Ilmastonmuutos

[Sanainen arkku]

Toki - ja aika lailla näin myös tehdään jo, ainakin mitä keskustelua omassa kuplassani seuraan. Yhtä lailla se liha on noiden tapaan ihmiselle ei-välttämätön elintarvike, joten en ihan ymmärrä, mistä tämä keksimäsi jaottelu nyt tulee. Myös pikamuodin ongelmat tiedostetaan todella hyvin, minusta tuosta puhutaan itse asiassa paljon enemmän tänä päivänä kuin lihansyönnistä tässä kontekstissa.

Ja sitten on hyvä muistaa, ettei se liha ole ihan turhaan ilmastopahikseksi päätynyt. Mainitsemistasi kahvin hiilijalanjälki yltää puoleen siitä mitä naudanlihan. Possulla taitaa olla kahvia pienempi hiilijalanjälki, eli erityisesti se naudanliha on pahinta ilmastolle. Siis vaikka kasvattaisit ja teurastaisit sen lehmän omassa autotallissasi, olisi lihakilon tuottaminen aiheuttanut silti enemmän päästöjä kuin kilo toisella puolella maailmaa kasvatettuja avokadoja, jotka olisi sinulle sieltä kotiovelle roudattu.

Hienoa, jos tätä keskustelua jossain tapahtuu. Mediassa näistä vallitsee mielestäni iso epätasapainotila.

Naudanlihan kasvattamisessa täällä ongelmat tosin ovat tavallaan pienemmät, kun siitä rehupellosta ei kuitenkaan saataisi yhtä kasvukautta enempää satoa. En tällä yritä valkopestä naudanlihaa, mutta tämä on myös tosiasia. Alueelliset erot on syytä huomioida. Meillä menee enemmän energiaa lämmittämiseen ja liikenteeseen paikallisista syistä, jossain toisaalla sitten jäähdyttämiseen (myös elintarvikkeiden).

Sitten on sekin, nyt kenties lieventymään päin oleva strateginen asia, että meillä elintarvikeomavaraisuus on erittäin keskeinen osa maanpuolustusta. Ilmastonmuutos ei ole ainoa uhka, valitettavasti. Suomalaisesta näkökulmasta se on ehkä kolmanneksi suurin eksistentiaalinen uhka väestörakenteen ja geopoliittisen epämiellyttävyyksien jälkeen. Ensinmainittu on suurin uhkamme ja sille, toisin kuin muille mainituille, hihat on kokonaan käärimättä.

 

[wilco]

Avokadojen osalta ei tarkkaa kaavaa tässä julkaisussa ole, mutta esimerkiksi lihan osalta käyty varsin tarkkaan läpi, mistä ne päästöt syntyvät:

You want to reduce the carbon footprint of your food? Focus on what you eat, not whether your food is local

“Eat local” is a common recommendation to reduce the carbon footprint of your diet. How does the impact of what you eat compare to where it's come from?

ourworldindata.org

Tieteellisempää tekstiä, mutta tässä taas on käyty läpi Yhdysvaltojen osalta noita eri ruokien hiilijalanjälkijä, ja päädytty avokadon osalta lukuun 0,19 kg hiilidioksidia per kasvatettu hedelmä (n. 150 grammaa):

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jiec.12174?

Samassa vertailussa 150 gramman naudanlihan aikaansaamiseksi tuotettiin noi 4 kilogrammaa kasvihuonekaasuja. Ja toki avokadot kasvatetaan paljon lähempänä Yhdysvaltoja kuin meitä (enimmäkseen Meksikossa, vaikka Suomeen tulee kai lähinnä tai ainakin enimmäkseen Espanjassa kasvatettua avokadoa), mutta tuossa ylemmässä linkissä taas julkaisun kirjoittanut tilastotieteilijä toteaa, että avokadot kuljetetaan merirahdilla, joten rahtipäästöt ovat koko hedelmän elinkaaressa melko pienet, vaikka sitä rahdattaisiin pitkiäkin matkoja.

Naudanliha on ympäristölle ylivoimaisesti huonointa ruokaa, erityisesti lähestulkoon mihin tahansa kasvikseen mutta myös muihin lihoihin verrattuna. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, eikä tämän nyt tänä päivänä pitäisi tulla yllätyksenä enää kenellekään.

