Ilmatieteen laitoksen käännös:
http://www.fmi.fi/kuvat/ipcc_ar4_spm_suomennos.pdf
tuo 0.1-0.2 C tulee tuosta säteilypakotteesta 0.12W/m2. "Lukitseminen" oli varmaan väärä sana tässä kohtaa, tarkoitan sillä sitä, että toistamalla sitä, että auringon vaikutus voi olla enintään 0.2C. Äläkä nyt pyydä luetteloimaan joka paikkaa, jossa tämä asia muotoillaan tavalla tai toisella.
Mutta tuo nyt on sinänsä lähinnä fysiikkaa, siitä vastaavasti löytyy lukuisia julkaisuita mikä ettei oppikirjoja. Jos auringon säteilyteho on mitä on, pystytään kuitenkin lämpötasapainoparametrit arvioimaan varsin luotettavasti ja siltä pohjalta arviot siitä mitä auringon aktiivisuuden kasvu voi tehdä ja mitä ei, ovat kohtalaisen tukevalla pohjalla.
Mutta nyt kyse on juuri tästä terminologiasta, puhut lukitsemisesta ihankuin se olisi joku päätös, eikä fysikaalisista malleista seuraava raja-arvio, toisaalta puhut vaikutuksen sivuuttamisesta vaikka et selvästikään edes ole perehtynyt asiaan siten että pystyisit edes sanomaan miten auringon aktiivisuuden vaihtelu otetaan huomioon tai miten ei, toistaiseksi olet vain toistellut väitteitä ilman mitään perusteita.
Perustan sen, että CO2:a ei tulisi painottaa siihen, että syitä ei tunneta riittävän hyvin. Tutkimuksen tulisi olla avoimempaa monessa mielessä.
Mitä tarkoitat riittävän hyvin? Oletko sinä kykenevä arvioimaan sitä miten hyvin CO2:n vaikutuksia tunnetaan, taas kerran, miten paljon oletkaan perehtynyt alan tutkimuksiin ja siihen miten asiaa käsitellään muualla kuin mediassa. Tai toisaalta, mihin perustat sen ettei sitä tunneta ettei CO2:n vaikutuksia tunneta tarkasti, luuletko ettei asiaa edes tutkita?
CO2:n vaikutus on varsin hyvin tunnettu siinä mielessä, että tiedetään varmasti että enemmän CO2:sta->enemmän lämpöä, se mitä ei tiedetä on se että miten tarkasti CO2-pitoisuuksien määrä vaikuttaa lämpötiloihin mutta se tiedetään että mikäli CO2:sta olisi vähemmän, tai teoillamme hidastaisimme CO2-osuuden kasvua, sillä on vaikutusta ilmakehän lämpötasapainoon. Kyse on toki siitä, onko millään vähennyksellä mitään merkittävää vaikutusta mutta tätähän toki myös tutkitaan.
Sinulla tuntuu olevan mittakaava hiukan hukassa kun kirjoitat neliösenteistä, vaikka mittapisteiden välillä on satoja, jopa tuhansia kilometrejä. Lisäksi mittaustavat poikkeavat toisistaan ja silti niitä yhdistellään.
Ja sinä et nyt taida vieläkään ymmärtää mistä puhun. Ilmastomalleissa ei puhut mikroilmastosta, siksi mittauksia (ellei tutkita mikroilmastoa) ei tehdä pienellä kammalla, vaan niitä tehdään sellaisella kammalla jolla saadaan malleille riittävä luotettavuus. Nämä mallit eivät ole jumalan sanaa, vaan juuri sen takia kaikissa ennusteissa on aina virherajat, jotka monesti ovat varsin suuriakin. Se olennainen asia on siinä, että juuri tutkimusten kautta on havaittu että esim. nyt lämpötilaa ei tarvitse mitata neliösenttien välein, vaan sitä voi mitata harvemmallakin kammalla ja silti saavuttaen kohtalaisen luotettavuuden. Tämä nyt on sinänsä arkea jokaiselle, joka toimii esim. simulaatiomallien kanssa (en minä, pois se minusta) missä aina väistämättä yksinkertaistetaan systeemeitä laskennallisista syistä mutta tämä yksinkertaistus on mahdollista koska ensin asioita on tutkittu mikromittakaavassa ja sitä kautta pystytty validoimaan mikrotason fluktuaatioitten ymmärrys kun on siirrytty makrotasolle.
Selvennätkö hieman mitä tarkoitat sillä että lämpötilan mittaustavat poikkeavat toisistaan.
Tukevuus on katsojan silmissä.
Niin, mikä olikaan oma koulutustaustasi tämän asian tiimoilta. Toistaiseksi kun et kyllä ole kyennyt perustelemaan yhtään mitään fysiikalla tai edes oikein viitteillä.
Tästä aiheesta? Riippuu määritelmästä, sanotaan 3-4.
Okei, kyllähän tuolla määrällä jo pystyykin heittämään tukevalla perustalla olevia (ks. yllä oma vastauksesi) arvioita koko tieteenalan metodeista ja erityisesti juuri siitä miten asioita lukitaan ja jätetään huomioitta yms.
Tai sitten ei.
Erittäin huonosti minäkin näen yhteyden omaan tekstiini siinä kuvassa, jota yrität minusta erittäin arveluttavalla keskustelutavalla luoda.
No kovin vähissä perustelusi väitteillesi ovat, joten minä kyllä näen.
Oman näkemyksesi buustaaminen vähättelemällä minun tietämystäni paljastaa vain sinun omat epäilyksesi aiheen pohjalta.
Ei, kyökkipsykologia sikseen, sinun tietämystäsi ei juuri tarvitse vähätellä koska se on jo vähäiseksi havaittu. Mutta silti lähdet keskusteluun heittämällä
"Juuri tuo luonnontieteen varsin hatara ja melkoisiin olettamuksiin perustuva selitys ulkona havainnoitavissa oleville ilmiöille on se syy, miksi tekee mieli luottaa myös omaan ajatteluun." kykenemättä edes alkuunkaan perustelemaan sitä väittämääsi hataruutta tai olettamuksia, tosin syynä tähän nyt on ihan puhtaasti vain perehtymättömyys, mutta jokainen voi sitten ihan itse pohtia onko se lieventävä asianhaara.
Ongelmahan koko keskustelussa on nyt se, että heittelet kvalitatiivisia arvioita asioista ilman mitään kompentenssia tai edes perustietoja arvioida tätä kvalitatiivisuutta mitenkään pätevästi. Eivät ilmastoalan tutkijat opiskele ylioppilaasta 9-10 vuotta tohtoreiksi asti vain oppiakseen parhaat salaliitto-tekniikat, vaan ymmärtääkseen niitä kokonaisuuksia joita alalla on ja siitäkin huolimatta harva toimii juurikaan muuta kuin yhden osa-alueen parissa. Juuri sen takia on IPCC tai monta muutakin yhteistyöjärjestöä, esim. nyt suomalaisesta perspektiivistä tällä hetkellä suomalaisen tutkijan johtaja iLEAPS.
