Riippuu hieman alasta. Joillakin aloilla on TES:ssa sovittu oikeudesta päivän sairaspoissaoloon ilman velvoitetta hankkia lekurinlausuntoa.
Haluavat eroon? Eihän se mikään pakollinen paha olekaan ja sitä tarjotaan jos tarjotaan. Lisäksi se työnantaja voi kyllä sitä lääkärinlausuntoa nytkin halutessaan vaatia, jos epäilee väärinkäytöstä.
Ei työnantajalla ole mitään velvollisuutta pitää yhtään ketään töissä. Todella moneen työpaikkaan vain on pesiytynyt ns. vapaamatkustajia, oli kyse sitten työntekijästä tai toimihenkilöstä. Syynä voi olla vuosikymmeniä sitten eri henkilöiden tekemä rekrytointi, joka ei enää tänä päivänä tuota yhtiölle juurikaan, mutta pihallekaan ei voi laittaa, koska taustalla on yhtiön palvelusta esimerkiksi 30 vuotta. Ja varsinkin isoissa yrityksissä joukkoon mahtuu enemmän ja vähemmän tuottavaa tekijää. Lisäksi on suojatyöpaikkoja, joissa ei todellisuudessa tehdä mitään tuottavaa, mutta rahavirrasta johtuen ihmisiä voi pitää töissä, tekemässä jotain. Harvempi sitä esimerkiksi taitaa omia lapsiaan kenkiä ulos, vaikkei nämä tekisi muuta kuin tappiota yhtiölle.Varmaankin näin. Toisaalta, kertoisitko minulle, miksi työnantajalla pitäisi olla velvollisuus pitää palkkalistoilla henkilöitä, joiden työpanosta firma ei tarvitse? Onko työnantaja sosiaalitoimiston jatke, jonka hyvää hyvyyttään pitää maksaa palkkaa + sivukustannuksia jokaisesta ikinä rekrytystä maailman tappiin asti tarvittiin heitä eli ei?
Nämä riippuu alasta aika paljon, ihan suoraan sanottuna. Mitään kategorista systeemin poistamista ei siksi tule harkita edes vähää alusta. Meillä tuo 3 päivää omalla ilmoituksella ja esimies voi myöntää vielä pari päivää lisää. Koko ajan kuitenkin mahdollisuus vaatia todistuksia vaikka heti. Toimii hyvin ja vähentänyt saikkupäiviä. Helsingin kaupunki siis työnantaja, opetusala.Riippuu hieman alasta. Joillakin aloilla on TES:ssa sovittu oikeudesta päivän sairaspoissaoloon ilman velvoitetta hankkia lekurinlausuntoa.
Tähän vielä, että työntekijä myy työaikaansa, eli sehän on ihan työnantajan homma suunnitella työt niin, että kokonaistyöpanos pysyy tuottavan puolella. Eli työntekijän osalta palkka on kyllä tienattu tekemällä maanantain tunnit, vaikka ei suoraan nyt olisi tuottavaakaan.Ja harvemmin kenenkään työpanos on kokoajan tuottavaa, työhön saattaa liittyä valmisteluja, tavaran hankintaa jne jne. Näillekin on sitten hinta lopputuotteessa, joka myydään ulos. Karrikoidusti voi ajatella, että esimerkiksi maanantai ei ole tuottavaa tekijän toimesta, mutta loppuviikon työskentely mahdollistaa lopputuotteen ulosmyymisen ja maanantain palkka kuitataan tällä.
Näinköhän? Onko antaa esimerkkejä näistä TES:seistä? En jankkaa periaatteesta, vain aidosti hämmästyn jos tällainen TES on kovinkin yleinen.Riippuu hieman alasta. Joillakin aloilla on TES:ssa sovittu oikeudesta päivän sairaspoissaoloon ilman velvoitetta hankkia lekurinlausuntoa.
Koulutus ei vaan voi olla ainoa kriteeri sille "paremmalle" palkanmaksulle. Edelleen viittaan siihen, miten paljon aivan turhaa "koulutettua" porukkaa elätetään siivellä aloilla, joissa se ainoa tarpeellinen koulutus on se itse tuottava työ, josta ei useimmat selviä edes korkeasti koulutettuna jos pitäisi se koulutuksena siirtää käytäntöön. Ja usein ne teoriatkaan ei osukohdilleen, jos sen työn vielä pitäisi olla laadukastakin. On siis aivan eri asia teorisoida asioita kuin tehdä niitä käytännössä. Tämän olen saanut täyin omassa historiassani kokea useammnkin kerran.
Moni sitä -ei niin "koulutettua"- työtä tekevä pääsisi erittäinkin hyville ansioille, kun se turha paska rattailta nakattaisiin tunkiolle.
Kun vielä mainostetaan meidän nousevan sillä TYÖLLÄ, niin luulisi sen ruohonjuurityön olevan sitten arvossaan myös kun sitä palkkaa ja ehtoja katsellaan.
Meillä pitäisi entistäkin vahvemmin toki tukea koulutusta, mutta ei vain korkea koulutusta, vaan täysin spesifiä koulutusta joka keskittyy käytäntöön, eli sen tuottavan työn itsensä suorittamiseen hyvällä tasolla.