@hulkster19 Hetkinen, hetkinen, kun erityisesti kotimaisesta naudanlihasta oli puhe, niin eikös siitä ole esitetty alle 10 co2-kilonkin lukemia. Ja "sivutuotteena" (tai toisinpäin) Suomessa tulee myös hiilijalanjäljeltään avokadoa ~vastaavaa maitoa?

Näyttäis olevan jotain laskelmia tuolla:

HKScanin suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki on 35 prosenttia eurooppalaista pienempi

www.hkscan.com

Että silleen...

 

[Sanainen arkku]

Vaietuin asia on lapset. Vain yhden lapsen tekemällä syyllistyy ympäristörikokseen, jota ei voi edes auttavasti kompensoida muilla valinnoilla. Vaikka sikailisi kuinka, on vaikea aiheuttaa samaa kuormitusta, jonka lapsen tekemällä ympäristölle aiheuttaa.

Länsimainen yhteiskunta ei kuitenkaan pyöri mitattavien tosiasioiden vaan taustaoletusten varassa. Monet niistä kieltävät tai piilottavat tosiasioita.

Julkinen keskustelu on taustaoletuksilla ohjattu suojaamaan keskiluokkaisuutta ja markkinataloutta. Edes tutkijat eivät uskalla nostaa esiin järjestelmätason faktoja, koska se uhkaisi heidän urakehitystään tai tekisi heistä sosiaalisia häiriköitä tai saisi ihmiset maalittamaan heitä.

Olemme täysin eri mieltä. Kehittyneiden yhteiskuntien romahtava väestö on aika lyhyt tie. Suurimmassa osassa maailmaa jälkeläiset ovat vanhempiensa vanhuuden turva. Jos meidän (kehittyneet valtiot) panoksemme suuntautuu jatkossa yhä enemmän vain toistemme hoivaamiseen ja hengissä säilymiseen, jää välttämätön teknologinen kehitys vajaaksi.

 

[Tuamas]

Sitten on sekin, nyt kenties lieventymään päin oleva strateginen asia, että meillä elintarvikeomavaraisuus on erittäin keskeinen osa maanpuolustusta. Ilmastonmuutos ei ole ainoa uhka, valitettavasti. Suomalaisesta näkökulmasta se on ehkä kolmanneksi suurin eksistentiaalinen uhka väestörakenteen ja geopoliittisen epämiellyttävyyksien jälkeen. Ensinmainittu on suurin uhkamme ja sille, toisin kuin muille mainituille, hihat on kokonaan käärimättä.

Toki elintarvikeomavaraisuuden ylläpitoon juurekset, viljat, peruna ja palkokasvit ovat huomattavasti tehokkaampia, kuin nauta tai muu eläintuotanto.

 

[Sanainen arkku]

@hulkster19 Hetkinen, hetkinen, kun erityisesti kotimaisesta naudanlihasta oli puhe, niin eikös siitä ole esitetty alle 10 co2-kilonkin lukemia. Ja "sivutuotteena" (tai toisinpäin) Suomessa tulee myös hiilijalanjäljeltään avokadoa ~vastaavaa maitoa?

Karjataloudesta olisi saatavilla myös energiaa, jos tälle tielle haluttaisiin lähteä. Nykyään ei aitoa poliittista halua taida olla. Olemme aika usein yhden totuuden maa, ja nyt se totuus on kaasukielteinen.

 

[Sanainen arkku]

Toki elintarvikeomavaraisuuden ylläpitoon juurekset, viljat, peruna ja palkokasvit ovat huomattavasti tehokkaampia, kuin nauta tai muu eläintuotanto.

Ovat, mutta myös satovaihtelu on otettava huomioon. Liika keskittäminen on paska idea, vaikka vakuutusyhtiöt muuta väittävätkin.

 

[Ollakseni]

Ovat, mutta myös satovaihtelu on otettava huomioon. Liika keskittäminen on paska idea, vaikka vakuutusyhtiöt muuta väittävätkin.

Jos sadot eivät ole hyvällä tasolla niin silloin myös eläimille on vähemmän rehua/ruokaa. Joko sitten vähennetään eläinten määrää tai siirretään ihmisten ruokaa eläimille. Tai kaikkein pahimmassa tapauksessa valtio saattaisi joutua ostamaan viljaa vaikka velkarahalla.

