Kielipoliisit

[Musta Nuoli]

Minä ainakin vedän sen siihen, että jos nykypäivän Suomessa nuori tai nuorehko ihminen ei tiedä, miten sana "Glasgow" äännetään, herättää se vähemmän myönteisiä konnotaatioita. Englantia kun opiskelee nykyään käytännössä jokainen. Jos henkilö A kirjoittaa "Glasgowin" ja henkilö B "Glasgow'n", siitä voidaan päätellä, että henkilö B kirjoittaa erittäin suurella todennäköisyydellä kauttaaltaan oikeakielisempää suomea ja englantia kuin henkilö A.

MainManin linkkaamassa Korpelan ohjetekstissä mainittiin tuo Glasgow-tapauskin selvästi:
Kirjoitusasun katsotaan päättyvän konsonanttiin, jos loppukirjain on suomen kielen perinnäisen aakkoston kannalta konsonantti, joten esimerkiksi nimiä Glasgow ja Kaj tulisi käsitellä kirjoitusasultaan konsonanttiloppuisina, vaikka niissä w ja j ääntyvät vokaalisina.

Eli Glasgowin on oikea muoto, ei Glasgow'n. Sama pätee muihinkin vastaaviin esimerkkeihin. Tämä on tällä selvä.

Kun nyt kerran isommat mediat otettiin esimerkeiksi, niin muoto "Glasgowin" kelpaa mainiosti esiin nostetulle Aamulehdelle:
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/11...vat+skotlannin+historiallista+aanestysta.html
"Näin Salmond kommentoi Glasgowin tulosta tuoreeltaan"

Ja kelpaa toki Ylellekin, jota pitäisin tässä maassa melko olennaisena tekijänä kieliasuesimerkkien suhteen:
http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2025405
"Glasgowin yliopiston kappelin kuoro"

Eli jos joku kirjoittaa muuallakin "Glasgowin", se herättää myönteisiä konnotaatioita koska kyseinen kirjoittaja on selvästi omaksunut sekä kielenhuollon suositukset että tärkeimmän mediamme eli Ylen (plus muiden medioiden kuten Aamulehden) käyttämän kirjoitusasun. Tästä voidaan päätellä, että esimerkkisi henkilö A kirjoittaa oikeakielisempää suomea kuin henkilö B, ei suinkaan toisin päin.

Sillä ei ole pohjimmiltaan väliä, miten jossain muussa kielessä sana satutaan ääntämään vaan sillä on merkitystä miten sana kirjoitetaan ja miten kirjoitusasua käsitellään suomen kielen perinnäisen aakkoston kannalta. Glasgow on Glasgow, ei "glasgou". Ei koske Suomea - eikä suomea.

 

[Kirjoittelija]

Mitäköhän ihmettä sä Musta Nuoli oikein sekoilet? Kotus suosittelee heittomerkin käyttöä silloin, kun sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin ja ääntöasu vokaaliin. Sitten Korpela toteaa, että sanan Glasgow kirjoitusasu päättyy konsonanttiin ja ääntöasu vokaaliin. Tästä vedät johtopäätöksen, että sanan Glasgow yhteydessä ei tulisi käyttää heittomerkkiä. Huomaatko, ettei tuossa päättelyketjussasi ole logiikan häivää?

Siellä Korpelan tekstissä todetaan muuten myös seuraavaa: "Edellä käsitelty heittomerkin käyttö sellaisissa muodoissa kuin Bordeaux'n on sääntöjen mukaan pakollista."

Kyllä näitä keskustelupalstoja lukiessakin huomaa helposti sen, että noita heittomerkkejä Kotuksen suosituksen mukaisesti käyttävät ihmiset kirjoittavat keskimäärin selvästi oikeakielisempää suomea kuin ne, jotka eivät osaa niitä käyttää.

 

[Kirjoittelija]

Jatkoajan etusivulta löytyy tällä hetkellä uutinen, jonka ingressissä sanotaan näin: "LeKi ja Antti Hildén purkivat tämän kauden kestäneen sopimuksen." Miten sopimus on voinut kestää koko kauden, jos se puretaan kesken kauden?

 

[penaz]

Jatkoajan etusivulta löytyy tällä hetkellä uutinen, jonka ingressissä sanotaan näin: "LeKi ja Antti Hildén purkivat tämän kauden kestäneen sopimuksen." Miten sopimus on voinut kestää koko kauden, jos se puretaan kesken kauden?