Lisäksi pitäisi muuttaa takaisinpäin kilpailutus lainsäädäntöä ja laajentaa mahdollisuuksia silläkin tasolla sinne ruohonjuurelle saakka. Maassa on aivan liikaa jo kohta näitä "toimihenkilöitä", joiden ainoa motiivi kouluttautumiseensa tuntuukin löytyvän vain siitä ajatuksesta, että sillä pitäisi heille maksaa parempi palkka.
Kouluttautumista ja sitoutumista vaatii kuitenkin se moni käytännönkin työ, joten kyllä sillekin pitää antaa arvo, eikä ajatella että se olisi jotenkin vähempiarvoista, koska ei istua lukemassa erilaisia teorioita viittä vuotta.
Idealistisella tasolla ajatellenhan työntekijälle olisi parsa tilanne sellainen, jossa työ myytäisiin firmoille ilman että heillä olisi mitään omistuksia tekijän innovointiin, ja jossa työntekijät maksaisivat työstään vain niille "toimihenkilöille" joiden panosta kokevat tarvitsevansa tukemaan tarpeitansa.
Sieltähän voisi näin olleen nopeastikin vapautua paljon porukkaa ostamaan rukkasia ja katselemaan pääsisikö johonkin vähän työtä tekemään. Ja kun sitten ei voisi koulutuksensa turvin ollakaan vaatimassa palkkaa, niin voisi ääni kellossa sielläkin vaihtua.
Yritän näitä kertoa nyt siinä kontekstissa, että en usko kehittyvän vastakkainasettelun olevan parasta mitä voimme tehdä yhteiskuntamme hyväksi, ja tietynlaiselle hallintomme tasoille hyväveliperseilylle ei vaikeassa tilantessa pitäisi olla sijaa. On kuitenkin helpompaa yhteisymmärryksessä pyrkiä tekemään vaikkapa hetkellisiä muutoksia johonkin, kuin täysin yksisilmäisesti omaa persettä voidellen pyrkiä ajamaan oman sidosryhmänsä asioita perustelleen niitä pakolla, sillä vaihtoehtoja asioille ja niiden toteuttamiselle aina on olemassa.
Nyhtän esim paukapääministeri on ihan sekopäisenä rukkaamassa veroalea, joka osaltaa heijastuu myöskin noihin EKP:n ihmettelyhin. Ei kukaan järjellä varustettu rupea tällaisessa kohtaa laskemaan veroja, vaan katsomaan miten niiden määrää voidaan lisätä. Silloin tullaan juurikin sellaiseen kuten vaikkapa se luksus ALV, jonka turvn voidaan sitten helpottaa vaikkapa ruuan ALVia.
Verotetaan kiinteitä - ei siirrettävissä olevia- omaisuuksia vähän enemmän. Tämän turvin voidaan rukata vaikkapa perintöverotusta sellaiseksi, että sitä taas ei peritä siitä kiinteästä omaisuudesta (ei siis ole rahaa sillä hetkellä) joka perikunnan riemuksi jää, mutta peritään sitten jos ja kun realisoituu. Perintöverohan on sikäli ihan hvyäkin asia, että sen pitäisi hillitä omaisuukisen keräämistä ylisukupolvisesti, ja siten pyrkiä synnyttämään ryhmä joka ei koskaan tule tekemään työtä ja jonka todellisuudentaju maailmasta on hyvin häilyvää. Tätä ongelmaahan on mm. Hongkongissa mietitty, jossa vain lamboilla ajelevat huumeita käyttävät perilliset eivät ole kykeneväisiä edes sukupolven vaihtoihin yrityksissä, sillä eivät omaa vähäisiäkään elämäntaitoja.
Kyllähän jokaisen sukupolven pitäisi kuitenkin voida osallistua vallitsevassa tilanteessa maailmansa rakentamiseen, ja siten ei hyödytä tukea jakautuvaa maailmaa jossa eliitti mässäilee suojamuurien takana ja odottaa koska joku onnistuu pistämään päiviltä. En siis tue edes idologisella tasolla liian voimakkaita tulo- ja omaisuuseroja. Sijoittajiakin voidaan hajauttaa sillä, että mahdollisimman monen palkka myös siihen riittää, jolloin useammalkin on mahdollisuus säälliseen elintasoon, mutta järjestelmä ei tue vaina sitä absoluuttisen rikastumisen ideologiaa. Lisäksihän voisi olla jopa suotavaa, että työntekijät omistaisivat tulevaisuudessa enemmän yritystään jossa työskentelevät, sillä sekin lienee sijoittamista. Silloin heilläkin on enemmän vaikutusmahdollisuuksia siihen, millaiseen kasvuun yrityksen tarvitsee pyrkiä jamihin se mahdollinen kasvu ohjautuu. Riittääkö vallitseva status millaisella aikajänteellä turvaamaan kaikkille mukana olijoille hyvän elämän. Lisätäänkö tuotoilla vapaa-aikaa, palkkaa vai tuotekehitystä vai kaikkea sitä.
Niin paljon on jo nähty sitä, että ahneus ei mihinkään hyvään johda, joten oman ahneuden perusteleminen jollakin muulla kriteerillä on perseestä.
Tällä hetkellä se puupääministerimme kuitenkin on kaikin tavoin pyrkimässä kampittamaan kehittymässä olevia työntekijöiden markkinoita asettautumalla täysin yhdelle puolelle ja leikkaamalla koulutuksestakin. Se on perseestä, ja se on todella tyhmää ja lyhtynäköistä, jos siis pyrkimyksenä on vähentää edes keksipitkässä juoksussa velkaantumista tai vastakkainasettelun kasvua ihan uusiin svääreihin.