Siinä missä esimerkiksi 1860-luvun nälkävuosien aikaan Suomessa perunalla ei ollut suurta roolia niin nykyään on. Samoin viljantuotanto ei jää riippumaan yhtä pahasti säistä kuin aiemmin kuun maatalous on kehittynyt huomattavasti.

 

[Sanainen arkku]

Jos sadot eivät ole hyvällä tasolla niin silloin myös eläimille on vähemmän rehua/ruokaa. Joko sitten vähennetään eläinten määrää tai siirretään ihmisten ruokaa eläimille. Tai kaikkein pahimmassa tapauksessa valtio saattaisi joutua ostamaan viljaa vaikka velkarahalla.

Siinä missä esimerkiksi 1860-luvun nälkävuosien aikaan Suomessa perunalla ei ollut suurta roolia niin nykyään on. Samoin viljantuotanto ei jää riippumaan yhtä pahasti säistä kuin aiemmin kuun maatalous on kehittynyt huomattavasti.

Silloin jos sato on huono, syödään suhteessa enemmän lihaa. Eikö tän tarkoitus ole nimenomaan toimia noin?

Voidaan toki laskea sen varaan, että massiivisia katovuosia ei tule (kuten ei Eurooppaan tietenkään laajamittaista sotaakaan...) mutta eikös tän pitänyt olla joku maailmanlopunennustusketju?

 

[Glove]

EIkö avocadon suurin ympäristövaikutus ole ennemminkin sen viljelyyn tarvittava vesimäärä kuin päästät? Viljelyä alueilla, jotka muutenkin kärsivät kuivuudesta ja yhden avocadokilon viljelyyn tarvitaan 1000 kg vettä.

 

[opelix]

EIkö avocadon suurin ympäristövaikutus ole ennemminkin sen viljelyyn tarvittava vesimäärä kuin päästät? Viljelyä alueilla, jotka muutenkin kärsivät kuivuudesta ja yhden avocadokilon viljelyyn tarvitaan 1000 kg vettä.

Nimenomaan. Kokonaisarvio eikä yksisilmäisiä päästöihin perustuvia valintoja. Sellaista professoria ei taida löytyä joka pystyisi sellaisen tekemään.

Ja en nyt sitä naudan syöntiä tässä puolustele mutta hyvillä mielin kotimaista naudanlihaa kohtuudella nautin.

 

[vsmo]

Karjataloudesta olisi saatavilla myös energiaa, jos tälle tielle haluttaisiin lähteä. Nykyään ei aitoa poliittista halua taida olla. Olemme aika usein yhden totuuden maa, ja nyt se totuus on kaasukielteinen.

Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoskokonaisuuden suunnittelu etenee

Ekös tämä osu tuohon aika hyvin.

Mainitaan mm."Biokaasun tuotanto on osa Valion ilmasto-ohjelmaa, jossa tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Biokaasulla on merkittävä osa myös St1:n energiatransitiossa ja yhtiö on investoinut viime vuosina voimakkaasti biokaasuliiketoimintaan Pohjoismaissa."

Nämä on mielestäni niitä vihreitä tekoja ilman että ratkaisuna on tyyliin "kaikki teuraaksi".

 

[Sanainen arkku]

Olen miettinyt

Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoskokonaisuuden suunnittelu etenee

Ekös tämä osu tuohon aika hyvin.

Mainitaan mm."Biokaasun tuotanto on osa Valion ilmasto-ohjelmaa, jossa tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Biokaasulla on merkittävä osa myös St1:n energiatransitiossa ja yhtiö on investoinut viime vuosina voimakkaasti biokaasuliiketoimintaan Pohjoismaissa."

Nämä on mielestäni niitä vihreitä tekoja ilman että ratkaisuna on tyyliin "kaikki teuraaksi".

ST1 on sellainen raikas tuulahdus ja itsekin olen vahvasti sitoutunut sen asiakkuuteen.
Mielenkiintoinen tilanne poliittisesti, kun osa poliittisesta kentästä haluaa ajaa kaiken polttomoottoritekniikan alas. ST1 taistelee, suorastaan konkreettisesti, tuulimyllyjä vastaan.

Inhoittavan epätunteellisia ihmisiä tällaisten hankkeiden takana.

