "Suomen ylivoimaprosentti on 20 prosenttia", mikä ei luonnollisestikaan ole fiksua.

 

[Kaiuni Alen]

Sisäistätkö tämän paremmin, jos kysyt itseltäsi, onko se kaksitoistatuntinen vai kaksitoista tuntinen?

En voi ymmärtää tätä nykytrendiä, jossa esimerkiksi "50 vuotta" kirjoitetaan yhdysviivalla, eli viisikymmentävuotta. Se on ihan sama kuin kirjoittaisi, että minun autossani on "neljärengasta" ja asunnossani "kolmehuonetta".

Kunhan varmistin, kun Googlella tarkistaessa silmiini osui molempia muotoja. Alunperin kirjoitin "12-tuntinen" ennen tarkistusta.

En tiedä kohdistatko toisen kappaleen minulle, mutta itse en ole varmaan ikinä kirjoittanut esim. 50-vuotta. Tai 50 vuotias.

 

[Ollakseni]

Millaisen virheellisen tulkinnan mahdollistaisi sanan "tahi" korvaaminen sanalla "tai" tuossa esimerkkivirkkeessä?

Jos tavikset sen tajuaisivat niin kuka tarvitsisi enää lakimiehiä? Kotus on ilmeisesti useinkin eri mieltä sanojen merkityksestä, mutta oikeustieeteen ammattilaiset päättävät miten sanaa tulkitaan tuossa kontekstissa. Eli kyse on Wittgensteinin lanseeraamista kielipeleistä ja niiden säännöistä (ajattele sanaa usko jonka merkityksen määrittää lähinnä konteksti).

 

[Radiopää]

En tiedä kohdistatko toisen kappaleen minulle, mutta itse en ole varmaan ikinä kirjoittanut esim. 50-vuotta. Tai 50 vuotias.

Ei ollut sinulle henkilökohtaisesti, mutta voit toki jakaa ihmetykseni ja tuskani.

 

[Klose16]

11:ksi = yhdeksitoista
11:nneksi = yhdenneksitoista

Nämä ovat niin vammaisia sääntöjä että lopettelin niiden opettelun jo lukiovaiheessa.

Sisäinen kielipoliisini tulkitsee edelliset seuraavasti:

11:ksi = yksitoistaksi
11:nneksi = yksitoistanneksi

 

[Kirjoittelija]

Nämä ovat niin vammaisia sääntöjä että lopettelin niiden opettelun jo lukiovaiheessa.

Sisäinen kielipoliisini tulkitsee edelliset seuraavasti:

11:ksi = yksitoistaksi
11:nneksi = yksitoistanneksi

Sinun sisäisellä kielipoliisillasi ei selkeästi logiikka kuulu vahvimpiin osa-alueisiin, mutta väliäkös sillä. Kyllä Jeesus rakastaa kaikkia. Suurin osa suomalaisistahan taitaa lyhentää sanan yhdeksitoista muotoon "11:sta". Se taitaisi kelvata sinunkin sisäiselle kielipoliisillesi.

 

[Klose16]

Sinun sisäisellä kielipoliisillasi ei selkeästi logiikka kuulu vahvimpiin osa-alueisiin, mutta väliäkös sillä.

Ja looginen perustelu tälle? Siksi kun argumentoin sinua vastaan jo aiemmin?

Kyllä Jeesus rakastaa kaikkia.

Mitä helvettiä tämä nyt tähän liittyy? Loogisesti?

Suurin osa suomalaisistahan taitaa lyhentää sanan yhdeksitoista muotoon "11:sta". Se taitaisi kelvata sinunkin sisäiselle kielipoliisillesi.

No tuo onkin jo paljon parempi.

 

[Vintsukka]

Nämä ovat niin vammaisia sääntöjä että lopettelin niiden opettelun jo lukiovaiheessa.

Sisäinen kielipoliisini tulkitsee edelliset seuraavasti:

11:ksi = yksitoistaksi
11:nneksi = yksitoistanneksi

Ihan mielenkiinnosta, kuinka lyhennät sanat "yhdeksitoista" ja "yhdenneksitoista"? Anna mä arvaan, "11:sta" ja "11:sta"?

 

[Klose16]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka lyhennät sanat "yhdeksitoista" ja "yhdenneksitoista"? Anna mä arvaan, "11:sta" ja "11:sta"?

Aivan. On hyvä kysymys, miten nuo olisi järkevintä olla. Asiayhteys kertoo yleensä tarpeeksi.

 

[Kaiuni Alen]

Onko se

a) pakkipakkisyöttö
b) pakkipakki-syöttö
c) pakki-pakki-syöttö
d) pakki-pakki -syöttö
e) joku muu, mikä?

