Ilmastonmuutos on mielenkiintoinen asia. Tammikuussa kirjoitettiin yllä oleva ja maraskuussa alla oleva.
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/11/ilmastonmuutos_kylmentaa_talvia_2146570.html
Pistetään Taalaksen kommenttikin.
"Uusien laskelmien mukaan napaseudun jäätikön väheneminen voi muuttaa ilmavirtauksia siten, että arktiset tuulet viilentävät Suomea talvisin, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoi Etelä-Suomen Sanomissa.
Tämä tarkoittaisi sitä, että kesät eivät kylmenisi, mutta talvisin voisi pakkanen purra yhtä pahasti Suomessa kuin Siperiassa."
Ilmastonmuutosta käsittelevä uutisointi mediassa on jotensakin surullista seurattavaa. Toki median taipumuksiin kuuluu asioiden vääristely ja sensaatiohakuisuus, mutta tästä aihepiiristä on ilmeisesti tullut niin kuuma puheenaihe (johtuen siitä, että ilmastonmuutoksen varjolla ajetaan kaikenlaista poliittista potaskaa), että yhtään juttua ei aiheesta voida tehdä ilman älyttömiä otsikoita. Tuo "Talvet häviävät Etelä-Suomesta vuosisadan loppuun mennessä" on esimerkki turhan kärjekkäästä otsikosta, vaikka epäilemättä lunta on sadan vuoden päästä Etelä-Suomessa huomattavasti harvemmin kuin nykyisin.
Tämä jäätikön vähenemisen yhteys talvien kylmenemiseen onkin mielenkiintoinen juttu. Aihe on ennen kaikkea akateemisesti kiinnostava, joten siihen nähden tätä tutkimusta on tuotu mediassa turhankin näkyvästi esiin, joskaan uutisoinnista ei ole vielä saanut juuri mitään kuvaa siitä mitä on todella tutkittu. Siksi kannattaakin toki lukea se alkuperäinen artikkeli, tässä lähdeviite
Petoukhov V. and VA. Semenov, 2010: A link between reduced Barents-Kara sea ice and cold winter extremes over northern continents,
Journal of Geophysical Research,
115, D21111, doi:10.1029/2009JD013568
Tässä kuitenkin lyhyt yhteenveto tutkimuksesta. Siinä on siis tutkittu Barentsin- ja Karanmeren merijääkonsentraation ilmastovaikutusta. Yhtä ilmastomallia (ECHAM5) on ajettu siten, että talvikauden merijääkonsentraatioksi on asetettu em merialueilla 100%, 80%, 60%, 40%, 20% ja 1%. Mitään muuta tässä ei ole tutkittu, eli esimerkiksi kasvihuonekaasujen pitoisuudet on pidetty vakiona. Näin ollen koko tutkimusasetelma on melko keinotekoinen, koska kokeessa ei ole huomioitu mitään mekanismia, joka saisi merijään luonnollisella tavalla häviämään. Tosin on syytä huomata, että ilmastomallit yleensä simuloivat liikaa merijäätä Pohjois-Atlantille, esimerkiksi juurikin tuonne Barentsinmerelle, jokahan ei oikeasti ole läheskään kokonaan talvisin jäässä, vaikka ilmastomallit sen yleensä jäähän saavatkin. Mutta tuloksena tässä tutkimuksessa on, että kun merijääpitoisuus pudotetaan 80 prosenttiin länsituulet voimistuvat ja talvet lauhtuvat Euraasian pohjoisosissa. Vastaavasti, kun merijääpitoisuus pudotetaan 40 prosenttiin länsituulet heikkenevät ja talvet viilenevät mantereella ja kun merijää hävitetään kokonaan länsituulet jälleen voimistuvat ja talvet lauhtuvat. Talvien kylmenenminen tuolla 40 % merijääpitoisuudella on noin 0,5-1 astetta, vain hyvin paikallisesti 1-1,5 astetta. Eli ilmastovaste merijääpitoisuuden muutoksiin on epälineaarinen.
Itse en näistä tuloksista kovin vankkoja johtopäätöksiä tekisi muilta osin kuin, että Barentsin- ja Karanmeren merijääpitoisuudet näyttävät vaikuttavan ilmakehän kiertoliikkeeseen. Ilmiön epälineaarisuudesta johtuen on vaikea tietää millainen vaikutus todella on, esimerkiksi jollain toisella ilmastomallilla olisi hyvinkin voitu saada aivan erilaiset tulokset. Toisekseen, jotta merijää tuolla alueella vähenisi riittävästi talvien kylmentämiseksi, se jo luultavasti edellyttäisi suurempaa keskilämpötilan nousua kuin mitä se kylmennysvaikutus sen jälkeen olisi. Samoin lämpeneminen varmaan vähentäisi jääpeitettä muualtakin kuin vain tässä tutkitulta merialueelta, joten tämän perusteella ei voi tietää muuttuisiko ilmakehän kiertoliike enää samalla tavalla. Kylmeneminenhän ei mitenkään mahdottoman suurta tässä tutkimuksessa muutenkaan ollut, tuon verran talvien keskilämpötilat vaihtelevat pitkänkin ajan keskiarvoja vertailtaessa ilman, että maallikko eroa huomaa.
Eli yhteenvetona toteaisin tämän sinänsä mielenkiintoisen tutkimustuloksen muuttavan käsitystä ilmastonmuutoksesta yhtä paljon kuin Nokian tulosennusteeseen vaikuttaisi, mikäli Nokian kymmenenneksi myydyimmän kännykän myynti aiemmin ennustetun 10% nousun sijasta näyttäisikin yhden analyytikon ennusteen mukaan mahdollisesti laskevan 10% Nigerian markkinoilla.