Ukraina tulee voittamaan tämän sodan, mutta sen kärsimyksiä ei voi mitata millään mittarilla. Siksi puhe optimismista on vähän korvaani kalskahtavaa. Vaikka se voittaa sodan, sen tappiot ovat hirvittäviä.
Minä ihmettelen sitä, miten sodan kulun kääntymisen jälkeen myös puolustavaa osapuolta katsellaan ikäänkuin unohtaen, että he ovat edelleen ihmisiä. Tuntuu, kuin olisimme turtuneet ja himoitsisimme nähdä verta. Maa, joka sen veren imee, ei erottele sitä, onko kyse hyökkääjän, puolustajan vai siviilin verestä.
Tuo homma on hirveää paskaa, ja mielestäni on aivan aiheellista vähän jännittää sitäkin, millaisiin konnuuksiin se Kremlin paskasakki vielä ryhtyy ja pystyy pakenevien kiväärimiestensä ylitse.
Tietenkin tappiot ovat hirvittäviä. Niitähän tässä on surtu sieltä helmikuusta lähtien, monet tuntemani suomalaiset oli täysin poissa tolaltaan viimeiset puoli vuotta, itsekin olin. Vaikkei omasta puolesta tarvinnut pelätä.
Se oli siitä helmikuun joukkojen keskityksestä (jo ennen hyökkäyksen aloitusta) asti selvää, että hyökkäys tulee ja tuhoaa tuhansia viattomia elämiä. Pihisin kiukkua Putinia kohtaan ja toivoin tämän kuolemaa, samalla oli ontto kauhu mahassa, mitä kaikkia kauheuksia ukrainalaiset joutuvat kohtaamaan, ja kuinka pahaksi tilanne tulee menemään.
Sitä surutyötä kaikista murhatöistä on tehty kokoajan vaikka osittaisessa uutispimennossa. Ne Butshat jotka on tullut julkisuuteen, ovat vain jäävuoren huippu. Senhän on kaiken aikaa pystynyt päättelemään, että kyliä joissa kauheuksia tapahtuu on satoja, samoin terroripommitusten alle jääneitä asuntoja on hirveä määrä, vaikka useimmista emme saa tietoa.
Emme tiedä sodassa murhattujen ukrainalaisten siviilien määrää vielä pitkään mutta voi olla viisinumeroinen luku. Siihen vielä Ukrainan sotilaat päälle. Tilanne ei siis ole mikään aihe juhlaan tietenkään. Mutta kun Ukrainan armeija etenee ja ajaa Venäjän joukkoja pakosalle, niin tilanne paranee ja viattomien tappaminen vähenee, kenties pian loppuu kokonaan. Kaikista synkimmät pelot miljoonista murhatuista ja koko Ukrainan alistamisesta Venäjän hirmuvallan alaiseksi helpottavat. On siinä aihetta jonkinlaiseen toivon kimmellykseen.
Venäjän joukot ovat siellä rosvoretkellä harrastamassa paljasta pahantekoa, ja varmasti kaikki kenraaleista tykkimiehiin asti sen tietää. Mitä heille tapahtuu ei enää jaksa liikuttaa minua kunhan lopettavat tuhotyönsä ja poistuvat Ukrainan maan päältä.