Kielipoliisit

[Klose16]

11:ksi = yhdeksitoista
11:nneksi = yhdenneksitoista

Nämä ovat niin vammaisia sääntöjä että lopettelin niiden opettelun jo lukiovaiheessa.

Sisäinen kielipoliisini tulkitsee edelliset seuraavasti:

11:ksi = yksitoistaksi
11:nneksi = yksitoistanneksi

 

[Kirjoittelija]

Nämä ovat niin vammaisia sääntöjä että lopettelin niiden opettelun jo lukiovaiheessa.

Sisäinen kielipoliisini tulkitsee edelliset seuraavasti:

11:ksi = yksitoistaksi
11:nneksi = yksitoistanneksi

Sinun sisäisellä kielipoliisillasi ei selkeästi logiikka kuulu vahvimpiin osa-alueisiin, mutta väliäkös sillä. Kyllä Jeesus rakastaa kaikkia. Suurin osa suomalaisistahan taitaa lyhentää sanan yhdeksitoista muotoon "11:sta". Se taitaisi kelvata sinunkin sisäiselle kielipoliisillesi.

 

[Klose16]

Sinun sisäisellä kielipoliisillasi ei selkeästi logiikka kuulu vahvimpiin osa-alueisiin, mutta väliäkös sillä.

Ja looginen perustelu tälle? Siksi kun argumentoin sinua vastaan jo aiemmin?

Kyllä Jeesus rakastaa kaikkia.

Mitä helvettiä tämä nyt tähän liittyy? Loogisesti?

Suurin osa suomalaisistahan taitaa lyhentää sanan yhdeksitoista muotoon "11:sta". Se taitaisi kelvata sinunkin sisäiselle kielipoliisillesi.

No tuo onkin jo paljon parempi.

 

[Vintsukka]

Nämä ovat niin vammaisia sääntöjä että lopettelin niiden opettelun jo lukiovaiheessa.

Sisäinen kielipoliisini tulkitsee edelliset seuraavasti:

11:ksi = yksitoistaksi
11:nneksi = yksitoistanneksi

Ihan mielenkiinnosta, kuinka lyhennät sanat "yhdeksitoista" ja "yhdenneksitoista"? Anna mä arvaan, "11:sta" ja "11:sta"?

 

[Klose16]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka lyhennät sanat "yhdeksitoista" ja "yhdenneksitoista"? Anna mä arvaan, "11:sta" ja "11:sta"?

Aivan. On hyvä kysymys, miten nuo olisi järkevintä olla. Asiayhteys kertoo yleensä tarpeeksi.

 

[Kaiuni Alen]

Onko se

a) pakkipakkisyöttö
b) pakkipakki-syöttö
c) pakki-pakki-syöttö
d) pakki-pakki -syöttö
e) joku muu, mikä?

Vastaus mielellään perusteluiden kera.

 

[Everton]

c) pakki-pakki-syöttö

En osaa aukottamasti perustella, mutta a) tai b) eivät käy, koska pakki ja pakki eivät ole tässä yhdyssana. Tai eivät kai missään muutenkaan. d) se ei puolestaan ole siksi, koska kielioppisääntöjen mukaan tuohon väliin ei kuulu välilyöntiä (vaikka itse olisinkin eri mieltä).

e) voisi olla se paras, jos vaan keksisi jonkun järkevämmän muodon ilmaista sama asia. Toimii puhekielessä paremmin kuin kirjoitettuna.

 

[Kaiuni Alen]

c) pakki-pakki-syöttö

Okei, näin arvelinkin. Mutta voihan sitä ajatella myös niin, että pakki-pakki-syöttö on sanana ns. yksi asia tai kokonaisuus, jolloin sen voisi myös kirjoittaa pakkipakkisyöttö. Vähän niin kuin läpisyöttö tai poikittaissyöttö, vaikkei pakkipakki tarkoita itsessään mitään.

 

[Koge]

Oikea vaihtoehto on kylläkin ilmeisesti pakki-pakkisyöttö. Lähde: Kirjoittajan ABC. Itse olisin kirjoittanut varmaan pakki–pakki-syöttö (huomatkaa ajatusviiva), mikä olisi muiden sääntöjen mukaan johdonmukaisempi, mutta näköjään vanhentunut käytäntö.

Yleisesti ottaen ajatusviivan käyttö on ihmisillä aivan hakusessa. Kouluissa ei ilmeisesti tehdä selväksi eroa yhdysmerkin (-) ja sitä pidemmän ajatusviivan (–) välillä. Toki tietotekniikka tuo oman haasteensa, sillä suomalaisessa oletusnäppäinasettelussa ajatusviivan tuottaminen taitaa edelleen olla hankalaa.

 

[penaz]

Suomen kielessä on vanha hieno sana sukset. Mitä nyt vähän katsoin noita hiihtokisoja huomasin, että enää ei vaihdeta suksia vaan kalustoa.