 

[Muffinssi_Jaska]

Toki elintarvikeomavaraisuuden ylläpitoon juurekset, viljat, peruna ja palkokasvit ovat huomattavasti tehokkaampia, kuin nauta tai muu eläintuotanto.

Offtopik hentoisesti ilmastonmuutosta sivuten.

Entäs kun iskeekin se katovuosi ja leipäviljaa ei tulekaan riittävästi? Luotetaanko siihen, että sitä saadaan tuontina? Suomalainen nauta elää pääasiassa paikallisesti tuotetulla nurmella ja viljalla. Monivuotinen nurmi ja yksivuotinen rehuohra menestyvät huonoinakin vuosina, mutta ei ole itsestäänselvää, että leipävilja tahi elintarvikestandardit täyttävät palkokasvit menestyvät varsinkaan itäisen ja pohjoisen Suomen kasvuvyöhykkeillä.

Tämähän on melko kaksipiippuinen homma, koska monesti näissä ilmastovertailuissa otetaan tueksi vaikkapa Jenkeissä tehty tutkimus naudan ilmastopäästöistä. Suomessa naudanliha tulee suurelta osin maitotuotteiden 'sivutuotteena', koska pääosin sonnivasikat kasvavat lihaksi ja lehmävasikat kasvatetaan lehmiksi tuottamaan maitoa. Esim Jenkeissä, Brasiliassa ja Argentiinassa taas on paljon kasvattamoita, jotka kasvattavat eläimet lihaksi sukupuoleen katsomatta. Suomalainen nauta ei myöskään aiheuta Amazonin tuhoa. Kaipaisin riippumatonta tutkimusta kotimaisen juustokilon / lihakilon ilmastovaikutuksesta, ne kun kulkevat käsikädessä ja päästöt on melko eri tasolla, kuin ison maailman kasvattamoissa.

Karjataloudella olisi valtava potentiaali energiantuotannossa. Suurin ongelma on siinä, että tilakohtaisesti monellakaan ei ole varaa lähteä rakentamaan omaa biokaasulaitosta. Lisäksi tilat ovat yleensä hieman syrjässä valtaväyliltä, joten biokaasun jalostaminen liikennekäyttöön ei ole järkevää. Eikä myöskään poliittiselta kentältä ole tullut apuja biokaasun valjastamisesta takaamaan Suomen energiaomavaraisuutta. ST1 tekee kyllä loistavaa työtä ja toivottavasti se palkitaan.



Offtopikimpi.

Miksi teen pastabolognesen avokadopastan sijaan?
a) Työllistän kotimaista maanviljelijää, kuljetusliikkeitä, teurastamon väkeä jne etc ja tuon ostovoimaa Suomen syrjäseuduille. Sen lisäksi Oy Suomi Ab saa osansa verojen muodossa.
b) Voin olla varma, että mikään kartelli tai muu välistävetäjä ei saa penniäkään minulta.

 

[Ollakseni]

Entäs kun iskeekin se katovuosi ja leipäviljaa ei tulekaan riittävästi? Luotetaanko siihen, että sitä saadaan tuontina? Suomalainen nauta elää pääasiassa paikallisesti tuotetulla nurmella ja viljalla. Monivuotinen nurmi ja yksivuotinen rehuohra menestyvät huonoinakin vuosina, mutta ei ole itsestäänselvää, että leipävilja tahi elintarvikestandardit täyttävät palkokasvit menestyvät varsinkaan itäisen ja pohjoisen Suomen kasvuvyöhykkeillä.

Suomeen tuotiin viljaa Saksasta Toisen maailmansodan aikana eikä tullut niin merkittäviä ongelmia vaikka mies väestön merkittävin osa oli rintamalla eikä suinkaan maataloustöissä. Jos tuohon aikaan ei nähty suurta nälänhätää Suomessa niin en usko että nähdään nytkään.

Verrattuna sitten suuriin nälkävuosiin tai muuhun niin Suomi ei enää ole puolet vuodesta erillinen saareke jonne ruuan kuljetus tuottaa meren jäätymisen takia ongelmia. Roudan sulaminenkaan ei suista enää koko kuljetusinfraa kaaokseen kun kärryteillä ei voikaan kulkea kärryillä. En siis ihan näe, että miten Suomen lihatuotannon lisääminen tai lisätukeminen olisi se ratkaisu jolla saataisiin estettyä ongelmat kesken sodan tai muun vastaavan kriisin yhteydessä tapahtuvien katovuosien kohdalla.