Omassa työssä meillä on 2 saikkupäivää ilman lääkärintodistusta. Ilmeisesti toiminut hyvin kun muutosta ei ole näköpiirissäRiippuu hieman alasta. Joillakin aloilla on TES:ssa sovittu oikeudesta päivän sairaspoissaoloon ilman velvoitetta hankkia lekurinlausuntoa.
Vastavuoroisesti jokainen yrittäjähän voi siirtyä palkansaajapuolelle, niin ei tarvitse murehtia saikkujen maksamista ja lakoista saisi itsekin rahaa, jos liittyy liittoonkin samalla. Lomistakin saisi rahaa, eikä tarvitsisi maksaa muiden lomailuja.Nimenomaan, jokainen duunarihan voisi tehdä noin. Ei muuta kuin perustamaan yritys vaan ja myymään työpanoksensa sopivalla hinnalla ja sopimuksella. Ei tartte silloin sieltä ruohonjuuritasolta elättää turhia toimihenkilöitä.
Että silleen...
Vastavuoroisesti jokainen yrittäjähän voi siirtyä palkansaajapuolelle, niin ei tarvitse murehtia saikkujen maksamista ja lakoista saisi itsekin rahaa, jos liittyy liittoonkin samalla. Lomistakin saisi rahaa, eikä tarvitsisi maksaa muiden lomailuja.
Tai sitten tekee itse työt, niin ei tarvitse palkata ketään ja maksella kaikkia kalliita työnantajamaksuja.
Että silleen…
Eiköhän toimivassa työmaailmassa tarvita molempia osapuolia; työnantajia ja -tekijöitä. Ideaalitilanteessahan näiden yhteiselo sujuukin hyvin ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Ay-liikkeen ansiosta tai siitä huolimatta. Tietynlainen paikallinen sopiminen olisi paras malli ja tätä varmasti toteutetaankin monessa paikassa ja asiat sujuvat.
Valitettavasti niin työnantaja, kuin -tekijä puolellakin löytyy nuljuja, joita eivät velvoitteet niin paljon kiinnosta. Siksi on hyvä olla reunaehtoja luovat TES:it.
P.s. alkukappale saattaa sisältää pieniä jäämiä sarkasmia, nautitaan omalla vastuulla aikuisen valvonnassa.
Ei ole pakko perustaa yritystäkään tällaista toimintaa varten. Sehän se niin hassua onkin. Mutta ei jäädä tähän suotta kiinni, sillä se vain on yksi -kuten totesinkin- ideaalinen/ideologinen malli. Sehän monella tapaa selkeyttäisi tätä tomintaa ja totisesti lisäisi paikallista sopimista, kun työtä tarvitseva instanssi ei voisi päättää yhtään mistään saadakseen työt tehtyä ja vastuunsa kannettua esim tilausten ja myynnin suhteen.Tuolta kirjoituksesta löytyi hauska pointti:
"Idealistisella tasolla ajatellenhan työntekijälle olisi parsa tilanne sellainen, jossa työ myytäisiin firmoille ilman että heillä olisi mitään omistuksia tekijän innovointiin, ja jossa työntekijät maksaisivat työstään vain niille "toimihenkilöille" joiden panosta kokevat tarvitsevansa tukemaan tarpeitansa."
Nimenomaan, jokainen duunarihan voisi tehdä noin. Ei muuta kuin perustamaan yritys vaan ja myymään työpanoksensa sopivalla hinnalla ja sopimuksella. Ei tartte silloin sieltä ruohonjuuritasolta elättää turhia toimihenkilöitä.
Että silleen...
Kyse olikin siitä onko työnantajalla oikeus vaatia työntekijältä lääkärintodistus jos työnantaja kokee todistukselle tarvetta. Mutulla sanon että tämä klausuuli löytyy lähes poikkeuksetta.Omassa työssä meillä on 2 saikkupäivää ilman lääkärintodistusta. Ilmeisesti toiminut hyvin kun muutosta ei ole näköpiirissä
Joskus vuonna kivi ja kirves, kun olin kesäduunissa, osa duunareita teki 40h sisään ja piti sen lomana kesällä tai talvella. Kaava meni siten että leimattiin sisään ennen klo6, ja varsinaiset duunit aloitettiin kun pomo tuli joskus klo9 korvilla. Duunipäivän aikana saatettiin rempata omaa autoa, korjata omaa televisiota tms. Kun sutta joskus tuli linjalta ulos, sitä painettiin vkloppuna hyvillä korvauksilla jotta aikatauluissa pysyttiin. Firma ”tarjosi” työkalut omiin remontteihin ja se oli myös paljon käytetty ”työsuhde-etu”.
Tai sitten vastapäivään niinkuin meillä. Muutettiin 20min ruokatauko 30min kestäväksi, niin ei tarvitse maksaa siltä ajalta palkkaa. Työaika 8h eli todellisuudessa vietät aikaa 8h 30min työpaikalla, koska sijainnin takia et mihinkään kerkeä syömään tuossa 30min tauolla.Onhan näitä säätöjä ollut iät ja ajat, syödään eväät omassa toimipisteessä, jolloin ruokatauko (30 min) onkin työaikaa ja siten saa kerrytettyä mukavasti tunteja, jotka voi ottaa vapaana sopivasti perjantaina, jonkun pyhän yhteydessä, jne. Vedetään "italiaista lakkoa", kun joku määräaika lähestyy, joka on sitten pakko teettää ylitöinä, tarkoitus sama kuin yllä.