Ymmärrän että hiihtoniiloilta ei kauheasti voi vaatia, mutta tuo suksien uusi synonyymi urpoudessaan silti hämmästyttää minua.

 

[Sanainen arkku]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka lyhennät sanat "yhdeksitoista" ja "yhdenneksitoista"? Anna mä arvaan, "11:sta" ja "11:sta"?

Mulla on kyllä sellainen mielikuva, että taivutusmuoto kaivetaan sieltä sanan sisältä ja laitetaan numeron perään. Eli 11:ksi ja 11:nneksi. Jälkimmäinen on kyllä niin kökköä luettavaa, että viisasta olisi kirjoittaa koko sana.

 

[Sanainen arkku]

Onko se

a) pakkipakkisyöttö
b) pakkipakki-syöttö
c) pakki-pakki-syöttö
d) pakki-pakki -syöttö
e) joku muu, mikä?

Vastaus mielellään perusteluiden kera.

Jos ajatellaan, että poikittaissyöttö ei sisällä tavuviivaa, niin miksi pakki-pakkisellainen sisältäisi ennen syöttöä? Minä kirjoittaisin pakki-pakkisyöttö.

 

[Vintsukka]

Mulla on kyllä sellainen mielikuva, että taivutusmuoto kaivetaan sieltä sanan sisältä ja laitetaan numeron perään. Eli 11:ksi ja 11:nneksi.

No just näin. Tämä oli pointtini.

 

[Johnny B. Goode]

Minä en ole koskaan ollut kauhean tarkka siitä millä sanoin joku asia esitetään jos vaan viesti menee perille, mutta viime aikoina on ruvennut särähtämään korvaan eräs ilmaus. Muutaman kerran olen tähän törmännyt roskamedioiden käännös(?)jutuissa, mutta viimeaikoina myös ihan puhuttuna. Eli siis sanonta "ottaa annettuna". Tuohan on selkeästi käännetty englanninkielen "take for granted"-sanonnasta, mutta ei tuo kuulosta järkevältä suomelta. Kysynkin palstan kielipoliiseilta, olenko tuohtunut väärin ja tuo on ihan oppikirjamateriaalia, vai onko tuo mainittu sanonta ihan kuraa? Omassa päässäni tuo kääntyy aina "pitää itsestäänselvyytenä" tjsp.

 

[Sanainen arkku]

Minä en ole koskaan ollut kauhean tarkka siitä millä sanoin joku asia esitetään jos vaan viesti menee perille, mutta viime aikoina on ruvennut särähtämään korvaan eräs ilmaus. Muutaman kerran olen tähän törmännyt roskamedioiden käännös(?)jutuissa, mutta viimeaikoina myös ihan puhuttuna. Eli siis sanonta "ottaa annettuna". Tuohan on selkeästi käännetty englanninkielen "take for granted"-sanonnasta, mutta ei tuo kuulosta järkevältä suomelta. Kysynkin palstan kielipoliiseilta, olenko tuohtunut väärin ja tuo on ihan oppikirjamateriaalia, vai onko tuo mainittu sanonta ihan kuraa? Omassa päässäni tuo kääntyy aina "pitää itsestäänselvyytenä" tjsp.

Tarkoittaako sanonta tilanteita, jotka aiemmin on "otettu sellaisenaan"?

 

[Kirjoittelija]

Minä en ole koskaan ollut kauhean tarkka siitä millä sanoin joku asia esitetään jos vaan viesti menee perille, mutta viime aikoina on ruvennut särähtämään korvaan eräs ilmaus. Muutaman kerran olen tähän törmännyt roskamedioiden käännös(?)jutuissa, mutta viimeaikoina myös ihan puhuttuna. Eli siis sanonta "ottaa annettuna". Tuohan on selkeästi käännetty englanninkielen "take for granted"-sanonnasta, mutta ei tuo kuulosta järkevältä suomelta.

Kyllä se on käännetty englannin kielen ilmauksesta "take something as given".

Tarkoittaako sanonta tilanteita, jotka aiemmin on "otettu sellaisenaan"?

Ei tarkoita. On eri asia pitää jotain asiaa itsestäänselvänä kuin ottaa jokin asia sellaisenaan.

Suomen kielessä on vanha hieno sana sukset. Mitä nyt vähän katsoin noita hiihtokisoja huomasin, että enää ei vaihdeta suksia vaan kalustoa.

Ymmärrän että hiihtoniiloilta ei kauheasti voi vaatia, mutta tuo suksien uusi synonyymi urpoudessaan silti hämmästyttää minua.

Tuohan on yhtä ärsyttävää kuin vaikkapa se, että joku selostaja puhuu "maalivahdin varusteista" viitatessaan esim. veskarin maskiin tai polkkeisiin. On aika urpoa puhua varusteesta, kun voisi käyttää sanaa maski.

 

[Kirjoittelija]

Kyllä sattuu silmiin noita ampumahiihtokeskusteluja lukiessa. Yurlova sitä ja Yurlova tätä. Ääntävätköhän nuo kaikki ihmiset tuon nimen alkuun kirjaimen Y.

