Vuokra- tai omistusasunto

[Major Julli]

Paitsi että Euroopan talous tulee kasvamaan arvioiden mukaan voimakkaammin ensi vuonna, kiitos Saksan jossa talous on päässyt mukavaan vireeseen, työttömyys tippuu ja muutenkin homma skulaa. Tämä tietysti voi johtaa korkojen nousuun mutta maailmantalouden kasvun hiipuminen johtuu pääasiassa USAn ja Japanin hiipumisesta.

Suomen vientikumppaneista Venäjä, Intia ja Kiina kasvavat koko ajan nopeampaa ja nopeampaa mikä lupaa hyvää

Asuntojen hinnat toki seuraavat yleisesti ottaen yleistä talouskehitystä. Spekuloinnilla niiden kanssa voi vain tulla musta pekka käteen. Tulee aina mieleen entinen työkaverini, joka vuonna 2000 myi kämppänsä ja muutti vuokralle, koska hänen markkinakäsityksenä mukaan asuntojen hinnat eivät enää voisi mitenkään nousta ja romahdus on tulossa. Asumalla pari vuotta vuokralla välissä äijä menetti kymmeniä tuhansia euroja. Asunnon osto ja myynti kannattaisi aina suhtauttaa omaan tarpeeseen eikä lähteä pelaamaan niillä rahoilla suuntaan tai toiseen.

 

[Pantse67]

Asuntojen hinnat toki seuraavat yleisesti ottaen yleistä talouskehitystä. Spekuloinnilla niiden kanssa voi vain tulla musta pekka käteen. Tulee aina mieleen entinen työkaverini, joka vuonna 2000 myi kämppänsä ja muutti vuokralle, koska hänen markkinakäsityksenä mukaan asuntojen hinnat eivät enää voisi mitenkään nousta ja romahdus on tulossa. Asumalla pari vuotta vuokralla välissä äijä menetti kymmeniä tuhansia euroja. Asunnon osto ja myynti kannattaisi aina suhtauttaa omaan tarpeeseen eikä lähteä pelaamaan niillä rahoilla suuntaan tai toiseen.

Minun kaverini päätti vuonna 1989 ruveta gryndaajaksi, osti tontin ja rakennutti rivitaloja. Juuri kun lukaalit olivat valmiit, asuntojen hinnat romahtivat, kaverini rakentamat asunnot eivät menneet kaupaksi, ja häneltä meni kaikki.

Pointtini on, että kukaan ei voi ennustaa talouskehitystä, kuten nämä kaksi esimerkkiä todistavat. On vain enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia.

Itse veikkaan pientä taantumaa asuntomarkkinoille. Samaten veikkaan, että jonkin verran tulee markkinoille puolivalmiita omakotitaloja (on itse asiassa jo tullut) koska perheiden rahat loppuvat kesken. Ei tavallinen tallaaja voi ottaa velaksi 300.000 euroa kymmeniksi vuosiksi ilman, että tulee samalla ampuneeksi itseään jalkaan. Velan lisäksi omakotiasuminenkin on yllättävän kallista (vesi, lämmitys, vakuutukset, kiinteistövero, jätemaksut ym).

 

[scholl]

Eiköhän omistus- tai vuokra-asunnon ero ole se, että jos löydät sellaisen kämpän, mistä todella diggaat kybällä, voit ostaa sen, koska silloin se on sun, eikä sitä kukaan vie koskaan. Toisaalta ihminen, joka ei vielä lähentele eläkeikää, pitää olla tietyllä tavalla myöskin fleksiibeli muuttamaan, jos tulee hyvä tilaisuus tehdä jotain mielenkiintoista duunia. Mm. Jean Todt on joskus sanomaan, että hänellä on Maranellossa mukanaan vain sen verran tavaroita, että jos lähtö tulee niin voi suoraan pakata snadin laukun ja kävellä ovesta ulos.