Joo täysin samaa mieltä siitä, ettei pelkkä koulutus voi olla syy, että voi parempaa liksaa jostain saada. Pahoittelut harhaanjohtamisesta ja huonosta artikuloinnista.Koulutus ei vaan voi olla ainoa kriteeri sille "paremmalle" palkanmaksulle. Edelleen viittaan siihen, miten paljon aivan turhaa "koulutettua" porukkaa elätetään siivellä aloilla, joissa se ainoa tarpeellinen koulutus on se itse tuottava työ, josta ei useimmat selviä edes korkeasti koulutettuna jos pitäisi se koulutuksena siirtää käytäntöön. Ja usein ne teoriatkaan ei osukohdilleen, jos sen työn vielä pitäisi olla laadukastakin. On siis aivan eri asia teorisoida asioita kuin tehdä niitä käytännössä. Tämän olen saanut täyin omassa historiassani kokea useammnkin kerran.
Moni sitä -ei niin "koulutettua"- työtä tekevä pääsisi erittäinkin hyville ansioille, kun se turha paska rattailta nakattaisiin tunkiolle.
Kun vielä mainostetaan meidän nousevan sillä TYÖLLÄ, niin luulisi sen ruohonjuurityön olevan sitten arvossaan myös kun sitä palkkaa ja ehtoja katsellaan.
Meillä pitäisi entistäkin vahvemmin toki tukea koulutusta, mutta ei vain korkea koulutusta, vaan täysin spesifiä koulutusta joka keskittyy käytäntöön, eli sen tuottavan työn itsensä suorittamiseen hyvällä tasolla.
Lisäksi pitäisi muuttaa takaisinpäin kilpailutus lainsäädäntöä ja laajentaa mahdollisuuksia silläkin tasolla sinne ruohonjuurelle saakka. Maassa on aivan liikaa jo kohta näitä "toimihenkilöitä", joiden ainoa motiivi kouluttautumiseensa tuntuukin löytyvän vain siitä ajatuksesta, että sillä pitäisi heille maksaa parempi palkka.
Kouluttautumista ja sitoutumista vaatii kuitenkin se moni käytännönkin työ, joten kyllä sillekin pitää antaa arvo, eikä ajatella että se olisi jotenkin vähempiarvoista, koska ei istua lukemassa erilaisia teorioita viittä vuotta.
Idealistisella tasolla ajatellenhan työntekijälle olisi parsa tilanne sellainen, jossa työ myytäisiin firmoille ilman että heillä olisi mitään omistuksia tekijän innovointiin, ja jossa työntekijät maksaisivat työstään vain niille "toimihenkilöille" joiden panosta kokevat tarvitsevansa tukemaan tarpeitansa.
Sieltähän voisi näin olleen nopeastikin vapautua paljon porukkaa ostamaan rukkasia ja katselemaan pääsisikö johonkin vähän työtä tekemään. Ja kun sitten ei voisi koulutuksensa turvin ollakaan vaatimassa palkkaa, niin voisi ääni kellossa sielläkin vaihtua.
Yritän näitä kertoa nyt siinä kontekstissa, että en usko kehittyvän vastakkainasettelun olevan parasta mitä voimme tehdä yhteiskuntamme hyväksi, ja tietynlaiselle hallintomme tasoille hyväveliperseilylle ei vaikeassa tilantessa pitäisi olla sijaa. On kuitenkin helpompaa yhteisymmärryksessä pyrkiä tekemään vaikkapa hetkellisiä muutoksia johonkin, kuin täysin yksisilmäisesti omaa persettä voidellen pyrkiä ajamaan oman sidosryhmänsä asioita perustelleen niitä pakolla, sillä vaihtoehtoja asioille ja niiden toteuttamiselle aina on olemassa.
Nyhtän esim paukapääministeri on ihan sekopäisenä rukkaamassa veroalea, joka osaltaa heijastuu myöskin noihin EKP:n ihmettelyhin. Ei kukaan järjellä varustettu rupea tällaisessa kohtaa laskemaan veroja, vaan katsomaan miten niiden määrää voidaan lisätä. Silloin tullaan juurikin sellaiseen kuten vaikkapa se luksus ALV, jonka turvn voidaan sitten helpottaa vaikkapa ruuan ALVia.
Verotetaan kiinteitä - ei siirrettävissä olevia- omaisuuksia vähän enemmän. Tämän turvin voidaan rukata vaikkapa perintöverotusta sellaiseksi, että sitä taas ei peritä siitä kiinteästä omaisuudesta (ei siis ole rahaa sillä hetkellä) joka perikunnan riemuksi jää, mutta peritään sitten jos ja kun realisoituu. Perintöverohan on sikäli ihan hvyäkin asia, että sen pitäisi hillitä omaisuukisen keräämistä ylisukupolvisesti, ja siten pyrkiä synnyttämään ryhmä joka ei koskaan tule tekemään työtä ja jonka todellisuudentaju maailmasta on hyvin häilyvää. Tätä ongelmaahan on mm. Hongkongissa mietitty, jossa vain lamboilla ajelevat huumeita käyttävät perilliset eivät ole kykeneväisiä edes sukupolven vaihtoihin yrityksissä, sillä eivät omaa vähäisiäkään elämäntaitoja.