Vastaus mielellään perusteluiden kera.

 

[Everton]

c) pakki-pakki-syöttö

En osaa aukottamasti perustella, mutta a) tai b) eivät käy, koska pakki ja pakki eivät ole tässä yhdyssana. Tai eivät kai missään muutenkaan. d) se ei puolestaan ole siksi, koska kielioppisääntöjen mukaan tuohon väliin ei kuulu välilyöntiä (vaikka itse olisinkin eri mieltä).

e) voisi olla se paras, jos vaan keksisi jonkun järkevämmän muodon ilmaista sama asia. Toimii puhekielessä paremmin kuin kirjoitettuna.

 

[Kaiuni Alen]

c) pakki-pakki-syöttö

Okei, näin arvelinkin. Mutta voihan sitä ajatella myös niin, että pakki-pakki-syöttö on sanana ns. yksi asia tai kokonaisuus, jolloin sen voisi myös kirjoittaa pakkipakkisyöttö. Vähän niin kuin läpisyöttö tai poikittaissyöttö, vaikkei pakkipakki tarkoita itsessään mitään.

 

[Koge]

Oikea vaihtoehto on kylläkin ilmeisesti pakki-pakkisyöttö. Lähde: Kirjoittajan ABC. Itse olisin kirjoittanut varmaan pakki–pakki-syöttö (huomatkaa ajatusviiva), mikä olisi muiden sääntöjen mukaan johdonmukaisempi, mutta näköjään vanhentunut käytäntö.

Yleisesti ottaen ajatusviivan käyttö on ihmisillä aivan hakusessa. Kouluissa ei ilmeisesti tehdä selväksi eroa yhdysmerkin (-) ja sitä pidemmän ajatusviivan (–) välillä. Toki tietotekniikka tuo oman haasteensa, sillä suomalaisessa oletusnäppäinasettelussa ajatusviivan tuottaminen taitaa edelleen olla hankalaa.

 

[penaz]

Suomen kielessä on vanha hieno sana sukset. Mitä nyt vähän katsoin noita hiihtokisoja huomasin, että enää ei vaihdeta suksia vaan kalustoa.

Ymmärrän että hiihtoniiloilta ei kauheasti voi vaatia, mutta tuo suksien uusi synonyymi urpoudessaan silti hämmästyttää minua.

 

[Sanainen arkku]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka lyhennät sanat "yhdeksitoista" ja "yhdenneksitoista"? Anna mä arvaan, "11:sta" ja "11:sta"?

Mulla on kyllä sellainen mielikuva, että taivutusmuoto kaivetaan sieltä sanan sisältä ja laitetaan numeron perään. Eli 11:ksi ja 11:nneksi. Jälkimmäinen on kyllä niin kökköä luettavaa, että viisasta olisi kirjoittaa koko sana.

 

[Sanainen arkku]

Onko se

a) pakkipakkisyöttö
b) pakkipakki-syöttö
c) pakki-pakki-syöttö
d) pakki-pakki -syöttö
e) joku muu, mikä?

Vastaus mielellään perusteluiden kera.

Jos ajatellaan, että poikittaissyöttö ei sisällä tavuviivaa, niin miksi pakki-pakkisellainen sisältäisi ennen syöttöä? Minä kirjoittaisin pakki-pakkisyöttö.

 

[Vintsukka]

Mulla on kyllä sellainen mielikuva, että taivutusmuoto kaivetaan sieltä sanan sisältä ja laitetaan numeron perään. Eli 11:ksi ja 11:nneksi.

No just näin. Tämä oli pointtini.

 

[Johnny B. Goode]

Minä en ole koskaan ollut kauhean tarkka siitä millä sanoin joku asia esitetään jos vaan viesti menee perille, mutta viime aikoina on ruvennut särähtämään korvaan eräs ilmaus. Muutaman kerran olen tähän törmännyt roskamedioiden käännös(?)jutuissa, mutta viimeaikoina myös ihan puhuttuna. Eli siis sanonta "ottaa annettuna". Tuohan on selkeästi käännetty englanninkielen "take for granted"-sanonnasta, mutta ei tuo kuulosta järkevältä suomelta. Kysynkin palstan kielipoliiseilta, olenko tuohtunut väärin ja tuo on ihan oppikirjamateriaalia, vai onko tuo mainittu sanonta ihan kuraa? Omassa päässäni tuo kääntyy aina "pitää itsestäänselvyytenä" tjsp.