Niinpä yksi näkökulma on se, että ostaakin jonkun vapaa-ajantalon, jonne kerää sen kaiken henkilökohtaisen krääsänsä. On se sitten Lapissa, Floridassa, Alpeilla tai missä tahansa kukin viihtyy. Silloin voi sitten asua töiden mukaan aina missä kulloinkin on tarvis ilman isompaa muuttoshowta. Tietysti jos on muija tassussa niin tilanne on helpompi kuin sinkkumiehelle, koska jos sinkkumies on ostanut kaikki kämpät valmiiksi niin muija voi alkaa mussuttaa jossain vaiheessa tulevaisuudessa.

Suurehkoissa kaupungeissa kuten Helsingin keskustassa kämppien hinnat ovat kyllä kohtuuttomat. Mitään ei saa alle 0,5me ja silloin sitä jokainen miettii, että miksi ostaa ja hankkia itselleen sellaisia pääomakustannuksia, jos voi asua suht hyvässä kämpässä esim. 1500-1800 vuokralla, josta tarvittaessa pääsee taas hyvinkin helposti ulkomaille muuttamaan.

Harva sitä mitään businesstä tekee jollain tollaisilla asumisasioilla, joten ainakaan itse en jaksa niitä edes miettiä. Toisaalta jos jossain vaiheessa tulee joku todella mielenkiintoinen tilanne eteen tai alkaa ikää tulla enemmän niin miksei sitä sitten osta asuntoa sieltä missä vapaa-aikaansa myöhemmällä iällä haluaa viettää. Tuskin Suomessa kuitenkaan.

 

[bitnir]

Jos nyt mietitään että maksatko 1000€ kuussa (200000€ laina, 25v maksuaika, todellinen korko 3.6%) korkoja + lyhennyksiä vai 1000€ puhdasta vuokraa niin ainakin itselleni valinta on hyvin helppo. 4.6% todellisella korolla kuukausisumma on ~1100€ (korko+lyhennykset). Vaikka todellinen korko olisi 6.7% niin silti kuukausisumma on ~1300€, edelleen helppo valinta.

Ainakin minun perusongelmani on se, että saan noin vastikkeen verran halvemmalla asua Kalliossa kuin omistusasunnossa Puotilassa/Puotinharjussa. Kalliossa pysymällä ja omistusasuntoon siirtymällä joutuisimme ottamaan hittiä joko asunnon kunnossa tai koossa. Kun minun kirjoissani arvonlisä omassa asumisesta on 0€, en vain ymmärrä miten saisin tuon asunnonoston kannattamaan juuri nyt. Vuokran noustessa toki tilanne muuttuu, mutta en itse näe mitään syytä hätiköidä lainan ottamisen kanssa.

 

[scholl]

Ainakin minun perusongelmani on se, että saan noin vastikkeen verran halvemmalla asua Kalliossa kuin omistusasunnossa Puotilassa/Puotinharjussa. Kalliossa pysymällä ja omistusasuntoon siirtymällä joutuisimme ottamaan hittiä joko asunnon kunnossa tai koossa. Kun minun kirjoissani arvonlisä omassa asumisesta on 0€, en vain ymmärrä miten saisin tuon asunnonoston kannattamaan juuri nyt. Vuokran noustessa toki tilanne muuttuu, mutta en itse näe mitään syytä hätiköidä lainan ottamisen kanssa.

Tuo on hyvä pointti ja pätee varmaan monille nuorille. Ne ajat ovat ohi, jolloin ihmiset halusivat elää kituuttaen. Olen lukenut sanomalahdistä ihan vastaavista tilanteista kuin mitä sinä mainitset.

 

[bitnir]

Tuo on hyvä pointti ja pätee varmaan monille nuorille. Ne ajat ovat ohi, jolloin ihmiset halusivat elää kituuttaen. Olen lukenut sanomalahdistä ihan vastaavista tilanteista kuin mitä sinä mainitset.

Meillä nyt ei toki varsinaisesti kituuttamisen puolelle mentäisi 1200-1400€/kk asumiskuluilla, mutta riskit kasvaisivat ja työmatka pitenisi 20min suuntaansa.

