Dissonanssi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Moderaattorit
Kaikkinensa kyllä kysymys on varsin kinkkisestä asiasta. Oma kompetenssini tämän asian arvioimiseen on kyllä aika rajallinen, koska aika vahvasti tämä taitaa kulminoitua luonnontieteisiin, joihin en niin vahvaa kosketuspintaa omaa.
Kuitenkin on mielestäni monestakin syystä tiedostaa se, että missä määrin ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ja missä määrin. Tämä ei kuitenkaan saa olla avainkysymys sen suhteen, että onko syytä lähteä tekemään muutosta vai ei, vaan lähinnä sen suhteen mihin tämän muutoksen luonne tulee painottumaan.
Lähinnä kyse on siis tästä "taakanjaosta". Jotenkin tuntuu siltä, että yleinen mielipide on "kehittyneet maat" vs "kehitysmaat". Että kyseessä olisi jotenkin kääntäen verrannollinen kaava, jossa nämä kaksi tekijää ovat jokin monoliitti, joiden sisällä vaikutukset jotenkin tasaantuisivat. Näinhän asia ei ole, vaan tämän "hinnan" tulevat kehittyneissäkin maissa kantamaan eri väestöt eri tavalla. Ja tässäkään tarinassa sille heikko-osaselle ei ole luvassa sitä kevyintä lastia. Tämän takia onkin syytä ihan länsimaisestaki näkökulmasta pyrkiä luomaan globaalilla tasolla ratkaisuja, joissa emme tulisi perseraiskatuksi esim. Kiinan ja Intian taholta.
Siinä tapauksessa, että ilmastonmuutos olisi selvästi ihmisen aiheuttama, ei ilmastoa kiinnosta se onko se saastuttaja paha kapitalistisika vai viaton kehitysmaalainen. Fakta kuitenkin on, että tulevaisuuden päästöt tulevat suhteellisesti katsoen lisääntymään juurikin kehitysmaiden osalta kaikkein dramaattisimmin. Ei ehkä kaikkein oikeudenmukaisin kanta tarkastella asiaa, mutta ei seikkaa voi huomioitta jättää. Käytännössä onkin sitten eri asia miten tämän asian kanssa on mahdollista tasapainolla. Näyttää siltä, ettei kovin hyvin.
Näinhän se on. Teknologian kehitys sekä kulutustottumusten muutos lienee tärkeimmät tekijät, joista teknologian rooli selvästi korostuneempi. Tämän takia tilanne onkin hiukan verrattavissa tilanteeseen, jossa koira jahtaa omaa häntäänsä. Ainakin toistaiseksi ollaan pystytty pitämään status quo siinä määrin, että yhteiskuntarakenteisiin ei ainakaan länsimaissa ole tullut mitään dramaattisia, negatiivisia muutoksia teollisenvallankumouksen jälkeen. Siis liittyen luonnonvaroihin yms. Ideologiset yhteiskuntakokeilut onkin sitten kokonaan toinen asia...
Tarkentaisin sen verran, että väestönkasvua ei ole syytä nähdä ongelmana itsessään vaan lähinnä sen aiheuttamien seurausten syynä. Paikallisestihan (esim. Suomessa) väestön kasvamattomuus voidaan nähdä ongelmana (joskin on syytä todeta, että tässäkin todellisen ongelman luo demografinen "vääristymä". Tämä nyt vain ihan sen takia, ettei ruokita liikaa misantrooppisia näkemyksiä, jotka perustuvat hyvin puutteelliselle syy-seuraussuhteiden ymmärrykselle ja ovat muutenkin hyvin heikolla järjellisellä pohjalla.
Juuri tuon eettisesti kestävän ratkaisun suhteen olenkin maailman harmonisen tulevaisuuden suhteen enemmän kuin hieman skeptinen. Parastahan (ainakin näin länsimaisesta näkökulmasta) olisi, että tämä nykyisenkaltainen tilanne pysyy mahdollisimman muuttumattomana. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan sitä, että inhimillisten kärsimysten ja tragedioiden määrä absoluuttisesti tulee jatkamaan kovaa kasvua, koska realistista ei liene kuvitella, että edes aineellisesti hyvät oltavat voitaisiin kaikille ihmisille taata ilman, etteikö siitä koituisi muita ongelmia. Pelkästään Kiinan ja Intian voimakas kasvu on antanut osviittaa tälle. Siihen sitten päälle Afrikan ja Etelä-Amerikan (sekä muun Aasian ja Lähi-idän) populaatio. :)
Onkin aikamoinen ihme, ettei vielä yksikään näistä globaaliongelmista ole vielä räjähtänyt käsiin tavalla, jolla olisi dramaattisia seuraamuksia. Oikeastaanhan tällainen voisi tapahtua jostain yksittäisestä inhimillisestä virheestä tai tietotekniikan oikusta (nämä lähinnä liittyen ydinaseisiin ja muihin joukkotuhoaseisiin), puhumattakaan sitten joidenkin poliittisten tapahtumien laukaisemaa jonkin väestön massasiirtymistä, jolloin rajavalvonnassa olisi kenties pakko turvautua ihmisoikeudellisesti kestämättömiin ratkaisuihin, ja sellaisen tilanteen jälkeen "perhosefektillä" voisi olla aika dramaattiset seuraukset.
No spekulointihan on aina kivaa, ja vissiin parempi vain toivoa asioiden menevän hyvin ja pitää ratkaiseva sotilaallinen voima läntisissä käsissä. Nimittäin paskan osuessa tuulettimeen nousee sen merkitys jälleen takaisten vuosisatojen tasolle, valitettavasti.
