Ilmastonmuutos

[Rommeli]

Ihminen elää pelosta toiseen. Tämä lista lienee melko tuttu palstalaisille.

1966: Öljy loppuu kymmenessä vuodessa
1967: Nälkä valtaa maapallon 1975
1968: Ylikansoitus uhkaa maapalloa
1969; Koko ihmiskunta tuhoutuu ydinsodassa 1989 mennessä
1970: Maapallon luonnonvarat onkäytetty loppuun 2000 mennessä
1970: Saastuminen johtaa siihen, että ulkona on käytettävä kaasunaamareita 1985
1970: Typpi tekee maan viljelyskelvottomaksi
1970: Saasteet tappavat meristä kaikki kalat
1970: Jääkausi palaa vuonna 2000
1972: Meillä on YK:N ilmastopaneelin mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo uudelta jääkaudelta.
1971: Uusi jääkausi viimeistään 2030
1972: Uusi jääkausi viimeistään 2070
1972. Satelliittien mukaan uusi jääkausi tulee nopeasti
1974: Yhdysvalloissa aloitetaan veden ja elintarvikkeiden säännöstely
1974: Otsoonikerroksen oheneminen uhkaa elämää
1974: Tutkijat yksimielisiä, planeettamme jäätyy ja tulee pula elintarvikkeista
1976: Öljy ennustetaan loppuvan 90-luvulla
1978: Alkanut pakkaskausi ei tule loppumaan
1980: Happosateet tuhoavat elämän merissä
1980: Öljyn ennustetaan loppuvan 2000
1988. Ennen näkemätöntä kuivuutta ennustetaan 1990-luvulle
1988: Sää lämpiää sietämättömäksi
1988: Malediivit ”uppoavat” viimeistään 2018
1989: Nouseva merenpinta uhkaa maailmaa
1989: New York City West Side Highway veden alla 2019
1989: Meillä on YK:n mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo.
1996: Öljy loppuu 2020
2000: Lapset eivät tiedä mitä lumi on
2000: Nälkä iskee kymmenessä vuodessa ellemme lopeta kalan ja lihan syöntiä
2002: Öljy loppuu 2010
2004: Britannia on kuin Siperia vuonna 2024
2005: Manhattan veden alla 2015
2006: Megahirmumyrskyjä
2008: Arktis jäistä vapaa 2018
2008: Al Gore ennustaa että Arktis on jäistä vapaa 2013
2008: Prinssi Charles sanoo, että meillä on 96 kuukautta aikaa pelastaa maailma
2009: Britannian pääministeri sanoo, että maailmalla on 50 päivää elinaikaa jäljellä.
2009: Al Gore muuttaa ennustettaan ja ennustaa että Arktis on jäistä vapaa 2014
2013: Arktis jäistä vapaa 2015
2014: 500 päivän kuluttua maailma syöksyy ilmastotuhoon
2018: Meillä on tutkijoiden mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo
2019: Meillä on erään pikkutytön mukaan 5 vuotta aikaa pelastaa maapallo.

Näitä listoja jakavat ovat joko täysin silmät ummessa kaiken internetissä olevan uskovia tai muulla tavalla aivan sokeita, jos ja kun kyseessä on ilmastonmuutos. Nyt kun kuitenkin tuon hassunhauskan listan jaoit, olet taatusti perehtynyt jokaiseen kohtaan edes jollakin tasolla. Oletko esimerkiksi käynyt kohta kohdalta läpi jokaisen vaikkapa seuraavalla kaavalla? Jos väite ei läpäise joka ikistä kohtaa rimaa hipomatta, voidaan sillä käytännössä pyyhkiä hanuria.

1. Onko väite peräisin tieteellisestä ja vertaisarvioidusta julkaisusta?

2. Pitääkö julkaisu väitettä realistisena vai onko kyseessä pahimman mahdollisen tapauksen skenaario?

3. Onko olemassa muita väitettä tukevia julkaisuja samalta ajalta?

4. Onko julkaisun jälkeen tehty asiaan vaikuttavia toimia?

Joku viisaampi voinee jatkaa tuota kysymyslistaa...

 

[Tuamas]

Onhan esimerkiksi Euroopassa saatu merkittävää kehitystä aikaiseksi esimerkiksi viimeisen 30 vuoden aikana. Jotain entisiä itäblokin maita lukuunottamatta päästöt ovat laskeneet merkittävästi vaikka Euroopasta löytyy maailman 10. suurimmasta taloudesta neljä. Noissa maissa on myös taloudet kasvaneet ihan hyvin vaikka päästöjä on vähennetty ja tehty jopa ilmaston kannalta tuhoisia päätöksiä (Saksan hiilidioksidipäästöt olivat laskeneet vuodesta 2000 noin neljänneksellä vuoteen 2022 mennessä vaikka ydinvoimaa vaihdettiin paikoin maakaasuun ja kivihiileen). Jos täällä Euroopassa oltaisiin noudatettu sinun linjaasi (koska muutkaan ei tee mitään niin meidänkään ei kannata) niin oltaisiin vielä enemmän kusessa.