 

[Vaughan]

Ainakin minun perusongelmani on se, että saan noin vastikkeen verran halvemmalla asua Kalliossa kuin omistusasunnossa Puotilassa/Puotinharjussa. Kalliossa pysymällä ja omistusasuntoon siirtymällä joutuisimme ottamaan hittiä joko asunnon kunnossa tai koossa. Kun minun kirjoissani arvonlisä omassa asumisesta on 0€, en vain ymmärrä miten saisin tuon asunnonoston kannattamaan juuri nyt. Vuokran noustessa toki tilanne muuttuu, mutta en itse näe mitään syytä hätiköidä lainan ottamisen kanssa.

Täsmälleen samanlainen ajattelutapa itselläni! Juuri hankin Ruoholahdesta (bye bye Kallio) uuden vuokrakämpän, jossa on sauna ja aurinkoinen parveke. Moni kaveri on ihmetellyt, että miksi et osta kämppää sillä rahalla mikä menee vuokraan. Pointti onkin siinä, että tuolta alueelta ei saa samanlaista omistusasuntoa nykyistä vuokraani (715€) vastaavilla kuukausikustannuksilla. Lähiöistä saisi, mutta mitä minä sinkkumies sinne muuttaisin?

Myös schollin näkokulma vuokra-asumisen tuomasta "liikkumisherkkyydestä" pitää paikkansa. Itse olen heti valmis lähtemään elämässä taas eteenpäin, jos sopiva tilanne tulee eteen - oli se sitten ulkomaa tai vaikkapa Tampere (minne muuttaisin erittäin mielelläni, jos saisin koulutustani vastaavan työn). Enkä kritisoi kavereitani, jotka ovat valinneet toisin - jokainen elää vain omaa elämäänsä...

 

[Rodion]

Tässä vaikka kevennykseksi tällainen muualta poimittu juttu. Toki saa analysoida ja vaikka vastata omia mielipiteitä syklin vaiheesta, jos siltä tuntuu:

Kaikkihan tietävät, että talous etenee sykleissä. Samoin osakemarkkinat. Mielestäni myös asuntomarkkinoiden reagointi on riippuvaista taloudesta, joten asuntomarkkinatkin etenevät sykleissä.

Tässä on vapaasti mukaeltuna pörssin syklit asuntomarkkinoille. Jokainen voi itse miettiä, että missä kohdassa nyt mennään, jos / kun tämä syklisyys on validi.

1. Varhainen nousu

Asuntohintojen lasku on jatkunut pitkään ja talousennusteet ovat vielä pääosin negatiivisia. Asuntojen hinnat ovat kääntyneet varovaiseen nousuun, mutta asunnon ostajat pelkäävät laskun vielä jatkuvan.

2. Bull market - asuntojen hinnat ovat nousu-uralla

Talouden ennusteet näyttävät varovaisen positiivisilta. Pörssiyhtiöt kertovat tulosparannuksista, ja työllisyystilanne paranee. Kasvualoilla huolestutaan sopivan työvoiman saatavuudesta. Asunnon ostaja ajattelee tilaisuuden menneen ohi - olisi pitänyt ostaa laskun pohjalla.

3. Asuntokauppaa käydään historiaan nähden korkealla hintatasolla

Keskuspankki on huolissaan asuntohintojen korkeasta tasosta ja inflaation kiihtymisestä. Työttömyys on alhaalla. Keskuspankki korottaa ohjauskorkoja. Joku kokenut sijoittaja kertoo haastettelussa asuntojen olevan nyt melko kalliita.

Asuntokaupoilla on saatu ennätystuottoja. Media kertoo tavallisista ihmisistä, jotka tekevät tuottoisia asuntokauppoja. Nyt olisi varmaankin oikea aika ostaa asunto?

4. Asuntohintojen nousu lähestyy loppuaan

Pörssissä on kasvava määrä uusien yhtiöiden listautumisanteja. Lainoja markkinoidaan agressiivisesti ja uusia lainoitustuotteita esitellään kiihtyvässä tahdissa. Asunnonostajan mielestä nyt on oikea aika ostaa - asunnot voivat vain nousta!

Talousennusteet muuttuvat varovaisemmiksi. Tilanne näyttää liian hyvältä jatkuakseen.