Ps. Härkiksestä ja monesta muustakin saa ihan hyvän korvikkeen jauhelihalle pastaan ja ne ovat kanssa ihan kotimaisten maatalousyrittäjien tekemiä.

 

[Muffinssi_Jaska]

En siis ihan näe, että miten Suomen lihatuotannon lisääminen tai lisätukeminen olisi se ratkaisu jolla saataisiin estettyä ongelmat kesken sodan tai muun vastaavan kriisin yhteydessä tapahtuvien katovuosien kohdalla.

En minäkään näe, enkä näin ole väittänytkään.

Pointtini tuossa oli se, että maailman ollessa avoin paikka kaupankäynnille karjataloutta kannattaa harjoittaa pääasiassa seuduilla, missä ihmisravinnon tuottaminen on hankalampaa. Uskon, että esim. Alankomaissa ei ole mitään järkeä harjoittaa karjataloutta, kun siellä olisi loistavat viljelysmaat lähes mille tahansa muulle ihmisravinnoksi kelpaavalle. Sama ei päde vaikkapa Kainuuseen, vaan on pikemminkin päinvastoin.

Härkäpapu on mainio kasvi ja myös herkullinen jauhelihan korvike, mutta kun sekään ei tuleennu pohjoisemmilla viljelyvyöhykkeillä, niin siitä on iloa vain eteläisen Suomen viljelijöille.


edit. Tämä kaikki ruoka ja sen päästöt on nyt vaan se pakollinen paha, kunnes labrassa aletaan tuottaa evästä ja voimme valjastaa pellot hiilensidontaan ja tuottamaan biokuitua, -kompostia, -hiiltä jne. Hamppu, pellava, juutti, younameit!

 

[adolf]

Toki on valitettavaa, että meillä ympäristönsuojelu keskustelu politisoitui ja siitä tehtiin poliittinen lyömäase. Tässä viisastellessa menetettiin helposti parikymmentä vuotta oikeilta hyviltä ratkaisuilta, mutta nyt ainakin suunta tuntuu olevan hyvä ja oikea.

Muistan, että koko minun elinaikani on tästä asiasta puhuttu. 90-luvulla sai jo ala-asteella kuulla kovastikin ilmiöstä, josta silloin vielä puhuttiin "kasvihuoneilmiönä". Tätä samaa asiaahan sillä kuitenkin silloinkin tarkoitettiin.

Pitkälle 2010-luvulle asti kuitenkin meni, että asialle jotain herättiin tekemään. Kyllähän tiede tässä on ollut ratkaisevan tärkeässä osassa. Heidän on pitänyt kaivaa niin kiistattomat todisteet esille ilmastonmuutoksesta, että se on saanut tämän laivan hitaasti kääntymään.

 

[Wiljami]

Muistan, että koko minun elinaikani on tästä asiasta puhuttu. 90-luvulla sai jo ala-asteella kuulla kovastikin ilmiöstä, josta silloin vielä puhuttiin "kasvihuoneilmiönä". Tätä samaa asiaahan sillä kuitenkin silloinkin tarkoitettiin.

Pitkälle 2010-luvulle asti kuitenkin meni, että asialle jotain herättiin tekemään. Kyllähän tiede tässä on ollut ratkaisevan tärkeässä osassa. Heidän on pitänyt kaivaa niin kiistattomat todisteet esille ilmastonmuutoksesta, että se on saanut tämän laivan hitaasti kääntymään.

Kasvihuoneilmiöstä toki puhutaan edelleen, mutta sillä tarkoitetaan lähinnä luontaista ilmiötä, jokamahdollistaa että maapallolla on ylipäätään elämää (ja mitä ilman planeettamme keskilämpötila olisi reilusti pakkasen puolella). Nähdäkseni päätös erottaa ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiön kiihtyminen ts. ilmastonmuutos selvästi omaksi konseptikseen on täysin oikea.