Niin, koska markkinataloudessa resurssit allokoituvat yleisesti ottaen tehokkaasti, samoin kuin kehityspanokset, kunhan ulkoisvaikutuksia edes hiukan hinnoitellaan, on ulkoisvaikutusten hinnoitteluun perustuva markkinamekanismi tehokkain tapa torjua ilmastonmuutos.

Jos/kun päästöt ja muut olennaiset ulkoisvaikutukset hinnoitellaan, niin fossiilisten polton lopettamisen aiheuttama hyvinvointitappio jää melko pieneksi, jopa sellaiseksi ettei suurin osa kansasta huomaa eroa (koska lopputulemana on nähdäkseni ennen vain kaikkea vähän vähemmän elintason nousua kuin fossiilisten kanssa, mutta ei mitään isoa romahdusta elintasossa).

Ilmastotoimien toteuttaminen markkinoiden avulla on edullista ja kohtuullisen helppoa, ilmastotoimien jarruttaminen on toki vielä helpompaa, mutta tulee maksamaan monikymmenkertaisesti sen, mitä hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen maksaisi.

Ihmiset vain ovat valitettavan huonoja hahmottamaan isoa kuvaa, keskittyen enemmän hyvin lyhyeen tähtäimeen, niin tässäkin.

 

[Glove]

Mitä me muuten hyödytään siitä, että me ollaan/oltaisiin edelläkävijä tässä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Tai mitä minä siitä suoraan hyödyn?

 

[Ollakseni]

Ihminen elää pelosta toiseen. Tämä lista lienee melko tuttu palstalaisille.

1966: Öljy loppuu kymmenessä vuodessa
1967: Nälkä valtaa maapallon 1975
1968: Ylikansoitus uhkaa maapalloa
1969; Koko ihmiskunta tuhoutuu ydinsodassa 1989 mennessä
1970: Maapallon luonnonvarat onkäytetty loppuun 2000 mennessä
1970: Saastuminen johtaa siihen, että ulkona on käytettävä kaasunaamareita 1985
1970: Typpi tekee maan viljelyskelvottomaksi
1970: Saasteet tappavat meristä kaikki kalat
1970: Jääkausi palaa vuonna 2000
1972: Meillä on YK:N ilmastopaneelin mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo uudelta jääkaudelta.
1971: Uusi jääkausi viimeistään 2030
1972: Uusi jääkausi viimeistään 2070
1972. Satelliittien mukaan uusi jääkausi tulee nopeasti
1974: Yhdysvalloissa aloitetaan veden ja elintarvikkeiden säännöstely
1974: Otsoonikerroksen oheneminen uhkaa elämää
1974: Tutkijat yksimielisiä, planeettamme jäätyy ja tulee pula elintarvikkeista
1976: Öljy ennustetaan loppuvan 90-luvulla
1978: Alkanut pakkaskausi ei tule loppumaan
1980: Happosateet tuhoavat elämän merissä
1980: Öljyn ennustetaan loppuvan 2000
1988. Ennen näkemätöntä kuivuutta ennustetaan 1990-luvulle
1988: Sää lämpiää sietämättömäksi
1988: Malediivit ”uppoavat” viimeistään 2018
1989: Nouseva merenpinta uhkaa maailmaa
1989: New York City West Side Highway veden alla 2019
1989: Meillä on YK:n mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo.
1996: Öljy loppuu 2020
2000: Lapset eivät tiedä mitä lumi on
2000: Nälkä iskee kymmenessä vuodessa ellemme lopeta kalan ja lihan syöntiä
2002: Öljy loppuu 2010
2004: Britannia on kuin Siperia vuonna 2024
2005: Manhattan veden alla 2015
2006: Megahirmumyrskyjä
2008: Arktis jäistä vapaa 2018
2008: Al Gore ennustaa että Arktis on jäistä vapaa 2013
2008: Prinssi Charles sanoo, että meillä on 96 kuukautta aikaa pelastaa maailma
2009: Britannian pääministeri sanoo, että maailmalla on 50 päivää elinaikaa jäljellä.
2009: Al Gore muuttaa ennustettaan ja ennustaa että Arktis on jäistä vapaa 2014
2013: Arktis jäistä vapaa 2015
2014: 500 päivän kuluttua maailma syöksyy ilmastotuhoon
2018: Meillä on tutkijoiden mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo
2019: Meillä on erään pikkutytön mukaan 5 vuotta aikaa pelastaa maapallo.