Suomen lainsäädännön mukaan osapuolet voivat vapaasti sopia asioista, josta he ne ovat yksimielisiä. Ehkä sitten Leki ja Hilden ovat yhteisymmärryksessä päätyneet tällaiseen oudolta vaikuttavaan sopimukseen. Tai sitten eivät ole.

 

[Elazi]

Tuolla Liiga-osiossa hyvät ja huonot selostajat -ketjussa on ollut nyt puhetta translitteroinnista ja nimien lausumisesta. Mä en viitti siellä aihetta sivuta niin kysyn täällä. Jos venäjänkielinen sana translitteroidaan niin eikö se nimi pyritä kirjoittamaan siten kuin se pitäisi lausua? Esim. Саша on Sasha ja lausutaan kuten kirjoitetaan. Muut venäjän s-äänteet translitteroidaan eri tavalla ja lausutaan eri tavalla.

 

[DAF]

Tuolla Liiga-osiossa hyvät ja huonot selostajat -ketjussa on ollut nyt puhetta translitteroinnista ja nimien lausumisesta. Mä en viitti siellä aihetta sivuta niin kysyn täällä. Jos venäjänkielinen sana translitteroidaan niin eikö se nimi pyritä kirjoittamaan siten kuin se pitäisi lausua? Esim. Саша on Sasha ja lausutaan kuten kirjoitetaan. Muut venäjän s-äänteet translitteroidaan eri tavalla ja lausutaan eri tavalla.

Ei pyritä, vaan jokaista kirjainta vastaa translitteroinnissa kirjain. Tuo pitäisi kirjoittaa Saša (nimihän on toki Aleksandr säännönmukaisesti, tuo on kutsumanimi) ja lausutaan toki suurinpiirtein noin, mutta vaikkapa nimi Роман Фёдоров kirjoitetaan kirjain kerrallaan Roman Fjodorov, muttei lausuta "RO-man FJO-do-rov" vaan "ra-MAN FJOO-da-raf".

 

[Elazi]

Ei pyritä, vaan jokaista kirjainta vastaa translitteroinnissa kirjain. Tuo pitäisi kirjoittaa Saša (nimihän on toki Aleksandr säännönmukaisesti, tuo on kutsumanimi) ja lausutaan toki suurinpiirtein noin, mutta vaikkapa nimi Роман Фёдоров kirjoitetaan kirjain kerrallaan Roman Fjodorov, muttei lausuta "RO-man FJO-do-rov" vaan "ra-MAN FJOO-da-raf".

Ok, kiitos tiedosta.

 

[Hippi Hiiri]

"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, minkä yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."

VAI

"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, jonka yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."

Kirjoittaja pyrkii tutkimaan kysymyksen yhtä osa-aluetta.

 

[finnjewel]

Ei pyritä, vaan jokaista kirjainta vastaa translitteroinnissa kirjain. Tuo pitäisi kirjoittaa Saša (nimihän on toki Aleksandr säännönmukaisesti, tuo on kutsumanimi) ja lausutaan toki suurinpiirtein noin, mutta vaikkapa nimi Роман Фёдоров kirjoitetaan kirjain kerrallaan Roman Fjodorov, muttei lausuta "RO-man FJO-do-rov" vaan "ra-MAN FJOO-da-raf".

Aivan näin. Lisäksi ymmärretyksi tulemisen kannalta on oikean tavun painotus venäjän kielessä vähintään yhtä tärkeää kuin yksittäisen s-äänteen oikea suhautus tai sihautus.

 

[Gwai Lo]

"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, minkä yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."

VAI

"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, jonka yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."

Kirjoittaja pyrkii tutkimaan kysymyksen yhtä osa-aluetta.

Jos kirjoittaja pyrkii tutkimaan kysymyksen yhtä osa-aluetta, niin oikea relatiivipronomini lienee mikä, joka viittaa koko edeltävään lauseeseen. Eihän siinä sen tason yhtä osa-aluetta pyritä tutkimaan, mikä kuulostaisikin hölmöltä.

Toki kätevä ratkaisu tällaisissa ongelmatilanteissa on kiertää koko ongelma: esim. "Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso? Pyrin tutkimaan tämän kysymyksen yhtä osa-aluetta työssäni." Tai jotain muuta sujuvampaa.