Surullisen kauan on mennyt poliittisen tahdon syntymisessä lyhytnäköisestä ahneudesta realiteetteihin heräämiseen kun hiilidioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus todennettiin laboratoriokokeissa jo 150 vuotta sitten. Toki tuolloin kyseessä oli lähinnä mielenkiintoinen mutta reaalimaailman kannalta melko merkityksetön löytö ja kun löydöllä alkoi olla merkitystä, hiilen taivaalle tuuttaajilla oli jo riittävä rahallinen ja sitä seuraava poliittinen valta että aiheesta saatiin vuosikymmenten viivytystaistelu ihmiskuntaa vastaan.

 

[ipaz]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=esjHUyP_9II

Kanadassa on tällä hetkellä yli 1000 aktiivista metsäpaloa. Kelownan kaupunki on vaarassa ja West Kelownasta on evakoitu tuhansia ihmisiä. Kelownan ympäristössä asuu yli 200k ihmistä, mm. kymmeniä entisiä NHL-pelaajia Jarome Iginlasta, Shea Weberiin ja Carey Priceen.

Tuolla on ollut koko kesä päivittäin 30 asteen lämpöjä havumetsäauleella. Puut ja metsänpohja on rutikuivaa ja kun se syttyy niin se on menoa. Alueen lämpöjen ei odoteta laskevan vielä ainakaan kahteen viikkoon.

Luoteisterritorioiden pääkaupunki Yellowknife ja sen 20 000 asukasta on määrätty evakoitavaksi kokonaan.

 

[Timbit]

Olen tänään saanut viestejä tutuilta tuolta Kelownan suunnalta. Tilanne on todellakin vakava, kun kaupungin vieressä oleva maastopalo on kasvanut nopeasti ja tuli on tuulen ansiosta hyppinyt pienempien järvien yli. Tuo sympaattinen hieman alle 150 tuhannen asukkaan kaupunki on todellisessa vaarassa.

Tuolla seudulla maasto on sellaista, että vuorten väleissä on paljon laaksoja ja solia. Kun tuli osuu vuorten väliin ja tuuli sattuu sopivasti, niin sola muuttuu käytännössä isoksi liekinheittimeksi. Yritä siinä sitten sammuttaa tai edes pitää kurissa maastopaloa.

 

[Ronikki73]

Kuten George sanoi aikanaan tämän asian... Planeetta selviää meistä, mutta ihmiskunta, well, we r fcked...





Ja kuten tässä sanotaan, meitä on vain liikaa...

 

[Rinksu]

Tuolla on ollut koko kesä päivittäin 30 asteen lämpöjä havumetsäauleella. Puut ja metsänpohja on rutikuivaa ja kun se syttyy niin se on menoa. Alueen lämpöjen ei odoteta laskevan vielä ainakaan kahteen viikkoon.

Kuten on sanottu, on aivan se ja sama, lähteekö nämä salamasta vai huolimattomasta tulenkäsittelystä - se kysymys on, että kuinka epätyypillisiä tämän vuoden olot lämpöjen ja sateiden suhteen tuolla ovat olleet.

Se, että pystytäänkö sitten jotain paikallaan möllöttävää blokkikorkeaa linkittämään ilmaston lämpiämiseen on tietysti sitten toinen kysymys kokonaan.

 

[Hilperi]

No nostetaanpa tätä kohtuullisen tärkeää ketjua ylös ettei kokonaan hautaudu... Koska näen että tärkein ilmastotoimemme olisi ennenkaikkea kulutus-/kertakäyttökulttuurimme muuttaminen kestävämmäksi, niin miten siihen päästäisiin. No esimerkiksi:

- lisätään kouluissa opetusta ympäristöongelmista ja kuluttamisen kytköksestä niihin

- rajoitetaan mainontaa, erityisesti lapsille suunnattua

- kielletään kaupoilta pilaantuvaan tavaraan, loppuunmyyntiin tai liikkeen muuttoon liittymättömät yleiset alennusmyyntikamppikset kuten Black Friday

- kielletään ilmaisen uuden tavaran jako jos ei ole kyse varsinaisesta hyväntekeväisyydestä, esim. ilmaisämpärit

- jätetään mediasta pois jutut julkkisten luksuselämäntyylistä, siitä mitä he ovat juuri hankkineet tai missä lomailleet

Tämmöisiä keinoja, jotka eivät edes maksaisi mitään. Vai ovatko jo ihan täyttä kommunismia?