[citations required]

Vähän vakavammin kysyn tosiaan mistä olet tuon löytänyt? Siis kun sanot että lista on melko tuttu palstalaisille niin mistä tämä olisi tuttu? Kun laitoin sen Google hakuun niin löytyi niinkin luotettavilta tahoilta kuin Vauva.fi, Simo Ruoho nimisen Vapauden liitto puolueen ehdokkaan blogi, Ilmastofoorumi ry:n facebook sivut yms. "luotettavaa" tavaraa. Eli siis onko tässä otettu otsikkoja jostain Daily Mailin tapaisista julkaisuista, kenen näkemyksiä on etsitty, luettu ennusteita päin vittua jne. mitä denialistit yleensä tuppaavat tekemään? Vai jaoitko vain hauskan jutun koska... syyt?

 

[Tuamas]

Mitä me muuten hyödytään siitä, että me ollaan/oltaisiin edelläkävijä tässä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Tai mitä minä siitä suoraan hyödyn?

Se edelläkävijyys vaatii yleensä teknisten ratkaisujen kehittämistä ja testaamista, jos tänne luodaan ympäristö jossa näitä ratkaisuja kannattaa kehittää sekä testata, päästään niitä sekä niihin liittyvää osaamista myymään globaalisti perässätulijoille.

Tästä hauska esimerkki on (josta tälläkin palstalla käytiin kohtuullisen kiivastakin keskustelua) taannoinen rikkidirektiivi, jossa alennettiin Itämeren alueen laivojen sallittuja rikkipäästöjä etuajassa muuhun maailmaan nähden. Tätä vastustettiin erityisesti kepulien toimesta, "koska teollisuuden kilpailukyky menee sen siliän tien" ja "mitä hyötyä nyt on olla edelläkävijä" argumenteilla.

Lopputulemana Suomeen saatiin satojen miljoonien eurojen vientibisnes laivojen rikkipesurien muodossa ja Wärtsilä sekä Valmet ovat alan suurimpiin kuuluvia toimijoita.

Ja tämän markkinan kokonaiskoko on siellä prosentin osissa siitä, mitä ilmastonmuutoksen torjuntaan tullaan investoimaan lähivuosikymmeninä.

Teknologia- ja vientivetoisena maana Suomen kannattaa ehdottomasti toimia edelläkävijänä, testata erilaisia ratkaisuja ja pyrkiä luomaan ympäristö jossa ratkaisut on kannattavaa ottaa käyttöön (päästöille riittävä hinta tai riittävän alhaiset päästörajat), koska ilmastonmuutoksen torjunta on suurin talouden megatrendi, johon tehtävät investoinnit tulevat liikkumaan tuhansissa, ei kymmenisssä kuten rikkipesureissa, miljardeissa.

 

[opelix]

[citations required]

Vähän vakavammin kysyn tosiaan mistä olet tuon löytänyt? Siis kun sanot että lista on melko tuttu palstalaisille niin mistä tämä olisi tuttu? Kun laitoin sen Google hakuun niin löytyi niinkin luotettavilta tahoilta kuin Vauva.fi, Simo Ruoho nimisen Vapauden liitto puolueen ehdokkaan blogi, Ilmastofoorumi ry:n facebook sivut yms. "luotettavaa" tavaraa. Eli siis onko tässä otettu otsikkoja jostain Daily Mailin tapaisista julkaisuista, kenen näkemyksiä on etsitty, luettu ennusteita päin vittua jne. mitä denialistit yleensä tuppaavat tekemään? Vai jaoitko vain hauskan jutun koska... syyt?

No kavereilla on Somessa pyörinyt tällainen puolivitsiksi varmaan koettu listaus. Ei kannata ottaa liian vakavasti. Onhan tuossa nyt joitain heittoja historiasta mitä hyvinkin vielä itse muistan.

Itse en niin kovin vakavasti jaksaa näitä keskusteluja, tietoisesti joskus provosoin niitä jotka niin tekevät. Turha oikeasti nostattaa kierroksia itsellään asioilla joihin ei juuri voi vaikuttaa. Silkkaa viihdettä siis.

