Silloin jos sato on huono, syödään suhteessa enemmän lihaa. Eikö tän tarkoitus ole nimenomaan toimia noin?Jos sadot eivät ole hyvällä tasolla niin silloin myös eläimille on vähemmän rehua/ruokaa. Joko sitten vähennetään eläinten määrää tai siirretään ihmisten ruokaa eläimille. Tai kaikkein pahimmassa tapauksessa valtio saattaisi joutua ostamaan viljaa vaikka velkarahalla.
Siinä missä esimerkiksi 1860-luvun nälkävuosien aikaan Suomessa perunalla ei ollut suurta roolia niin nykyään on. Samoin viljantuotanto ei jää riippumaan yhtä pahasti säistä kuin aiemmin kuun maatalous on kehittynyt huomattavasti.
EIkö avocadon suurin ympäristövaikutus ole ennemminkin sen viljelyyn tarvittava vesimäärä kuin päästät? Viljelyä alueilla, jotka muutenkin kärsivät kuivuudesta ja yhden avocadokilon viljelyyn tarvitaan 1000 kg vettä.
Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoskokonaisuuden suunnittelu eteneeKarjataloudesta olisi saatavilla myös energiaa, jos tälle tielle haluttaisiin lähteä. Nykyään ei aitoa poliittista halua taida olla. Olemme aika usein yhden totuuden maa, ja nyt se totuus on kaasukielteinen.
ST1 on sellainen raikas tuulahdus ja itsekin olen vahvasti sitoutunut sen asiakkuuteen.Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoskokonaisuuden suunnittelu etenee
Ekös tämä osu tuohon aika hyvin.
Mainitaan mm."Biokaasun tuotanto on osa Valion ilmasto-ohjelmaa, jossa tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Biokaasulla on merkittävä osa myös St1:n energiatransitiossa ja yhtiö on investoinut viime vuosina voimakkaasti biokaasuliiketoimintaan Pohjoismaissa."
Nämä on mielestäni niitä vihreitä tekoja ilman että ratkaisuna on tyyliin "kaikki teuraaksi".
Toki elintarvikeomavaraisuuden ylläpitoon juurekset, viljat, peruna ja palkokasvit ovat huomattavasti tehokkaampia, kuin nauta tai muu eläintuotanto.
Suomeen tuotiin viljaa Saksasta Toisen maailmansodan aikana eikä tullut niin merkittäviä ongelmia vaikka mies väestön merkittävin osa oli rintamalla eikä suinkaan maataloustöissä. Jos tuohon aikaan ei nähty suurta nälänhätää Suomessa niin en usko että nähdään nytkään.Entäs kun iskeekin se katovuosi ja leipäviljaa ei tulekaan riittävästi? Luotetaanko siihen, että sitä saadaan tuontina? Suomalainen nauta elää pääasiassa paikallisesti tuotetulla nurmella ja viljalla. Monivuotinen nurmi ja yksivuotinen rehuohra menestyvät huonoinakin vuosina, mutta ei ole itsestäänselvää, että leipävilja tahi elintarvikestandardit täyttävät palkokasvit menestyvät varsinkaan itäisen ja pohjoisen Suomen kasvuvyöhykkeillä.
En siis ihan näe, että miten Suomen lihatuotannon lisääminen tai lisätukeminen olisi se ratkaisu jolla saataisiin estettyä ongelmat kesken sodan tai muun vastaavan kriisin yhteydessä tapahtuvien katovuosien kohdalla.
Muistan, että koko minun elinaikani on tästä asiasta puhuttu. 90-luvulla sai jo ala-asteella kuulla kovastikin ilmiöstä, josta silloin vielä puhuttiin "kasvihuoneilmiönä". Tätä samaa asiaahan sillä kuitenkin silloinkin tarkoitettiin.Toki on valitettavaa, että meillä ympäristönsuojelu keskustelu politisoitui ja siitä tehtiin poliittinen lyömäase. Tässä viisastellessa menetettiin helposti parikymmentä vuotta oikeilta hyviltä ratkaisuilta, mutta nyt ainakin suunta tuntuu olevan hyvä ja oikea.
