Hmm.. Kuka sitten arvioisi maksetusta palvelusta saadun hyödyn paremmin kuin työnantaja? Sehän se maksaja on, niin kai se nyt itse tietää parhaiten mistä haluaa maksaa?
Jos sinä koet kuluttajana, että et saa tarpeeksi hyötyä maksamastasi suorapalvelutoisto-tilauksesta, niin etkö sinä nimenomaan tuotteesta maksavana ole se paras taho määrittämään sen tuotollisuuden itsellesi?
Kuten sanoin, niin hyötyä voidaan arvioida monella mittarilla, ja mm tuotannon eri vaiheisiinkin liittyvillä kriteereillä, jossa tapauksessa usein sen seuraavan vaiheen tekijät tietävät paremmin sen, kuka tuottaa heidän kannaltaan optimaalisinta tuotetta heidän käytettäväkseen. Se ei siten perustu samoihin mittareihin, joita se työantaja käyttää arvioidessaan palkkaa. Esim aina ei määrä korvaa laatua, mutta paperilla ja raportoinnissa se usein kuitenkin muulta näyttää sitä palkkaeroa ratkottaessa.
Edelleen siis sanon, että varmastikin työnantaja on oikeutetuin päättämään kriteereistään maksaa palkkaa, mutta läheskään aina se ei ole kartalla siitä ovatko kriteerit arvioinnin suhteen oikeat tai edes oikeudenmukaiset.
Otin tässä taannoin esimerkin -johon kukaan ei vastannut- että jos kaksi työntekijää suorittaa päivässä saman määrän "tuotteita/valmista", mutta toinen istuu puoli päivää vaikkapa lukemassa dekkareita kun toinen taas pönöttää sen koko työpäivän pisteessään hien lentäessä, ja kuitenkin tuo puolen päivän istuja tuottaa saman määrän ja jopa laadullisesti (jota työantaja useinkaan ei edes arvioi tehokkuutta mitattaessa) parempaa, niin kumpi henkilöistä on se jolle kuuluisi isompi palkka.
Jos kysytään seuraavan vaiheen tekijöiltä tai ns loppukäyttäjältä asiaa, niin jälkimmäiselle annettaisiin parempi palkka. JOs taas kysytään keskijohdon tehokkuusmittaajalta raportteineen, niin työpistepönöttäjähikoilija saa paremman korvauksen työstään, koska toinenhan on täysin mulkkua lusmuilija.
Ja asiaa ei edistä sekään jos se hikoilija on työantajan serkun kummin isoäidin lemmikkipossun kaima. Mutta tämähän nyt taas on eri asia sekin, joten vain ylimääräisenä kriteerinä kertomaan senkin tosiasian, että vaikuttavia asioita arviointiin kyllä löytyy muustakin kuin siitä pelkästä "tehosta".
Kaikesta huolimatta pyrin ymmärtämään ajatteluasi, vaikka en näekään sitä pitkän kokemukseni pohjalta täysin validina arviona siitä kuka parhaiten voisi arvioida palkan oikeudenmukaisuutta, jos se palkka perustuu pakolla siihen, että sen on oltava alati erilainen kaikilla tekijöillä.
Aiemmin mainitsemani tuotantolisäkään ei ole täysin aukoton tapa Mittari palkkaeroille ellei kyetä luomaan kohtuu auktonta tapaa mitata erilaisten suoritteiden vaatimaa erilaista aikaa, laatua sekä nopeutta suhteessa siihen laatuun. Tietenkin arvioinit on helppoa tapauksissa, joissa toinen ei tee ja tuota mitään ja toinen tekee sekä tuottaa.
Voisiko muuten vanhempi työntekijä olla oikeutettu parempaan palkkaan, vaikka ei ehkä enää voi olla tehoiltaan nuoremman luokkaa?
Asia ei siis ole mustavalkoinen ja siksi pidän kiinni edelleen siitä että jos määritellään työnantaja "parhaaksi" arvioimaan työn tuottoa, niin se ei mene aina ihan oikein. Mutta varmastikin se on se "oikeutetuin" siitä päättämään, jos sen mielestä se on viisasta ja työpaikan moraalia sekä sitä heidän arvioimaansa "tehokkuutta" parantamaan.
Haluan kuitenkin uskoa, että useimalle työntekijälle tärkeämpää on se oma hyvä palkka kuin ne palkkaerot, mutta voin toki olla väärässäkin. Tai siis olenkin, ainakin mitä tulee yritysten johtoon, jossa vertailu on erittäin kovaa. Työntekijätasolla haluan uskoa siihen, että kun se palkka mahdollistaa oikeuden hyvään laadukkaaseen elämiseen, niin ei ole kauhean väliä mitä se naapuri tienaa.
Mutta ymmärrän oikein hyvin sen vitutuksen ja kateudenkin räjähtävän käsiin, kun kaiken maailman pellet nostelevat ison palkan lisäksi bonuksia ja kädenpuristuksia huonostikin tehdystä työstä, tai siitä, että elätetään nippukaupalla työntuottamisen suhteen merkityksetöntä väkeä, ja vain perusteella että heillä on "parempi koulutustaso" niin pitäähän heille maksaa vaikka eivät toisikaan mitään lisäarvoa monenkaan työn suhteen? Sitten se tuottavan työn synnyttämä hyöty jaetaan pääosin muille kuin tekijöille.