 

[Koge]

Kyllä sattuu silmiin noita ampumahiihtokeskusteluja lukiessa. Yurlova sitä ja Yurlova tätä. Ääntävätköhän nuo kaikki ihmiset tuon nimen alkuun kirjaimen Y.

Mutku telkkarissa luki niin! Onneksi Makarainen sai sentään pronssia. Terveisin Eetu Vaehaesoeyrinki -fani.

 

[Kirjoittelija]

Ei. Perusjonne on tällä palstallakin melko vakiintunut käsite ja nimenomaan merkityksessä keskiverto kiekkokuluttaja, siis seuraa liigaa ja mm-kisat. Itse en näe sanaa mitenkään negatiivisessa merkityksessä, toisin kuin nimimerkkisi.

Jonne | Urbaani Sanakirja
jonne - Google-haku

Ainakin minun tuttavapiirissäni kaikki alle 40-vuotiaat (ja monet varttuneemmatkin) ymmärtävät sen, että sanaan jonne liittyy voimakas negatiivinen lataus. Toki tähän saattaa vaikuttaa se, että asuinkaupunkini Tampere on Suomen mittapuulla melko suuri city, vaikka globaalissa katsannossa tämä kylä on yksi kärpäsenpaska.

Jatkoajan keskustelupalstan hakutoiminto antaa sanalle "perusjonne" yhden osuman. Termille "ES-jonne" osumia löytyy viisi sivullista.

Jonne saattaa olla pejoratiivi, Kirjoittelija sen sijaan näiden parin viime sivun perusteella pahemman luokan inttäjä ja jankuttaja.

Mulla on paha tapa inttää ja jankuttaa vastaan myös työkavereilleni, jotka puhuvat neekereistä, ryssistä ja ählämeistä, ja väittävät sitten, ettei noihin sanavalintoihin liity minkäänlaista halventamistarkoitusta. Minun mielestäni on päivänselvää, että noita termejä käytetään nimenomaan rasistisessa tarkoituksessa. Samoin on päivänselvää, että 2010-luvun Suomessa termiä "jonne" käytetään nimenomaan halventamistarkoituksessa.

 

[Numero66]

Hyvä että siirsit tänne. Alko oleen jo sen verta pahasti offtopiccia. Omassa kielenkäytössä tolla jonnella ei ole sen negatiivisempaa tai positiivisempaa merkitystä kuin jampallakaan. Se on täysin neutraali. Onhan tuossa urbaani sanakirjassakin useita tulkintoja. Luulen, että tuo jonne sana onkin melko monenlaista vibaa aiheuttava sana, kun siitä nyt sitten tälläsen riidan sait aikaan. Täytyy kyllä myöntää myös etten oo ollenkaa perillä mistä koko ES-jonne villityksessä on/on ollut kyse.

 

[Kirjoittelija]

Omassa kielenkäytössä tolla jonnella ei ole sen negatiivisempaa tai positiivisempaa merkitystä kuin jampallakaan. Se on täysin neutraali. Onhan tuossa urbaani sanakirjassakin useita tulkintoja

Urbaanissa sanakirjassa määritelmän luotettavuudesta kertoo olennaisen nuo peukut ylös- ja alaspäin. Tässä tapauksessa termin jonne merkityksen kiteyttää se, että tuolla ensimmäisellä määritelmällä on 1300 "tykkäystä" ja muiden kohdalla taas näyttää punaista. Mutta kun kyse nyt olikin siitä, ettei termin jonne merkitys ollut sinulle ennestään tuttu, väittelin tässä ihan turhasta.

 

[Numero66]

Ei kyllä ollut hajuakaan että sillä olisi negatiivinen merkitys. Tosiaan omassa kaveripiirissä perus-jonne/jamppa on siis keskivertotyyppi. Toi jonne vaan meinaa periaatteessa ihmistä/kaveria ym.

 

[Kirjoittelija]

Ei kyllä ollut hajuakaan että sillä olisi negatiivinen merkitys. Tosiaan omassa kaveripiirissä perus-jonne/jamppa on siis keskivertotyyppi. Toi jonne vaan meinaa periaatteessa ihmistä/kaveria ym.

Tämä on sitten mitä ilmeisimmin samaa osastoa kuin se, että jossain päin Suomea "en kehtaa" tarkoittaa samaa kuin "en viitsi":

 

[Numero66]

Tai verkkainen, suuressa osassa maata se on hidas, mutta jossain päin nopea..

 

[Radiopää]

Kai olette osallistuneet Helsingin yliopistossa suomen kieltä opiskelevan Pipsa Haaviston kandityötutkimukseen.

E-lomake - <i>Jonnet ei muista</i> – <i>Jonne</i>-nimen appellatiivinen käyttö

E. Linkki ei näytä enää toimivan. Ilmeisesti joudumme odottamaan Pipsan työn julkaisua.