5. Huippu

Media on täynnä nuoria menestyjiä muodikkailta aloilta. Talouskeskustelua leimaa puhe uudesta ajasta: Vanhat menetelmät eivät enää pidä paikkaansa, nyt on uusi aika. Yksityisten ihmisten asuntojen hinnat ovat kasvaneet tuntuvasti. Osa asuntosijoitusammattilaisista vähentää kiinteistösijoitusten painoa salkussa.

6. Huippu on ylitetty

Talousennusteet ovat vielä positiivisia. Riskipitoisimpien yhtiöiden osakkeet laskevat jyrkästi. Rakennusyritykset pistävät nopeasti investointeja jäihin.

Asuntokauppaa käydään suurella volyymilla, laskevin hinnoin. Omistusasujien mielestä on liian varhaista myydä - asunnot ovat pitkän aikavälin sijoituksia.

7. Bear market - kurssit ovat matkalla alas

Asuntojen hinnat näyttävät voivan mennä vain alaspäin. Yritykset antavat tulosvaroituksia. Talousnäkymät näyttävät synkiltä ja ennusteiden mukaan tilanne voi entisestään huonontua. Yritykset lomauttavat ja irtisanovat. Keskuspankki pudottaa ohjauskorkoa. Ensiostajan suku ja ystäväpiiri on täynnä jälkiviisaita. Media esittelee pettyneitä asunnonostajia.

Mahdollinen paluu kohtaan yksi.

8. Kurssilaskun huipennus

Asuntojen hinnat sukeltavat paljon hyvin lyhyessä ajassa, suurella volyymilla. Kansalaiset myyvät asuntoja välittämättä saamastaan hinnasta. Kahden asunnon loukusta on päästävä eroon, kun niillä on edes jotakin arvoa. Keskuspankki pelkää finanssisektorin kriisiä vakuuksien menettäessä arvoaan. Valvontaa kiristetään.

9. Lasku loppuu

Mediassa ei puhuta enää omistusasumisen puolesta. Kaupankäyntivolyymi on kutistunut. Asuntomarkkinoilla ei tunnu tapahtuvan mitään mielenkiintoista. Joku kokenut sijoittaja mainitsee asuntojen olevan nyt edullisia. Paluu alkuun.

 

[Flu]

Minun kaverini päätti vuonna 1989 ruveta gryndaajaksi, osti tontin ja rakennutti rivitaloja. Juuri kun lukaalit olivat valmiit, asuntojen hinnat romahtivat, kaverini rakentamat asunnot eivät menneet kaupaksi, ja häneltä meni kaikki.

Pointtini on, että kukaan ei voi ennustaa talouskehitystä, kuten nämä kaksi esimerkkiä todistavat. On vain enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia.

Nuo kaksi esimerkkiä eivät todista yhtikäs mitään. Yleisesti mistä tahansa otoksesta tehtävät yleistykset ovat aina induktiivisia - eli sama evidenssi voi jättää voimaan kaksi keskenään ristiriitaista hypoteesiä.

Sinun hypoteesisi on "ettei kukaan voi ennustaa talouskehitystä",

Aivan yhtä hyvin minulla voi olla hypoteesi, että 50% ammattilaisista pystyvät ennustamaan taluskehitystä ja ne jotka eivät osaa ovat urpoja. Se että olet löytänyt pari urpoa ei kaada hypoteesiäni. Populaatiohan on tässä tapauksessa kaikki sijoittajat Suomessa.

Jos haluat yleistää, kannattaa tietää milloin ja millä säännöillä se on mahdollista. Koomisinta koko lausahduksessa tietysti oli oma ennustuksesi siitä, mitä tulee käymään tulevaisuudessa. Oman hypoteesisi perusteella se on täysin arvoton (ja siksi en sitä edes lainannut.)

Juu, ja pyydän anteeksi jo itseni puolesta tätä pilkkuhumppaa.

 

[Tommy]

Kohta vaihtuu korkokautemme, nyt pankki tarjoaisi kolmeksi vuodeksi kiinteällä korolla 4,33 % asuntolainaa. Tuo ei ole kauhean kaukana nykyisestä korosta (3,7%) + marginaali.

Onneksi tässä ei puhuta kuin vuositasolla korkeintaan tuhannesta, ehkä parista vaikka korot nousivatkin prosenteilla. Mutta silti.. onko muut tarttuneet kiinteään korkoon?