 

[Rommeli]

[citations required]

Vähän vakavammin kysyn tosiaan mistä olet tuon löytänyt? Siis kun sanot että lista on melko tuttu palstalaisille niin mistä tämä olisi tuttu? Kun laitoin sen Google hakuun niin löytyi niinkin luotettavilta tahoilta kuin Vauva.fi, Simo Ruoho nimisen Vapauden liitto puolueen ehdokkaan blogi, Ilmastofoorumi ry:n facebook sivut yms. "luotettavaa" tavaraa. Eli siis onko tässä otettu otsikkoja jostain Daily Mailin tapaisista julkaisuista, kenen näkemyksiä on etsitty, luettu ennusteita päin vittua jne. mitä denialistit yleensä tuppaavat tekemään? Vai jaoitko vain hauskan jutun koska... syyt?

Eiköhän tuo pyöri myös vaikkapa Tony Hellerin (tai Steven Goddardin) ja uskollisien seuraajiensa toimesta. Yhteisenä nimittäjänä suunnilleen jokaiselle on se, ettei kukaan heistä ole käytännössä minkään aihetta edes etäisesti käsittelevän alan asiantuntija, vaikka esimerkiksi kotimainen Ruoho ja Heller itsensä moisiksi ovatkin jo ylentäneet. Ruoho on muuten tuon höpönlöpön Ilmastofoorumin niin sanottu aivot, jota ne vähemmän aivolliset (esimerksi tuon höpönlöpön puolueen puheenjohtaja Tiihonen) sokeasti seuraavat. Yhdistyksen rahoitus taas tulee joltakin konepajayrittäjältä (Pekka Kangas).

Tässä välissä jo paljastuikin, että listahan postattiin puhtaasti kännissä ja läpällä, vähäsen jopa provona...

 

[Sanainen arkku]

Tälläkin palstalla on varmasti vaikka kuinka monta hyvin taloudellisesti toimeentulevaa ihmisiä jotka ovat hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta mutta eivät osta esimerkiksi juuri kestävästi tehtyjä laadukkaita vaatteita koska ne maksavat liikaa (jäisi vähemmän rahaa johonkin kivaan).

Paljossa tulee pyrittyä pitkiin elinkaariin (viikonloppuna tajusin esim. että akkuporakone on 15 vuotta vanha) mutta vaatteissa ei riitä kompetenssi laatuerojen tunnistamiseen.

Kiinalaisia ja serbialaisia en osta eettisistä syistä. Kirpparilta ostan joskus, mutta eihän sinne esimerkiksi normaaleita M-koon miesten vaatteita juuri päädy. Miehillä taitaa olla vaatteiden elinkaariajattelu aika paljon naisia edellä, keskimäärin.

Miehille tyypilliset ympäristöpaheet kantavat yleisessä keskustelussa valtaosan syyllisyyskuormasta. Pikamuoti mainitaan aina nopeasti, kosmetiikkaa ei juuri koskaan, ja lemmikit ovat täysin arvostelun ulkopuolella.

Ei. En todellakaan halua kiistää omaa ja sukupuolen vastuuta elämäntavasta. Keskustelu vaan ei ole kovin älyllistä, jos ainoa mitä saa haukkua on polttomoottorit ja lihan syönti.

Kuinka moni näkee, että lihan rinnalle ja ohi ympäristöpahikseksi pitäisi nostaa ei välttämättömät elintarvikkeet, kuten alkoholijuomat, kahvi ja suklaa? Olen ymmärtänyt että kaikkien noiden tuotannossa käytetään viljelysmaata erittäin rajusti.

 

[hulkster19]

Kuinka moni näkee, että lihan rinnalle ja ohi ympäristöpahikseksi pitäisi nostaa ei välttämättömät elintarvikkeet, kuten alkoholijuomat, kahvi ja suklaa? Olen ymmärtänyt että kaikkien noiden tuotannossa käytetään viljelysmaata erittäin rajusti.

Toki - ja aika lailla näin myös tehdään jo, ainakin mitä keskustelua omassa kuplassani seuraan. Yhtä lailla se liha on noiden tapaan ihmiselle ei-välttämätön elintarvike, joten en ihan ymmärrä, mistä tämä keksimäsi jaottelu nyt tulee. Myös pikamuodin ongelmat tiedostetaan todella hyvin, minusta tuosta puhutaan itse asiassa paljon enemmän tänä päivänä kuin lihansyönnistä tässä kontekstissa.

Ja sitten on hyvä muistaa, ettei se liha ole ihan turhaan ilmastopahikseksi päätynyt. Mainitsemistasi kahvin hiilijalanjälki yltää puoleen siitä mitä naudanlihan. Possulla taitaa olla kahvia pienempi hiilijalanjälki, eli erityisesti se naudanliha on pahinta ilmastolle. Siis vaikka kasvattaisit ja teurastaisit sen lehmän omassa autotallissasi, olisi lihakilon tuottaminen aiheuttanut silti enemmän päästöjä kuin kilo toisella puolella maailmaa kasvatettuja avokadoja, jotka olisi sinulle sieltä kotiovelle roudattu.