 

[Stonewall]

No nostetaanpa tätä kohtuullisen tärkeää ketjua ylös ettei kokonaan hautaudu... Koska näen että tärkein ilmastotoimemme olisi ennenkaikkea kulutus-/kertakäyttökulttuurimme muuttaminen kestävämmäksi, niin miten siihen päästäisiin. No esimerkiksi:

- lisätään kouluissa opetusta ympäristöongelmista ja kuluttamisen kytköksestä niihin

- rajoitetaan mainontaa, erityisesti lapsille suunnattua

- kielletään kaupoilta pilaantuvaan tavaraan, loppuunmyyntiin tai liikkeen muuttoon liittymättömät yleiset alennusmyyntikamppikset kuten Black Friday

- kielletään ilmaisen uuden tavaran jako jos ei ole kyse varsinaisesta hyväntekeväisyydestä, esim. ilmaisämpärit

- jätetään mediasta pois jutut julkkisten luksuselämäntyylistä, siitä mitä he ovat juuri hankkineet tai missä lomailleet

Tämmöisiä keinoja, jotka eivät edes maksaisi mitään. Vai ovatko jo ihan täyttä kommunismia?

Mitähän tähän sanoisi. Kaikkea voi tehdä, jos ahdistaa ja haluaa osallistua. Oikeasti hiilineutraalisuus on kiinni oikeastaan vain ja ainoastaan siitä saadaanko tuotantotapoja muutettua ja saadaanko tarvittavia raaka-aineita kaivettua. Globaalisti ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kyetä tuottamaan vihreään siirtymään tarvittavia raaka-aineita riittävästi lyhyellä aikavälillä. Esim. vuosi 2040 on auttamattomasti aivan liian aikaisin. Kymmenen vuotta lisää, niin saattaa olla jotakin mahdollisuuksia, mikäli suurin osa mm. kaivoshankkeista toteutuu eivätkä ne pitkity paikallisen vastustuksen takia.

Noilla luetelluilla keinoilla ei ole oikeastaan mitään todellista merkitystä. En tarkoita etteikö yksilöiden pidä valita ilmasto- ja ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja, jos niitä tarjolla on. Mutta niitä uusia palveluja ja tuotteita ei vaan riitä kaikille, ainakaan vuosikymmeniin. Oikeasti teknologian ja kaivannaisteollisuuden kehitys ovat ratkaisevia. Tietysti energian tuotannon muuttumisen ohella. Toki voi osallistua haluamallaan tavoilla, mutta tässä tilanteessa mihinkään pakkotoimiin en ryhtyisi. Ei niillä ole globaalisti merkitystä tai juuri nollasta poikkeavaa vaikutusta.

Edellisen hallituksen melko mahdoton tavoite vuodesta 2030 on vähintäänkin itsekäs. Suomiko "ryövää" vihreistä resursseista enemmän kuin osamme olisi, kun muulla maailmalla vääjäämättä kestää kaksi tai kolme vuosikymmentä pidempään? Tässä on pitkä ylisukupolvinen prosessi menossa, jonka kanssa on elettävä sata vuotta (ellei kosmologiset vaihtelut aiheuta juuri tähän kohtaan uutta jääkautta. Tämän varaan en laskisi). Pikavoittoja ei ole.

 

[Glove]

Mitähän tähän sanoisi. Kaikkea voi tehdä, jos ahdistaa ja haluaa osallistua. Oikeasti hiilineutraalisuus on kiinni oikeastaan vain ja ainoastaan siitä saadaanko tuotantotapoja muutettua ja saadaanko tarvittavia raaka-aineita kaivettua. Globaalisti ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kyetä tuottamaan vihreään siirtymään tarvittavia raaka-aineita riittävästi lyhyellä aikavälillä. Esim. vuosi 2040 on auttamattomasti aivan liian aikaisin. Kymmenen vuotta lisää, niin saattaa olla jotakin mahdollisuuksia, mikäli suurin osa mm. kaivoshankkeista toteutuu eivätkä ne pitkity paikallisen vastustuksen takia.

