Joo täysin samaa mieltä siitä, ettei pelkkä koulutus voi olla syy, että voi parempaa liksaa jostain saada. Pahoittelut harhaanjohtamisesta ja huonosta artikuloinnista.
Ja oon tosiaan aina ollut sitä mieltä, että sehän nyt vaan on hieno asia, jos ihmisillä on töitä ja on mahdollisuus tienatakin hyvin, on sitten missä tahansa duunissa. Mitä paremmin yritykset voivat, niin toivottavasti maksavat ja palkitsevat siitä työntekijöitä, eikä pelkästään johtoa. Jos hyvää menestystä tulee, niin on reilua että muutkin saa jotain hyvää ja hyötyä siitä, kun vaan esim. ylin johto.
Noin yleisesti se on vaikea sanoa mikä on oikea palkka mistäkin työstä, mutta tarkotin siis että monella teollisuuden alalla tienaa helpostikin paremmin, kun monessa paikassa korkeamman koulutetut. Itsekin tiedän tällaisia taosukdus pilvinpimein tehdasmaailmasta, jossa joskus olin.
Ja pahoittelut sinnekin, ei mitään ylipalkattuja sentään. Firmathan maksaa työntekijöille just sen verran kun maksavat. Toivottavasti mahdollisimman paljon ja myös palkitsevat hyvästä työstä ja menestyksestä.
Lakot kaipaavat Suomessa pelisääntöjä.
Esimerkiksi tämän viikon lakot ovat aika puhtaasti poliittisia. Mitään kohtuuttomia tukilakkojakaan ei voi olla, koska siinä on kiristyksen makua ja tulevat todella kalliiksi. Mutta ei tietenkään pidä koko lakko-oikeutta poistaa, eikä nyt olla onneksi niin tekemässäkään.
Poliittistenkin lakkojen rajaaminen liian voimakkaasti ja yskipuolisesti on huono juttu. Meillä kun kaikki perustuu puoluekuriin, niin ihmisten ollessa epätietoisia hallitusohjemien sisällöstä, niin ei demokratiassakaan voidan ihan mitä vaan perseilyä vetää läpi, ja varsinkaan näin läpinäkyvän yksipuolisesti.
Siellä kun on monia asioita, joihin ei kansa välttämättä äänestyksessä oikeutusta anna, jos olisivat tieotisia etukäteen asioista.
Edelleen viittaan, että itänaapurissamme on valtio johon kaikki hallinnon sanelusta ja lainrukkaamisesta intoutuneet immeiset voivat muuttaa. Demokratiakin voi äkkiä harpata tolalle, josta on lopulta itse tavoitteissa leikki kaukana, ja voidaan smentoida asioita, joita taas on vaikeaa muuttaa.
Ehkä siksikin juuri olisi hyvä, että hallitukset keskittyisivät isompaan kuvaan, ja pyrkisivät nimenomaan vähempään vastakkaiasetteluun suhteessa kansaan, joita heidän kuitenkin ensisijaisesti pitäisi edustaa, ja nimenomaan heidään etujaan. Ei siis yritysten eikä yksittäisten henkilöiden etuja, eikä varsinkaan omaa uraansa politiikan ulkopuolella tehdessään lehmänkauppoja.
Työelämässä olen pitänyt hyvänä tätä kolmikantaa, mutta toki voidaan mennä enemmän siihen, että liitot ja työantajat sopivat keskenään tulonjaosta, tai vaihtoehtoisesti he jotka eivät liittoon kuulu, niin sopivat itse mitä parhaaksi katsovat.
Tokihan tuossa on ongelmaa siinä, että yritykset heti hyödyntäisivät tämän tilanteen sellaiseksi, että tarjoisivat hetkeksi etuja "joita et muualta saa", jotta saisivat liiton alaiset tekijät irtautumaan, mutta pidän erittäin tyhmänälähtökohtana sitä, jos joku edes uskoo yritysten moraalin taipuvan sekuntiakaan pidemmälle kuin on pakko. Löisin melkein vetoa, että jos ei verotusta tai eläkemaksuja sun muita sivukuluja palkoissa olisi, niin se palkkanauha näyttäisi koko lailla toisen näköiseltä. Siinä luultavsti lukisi summa joka tilille tulisi, mutta se ei olisi likikään sitä summaa, joka se nyt on yhteensä verojen ja sivukulujen kanssa.
MOnekin yrityksen moraalia voi oikein hyvin tarkastella myös tällä hetkellä sitäkin kautta, että kuinka paljon niitä edelleen toimii esim venäjällä, tai jotakin kiertotietä pitkin sinne kauppaa onnistuu käymään.