 

[grace]

Mutta silti.. onko muut tarttuneet kiinteään korkoon?

Täällä viime viikolla otettu asuntolaina sidottiin 12kk euriboriin ja tasaerä kuukausimaksuksi. Pankin täti kertoi, että suunnilleen kolmannes heidän asiakkaistaan ottaa lainalleen kiinteän koron tällä hetkellä. Eli trendi on ilmeisesti vielä(kin) euribor-painotteinen, mutta jotkut ottavat kiinteän koron peläten huikeaa korkojen nousua.

 

[Gags]

Mutta silti.. onko muut tarttuneet kiinteään korkoon?

Otin kolme vuotta sitten osan lainastani kiinteäkorkoisena, loput 12kk Euriborilla. Muistaakseni silloin oli 1/3 kiinteää ja loput Euriboria. "Tappiota" olen tehnyt. Puolia enempää en tässäkään vaiheessa ottaisi kiinteänä.

 

[Monipuolisenhuono]

Kohta vaihtuu korkokautemme, nyt pankki tarjoaisi kolmeksi vuodeksi kiinteällä korolla 4,33 % asuntolainaa. Tuo ei ole kauhean kaukana nykyisestä korosta (3,7%) + marginaali.

Onneksi tässä ei puhuta kuin vuositasolla korkeintaan tuhannesta, ehkä parista vaikka korot nousivatkin prosenteilla. Mutta silti.. onko muut tarttuneet kiinteään korkoon?

Mulla vaihtui tänään korko toisessa lainassa. Entinen 12kk oli marginaalin kanssa 2.988% ja nyt marginaalin kanssa VAIN 4.503% kylläpäs jakso naurattaa. Huh huh.

 

[Ender00]

Kämppä löytynyt, käsiraha maksettu ja huomenna asuntolaina allekirjoittamaan.

Kolmessa pankissa kävin kyselemässä tarjousta.

Osuuspankissakin tuli käytyä vaikka olin jo etukäteen varma, että siitä saatanan kankeasta byrokratian pesästä en lainaa tulisi ottamaan. Jos on pienikin mahdollisuus, että joudut vaihtamaan paikkakuntaa niin vältä OP:ia.

Sammossa sain loistavaa palvelua ja mielestäni ihan hyvän tarjouksenkin, Sampo Prime+0,57%.

Mutta Nordean asiakas minusta kuitenkin tulee, sillä sieltä tarjous oli Nordea Prime+0,4%.

Tuossa 20 vuoden laina-ajassa nykyisellä korkotasolla hakkaa Sammon tarjouksen yli 5000 eurolla.

Tarjosivat myös kiinteäkorkoista jossain 5%:n tienoilla, mutta nostaisi niin paljon lainan hintaa, että ajattelen järkevämmäksi laittaa ylimääräisen rahan nyt jonnekin rahastoon kasvamaan, jos ja kun korot sitten nousevat niin ehkä on taloudellisesti kannattavampaa käyttää sitten noita rahastossa lihovia varantoja siihen, kuin maksaa ehkä täysin tyhjästä pankille.

Kohta sitä sitten asuu omassa pienkerrostalo kolmiossa varsin rivitalomaisesti lyhennyksineen ja vastikkeineen noin 750 e/kk. En olisi löytänyt yhtä hyvää kolmiota vuokrattavaksi samalla hinnalla.

 

[Rodion]

Saako kysyä, että miksi Prime?

 

[Ender00]

Saako kysyä, että miksi Prime?

No, miksipä ei. Aikalaillahan ne seurailevat heliborin (vai euriborko se nykyään) käyrää ja ovat viime vuodet olleet 12kk heliborin alapuolellakin selvästi.

Pitkässä juoksussa varmaan ei suurta merkitystä ole kumman mukaan mennään.

 

[Yläpesä]

Mutta silti.. onko muut tarttuneet kiinteään korkoon?