 

[opelix]

Siis vaikka kasvattaisit ja teurastaisit sen lehmän omassa autotallissasi, olisi lihakilon tuottaminen aiheuttanut silti enemmän päästöjä kuin kilo toisella puolella maailmaa kasvatettuja avokadoja, jotka olisi sinulle sieltä kotiovelle roudattu.

Tämän nyt voi sitten oikeasti uskoa ken haluaa. Toki esimerkki on varsin keinotekoinen. Ei elintarviketuotantoa ja omavaraisuutta voida ajatella pelkästään yhdestä näkökulmasta. Kalliossa hipsterit voivat toki ihan rauhassa näin toimia, itse en moiseen mukaan lähde.

 

[Byvajet]

Kuinka moni näkee, että lihan rinnalle ja ohi ympäristöpahikseksi pitäisi nostaa ei välttämättömät elintarvikkeet, kuten alkoholijuomat, kahvi ja suklaa? Olen ymmärtänyt että kaikkien noiden tuotannossa käytetään viljelysmaata erittäin rajusti.

Vaietuin asia on lapset. Vain yhden lapsen tekemällä syyllistyy ympäristörikokseen, jota ei voi edes auttavasti kompensoida muilla valinnoilla. Vaikka sikailisi kuinka, on vaikea aiheuttaa samaa kuormitusta, jonka lapsen tekemällä ympäristölle aiheuttaa.

Länsimainen yhteiskunta ei kuitenkaan pyöri mitattavien tosiasioiden vaan taustaoletusten varassa. Monet niistä kieltävät tai piilottavat tosiasioita.

Julkinen keskustelu on taustaoletuksilla ohjattu suojaamaan keskiluokkaisuutta ja markkinataloutta. Edes tutkijat eivät uskalla nostaa esiin järjestelmätason faktoja, koska se uhkaisi heidän urakehitystään tai tekisi heistä sosiaalisia häiriköitä tai saisi ihmiset maalittamaan heitä.

 

[hulkster19]

Tämän nyt voi sitten oikeasti uskoa ken haluaa. Toki esimerkki on varsin keinotekoinen. Ei elintarviketuotantoa ja omavaraisuutta voida ajatella pelkästään yhdestä näkökulmasta. Kalliossa hipsterit voivat toki ihan rauhassa näin toimia, itse en moiseen mukaan lähde.

Myönnetään, että esimerkki on hyvin kärjistetty. Mutta avokadojen hiilijalanjälki on vähän lähteestä riippuen 0,25-1 kiloa hiilidoksidia per tuotettu kilo, kun naudanlihalle vastaava lukema on 30-40 kiloa hiilidioksidia per tuotettu lihakilo. Ja tähän ei useassa lähteessä ole laskettu mukaan sitä nautojen itse erittämää metaania, joten todellinen lukema lie vielä suurempi.

Tämän perusteella uskallan väittää, ettei tuo kärjistetty esimerkkini ole ainakaan kovin kaukana totuudesta. Naudanlihan osalta puhutaan monikymmenkertaisesta vaikutuksesta ilmastolle.

Avokado tuli nyt valittua vertailukohdaksi, koska sitä usein tykätään näissä keskusteluissa vertailukohdaksi hakea, ja on kieltämättä yksi ympäristölle haitallisimpia hedelmiä - ja siitä huolimatta naudanlihasta kertyy kymmeniä kertoja enemmän päästöjä, siis jopa kaikki kerrannaisvaikutukset (rahti, ym.) huomioiden.

 

[wilco]

Myönnetään, että esimerkki on hyvin kärjistetty. Mutta avokadojen hiilijalanjälki on vähän lähteestä riippuen 0,25-1 kiloa hiilidoksidia per tuotettu kilo, kun naudanlihalle vastaava lukema on 30-40 kiloa hiilidioksidia per tuotettu lihakilo. Ja tähän ei useassa lähteessä ole laskettu mukaan sitä nautojen itse erittämää metaania, joten todellinen lukema lie vielä suurempi.

Tämän perusteella uskallan väittää, ettei tuo kärjistetty esimerkkini ole ainakaan kovin kaukana totuudesta. Naudanlihan osalta puhutaan monikymmenkertaisesta vaikutuksesta ilmastolle.