Kuitenkin on mielestäni monestakin syystä tiedostaa se, että missä määrin ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ja missä määrin. Tämä ei kuitenkaan saa olla avainkysymys sen suhteen, että onko syytä lähteä tekemään muutosta vai ei, vaan lähinnä sen suhteen mihin tämän muutoksen luonne tulee painottumaan.
Lähinnä kyse on siis tästä "taakanjaosta". Jotenkin tuntuu siltä, että yleinen mielipide on "kehittyneet maat" vs "kehitysmaat". Että kyseessä olisi jotenkin kääntäen verrannollinen kaava, jossa nämä kaksi tekijää ovat jokin monoliitti, joiden sisällä vaikutukset jotenkin tasaantuisivat. Näinhän asia ei ole, vaan tämän "hinnan" tulevat kehittyneissäkin maissa kantamaan eri väestöt eri tavalla. Ja tässäkään tarinassa sille heikko-osaselle ei ole luvassa sitä kevyintä lastia. Tämän takia onkin syytä ihan länsimaisestaki näkökulmasta pyrkiä luomaan globaalilla tasolla ratkaisuja, joissa emme tulisi perseraiskatuksi esim. Kiinan ja Intian taholta.
Siinä tapauksessa, että ilmastonmuutos olisi selvästi ihmisen aiheuttama, ei ilmastoa kiinnosta se onko se saastuttaja paha kapitalistisika vai viaton kehitysmaalainen. Fakta kuitenkin on, että tulevaisuuden päästöt tulevat suhteellisesti katsoen lisääntymään juurikin kehitysmaiden osalta kaikkein dramaattisimmin. Ei ehkä kaikkein oikeudenmukaisin kanta tarkastella asiaa, mutta ei seikkaa voi huomioitta jättää. Käytännössä onkin sitten eri asia miten tämän asian kanssa on mahdollista tasapainolla. Näyttää siltä, ettei kovin hyvin.
Täytyy tietysti muistaa, ettei taloudellinen kasvu merkitse täysin samaa kuin luonnonvarojen kulutuksen kasvu.
Näinhän se on. Teknologian kehitys sekä kulutustottumusten muutos lienee tärkeimmät tekijät, joista teknologian rooli selvästi korostuneempi. Tämän takia tilanne onkin hiukan verrattavissa tilanteeseen, jossa koira jahtaa omaa häntäänsä. Ainakin toistaiseksi ollaan pystytty pitämään status quo siinä määrin, että yhteiskuntarakenteisiin ei ainakaan länsimaissa ole tullut mitään dramaattisia, negatiivisia muutoksia teollisenvallankumouksen jälkeen. Siis liittyen luonnonvaroihin yms. Ideologiset yhteiskuntakokeilut onkin sitten kokonaan toinen asia...
Olen samaa mieltä siitä, että väestönkasvu on kenties suurin yksittäinen ongelma, jonka ihmiskunta joutuu kohtaamaan. Tuntuu, ettei ole eettisesti kestävää keinoa tämän ongelman torjumiseen!
Tarkentaisin sen verran, että väestönkasvua ei ole syytä nähdä ongelmana itsessään vaan lähinnä sen aiheuttamien seurausten syynä. Paikallisestihan (esim. Suomessa) väestön kasvamattomuus voidaan nähdä ongelmana (joskin on syytä todeta, että tässäkin todellisen ongelman luo demografinen "vääristymä". Tämä nyt vain ihan sen takia, ettei ruokita liikaa misantrooppisia näkemyksiä, jotka perustuvat hyvin puutteelliselle syy-seuraussuhteiden ymmärrykselle ja ovat muutenkin hyvin heikolla järjellisellä pohjalla.
Juuri tuon eettisesti kestävän ratkaisun suhteen olenkin maailman harmonisen tulevaisuuden suhteen enemmän kuin hieman skeptinen. Parastahan (ainakin näin länsimaisesta näkökulmasta) olisi, että tämä nykyisenkaltainen tilanne pysyy mahdollisimman muuttumattomana. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan sitä, että inhimillisten kärsimysten ja tragedioiden määrä absoluuttisesti tulee jatkamaan kovaa kasvua, koska realistista ei liene kuvitella, että edes aineellisesti hyvät oltavat voitaisiin kaikille ihmisille taata ilman, etteikö siitä koituisi muita ongelmia. Pelkästään Kiinan ja Intian voimakas kasvu on antanut osviittaa tälle. Siihen sitten päälle Afrikan ja Etelä-Amerikan (sekä muun Aasian ja Lähi-idän) populaatio. :)
Onkin aikamoinen ihme, ettei vielä yksikään näistä globaaliongelmista ole vielä räjähtänyt käsiin tavalla, jolla olisi dramaattisia seuraamuksia. Oikeastaanhan tällainen voisi tapahtua jostain yksittäisestä inhimillisestä virheestä tai tietotekniikan oikusta (nämä lähinnä liittyen ydinaseisiin ja muihin joukkotuhoaseisiin), puhumattakaan sitten joidenkin poliittisten tapahtumien laukaisemaa jonkin väestön massasiirtymistä, jolloin rajavalvonnassa olisi kenties pakko turvautua ihmisoikeudellisesti kestämättömiin ratkaisuihin, ja sellaisen tilanteen jälkeen "perhosefektillä" voisi olla aika dramaattiset seuraukset.
No spekulointihan on aina kivaa, ja vissiin parempi vain toivoa asioiden menevän hyvin ja pitää ratkaiseva sotilaallinen voima läntisissä käsissä. Nimittäin paskan osuessa tuulettimeen nousee sen merkitys jälleen takaisten vuosisatojen tasolle, valitettavasti.