Kyllähän jokaisen sukupolven pitäisi kuitenkin voida osallistua vallitsevassa tilanteessa maailmansa rakentamiseen, ja siten ei hyödytä tukea jakautuvaa maailmaa jossa eliitti mässäilee suojamuurien takana ja odottaa koska joku onnistuu pistämään päiviltä. En siis tue edes idologisella tasolla liian voimakkaita tulo- ja omaisuuseroja. Sijoittajiakin voidaan hajauttaa sillä, että mahdollisimman monen palkka myös siihen riittää, jolloin useammalkin on mahdollisuus säälliseen elintasoon, mutta järjestelmä ei tue vaina sitä absoluuttisen rikastumisen ideologiaa. Lisäksihän voisi olla jopa suotavaa, että työntekijät omistaisivat tulevaisuudessa enemmän yritystään jossa työskentelevät, sillä sekin lienee sijoittamista. Silloin heilläkin on enemmän vaikutusmahdollisuuksia siihen, millaiseen kasvuun yrityksen tarvitsee pyrkiä jamihin se mahdollinen kasvu ohjautuu. Riittääkö vallitseva status millaisella aikajänteellä turvaamaan kaikkille mukana olijoille hyvän elämän. Lisätäänkö tuotoilla vapaa-aikaa, palkkaa vai tuotekehitystä vai kaikkea sitä.
Niin paljon on jo nähty sitä, että ahneus ei mihinkään hyvään johda, joten oman ahneuden perusteleminen jollakin muulla kriteerillä on perseestä.
Tällä hetkellä se puupääministerimme kuitenkin on kaikin tavoin pyrkimässä kampittamaan kehittymässä olevia työntekijöiden markkinoita asettautumalla täysin yhdelle puolelle ja leikkaamalla koulutuksestakin. Se on perseestä, ja se on todella tyhmää ja lyhtynäköistä, jos siis pyrkimyksenä on vähentää edes keksipitkässä juoksussa velkaantumista tai vastakkainasettelun kasvua ihan uusiin svääreihin.
Toiseen suuntaan ajateltuna on olemassa suuri osa joihin muutokset vaikuttavat, mutta he eivät lakkoile. Ja kun kunnolla pistetään mutkia suoraksi, niin tämähän on työnantajalle säästöä, ettei näille ”ylipalkatuille” tekijöille tarvitse maksaa palkkaa lakkopäivältä. Hyvin vaikea liittojenkaan on rajata keihin heikennykset osuvat ja ketkä tätä myöten olisivat oikeutettuja lakkoilemaan. Toki esimerkiksi vuoden koeaika ja irtisanominen vaikuttaa jokaiseen työntekijään, alasta riippumatta.
Lakkojen oikeellisuudesta tai hyödystä voi olla montaa mieltä, mutta liittojen on käytettävä äärimmäisiä keinoja, kun ei neuvottelupöydässä päästy sopuun, tai heidän puheidensa mukaan edes yritetty sopia kaikkia osapuolia edes hieman tyydyttävää ratkaisua.
Meillä on kolme. Tällä ei toki TES:in kanssa ole mitään tekemistä. Työnantajalla toki oikeus pyytää lääkärintodistus olemassa. En tiedä ketään jolta olisi tätä pyydetty niin ilmeisen Ok mennyt työnantajan mielestä.Omassa työssä meillä on 2 saikkupäivää ilman lääkärintodistusta. Ilmeisesti toiminut hyvin kun muutosta ei ole näköpiirissä
Ei koulutus saa sinänsä olla mikään kriteeri, vaan työtehtävän vaativuushan täytyy olla palkanmaksun lähtökohta. Toki monessa hommassa se työtehtävä vaatii tietyn koulutuksen(tai muuten hankitun vastaavan osaamisen), mutta silloinkin se työtehtävä on tai ainakin pitäisi olla määräävä tekijä. Tämän jälkeen sitten tietysti palkkaan kuuluu/kuuluisi vaikuttaa myös se, millä tasolla työtehtävänsä vaatimuksiin pystyy vastaamaan.Koulutus ei vaan voi olla ainoa kriteeri sille "paremmalle" palkanmaksulle. Edelleen viittaan siihen, miten paljon aivan turhaa "koulutettua" porukkaa elätetään siivellä aloilla, joissa se ainoa tarpeellinen koulutus on se itse tuottava työ, josta ei useimmat selviä edes korkeasti koulutettuna jos pitäisi se koulutuksena siirtää käytäntöön. Ja usein ne teoriatkaan ei osukohdilleen, jos sen työn vielä pitäisi olla laadukastakin. On siis aivan eri asia teorisoida asioita kuin tehdä niitä käytännössä. Tämän olen saanut täyin omassa historiassani kokea useammnkin kerran.
Moni sitä -ei niin "koulutettua"- työtä tekevä pääsisi erittäinkin hyville ansioille, kun se turha paska rattailta nakattaisiin tunkiolle.
Kun vielä mainostetaan meidän nousevan sillä TYÖLLÄ, niin luulisi sen ruohonjuurityön olevan sitten arvossaan myös kun sitä palkkaa ja ehtoja katsellaan.