Avokado tuli nyt valittua vertailukohdaksi, koska sitä usein tykätään näissä keskusteluissa vertailukohdaksi hakea, ja on kieltämättä yksi ympäristölle haitallisimpia hedelmiä - ja siitä huolimatta naudanlihasta kertyy kymmeniä kertoja enemmän päästöjä, siis jopa kaikki kerrannaisvaikutukset (rahti, ym.) huomioiden.

Löytyykö nuo laskukaavat jostain?

Että silleen...

 

[hulkster19]

Löytyykö nuo laskukaavat jostain?

Että silleen...

Avokadojen osalta ei tarkkaa kaavaa tässä julkaisussa ole, mutta esimerkiksi lihan osalta käyty varsin tarkkaan läpi, mistä ne päästöt syntyvät:

You want to reduce the carbon footprint of your food? Focus on what you eat, not whether your food is local

“Eat local” is a common recommendation to reduce the carbon footprint of your diet. How does the impact of what you eat compare to where it's come from?

ourworldindata.org

Tieteellisempää tekstiä, mutta tässä taas on käyty läpi Yhdysvaltojen osalta noita eri ruokien hiilijalanjälkijä, ja päädytty avokadon osalta lukuun 0,19 kg hiilidioksidia per kasvatettu hedelmä (n. 150 grammaa):

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jiec.12174?

Samassa vertailussa 150 gramman naudanlihan aikaansaamiseksi tuotettiin noi 4 kilogrammaa kasvihuonekaasuja. Ja toki avokadot kasvatetaan paljon lähempänä Yhdysvaltoja kuin meitä (enimmäkseen Meksikossa, vaikka Suomeen tulee kai lähinnä tai ainakin enimmäkseen Espanjassa kasvatettua avokadoa), mutta tuossa ylemmässä linkissä taas julkaisun kirjoittanut tilastotieteilijä toteaa, että avokadot kuljetetaan merirahdilla, joten rahtipäästöt ovat koko hedelmän elinkaaressa melko pienet, vaikka sitä rahdattaisiin pitkiäkin matkoja.

Naudanliha on ympäristölle ylivoimaisesti huonointa ruokaa, erityisesti lähestulkoon mihin tahansa kasvikseen mutta myös muihin lihoihin verrattuna. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, eikä tämän nyt tänä päivänä pitäisi tulla yllätyksenä enää kenellekään.

 

[benicio]

@hulkster19 Hetkinen, hetkinen, kun erityisesti kotimaisesta naudanlihasta oli puhe, niin eikös siitä ole esitetty alle 10 co2-kilonkin lukemia. Ja "sivutuotteena" (tai toisinpäin) Suomessa tulee myös hiilijalanjäljeltään avokadoa ~vastaavaa maitoa?

 

[vanukas]

Vaietuin asia on lapset. Vain yhden lapsen tekemällä syyllistyy ympäristörikokseen, jota ei voi edes auttavasti kompensoida muilla valinnoilla. Vaikka sikailisi kuinka, on vaikea aiheuttaa samaa kuormitusta, jonka lapsen tekemällä ympäristölle aiheuttaa.

Olenkin kipuillut omista ilmastoteoista, mutta sinähän mukavasti paalutit etteivät minun päästöt ole minun päästöjä vaan vanhempieni. Heidän, jotka tekivät minut. Minä olen täysin syytön näihin.

 

[hulkster19]

@hulkster19 Hetkinen, hetkinen, kun erityisesti kotimaisesta naudanlihasta oli puhe, niin eikös siitä ole esitetty alle 10 co2-kilonkin lukemia. Ja "sivutuotteena" (tai toisinpäin) Suomessa tulee myös hiilijalanjäljeltään avokadoa ~vastaavaa maitoa?

Kyllä! Muistaakseni kotimaisessa on päästy ainakin jossain laskelmissa lukemaan 15 kiloa per lihakilo, en nyt tiedä onko tuon alle vielä menty (varmasti jollain lähituottajalla ainakin mahdollista).

Se ei silti muuta alkuperäistä pointtia, eli sitä, että tästä huolimatta valtaosa vaikka toisella puolella maailmaa kasvatetuista kasviksista pesee päästövaikutuksiltaan sen lähituotetun naudanlihan. Tuon edellisen viestini ensimmäisessä linkissä käydään tätä läpi varsin ansioikkaasti.

 

[opelix]

Se ei silti muuta alkuperäistä pointtia, eli sitä, että tästä huolimatta valtaosa vaikka toisella puolella maailmaa kasvatetuista kasviksista pesee päästövaikutuksiltaan sen lähituotetun naudanlihan. Tuon edellisen viestini ensimmäisessä linkissä käydään tätä läpi varsin ansioikkaasti.