Siksikään en siis soisi yhdenkään hallituksen lähtevän rukkaamaan lakeja yritysten etu edellä, kansaa ja heidän vaikutsmahdollisuuksiaan samalla perselle potkien. Eikä siinä tarvitse -toisin kuin moni luulee- olla mikään saatanan vasuri tai kommari. Sitäpaitsi nuokin termit ovat vähän häilyviä sisällöltään. sillä aikanaan kommarit olis johtonsa puolesta melkoisia kapitalisteja, kun taas osa kapitalisteista onkin mielellään sosialisoimassa erityisesti tappiot muiden maksettaviksi, kun voitot taas pyritään saamaan verojen ulottumattomiin.
Silleenhän ne esim Hjalliksen bisnekset pyöri, ja mahdollisesti pyörii edelleenkin. KOskaan ei tunnuta tuotettavan muuta kuin tappiota, mutta äijä senkun rikastuu. Kannattaa siis alkaa laittamaan myös sitä yritysten perseilyä aisoihin ja siten katsoa niidenkin täyttävän velvollisuutensa sen suhteen, että ovat kuitenkin saaneet veroista hyötyä hyvinkin monelle tapaa edistämään toimintaansa.
Mulle nyt on vähän sama tuleeko lakko vai ei, mutta kyllä suon täysin mahdollisuuden siihen, ettei meillä mennä hallintojen pelkkään sanelupolitiikkaan ja lakien rukkaamiseen vain jonkin sidosryhmän hyödyksi. Ymmärrän toki että niitä ahdistaa nyt joilla tämä voi käydä omalle lompakolle, kun ja jos ei hallitus tarpeeksi kurita loisivia (LOL) työttömiä, mutta aina kannattaa katsella myös siten asioita ettei se kaikki menestyminen ja onnistuminen aina itsestä ole kiinni, kuten kuvitellaan.
Paljon on sattumanvaraisuuttakin vaikkapa rekryissä, toisilla on valmiiksi kontakteja joilla mennään hauissa ohi tai se paikkaa tippuu kuin manulle illallinen jne. Joskus ei vaan pärstävärkki miellytä, ja voi olla vaikka miten pätevä heebo kyseessä. Hallituksen työllisyystavoitteetkin ovat heikennyksiä tehtaillessa lähinnä haihattelua, ellei työnhaussa ole kohteisuutta, ja siihen ei taas voida vaikuttaa muulla kuin koulutuksella. Siinäkin on pakko kuitenkin entistäkin vahvemmin alkaa miettimään miten koulutus, varsinkin työnvaihtajien kohdalla, spesifioidaan. Siinä ei jotkut työkkärin "etsi sisäinen voimaeläimesi" kurssit kyllä auta edes vähää alusta.
Meillä elää siis mystinen uskomus omaan erinomaisuuteen ja kykyihiin yli toisten ihmisten, ja erityisesti niin kauan kun se elämä soljuu edes jotenkin. Me emme millään tunnusta asioiden kokonaisuutta ja sitä, että sitä ostovoimaa nyt kuitnekin tarvitaan sielläkin missä ei niin sitä rahaa nyt ole. Esim täysin perseestä revittyä mennä nyt poistamaan esim tuo suojaosuus työstä, sillä kun monelle tarjolla kuitenkin on vain sitä osa-aikaista työtä, niin en menisi tukia poistamaan sen vähänkään työn seurauksena. Nythän ei oikein mikän kannusta sinne töihin jos sellaisen jotenkin onnistuu löytämään jossa osaaminen kohtaa tarjonnan. Ja kun koulutuskaan ei kohta ole vaihtoehto, niin pyhällä hengelläkö pitää elää kun ei työpaikat työllistä, ei ole kohddantoa markkinoilla tai jostakin muusta syystä.
Vastuu siis yhteiskunnasta kuitenkin pitää ensisijaisesti kohdentaa sinne, missä sitä maksuvaraa on, eikä olettaa että ihmiset ihan yhtäkkiä työllistyisivät kuin taikaiskusta.
Edelleen viittaan esim siihen kilpailutuslainsäädäntöön, jota korjaamalla voisi saada paljon lisää yrittäjyyttä joillakin aloilla, sekä samalla myös paremman tuottopanos suhteen työntekijälle tehdystä työstä. Mutta jos siellä pitää vain tiettyjen henkilöiden toimeentuloa vakiinnuttaa turvaamalla lainsäädännöllä heidän etuaan, niin enpä tiedä onko se ihan oikein.