 

[Kirjoittelija]

Toki kätevä ratkaisu tällaisissa ongelmatilanteissa on kiertää koko ongelma

Nimenomaan näin. Noista KiVin tarjoamista vaihtoehdoista molemmat ovat väärin. Tässä yksi tapa ilmaista asia oikein: "Tästä voimme johtaa kysymyksen, jonka yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni: mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso?"

 

[penaz]

Nimenomaan näin. Noista KiVin tarjoamista vaihtoehdoista molemmat ovat väärin. Tässä yksi tapa ilmaista asia oikein: "Tästä voimme johtaa kysymyksen, jonka yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni: mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso?"

Minä en ole ikinä elämässäni johtanut yhtään kysymystä, vaikka kaikenlaista olenkin johtanut. Outoa kieltä. Voisiko tuon sanoa: "Olen tutkinut työssäni myös sitä, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso" vai jääkö silloin lukijalta jotain asiasta ymmärtämättä?

 

[Kirjoittelija]

Minä en ole ikinä elämässäni johtanut yhtään kysymystä, vaikka kaikenlaista olenkin johtanut. Outoa kieltä. Voisiko tuon sanoa: "Olen tutkinut työssäni myös sitä, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso" vai jääkö silloin lukijalta jotain asiasta ymmärtämättä?

Ainakin siitä syntyy merkitysero, että Kivi kirjoittaa "pyrin tutkimaan", ja sinä kirjoitat "olen tutkinut". Hän puhuu preesensissä tai imperfektissä, sinä perfektissä. Lisäksi tuosta sinun versiostasi ei välity ekpslisiittisesti se KiVin ajatus, että tekstin aiempi sisältö (jonka Kivi on viestistään jättänyt pois) antaa aiheen kysymykselle "mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso?".

http://fi.wiktionary.org/wiki/johtaa

 

[Andji]

Luin leffakerho-ketjua ja Lars von Trierin Nymphomaniacin arvosteluja. Kiinnitin huomiota siihen, että jotkut kirjoittavat "von Trier" ja jotkut pelkästään "Trier", kun viittaavat ohjaajaan pelkästään tämän sukunimellä. Kumpi mahtaa olla oikein vai ovatko kumpikin?

 

[Radiopää]

Luin leffakerho-ketjua ja Lars von Trierin Nymphomaniacin arvosteluja. Kiinnitin huomiota siihen, että jotkut kirjoittavat "von Trier" ja jotkut pelkästään "Trier", kun viittaavat ohjaajaan pelkästään tämän sukunimellä. Kumpi mahtaa olla oikein vai ovatko kumpikin?

Trier on oikea nimi, von Trier taiteilijanimi. Olen jostain lukenut, että Trieriä haukuttiin lapsena von Trieriksi, ja valitsi sen myöhemmin taiteilijanimekseen.

En tarkistanut, onko tästä jo mainittu leffaketjussa.

 

[mutina]

Luin leffakerho-ketjua ja Lars von Trierin Nymphomaniacin arvosteluja. Kiinnitin huomiota siihen, että jotkut kirjoittavat "von Trier" ja jotkut pelkästään "Trier", kun viittaavat ohjaajaan pelkästään tämän sukunimellä. Kumpi mahtaa olla oikein vai ovatko kumpikin?

Radiopää yllä ansiokkaasti kertoo von Trierin oikeasta nimestä - oli uutinen minulle ainakin. Jos kysymys kuitenkin koskee ylipäänsä kyseisen kaltaisten nimien käyttöä, niin "von" on osa sukunimeä ja henkilöön tulisi siis viitata nimellä von Trier. Aakkostus sen sijaan tulee pelkän Trierin mukaan.

 

[Andji]

Trier on oikea nimi, von Trier taiteilijanimi. Olen jostain lukenut, että Trieriä haukuttiin lapsena von Trieriksi, ja valitsi sen myöhemmin taiteilijanimekseen.

Kiitän mitä kauneimmin.

Mutta eikö silti ole oikein viitata Lars Trieriin "von Trier" -nimellä? Se nyt ei mene ihan yhteen muiden taiteilijanimien kohdalla, harvalla kun on tuota "von":ia taiteilijanimessään. Kai tässäkin tärkeintä on se, että tiedetään, mistä keskustellaan.