Kasvihuoneilmiöstä toki puhutaan edelleen, mutta sillä tarkoitetaan lähinnä luontaista ilmiötä, jokamahdollistaa että maapallolla on ylipäätään elämää (ja mitä ilman planeettamme keskilämpötila olisi reilusti pakkasen puolella). Nähdäkseni päätös erottaa ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiön kiihtyminen ts. ilmastonmuutos selvästi omaksi konseptikseen on täysin oikea.Muistan, että koko minun elinaikani on tästä asiasta puhuttu. 90-luvulla sai jo ala-asteella kuulla kovastikin ilmiöstä, josta silloin vielä puhuttiin "kasvihuoneilmiönä". Tätä samaa asiaahan sillä kuitenkin silloinkin tarkoitettiin.
Pitkälle 2010-luvulle asti kuitenkin meni, että asialle jotain herättiin tekemään. Kyllähän tiede tässä on ollut ratkaisevan tärkeässä osassa. Heidän on pitänyt kaivaa niin kiistattomat todisteet esille ilmastonmuutoksesta, että se on saanut tämän laivan hitaasti kääntymään.
Tuolla on ollut koko kesä päivittäin 30 asteen lämpöjä havumetsäauleella. Puut ja metsänpohja on rutikuivaa ja kun se syttyy niin se on menoa. Alueen lämpöjen ei odoteta laskevan vielä ainakaan kahteen viikkoon.
Mitähän tähän sanoisi. Kaikkea voi tehdä, jos ahdistaa ja haluaa osallistua. Oikeasti hiilineutraalisuus on kiinni oikeastaan vain ja ainoastaan siitä saadaanko tuotantotapoja muutettua ja saadaanko tarvittavia raaka-aineita kaivettua. Globaalisti ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kyetä tuottamaan vihreään siirtymään tarvittavia raaka-aineita riittävästi lyhyellä aikavälillä. Esim. vuosi 2040 on auttamattomasti aivan liian aikaisin. Kymmenen vuotta lisää, niin saattaa olla jotakin mahdollisuuksia, mikäli suurin osa mm. kaivoshankkeista toteutuu eivätkä ne pitkity paikallisen vastustuksen takia.No nostetaanpa tätä kohtuullisen tärkeää ketjua ylös ettei kokonaan hautaudu... Koska näen että tärkein ilmastotoimemme olisi ennenkaikkea kulutus-/kertakäyttökulttuurimme muuttaminen kestävämmäksi, niin miten siihen päästäisiin. No esimerkiksi:
- lisätään kouluissa opetusta ympäristöongelmista ja kuluttamisen kytköksestä niihin
- rajoitetaan mainontaa, erityisesti lapsille suunnattua
- kielletään kaupoilta pilaantuvaan tavaraan, loppuunmyyntiin tai liikkeen muuttoon liittymättömät yleiset alennusmyyntikamppikset kuten Black Friday
- kielletään ilmaisen uuden tavaran jako jos ei ole kyse varsinaisesta hyväntekeväisyydestä, esim. ilmaisämpärit
- jätetään mediasta pois jutut julkkisten luksuselämäntyylistä, siitä mitä he ovat juuri hankkineet tai missä lomailleet
Tämmöisiä keinoja, jotka eivät edes maksaisi mitään. Vai ovatko jo ihan täyttä kommunismia?
Saisi varmaan aikamoisia mullistuksia tapahtua jotta jääkausi tulisi. Sitähän on povailtu jonnekn 50000-100000 vuoden päähän.Mitähän tähän sanoisi. Kaikkea voi tehdä, jos ahdistaa ja haluaa osallistua. Oikeasti hiilineutraalisuus on kiinni oikeastaan vain ja ainoastaan siitä saadaanko tuotantotapoja muutettua ja saadaanko tarvittavia raaka-aineita kaivettua. Globaalisti ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kyetä tuottamaan vihreään siirtymään tarvittavia raaka-aineita riittävästi lyhyellä aikavälillä. Esim. vuosi 2040 on auttamattomasti aivan liian aikaisin. Kymmenen vuotta lisää, niin saattaa olla jotakin mahdollisuuksia, mikäli suurin osa mm. kaivoshankkeista toteutuu eivätkä ne pitkity paikallisen vastustuksen takia.