Noilla luetelluilla keinoilla ei ole oikeastaan mitään todellista merkitystä. En tarkoita etteikö yksilöiden pidä valita ilmasto- ja ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja, jos niitä tarjolla on. Mutta niitä uusia palveluja ja tuotteita ei vaan riitä kaikille, ainakaan vuosikymmeniin. Oikeasti teknologian ja kaivannaisteollisuuden kehitys ovat ratkaisevia. Tietysti energian tuotannon muuttumisen ohella. Toki voi osallistua haluamallaan tavoilla, mutta tässä tilanteessa mihinkään pakkotoimiin en ryhtyisi. Ei niillä ole globaalisti merkitystä tai juuri nollasta poikkeavaa vaikutusta.

Edellisen hallituksen melko mahdoton tavoite vuodesta 2030 on vähintäänkin itsekäs. Suomiko "ryövää" vihreistä resursseista enemmän kuin osamme olisi, kun muulla maailmalla vääjäämättä kestää kaksi tai kolme vuosikymmentä pidempään? Tässä on pitkä ylisukupolvinen prosessi menossa, jonka kanssa on elettävä sata vuotta (ellei kosmologiset vaihtelut aiheuta juuri tähän kohtaan uutta jääkautta. Tämän varaan en laskisi). Pikavoittoja ei ole.

Saisi varmaan aikamoisia mullistuksia tapahtua jotta jääkausi tulisi. Sitähän on povailtu jonnekn 50000-100000 vuoden päähän.

 

[Hilperi]

Mitähän tähän sanoisi. Kaikkea voi tehdä, jos ahdistaa ja haluaa osallistua. Oikeasti hiilineutraalisuus on kiinni oikeastaan vain ja ainoastaan siitä saadaanko tuotantotapoja muutettua ja saadaanko tarvittavia raaka-aineita kaivettua. Globaalisti ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kyetä tuottamaan vihreään siirtymään tarvittavia raaka-aineita riittävästi lyhyellä aikavälillä. Esim. vuosi 2040 on auttamattomasti aivan liian aikaisin. Kymmenen vuotta lisää, niin saattaa olla jotakin mahdollisuuksia, mikäli suurin osa mm. kaivoshankkeista toteutuu eivätkä ne pitkity paikallisen vastustuksen takia.

Noilla luetelluilla keinoilla ei ole oikeastaan mitään todellista merkitystä. En tarkoita etteikö yksilöiden pidä valita ilmasto- ja ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja, jos niitä tarjolla on. Mutta niitä uusia palveluja ja tuotteita ei vaan riitä kaikille, ainakaan vuosikymmeniin. Oikeasti teknologian ja kaivannaisteollisuuden kehitys ovat ratkaisevia. Tietysti energian tuotannon muuttumisen ohella. Toki voi osallistua haluamallaan tavoilla, mutta tässä tilanteessa mihinkään pakkotoimiin en ryhtyisi. Ei niillä ole globaalisti merkitystä tai juuri nollasta poikkeavaa vaikutusta.

Edellisen hallituksen melko mahdoton tavoite vuodesta 2030 on vähintäänkin itsekäs. Suomiko "ryövää" vihreistä resursseista enemmän kuin osamme olisi, kun muulla maailmalla vääjäämättä kestää kaksi tai kolme vuosikymmentä pidempään? Tässä on pitkä ylisukupolvinen prosessi menossa, jonka kanssa on elettävä sata vuotta (ellei kosmologiset vaihtelut aiheuta juuri tähän kohtaan uutta jääkautta. Tämän varaan en laskisi). Pikavoittoja ei ole.

No, ahdistus on aivan luonnollinen reaktio siihen kun tajuaa kuinka paljon pahemmassa jamassa oikein ollaan kuin mitä päättäjät ja mediakin antaa ymmärtää. Samaa mieltä siitä että vihreään siirtymään ei voi tukeutua. Ilmastonmuutos on vain yksi oire, joskin merkittävä, taudista nimeltä ylikulutus. Ja ainoa lääke siihen on kuluttaa vähemmän myös hiilineutraalisti. Nykyisillä toimilla ollaan menossa ilmeisesti kolmeen asteeseen ellei keikahduspisteet pahenna tilannetta lisää. Kaikella turhan kulutuksen välttämiseen tähtäävillä toimilla ON merkitystä. Tai olisi, sellaisia ei vaan juurikaan näy. Kun kauppakeskus mainostaa säätäneensä liukuportaidensa automatiikkaa vähän energiaystävällisemmäksi niin se ei vielä oikein riitä.