 

[ms.qvist]

Luin leffakerho-ketjua ja Lars von Trierin Nymphomaniacin arvosteluja. Kiinnitin huomiota siihen, että jotkut kirjoittavat "von Trier" ja jotkut pelkästään "Trier", kun viittaavat ohjaajaan pelkästään tämän sukunimellä. Kumpi mahtaa olla oikein vai ovatko kumpikin?

Tunnustan toisinaan kirjoittavani/puhuvani Trieristä tai vaihtoehtoisesti von Trieristä, tämä johtuu osaltaan laiskuudesta ja siitä, että tiedän "vonin" olevan tavallaan osa taiteilijanimeä eli on siis lisä sukunimen edessä, joten olen mielessäni ajatellut, että jokainen tietää kenestä puhun/kirjoitan jos toisinaan - samassa yhteydessä - mainitsen vain nimen Trier.

von juontaa etuliitteenä Lars Trierin opiskeluaikoihin, jolloin häntä ryhdyttiin kutsumaan von Trieriksi, sittemmin von toimii myös kunnianosoituksena Erich von Stroheimille.

vlad.

 

[Radiopää]

Mutta eikö silti ole oikein viitata Lars Trieriin "von Trier" -nimellä? Se nyt ei mene ihan yhteen muiden taiteilijanimien kohdalla, harvalla kun on tuota "von":ia taiteilijanimessään. Kai tässäkin tärkeintä on se, että tiedetään, mistä keskustellaan.

Minusta pitäisi käyttää taitelijanimeä, vaikka ero oikeaan nimeen on noin pieni. Lars Trier on tavallaan eri asia kuin Lars von Trier.

 

[Musta Nuoli]

Minusta pitäisi käyttää taitelijanimeä, vaikka ero oikeaan nimeen on noin pieni. Lars Trier on tavallaan eri asia kuin Lars von Trier.

Taiteilijanimeä on yleensä aina syytä käyttää, jos taiteilija sellaista käyttää ja se on vakiintunut. Harva muistelee Marion Mitchell Morrisonin elokuviakaan, mutta aika moni pitää John Waynen elokuvista. Sama mies siis kyseessä.

Von Trierin kohdalla on tietysti vähän väljempää, eli jos asiayhteydestä vain käy ilmi, että Trierillä tarkoitetaan elokuvaohjaajaa niin asia varmasti tulee ymmärretyksi. Vähän sama kuin Spede Pasasesta ja Pertti Pasasesta puhuminen.

 

[Radiopää]

Von Trierin kohdalla on tietysti vähän väljempää, eli jos asiayhteydestä vain käy ilmi, että Trierillä tarkoitetaan elokuvaohjaajaa niin asia varmasti tulee ymmärretyksi. Vähän sama kuin Spede Pasasesta ja Pertti Pasasesta puhuminen.

Harvalla suomalaisella taiteilijanimi seuraa hautakiveen asti. Spedellä seurasi. Juice varmisti asian muuttamalla nimensä kuolinvuotenaan.

 

[Vintsukka]

IL:n uutisen kuvateksti kertoo:

Minnesotan Ryan Suter joutui jättämään muutaman pelin väliin sairastettuaan sikotautia.

Saavatko muutkin tuosta käsityksen, että Suterilta jäi pelejä väliin sairastelunsa jälkeen, ei sen aikana? Sitä tuskin tarkoitettiin.

 

[Radiopää]

Silmiini sattuu joka kerta, kun luen tällaista.

Myös muitakin legendoja oli saapunut katsomaan ottelua, muiden muassa Raimo Helminen.

Terveisiä Mika Kylmäniemelle tai Mikko Pylkölle.

 

[finnjewel]

Lyödäkseen. Tämän sanan virheellinen käyttö on vahvasti iskostunut selostajien sanavarastoon.

Virtasella ei ole minuutti aikaa lyödäkseen Nilsson. Hänellä on minuutti aikaa lyödä Nilsson.

Hänellä on minuutti aikaa ehtiä maaliin lyödäkseen Nilssonin jos tuota sanaa välttämättä tahtoo käyttää.

 

[Ilmari Ahde]

Yle Areenasta bongattua. Katsokaapa Ville Haapasalon 30 päivää Kaukaasissa -sarjan avausjakso. Samalla opitte eräiden isojen urheilukisojen nimen, se on olimpialaiset, ei olympialaiset, ainakin suomentajan tai tekstittäjän mielestä. Onko sitten tahallista vai tahatonta, mutta voi ristuksen munat sanon minä, alas on päästy.