Poliittistenkin lakkojen rajaaminen liian voimakkaasti ja yskipuolisesti on huono juttu. Meillä kun kaikki perustuu puoluekuriin, niin ihmisten ollessa epätietoisia hallitusohjemien sisällöstä, niin ei demokratiassakaan voidan ihan mitä vaan perseilyä vetää läpi, ja varsinkaan näin läpinäkyvän yksipuolisesti.Joo täysin samaa mieltä siitä, ettei pelkkä koulutus voi olla syy, että voi parempaa liksaa jostain saada. Pahoittelut harhaanjohtamisesta ja huonosta artikuloinnista.
Ja oon tosiaan aina ollut sitä mieltä, että sehän nyt vaan on hieno asia, jos ihmisillä on töitä ja on mahdollisuus tienatakin hyvin, on sitten missä tahansa duunissa. Mitä paremmin yritykset voivat, niin toivottavasti maksavat ja palkitsevat siitä työntekijöitä, eikä pelkästään johtoa. Jos hyvää menestystä tulee, niin on reilua että muutkin saa jotain hyvää ja hyötyä siitä, kun vaan esim. ylin johto.
Noin yleisesti se on vaikea sanoa mikä on oikea palkka mistäkin työstä, mutta tarkotin siis että monella teollisuuden alalla tienaa helpostikin paremmin, kun monessa paikassa korkeamman koulutetut. Itsekin tiedän tällaisia taosukdus pilvinpimein tehdasmaailmasta, jossa joskus olin.
Ja pahoittelut sinnekin, ei mitään ylipalkattuja sentään. Firmathan maksaa työntekijöille just sen verran kun maksavat. Toivottavasti mahdollisimman paljon ja myös palkitsevat hyvästä työstä ja menestyksestä.
Lakot kaipaavat Suomessa pelisääntöjä.
Esimerkiksi tämän viikon lakot ovat aika puhtaasti poliittisia. Mitään kohtuuttomia tukilakkojakaan ei voi olla, koska siinä on kiristyksen makua ja tulevat todella kalliiksi. Mutta ei tietenkään pidä koko lakko-oikeutta poistaa, eikä nyt olla onneksi niin tekemässäkään.
Ehdottomasti näin. Työterveys kun hyvin usein on yksityisellä puolella, jossa pelkkä käynti saattaa maksaa 200-300€. Siinä työnantaja maksaa sitten työntekijän yhden päivän palkan saaden vastineeksi sairauslomatodistuksen.Kyllä tuo kolme päivää saikkua omalla ilmoituksella pitäisi saada laajemmin käyttöön. Eräs tuttu puhui isosta firmasta(useampi sata työntekijää) missä tuo otettiin käyttöön ja ekana vuonna pelkissä lääkäri/hoitaja/käyntimaksuissa tuli puolenmiljoonan euron säästö yritykselle, ja keskimääräinen töistä poissaoloaika pieneni. Kun aikaisemmin porukka oli aina sen kolme lääkärinmäärämää päivää pois niin uudella järjestelmällä yksi tai kaksipäivää riitti useimmiten. Tottakai osa porukkaa yritti käyttää sitä hyväkseen, mutta sellaisia varten on sitten se mahdollisuus pyytää lääkärintodistus. Kaikkiaan muutoksen vaikutukset jäi selkeästi plussalle.
Nähdäksni kaikki työ on arvokasta, ja kaikki työ on vaativaa kun ja jos haluat tehdä sen kunnolla. Vaativuutta kun ei eina ole ihan helppoa arvioida. Toiselle auton korjaaminen on helppoa, mutta ei saa tietokonetta kuin solmuunja vice versa.Ei koulutus saa sinänsä olla mikään kriteeri, vaan työtehtävän vaativuushan täytyy olla palkanmaksun lähtökohta. Toki monessa hommassa se työtehtävä vaatii tietyn koulutuksen(tai muuten hankitun vastaavan osaamisen), mutta silloinkin se työtehtävä on tai ainakin pitäisi olla määräävä tekijä. Tämän jälkeen sitten tietysti palkkaan kuuluu/kuuluisi vaikuttaa myös se, millä tasolla työtehtävänsä vaatimuksiin pystyy vastaamaan.
No totta kai noinkin, eikä palkkatasot tosiaankaan kaikilta osin perustu vaativuuteen, vaan ihan vakiintuneisiin tasoihin, jotka ovat määräytyneet alan työtehtävien ollessa ihan eritasoisia kuin nykyään. Ja naisten(yleisissä) ammateissa ihan se naisten arvostus vaikutti aiemmin, mutta jäljet näkyvät vieläkin.Nähdäksni kaikki työ on arvokasta, ja kaikki työ on vaativaa kun ja jos haluat tehdä sen kunnolla. Vaativuutta kun ei eina ole ihan helppoa arvioida. Toiselle auton korjaaminen on helppoa, mutta ei saa tietokonetta kuin solmuunja vice versa.