Noilla luetelluilla keinoilla ei ole oikeastaan mitään todellista merkitystä. En tarkoita etteikö yksilöiden pidä valita ilmasto- ja ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja, jos niitä tarjolla on. Mutta niitä uusia palveluja ja tuotteita ei vaan riitä kaikille, ainakaan vuosikymmeniin. Oikeasti teknologian ja kaivannaisteollisuuden kehitys ovat ratkaisevia. Tietysti energian tuotannon muuttumisen ohella. Toki voi osallistua haluamallaan tavoilla, mutta tässä tilanteessa mihinkään pakkotoimiin en ryhtyisi. Ei niillä ole globaalisti merkitystä tai juuri nollasta poikkeavaa vaikutusta.
Edellisen hallituksen melko mahdoton tavoite vuodesta 2030 on vähintäänkin itsekäs. Suomiko "ryövää" vihreistä resursseista enemmän kuin osamme olisi, kun muulla maailmalla vääjäämättä kestää kaksi tai kolme vuosikymmentä pidempään? Tässä on pitkä ylisukupolvinen prosessi menossa, jonka kanssa on elettävä sata vuotta (ellei kosmologiset vaihtelut aiheuta juuri tähän kohtaan uutta jääkautta. Tämän varaan en laskisi). Pikavoittoja ei ole.
No, ahdistus on aivan luonnollinen reaktio siihen kun tajuaa kuinka paljon pahemmassa jamassa oikein ollaan kuin mitä päättäjät ja mediakin antaa ymmärtää. Samaa mieltä siitä että vihreään siirtymään ei voi tukeutua. Ilmastonmuutos on vain yksi oire, joskin merkittävä, taudista nimeltä ylikulutus. Ja ainoa lääke siihen on kuluttaa vähemmän myös hiilineutraalisti. Nykyisillä toimilla ollaan menossa ilmeisesti kolmeen asteeseen ellei keikahduspisteet pahenna tilannetta lisää. Kaikella turhan kulutuksen välttämiseen tähtäävillä toimilla ON merkitystä. Tai olisi, sellaisia ei vaan juurikaan näy. Kun kauppakeskus mainostaa säätäneensä liukuportaidensa automatiikkaa vähän energiaystävällisemmäksi niin se ei vielä oikein riitä.Mitähän tähän sanoisi. Kaikkea voi tehdä, jos ahdistaa ja haluaa osallistua. Oikeasti hiilineutraalisuus on kiinni oikeastaan vain ja ainoastaan siitä saadaanko tuotantotapoja muutettua ja saadaanko tarvittavia raaka-aineita kaivettua. Globaalisti ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kyetä tuottamaan vihreään siirtymään tarvittavia raaka-aineita riittävästi lyhyellä aikavälillä. Esim. vuosi 2040 on auttamattomasti aivan liian aikaisin. Kymmenen vuotta lisää, niin saattaa olla jotakin mahdollisuuksia, mikäli suurin osa mm. kaivoshankkeista toteutuu eivätkä ne pitkity paikallisen vastustuksen takia.
Noilla luetelluilla keinoilla ei ole oikeastaan mitään todellista merkitystä. En tarkoita etteikö yksilöiden pidä valita ilmasto- ja ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja, jos niitä tarjolla on. Mutta niitä uusia palveluja ja tuotteita ei vaan riitä kaikille, ainakaan vuosikymmeniin. Oikeasti teknologian ja kaivannaisteollisuuden kehitys ovat ratkaisevia. Tietysti energian tuotannon muuttumisen ohella. Toki voi osallistua haluamallaan tavoilla, mutta tässä tilanteessa mihinkään pakkotoimiin en ryhtyisi. Ei niillä ole globaalisti merkitystä tai juuri nollasta poikkeavaa vaikutusta.
Edellisen hallituksen melko mahdoton tavoite vuodesta 2030 on vähintäänkin itsekäs. Suomiko "ryövää" vihreistä resursseista enemmän kuin osamme olisi, kun muulla maailmalla vääjäämättä kestää kaksi tai kolme vuosikymmentä pidempään? Tässä on pitkä ylisukupolvinen prosessi menossa, jonka kanssa on elettävä sata vuotta (ellei kosmologiset vaihtelut aiheuta juuri tähän kohtaan uutta jääkautta. Tämän varaan en laskisi). Pikavoittoja ei ole.
Ihan täyttä utopiaa. Vähän sama kun ehdottaisi aseiden valmistuksen kieltämistä sotien lopettamiseksi. Yksikään valtio ei siihen lähtisi.Tämmöisiä keinoja, jotka eivät edes maksaisi mitään. Vai ovatko jo ihan täyttä kommunismia?