Jos joku haluaa puntaroida elintarvikkeissa pelkkiä päästöjä niin ihan vapaasti. Asiaa tulee tarkastella kuitenkin myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Luulisi viime vuodet jotain opettaneen. Se avokado tietenkin tulee korvata kotimaisilla kasviksilla. Siinä voi jo jokusen pihvinkin vuoden mittaan tuolla erotuksella syödä hyvin mielin.

 

[Sanainen arkku]

Toki - ja aika lailla näin myös tehdään jo, ainakin mitä keskustelua omassa kuplassani seuraan. Yhtä lailla se liha on noiden tapaan ihmiselle ei-välttämätön elintarvike, joten en ihan ymmärrä, mistä tämä keksimäsi jaottelu nyt tulee. Myös pikamuodin ongelmat tiedostetaan todella hyvin, minusta tuosta puhutaan itse asiassa paljon enemmän tänä päivänä kuin lihansyönnistä tässä kontekstissa.

Ja sitten on hyvä muistaa, ettei se liha ole ihan turhaan ilmastopahikseksi päätynyt. Mainitsemistasi kahvin hiilijalanjälki yltää puoleen siitä mitä naudanlihan. Possulla taitaa olla kahvia pienempi hiilijalanjälki, eli erityisesti se naudanliha on pahinta ilmastolle. Siis vaikka kasvattaisit ja teurastaisit sen lehmän omassa autotallissasi, olisi lihakilon tuottaminen aiheuttanut silti enemmän päästöjä kuin kilo toisella puolella maailmaa kasvatettuja avokadoja, jotka olisi sinulle sieltä kotiovelle roudattu.

Hienoa, jos tätä keskustelua jossain tapahtuu. Mediassa näistä vallitsee mielestäni iso epätasapainotila.

Naudanlihan kasvattamisessa täällä ongelmat tosin ovat tavallaan pienemmät, kun siitä rehupellosta ei kuitenkaan saataisi yhtä kasvukautta enempää satoa. En tällä yritä valkopestä naudanlihaa, mutta tämä on myös tosiasia. Alueelliset erot on syytä huomioida. Meillä menee enemmän energiaa lämmittämiseen ja liikenteeseen paikallisista syistä, jossain toisaalla sitten jäähdyttämiseen (myös elintarvikkeiden).

Sitten on sekin, nyt kenties lieventymään päin oleva strateginen asia, että meillä elintarvikeomavaraisuus on erittäin keskeinen osa maanpuolustusta. Ilmastonmuutos ei ole ainoa uhka, valitettavasti. Suomalaisesta näkökulmasta se on ehkä kolmanneksi suurin eksistentiaalinen uhka väestörakenteen ja geopoliittisen epämiellyttävyyksien jälkeen. Ensinmainittu on suurin uhkamme ja sille, toisin kuin muille mainituille, hihat on kokonaan käärimättä.

 

[wilco]

Avokadojen osalta ei tarkkaa kaavaa tässä julkaisussa ole, mutta esimerkiksi lihan osalta käyty varsin tarkkaan läpi, mistä ne päästöt syntyvät:

You want to reduce the carbon footprint of your food? Focus on what you eat, not whether your food is local

“Eat local” is a common recommendation to reduce the carbon footprint of your diet. How does the impact of what you eat compare to where it's come from?

ourworldindata.org

Tieteellisempää tekstiä, mutta tässä taas on käyty läpi Yhdysvaltojen osalta noita eri ruokien hiilijalanjälkijä, ja päädytty avokadon osalta lukuun 0,19 kg hiilidioksidia per kasvatettu hedelmä (n. 150 grammaa):

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jiec.12174?

Samassa vertailussa 150 gramman naudanlihan aikaansaamiseksi tuotettiin noi 4 kilogrammaa kasvihuonekaasuja. Ja toki avokadot kasvatetaan paljon lähempänä Yhdysvaltoja kuin meitä (enimmäkseen Meksikossa, vaikka Suomeen tulee kai lähinnä tai ainakin enimmäkseen Espanjassa kasvatettua avokadoa), mutta tuossa ylemmässä linkissä taas julkaisun kirjoittanut tilastotieteilijä toteaa, että avokadot kuljetetaan merirahdilla, joten rahtipäästöt ovat koko hedelmän elinkaaressa melko pienet, vaikka sitä rahdattaisiin pitkiäkin matkoja.

Naudanliha on ympäristölle ylivoimaisesti huonointa ruokaa, erityisesti lähestulkoon mihin tahansa kasvikseen mutta myös muihin lihoihin verrattuna. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, eikä tämän nyt tänä päivänä pitäisi tulla yllätyksenä enää kenellekään.