Niin kutsuttu (kuten usein kuuluu manittavan) "apinakin osaa tän työn tehdä" duunit voivat olla hyvinkin vaativia suorittaa joissakin olosuhteissa, ja useimmilta jäisi tekemättä vaikka olisi kymmenen vuotta korkeakoulua takana. Nähdäkseni huonointa työtä on se joka jää tekemättä koska sitä ei arvosteta. Tai jos se tehdään, niin huonosti, sillä kun halutaan maksimoida itselle se tulos, niin ei ole väliä hallitseeko tekijä itse työn kun niitä voi koko ajan kierrättää. Ja erityisestikin nykyisillä nollatuntisopimuksilla.
En siis ehkä ihan niin isoa merkitystä haluaisi siten asettaa tuolle "vaativuudelle", kun sitä kuitenkin useimmassa työssä vaaditaan, ja kaikki kun eivät voi olla vain pankkiireita tai toimihenkilöitä ym.
Joku kerran täällä jatkoajassakin tokaisi aikanaan, kun hoitajien palkoista puhuttiin, että kouluttautuisivat enemmän jos parempaa palkkaa itkevät. Siellä ei ehkä tosiaankaan istuta kymmentä vuotta opiskelemassa, mutta työssä kyllä joutuu koko ajan oppimaan, lääkärin vastuita siirretty enenevissä määrin hoitajien vastattaviksi, henki kyseessä jos tehdään huonoa työtä ja koko inhmillisyyden kirjo pitäisi olla hallussa ja vielä hyvin haastavissa olosuhteissa, niin palkkahan pitäisi olla kirkkaasti kaikkien palkkaluokkien yläpäässä. Vaan eipä ole, koska jonkun mukaan apinakin tämän tekisi ja ainoastaan sijoittajan ja herra johtajan persettä pitää vaalia.
Ja sanotaan nyt, että en ole hoitaja, mutta erittäinkin hyvin selvillä oman historiani vuoksi heidän ammatistaan sekä haasteistaan jonka vuoksi tämän otin esimerkiksi.
Tämä nyt siis vaan esimerkkinä. Kaikki työ siis kuitenkin voi olla haastavaa ja vaativaa ja tarvitsee siihen sitoutuneen osaajan sitä tekemään. Minulla ei siis ole itsellä nähdäkseni kykyä, eikä edes oikeutta, arvioida kenenkään suorittavan työn vaativuutta, joten itse arvostan kaikkea työtä paitsi sellaista jossa ainostaan pyritään hyötymään ammatti-ihmisten tekemästä työstä ilman riskiä ja mitään innovointia, vaan ainoastaan kontakteilla ja lainsäädännöllä on mahdollistettu se, ettei tuo tuottava yksikkö voi toimia ilman että elättää joukkoa ihmisiä joilla ei ole juurikaan virkaa sen työn itsensä kannalta.
Jokaisen mielestähän juurikin se oma homma on niin pirun vaativaa ja monen toisen taas ei, joten hankala nyt sitten päättää että kenen on se vaativin menemättä nyt ihan hiuksien halkomiseen. Ja esim tutkijathan usein saavat kovinkin huonoa palkkaa, ja muut keräävät hyödyt heidän innovoinnistaan, joten enpä tiedä tienaako tuossakaan se "nerokkain" ja "vaativinta" hommaa tekevä osa.
Mutta ymmärrän toki johonkin asti huolesi tässä asiassa, mutta en ehkä ihan kuitenkaan. Olen niin monessa ollut mukana ja saanut seurata, että olen vaan oppinut kokemusperäisestikin arvostamaan sellaistenkin töiden vaativuutta, jotka ehkä ovat helpompia oppia perustaltaan, mutta äärimmäisyyksien vietäessä nekin ovat pirun vaativia, jos ei muuten niin henkisesti ainakin.
Ottamatta kantaa muuhun niin taisit ravistella summat aika syvältä hihasta: työterveyslääkärin normaalin sairaskäynnin kustannus yritykselle on luokkaa 60-70€ ja siitä pois Kela-korvaukset.Työterveys kun hyvin usein on yksityisellä puolella, jossa pelkkä käynti saattaa maksaa 200-300€.
Kyllä. Hyvää pointtia ehdottomasti. Osin onglema kuitenkin on myös siinä, että suhdanteista sekä muistakin tekijöistä johtuen kaikilla ei ole voimaa omasta, eikä välttämättä edes sen liitonkaan avulla neuvotella itselle etuja ja hyvää palkkausta, sillä heidän työtään ei vaan arvosteta, joten ei tunnu olevan myöskään väisä miten se tehdään, kunhan joku siinä välissä hyötyy.No totta kai noinkin, eikä palkkatasot tosiaankaan kaikilta osin perustu vaativuuteen, vaan ihan vakiintuneisiin tasoihin, jotka ovat määräytyneet alan työtehtävien ollessa ihan eritasoisia kuin nykyään. Ja naisten(yleisissä) ammateissa ihan se naisten arvostus vaikutti aiemmin, mutta jäljet näkyvät vieläkin.
Oma pointtini oli kuitenkin se, että se vaativuus, eli käytännössä vaadittu osaamisen taso pitää olla tärkeämpi kuin joku paperi. Jotenkinhan nuo on arvotettava kuitenkin, mitä mistäkin hommasta maksetaan. Kyllä niitä selkeitä erojakin vaatimuksissa on myös. Ja ihan suoraan kehtaan sanoa, että moneen hommaan saisi minustakin ok tekijän hyvinkin nopealla aikataululla(puhutaan päivistä tai viikoista), mutta omaa hommaani ei ilman aiempaa perehtyneisyyttä oteta haltuun vuodessa eikä kahdessakaan. Vastaavasti joutuisin itsekin opiskelemaan vuosia joihinkin hommiin ja joihinkin en pystyisi koskaan.
