Kaipaan sitä aikaa kun oikeasti sai ideoida mitä ostaa joululahjaksi ja ostin paljon tavaralahjoja. Tuolloin oli vielä kaiken kukkuraksi muutama läheinen enemmän kenelle ostin lahjoja kun äiti ja veli vielä elivät. Joululahjojen ostaminen oli mukavaa puuhaa.
Nykyään se lahjojen ostaminen on ollut jo muutaman vuoden ajan melko mielikuvituksetonta, tylsää kun ostan vain pelkkiä lahjakortteja joululahjoiksi. Hyviä lahjojahan nekin on kun kortit on arvoltaan vielä viidenkymmenen euron arvoisia, lahjan saaja saa sitten itse ostaa joko ruokaa tai jotain mieluista tavaraa itselleen.
Mutta ei noiden lahjakorttien ostaminen lahjaksi vaadi enää yhtä isoa ajatustyötä ja ideointia kuin vaati tavaroiden ostelu lahjaksi. Joululahjojen ostelu ei ole minulle enää niin mielekästä puuhaa kuin ennen oli kun kukaan ei toivo edes koskaan mitään tavaralahjoja ja niille ei sellaisia osaa ostellakaan. Ja kun siskonkin lapset on jo sen verran isoja ettei niillekään enää leluja voi ostaa.
No, 200 euroa meni tänäkin jouluna lahjoihin että kyllä joululahjoja yhä nykyäänkin tulee hommattua. Ostan joululahjoja isälleni ja siskolleni perheineen.
No, ei toki lahjojen ostelu ole ainoa asia mitä menneiltä ajoilta kaipaan. Kaipaan myös kortin peluuta. Veljeni ja äitini kanssa paljon pelattiin korttia ennen, oli etenkin sellainen peli suosiossamme kuin maratoni. Ja vuosia sitten kortin peluurinkiin kuuluivat myös eno ja mummoni. Nykyään ei ole oikein enää ketään kenen kanssa korttia pelaisi ja en olekaan pelannut maratonia vuosiin. Joskus sentään pelaan skipboa klubitalolla.
www.jatkoaika.com
www.eliteprospects.com
www.kaleva.fi
