Täällä on selkeä kahtiajako - toiset eivät ole huolestuneita pelinrakentajan puutteesta tässä vaiheessa ja uskovat sellaisen hankkimiseen myöhemmin, toiset olisivat halunneet sen nyt. Minä kuulun jälkimmäiseen ryhmään seuraavista syistä:
1. Tietäisin, laitanko rahaa kausikorttiin vai en.
2. Joukkue voisi paremmin hitsautua yhteen ajoissa.
3. On helpompi löytää se sentteri.
4. Toki niitä löytyy myöhemmin, mutta parhaat on viety kakun päältä.
5. Jos myöhään aikoo hankkia, saa varautua kovempaan kilpailuun ja ehkä kohtuuttomaan hintaan.
6. Ei käy kuin edellisinä kausina, että jäämme ilman.
7. Kaikilla on varmuus siitä että joukkuetta osataan rakentaa kaikilta osin ajoissa, ts. on turvallinen tunne, eikä paljon riskitekijöitä.
Nyt on liian monta jos-sanaa.
Jos ensi kaudella on vähemmän saikkua.
Jos Nordgren, Jääskä, Lundell nostavat tasoaan, jos Nykopp pysyy ehjänä, jos Petrell, Laakso ja Kankaanperä parantavat peliään ja nopeus riittää. Jos mm. Tallberg, Åsten ja Keränen tekevät enemmän maaleja.
Jos löytyy vankka kahden suunnan pakki. Jos senttereitä on riittävästi. Jos maalintekotaito on riittävä poffseissa. Jos valmentaja voi saada avaus- ja syöttöpelin toimimaan ja joukkueella on eri pelitapoja. Jos And ja Engberg tekevät "läpimurron" ja jos nuoret pakit nostavat tasoaan. Varsinkin jos saamme hyvän pelinrakentajan joukkueeseen.
Jos muut joukkueet heikkenevät.
Jossittelua on varmaan muissakin joukkueissa, mutta onko yhtä paljon?