Myöhässä ollaan jo, eipä markkinatalous toiminutkaan tai pikemmin vallalle päässyt ultrakapitalismi. Edelleen 10 prosenttia rikkaimmista kuluttaa 50 % ja 20 prosenttia 70 %. Tällehän se olisi jotain tehtävä. Ja kapitalismillehan väestöräjähdys ei edes ole ongelma vaan taas yksi mahdollisuus taloudelliseen kasvuun.Samaan aikaan Afrikkaan tulee miljardi ihmistä lisää seuraavan parinkymmenen vuoden aikana, mutta kyllä maailma pelastuu, kun Suomessa vain kielletään ilmaiset ämpärit, rajoitetaan mainostamista ja aivopestään lapset pilalla jo pienestä pitäen. Tähän ilmastomuutokseen ei ole kuin yksi realistinen ratkaisu, eli teknologian kehitys markkinatalouden kautta, joskus sitten nähdään tuliko muutos liian myöhään vai ei.
En, koska en ole poliitikko. Mutta antaisin kyllä ääneni (jos olisi muutenkin tolkullinen). Ja mitä pidemmälle kriisi tästä etenee, uskoisin että utopia voi vaihtua pikku hiljaa jopa läpimenoon. Eipä se dystopiakaan ihmisiä varmasti hirveästi lopulta kiehdo.Ihan täyttä utopiaa. Vähän sama kun ehdottaisi aseiden valmistuksen kieltämistä sotien lopettamiseksi. Yksikään valtio ei siihen lähtisi.
Haluaisin myös nähdä sen poliitikon joka lähtisi ajamaan kulutustuotteiden myynnin ja markkinoinnin rajoittamista tai kieltämistä. Voisitko sinä ryhtyä tuumasta toimeen?
Miten määrittelet kapitalismin. Toimiva markkinatalous on tehokas järjestelmä. Suomessa on sekatalousjärjestelmä joka toimii niin kuin pitää.Myöhässä ollaan jo, eipä markkinatalous toiminutkaan tai pikemmin vallalle päässyt ultrakapitalismi. Edelleen 10 prosenttia rikkaimmista kuluttaa 50 % ja 20 prosenttia 70 %. Tällehän se olisi jotain tehtävä. Ja kapitalismillehan väestöräjähdys ei edes ole ongelma vaan taas yksi mahdollisuus taloudelliseen kasvuun.
Tämä on taloustieteilijöidenkin kesken aika monitahoinen kysymys, johon ei liene olemassa ihan selkeää yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Itse ajattelen, että Suomesta tuli huikea hyvinvointivaltio juuri sekatalouden ansiosta, jonka voisi sanoa olleen vaikkapa sosialistinen markkinatalous. Mutta nyttemminhän mekin olemme menneet paljon enemmän kapitalistisen markkinatalouden suuntaan mikä näkyy esimerkiksi sääntelyn purkamisena, tuloerojen kasvuna, pääomien keskittymisenä ja peruspalveluiden sekä yhteisten resurssienkin yksityistämisenä tai ainakin siihen pyrkimisenä. Ja yleensä se näyttää tarkoittavan näiden palveluiden heikentymistä. Samalla romukoppaan on mennyt pitkälti omavaraisuuskin monen asian siirryttyä muualle.Miten määrittelet kapitalismin. Toimiva markkinatalous on tehokas järjestelmä. Suomessa on sekatalousjärjestelmä joka toimii niin kuin pitää.
Kirjoituksissasi paistaa vahvasti ideologiasi jossa kaikki kaupallinen kuluttaminen on pahasta. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ilmaston muutoksen kanssa, siis ratkaisuna siihen. Sen hidastamiseksi tarvitaan teknologiaa avuksi päästöttömän energian luomiseksi. Menemällä tähän sinun kommunismiin ei sitä teknologiaa synny, koska se vaatii markkinatalouden. Meillä oli tuossa naapurissa 70v kestänyt kokeilu sen valtiojohtoisen järjestelmän kanssa ja tulokset tiedossa.En, koska en ole poliitikko. Mutta antaisin kyllä ääneni (jos olisi muutenkin tolkullinen). Ja mitä pidemmälle kriisi tästä etenee, uskoisin että utopia voi vaihtua pikku hiljaa jopa läpimenoon. Eipä se dystopiakaan ihmisiä varmasti hirveästi lopulta kiehdo.