Ja tässä on toki muistettava, ettei Venäjä katso mahdollisen välirauhan tullen toimettomana Ukrainan lännettämistä. Jos katsotaan vaikkapa Georgiaa, niin sielläkin kansa on pahasti jakautunut suhteessa EU:n. Venäjä saa varmasti nopeasti propagandamyllynsä jauhamaan sodan jälkeen. Porkkanaa voidaan tarjota alueiden muodossa, mutta keppiä on myös tulossa aivan varmasti.Lähestyisin Ukrainan sodan tilannetta ennemminkin inhorealistisesti. Minusta sodan alusta saakka on ollut tapahtumien kulun perusteella aistittavissa, ettei lännen tarkoituksena ole alunperinkaan ollut se, että Ukraina saisi vallattua takaisin Krimin sekä Venäjän miehittämät alueet itäisessä Ukrainassa. Lännelle riittää Ukrainan itsenäisyyden säilyminen, ja se on se mihin Ranskan ja Saksan mielestä Ukrainan tulisi kiitollisena tyytyä.
EU:n linjana on turvata Ukrainan itsenäisyyden säilyminen ilman, että Venäjä romahtaa tai kokee tulleensa sodassa häväistyksi. Jääkiekkotermein EU:lle riittää, että peli on 60 minuutin jälkeen tasan. Se on se "voitto" lännelle ja Ukrainalle. Jonkinlaisen välirauhan jälkeen Ukrainaa varmasti pyrittäisiin auttamaan uskottavan pelotteen rakentamisessa samalla kun länsimaiden ja Venäjän kyräily jatkuisi ties monenko vuosikymmenen ajan uuden kylmän sodan merkeissä. Ukrainasta tullee EU:n jäsen, mutta nopeasta Nato-jäsenyydestä en edelleenkään olisi varma. Macronin visiot Ukrainan suomettamisesta eivät välttämättä ole kovinkaan kaukana totuudesta. Aika näyttää..
Venäjää ei saa nöyryyttää -ajattelu on se mikä hallitsee niin Ranskan kuin Saksankin ajattelua ja toimintaa Ukrainan tukemisessa. Eikä se pitäisi tulla kenellekään EU-kansalaiselle yllätyksenä, että tämä Saksan ja Ranskan ajattelu on isossa kuvassa se mikä EU:n toimia lopulta sanelee. Sodan pitkittyessä on alkanut näyttää yhä vahvemmin myös siltä, että eskalaatiopelon vallassa Ranska ja Saksa johtavat koko puolustustaistelua. Bidenin hallinto USA:ssa on kuunnellut näitä ääniä ja asettunut samoille linjoille EU:n johtavien maiden kanssa, vaikka sotilasmateriaalin yhteismäärissä mitattuna USA toki on Ukrainan suurin tukija.
Ukrainalaiset joutuvat päättämään, onko sodan jatkaminen rauhan jälkeen järkevää, ottaen huomioon sen, miten länsi on sotaan suhtautunut. Kansa jakaantuu tässäkin. Vaikka suurin osa vihaisi Venäjää, voi olla, että taistelutahtoa ei enää ole ja luotto lännen lupauksiin on mennyt. Jos tuo barbaarivaltio säilyy ilman romahdusta, on aivan turhaa kuvitella, että se suostuisi lännen kanssa mihin tahansa, se laatii omat ehtonsa Ukrainan suhteen.
Ja kun lännen heikkous on tullut ilmeiseksi kaikille (mietitäänpä vaikkapa hurjia protesteja P-Korean sotilaiden lähettämisestä rintamalle), niin Venäjä voi luottaa siihen, että sitä pelätään ja varotaan ärsyttämästä liikaa. Venäjän intressien huomioiminen on täysin välttämätöntä, jos kurahousut eivät kerta kaikkiaan uskalla lähteä voittamaan sotaa Ukrainan ehdolla.
Voittaja sanelee ehdot. Länsi voi parhaansa mukaan tukea Ukrainaa, mutta vaadittaisiin jotain kättä pidempääkin neuvotteluihin. Kiina voisi pakottaa Venäjän rauhaan, mutta tämä on vain osittainen helpotus. Kiinalla ei ole mitään intressiä ajaa Ukrainaa EU:n. Tosin EU ei ole Venäjälle se pahin punainen vaate, mutta Nato on. Venäjä voisi ehkä tehdä kompromissin asiassa, koska EU ei itsessään ole mikään pelote Venäjälle. Unkarikin kuuluu EU:n, joten jos Ukraina toimii oikein Venäjän suhteen, ehkä se voisi päästä EU:n.
Näen, että jos ei kerran uskalleta haastaa Venäjää, on turhaa kuvitella, että Venäjä jakaisi lännelle mitään ylimääräistä. Siksi on täydellistä pötyä edes haikailla Ukrainan saamisesta pysyvästi läntiseen puolustusyhteisöön. Ukrainalla näyttää olevan vain huonoja vaihtoehtoja edessään, se varmaan saisi alueensakin takaisin Krimiä lukuun ottamatta, jos se suostuisi täysin Venäjän talutusnuoraan. Olihan meillekin luvassa jättisuuri-Suomi, jos olisimme noudattaneet Terijoen hallituksen aluesuunnitelmia.
Niin masentavaa kuin se onkin, länsivaltojen intressit eivät tue Ukrainan vapauttamista venäläisten vallasta. Kysymys kuuluu enää, missä määrin Ukraina voisi olla vapaakin valtio.
Tai sitten Harris ryntää näyttämölle ja aseistaa Ukrainan ja uhkaa Venäjää Naton toimilla, mikäli eivät vetäydy Ukrainasta. Olen aina pitänyt haltijatarkummin väliintuloa täysin todennäköisenä asiana, yhtä todennäköisenä kuin että Venäjä muuttuu ihmisoikeuksia kunnioittavaksi demokratiaksi.