@hulkster19 Hetkinen, hetkinen, kun erityisesti kotimaisesta naudanlihasta oli puhe, niin eikös siitä ole esitetty alle 10 co2-kilonkin lukemia. Ja "sivutuotteena" (tai toisinpäin) Suomessa tulee myös hiilijalanjäljeltään avokadoa ~vastaavaa maitoa?

Näyttäis olevan jotain laskelmia tuolla:

HKScanin suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki on 35 prosenttia eurooppalaista pienempi

www.hkscan.com

Että silleen...

 

[Sanainen arkku]

Vaietuin asia on lapset. Vain yhden lapsen tekemällä syyllistyy ympäristörikokseen, jota ei voi edes auttavasti kompensoida muilla valinnoilla. Vaikka sikailisi kuinka, on vaikea aiheuttaa samaa kuormitusta, jonka lapsen tekemällä ympäristölle aiheuttaa.

Länsimainen yhteiskunta ei kuitenkaan pyöri mitattavien tosiasioiden vaan taustaoletusten varassa. Monet niistä kieltävät tai piilottavat tosiasioita.

Julkinen keskustelu on taustaoletuksilla ohjattu suojaamaan keskiluokkaisuutta ja markkinataloutta. Edes tutkijat eivät uskalla nostaa esiin järjestelmätason faktoja, koska se uhkaisi heidän urakehitystään tai tekisi heistä sosiaalisia häiriköitä tai saisi ihmiset maalittamaan heitä.

Olemme täysin eri mieltä. Kehittyneiden yhteiskuntien romahtava väestö on aika lyhyt tie. Suurimmassa osassa maailmaa jälkeläiset ovat vanhempiensa vanhuuden turva. Jos meidän (kehittyneet valtiot) panoksemme suuntautuu jatkossa yhä enemmän vain toistemme hoivaamiseen ja hengissä säilymiseen, jää välttämätön teknologinen kehitys vajaaksi.

 

[Tuamas]

Sitten on sekin, nyt kenties lieventymään päin oleva strateginen asia, että meillä elintarvikeomavaraisuus on erittäin keskeinen osa maanpuolustusta. Ilmastonmuutos ei ole ainoa uhka, valitettavasti. Suomalaisesta näkökulmasta se on ehkä kolmanneksi suurin eksistentiaalinen uhka väestörakenteen ja geopoliittisen epämiellyttävyyksien jälkeen. Ensinmainittu on suurin uhkamme ja sille, toisin kuin muille mainituille, hihat on kokonaan käärimättä.

Toki elintarvikeomavaraisuuden ylläpitoon juurekset, viljat, peruna ja palkokasvit ovat huomattavasti tehokkaampia, kuin nauta tai muu eläintuotanto.

 

[Sanainen arkku]

@hulkster19 Hetkinen, hetkinen, kun erityisesti kotimaisesta naudanlihasta oli puhe, niin eikös siitä ole esitetty alle 10 co2-kilonkin lukemia. Ja "sivutuotteena" (tai toisinpäin) Suomessa tulee myös hiilijalanjäljeltään avokadoa ~vastaavaa maitoa?

Karjataloudesta olisi saatavilla myös energiaa, jos tälle tielle haluttaisiin lähteä. Nykyään ei aitoa poliittista halua taida olla. Olemme aika usein yhden totuuden maa, ja nyt se totuus on kaasukielteinen.

 

[Sanainen arkku]

Toki elintarvikeomavaraisuuden ylläpitoon juurekset, viljat, peruna ja palkokasvit ovat huomattavasti tehokkaampia, kuin nauta tai muu eläintuotanto.

Ovat, mutta myös satovaihtelu on otettava huomioon. Liika keskittäminen on paska idea, vaikka vakuutusyhtiöt muuta väittävätkin.

 

[Ollakseni]

Ovat, mutta myös satovaihtelu on otettava huomioon. Liika keskittäminen on paska idea, vaikka vakuutusyhtiöt muuta väittävätkin.

Jos sadot eivät ole hyvällä tasolla niin silloin myös eläimille on vähemmän rehua/ruokaa. Joko sitten vähennetään eläinten määrää tai siirretään ihmisten ruokaa eläimille. Tai kaikkein pahimmassa tapauksessa valtio saattaisi joutua ostamaan viljaa vaikka velkarahalla.

Siinä missä esimerkiksi 1860-luvun nälkävuosien aikaan Suomessa perunalla ei ollut suurta roolia niin nykyään on. Samoin viljantuotanto ei jää riippumaan yhtä pahasti säistä kuin aiemmin kuun maatalous on kehittynyt huomattavasti.