Suomessa Marinin kanta on selkeä. Kaikki tarvittava aseistus on toimitettava ja energiakauppa kokonaan jäihin Venäjän kanssa. Tämä tarkoittaa kahta asiaa. Suomi on todennäköisesti maksanut Ukrainalle parhaiten saatavilla olevaa ja sopivaa aseistusta USA:sta. Ja sitä, että Marin ymmärtää Venäjän vaatimusten kuuntelemisen olevan uhka paitsi Ukrainalle, myös koko Euroopalle ja erityisesti Suomelle.
Todennäköisesti Suomi on maksanut Ukrainalle amerikkalaista aseistusta, mutta yhtä todennäköisesti myös muut länsimaat Ranska ja Saksa mukaanlukien ovat maksaneet Ukrainalle amerikkalaista aseistusta. Ei ole mitään syitä ajatella, että muut toimisivat tässä jotenkin petollisesti tai - käänteisesti - Suomi jotenkin poikkeuksellisen jalosti.
Mitä tulee Venäjän vaatimusten kuuntelemiseen, niin mikä on Venäjän vaatimusten kuuntelemista? Putinin kanssa ovat keskustelleet esim. Macronin ja Scholzin lisäksi myös mm. Niinistö. Jopa Scholzin sekavasta viestinnästä saa sen verran selvää, että Ukrainan olemassaolo ja alueellinen koskemattomuus eivät ole kompromissiaiheita.
Energiapolitiikassa puolestaan on fakta, että Saksa oli omasta syystään hyvin riippuvainen Venäjästä. Mutta yhtälailla fakta on se, että tässä asiassa mitään kiemurtelua ei Saksan osalta ole tapahtunut, vaan Saksan aikataulu ja strategia Venäjän energiasta eroon pääsemiseksi on hyvin selvä. Se on jopa selvempi kuin Suomella sikäli, että emme esimerkiksi tiedä milloin Gasum lopettaa kaasun tuonnin Venäjältä (tankkereilla, koska putkia pitkin Venäjä ei enää myy).
***
Lainaamaani viestiin mitenkään liittymättä pitänee painottaa, että minulla ei ole mitään erityisiä sympatioita Saksaa kohtaan (muuten, kuin että se on meidän tärkeä EU- ja tuleva Nato-liittolainen sekä tärkein yksittäinen kauppakumppanimme) eikä varsinkaan Scholzia, mutta näen tärkeäksi sen, ettei kritiikki perustu vääriin olettamuksiin.
Tämä siksi, että semmoisesta seuraava kohuilu ja meemeily palvele lainkaan sitä, mikä Ukrainan auttamisessa olisi tärkeää.