Nähdäksni kaikki työ on arvokasta, ja kaikki työ on vaativaa kun ja jos haluat tehdä sen kunnolla. Vaativuutta kun ei eina ole ihan helppoa arvioida. Toiselle auton korjaaminen on helppoa, mutta ei saa tietokonetta kuin solmuunja vice versa.
Niin kutsuttu (kuten usein kuuluu manittavan) "apinakin osaa tän työn tehdä" duunit voivat olla hyvinkin vaativia suorittaa joissakin olosuhteissa, ja useimmilta jäisi tekemättä vaikka olisi kymmenen vuotta korkeakoulua takana. Nähdäkseni huonointa työtä on se joka jää tekemättä koska sitä ei arvosteta. Tai jos se tehdään, niin huonosti, sillä kun halutaan maksimoida itselle se tulos, niin ei ole väliä hallitseeko tekijä itse työn kun niitä voi koko ajan kierrättää. Ja erityisestikin nykyisillä nollatuntisopimuksilla.
En siis ehkä ihan niin isoa merkitystä haluaisi siten asettaa tuolle "vaativuudelle", kun sitä kuitenkin useimmassa työssä vaaditaan, ja kaikki kun eivät voi olla vain pankkiireita tai toimihenkilöitä ym.
Joku kerran täällä jatkoajassakin tokaisi aikanaan, kun hoitajien palkoista puhuttiin, että kouluttautuisivat enemmän jos parempaa palkkaa itkevät. Siellä ei ehkä tosiaankaan istuta kymmentä vuotta opiskelemassa, mutta työssä kyllä joutuu koko ajan oppimaan, lääkärin vastuita siirretty enenevissä määrin hoitajien vastattaviksi, henki kyseessä jos tehdään huonoa työtä ja koko inhmillisyyden kirjo pitäisi olla hallussa ja vielä hyvin haastavissa olosuhteissa, niin palkkahan pitäisi olla kirkkaasti kaikkien palkkaluokkien yläpäässä. Vaan eipä ole, koska jonkun mukaan apinakin tämän tekisi ja ainoastaan sijoittajan ja herra johtajan persettä pitää vaalia.
Ja sanotaan nyt, että en ole hoitaja, mutta erittäinkin hyvin selvillä oman historiani vuoksi heidän ammatistaan sekä haasteistaan jonka vuoksi tämän otin esimerkiksi.
Tämä nyt siis vaan esimerkkinä. Kaikki työ siis kuitenkin voi olla haastavaa ja vaativaa ja tarvitsee siihen sitoutuneen osaajan sitä tekemään. Minulla ei siis ole itsellä nähdäkseni kykyä, eikä edes oikeutta, arvioida kenenkään suorittavan työn vaativuutta, joten itse arvostan kaikkea työtä paitsi sellaista jossa ainostaan pyritään hyötymään ammatti-ihmisten tekemästä työstä ilman riskiä ja mitään innovointia, vaan ainoastaan kontakteilla ja lainsäädännöllä on mahdollistettu se, ettei tuo tuottava yksikkö voi toimia ilman että elättää joukkoa ihmisiä joilla ei ole juurikaan virkaa sen työn itsensä kannalta.
Jokaisen mielestähän juurikin se oma homma on niin pirun vaativaa ja monen toisen taas ei, joten hankala nyt sitten päättää että kenen on se vaativin menemättä nyt ihan hiuksien halkomiseen. Ja esim tutkijathan usein saavat kovinkin huonoa palkkaa, ja muut keräävät hyödyt heidän innovoinnistaan, joten enpä tiedä tienaako tuossakaan se "nerokkain" ja "vaativinta" hommaa tekevä osa.
Mutta ymmärrän toki johonkin asti huolesi tässä asiassa, mutta en ehkä ihan kuitenkaan. Olen niin monessa ollut mukana ja saanut seurata, että olen vaan oppinut kokemusperäisestikin arvostamaan sellaistenkin töiden vaativuutta, jotka ehkä ovat helpompia oppia perustaltaan, mutta äärimmäisyyksien vietäessä nekin ovat pirun vaativia, jos ei muuten niin henkisesti ainakin.
Totta kai tilanteet voi muuttua mutta onhan se selvää, että jos tiedetään vuoden vaihteen jälkeen olevan vähemmän töitä niin jos nyt tehdään ”tunteja sisälle” niin se helpottaa tuota aikaa. Ongelma taisi enemmänkin olla se, että työntekijät mielummin tekevät ylityokorvauksilla nyt ja nostavat ansiosidonnaista sitten mahdollisen lomautuksen aikana.Veikkaan että noin pieni ryhmä vaan sai yhteneväiset rivit kasaan ja näki bullshitin läpi. Kokemusta on paljon tällaiselta kokoonpano alalta ja tuossa TA miettii vain nykyhetkeä, että saadaan tilaukset tehtyä. Mikään puhe että ”sitten ei tarvii keväällä lomauttaa tai irtisanoa” on sitä bullshittiä. Sitä ne ei itsekään tiedä tai voi luvata, vaan alan hengen mukaisesti kalossia voi ihan yhtä todennäköisesti tulla keväällä.