 

[Sanainen arkku]

Minä en ole koskaan ollut kauhean tarkka siitä millä sanoin joku asia esitetään jos vaan viesti menee perille, mutta viime aikoina on ruvennut särähtämään korvaan eräs ilmaus. Muutaman kerran olen tähän törmännyt roskamedioiden käännös(?)jutuissa, mutta viimeaikoina myös ihan puhuttuna. Eli siis sanonta "ottaa annettuna". Tuohan on selkeästi käännetty englanninkielen "take for granted"-sanonnasta, mutta ei tuo kuulosta järkevältä suomelta. Kysynkin palstan kielipoliiseilta, olenko tuohtunut väärin ja tuo on ihan oppikirjamateriaalia, vai onko tuo mainittu sanonta ihan kuraa? Omassa päässäni tuo kääntyy aina "pitää itsestäänselvyytenä" tjsp.

Tarkoittaako sanonta tilanteita, jotka aiemmin on "otettu sellaisenaan"?

 

[Kirjoittelija]

Minä en ole koskaan ollut kauhean tarkka siitä millä sanoin joku asia esitetään jos vaan viesti menee perille, mutta viime aikoina on ruvennut särähtämään korvaan eräs ilmaus. Muutaman kerran olen tähän törmännyt roskamedioiden käännös(?)jutuissa, mutta viimeaikoina myös ihan puhuttuna. Eli siis sanonta "ottaa annettuna". Tuohan on selkeästi käännetty englanninkielen "take for granted"-sanonnasta, mutta ei tuo kuulosta järkevältä suomelta.

Kyllä se on käännetty englannin kielen ilmauksesta "take something as given".

Tarkoittaako sanonta tilanteita, jotka aiemmin on "otettu sellaisenaan"?

Ei tarkoita. On eri asia pitää jotain asiaa itsestäänselvänä kuin ottaa jokin asia sellaisenaan.

Suomen kielessä on vanha hieno sana sukset. Mitä nyt vähän katsoin noita hiihtokisoja huomasin, että enää ei vaihdeta suksia vaan kalustoa.

Ymmärrän että hiihtoniiloilta ei kauheasti voi vaatia, mutta tuo suksien uusi synonyymi urpoudessaan silti hämmästyttää minua.

Tuohan on yhtä ärsyttävää kuin vaikkapa se, että joku selostaja puhuu "maalivahdin varusteista" viitatessaan esim. veskarin maskiin tai polkkeisiin. On aika urpoa puhua varusteesta, kun voisi käyttää sanaa maski.

 

[Kirjoittelija]

Kyllä sattuu silmiin noita ampumahiihtokeskusteluja lukiessa. Yurlova sitä ja Yurlova tätä. Ääntävätköhän nuo kaikki ihmiset tuon nimen alkuun kirjaimen Y.

 

[Koge]

Kyllä sattuu silmiin noita ampumahiihtokeskusteluja lukiessa. Yurlova sitä ja Yurlova tätä. Ääntävätköhän nuo kaikki ihmiset tuon nimen alkuun kirjaimen Y.

Mutku telkkarissa luki niin! Onneksi Makarainen sai sentään pronssia. Terveisin Eetu Vaehaesoeyrinki -fani.

 

[Kirjoittelija]

Ei. Perusjonne on tällä palstallakin melko vakiintunut käsite ja nimenomaan merkityksessä keskiverto kiekkokuluttaja, siis seuraa liigaa ja mm-kisat. Itse en näe sanaa mitenkään negatiivisessa merkityksessä, toisin kuin nimimerkkisi.

Jonne | Urbaani Sanakirja
jonne - Google-haku

Ainakin minun tuttavapiirissäni kaikki alle 40-vuotiaat (ja monet varttuneemmatkin) ymmärtävät sen, että sanaan jonne liittyy voimakas negatiivinen lataus. Toki tähän saattaa vaikuttaa se, että asuinkaupunkini Tampere on Suomen mittapuulla melko suuri city, vaikka globaalissa katsannossa tämä kylä on yksi kärpäsenpaska.

Jatkoajan keskustelupalstan hakutoiminto antaa sanalle "perusjonne" yhden osuman. Termille "ES-jonne" osumia löytyy viisi sivullista.

Jonne saattaa olla pejoratiivi, Kirjoittelija sen sijaan näiden parin viime sivun perusteella pahemman luokan inttäjä ja jankuttaja.

Mulla on paha tapa inttää ja jankuttaa vastaan myös työkavereilleni, jotka puhuvat neekereistä, ryssistä ja ählämeistä, ja väittävät sitten, ettei noihin sanavalintoihin liity minkäänlaista halventamistarkoitusta. Minun mielestäni on päivänselvää, että noita termejä käytetään nimenomaan rasistisessa tarkoituksessa. Samoin on päivänselvää, että 2010-luvun Suomessa termiä "jonne" käytetään nimenomaan halventamistarkoituksessa.