Pari vuotta sitten siirsin koko köntän kiinteän alle, josta nautitaan vielä 3 v (3,7%). Kokonaisuudessaan toistaiseksi ollaan lievästi tappiolla, mutta jos korko tasaantuu jonnekin 4:n tuntumaan, voidaan päästä hieman voitollekin. Enemmän meillä oli kyse turvallisuuden tunteesta kuin muutamasta satasesta jotka voi voittaa/hävitä.

 

[Ender00]

Vielä tuosta Euribor vs Prime jutusta.

Hieman opiskelin netin avustuksella ja puolen vuosikymmenen takaa ainakin on joku tutkimus jonka mukaan pitkässä juoksussa Euribor tulisi edullisemmaksi, kun pankit hanakammin nostavat kuin laskevat Primejaan markkinakoron mukaan (yllätys). Tosin korkotasot olivat tuolloin aika toiset kuin nykyään, joten en tiedä onko tuo enää suoraan verrannollinen tämänpäivän tilanteeseen - varsinkin kun tuolloin korot sahasivat paljon, nyt lienee edessä enemmänkin pitkähkö nousu.

No, saa nähdä mitä pankkineiti huomenna juttelee. Jos vaikka sopii oikeuden korkokannan muutokseen kerran pari laina-aikana niin riski tuon suhteen pienenee. Ainakin tällä hetkellä kun nuo Primet kyllä hakkaavat Euriborin.

 

[Everton]

Pankithan myöntävät myös korkokattoja. Onko kellään tietoa, missä lukemissa niiden katot liikkuvat? Tuo toisi pitkässä juoksussa ainakin turvallisuutta, jota ainakin henkilökohtaisesti olisin valmis kompensoimaan jopa korkeammalla marginaalilla.

Mitä muuten pitää huomioida ehtoja sopiessa, jotta voisi tilaisuuden tullen maksaa lainan pois kerralla - siis vaikkapa lotossa voittaessaan tai pankkia vaihtaessaan?

 

[Ender00]

Pankithan myöntävät myös korkokattoja. Onko kellään tietoa, missä lukemissa niiden katot liikkuvat? Tuo toisi pitkässä juoksussa ainakin turvallisuutta, jota ainakin henkilökohtaisesti olisin valmis kompensoimaan jopa korkeammalla marginaalilla.

Nordeassa tarjosivat 5%.
Jos oikein muistan niin 5% 5 vuodeksi olisi saanut kertamaksulla 815 e ja 5% 10 vuodeksi 2200 e.

OP:ssa tarjosivat 4,5%.(+ prime 0,45%)
5 vuotta 1000 e, 10 vuotta 2940 e ja 7 vuotta 1683 e.

 

[Playerofthegame]

Voi poika parkoja

Käypi kyllä etelän miehiä sääliksi. Ite maksan 400 € kuussa(laina + vastike) 75 neliön kämpästä. Hyvästä sellaisesta. Maksuaikaa tais olla 17 vuotta. Ei kylläkään enää montaa vuotta jäljellä. Eipä paljon vuokralla kannate asustella ja voipi vähän rellestääki.
Täällä ainakin pystyy pankin kans tinkaamaan vielä tinkaamisen jälkeenkin. Ei se ole viimeinen korko mitä ne ensiksi tarjoaa.
Niin ja muistakaa sitä pankin marginaalia tahtoa myös alaspäin.

 

[juudas]

Jos jossain pohjoisen tai idän perukoilla asunto on nannamaisen halpa, kannattaa miettiä, ostaako sitä kukaan koskaan, kun on aika sieltä viimeisenkin pakata kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttaa paskaan etelään, jossa entisen asunnon hinnalla saa komeron Jakomäestä.

 

[Jomppa]

Täällä ainakin pystyy pankin kans tinkaamaan vielä tinkaamisen jälkeenkin. Ei se ole viimeinen korko mitä ne ensiksi tarjoaa.
Niin ja muistakaa sitä pankin marginaalia tahtoa myös alaspäin.

Missä voi korosta neuvotella? Vai onko joku muka saanut sidottua lainansa euriboria tai primeä pienempään korkoon? Marginaali onkin sitten eri asia.

 

[mikse]

Viime marraskuussa otettu pätkä. Toinen (isompi) osa viiden vuoden kiinteällä 3,485% korolla sisältäen marginaalin. Tämän kanssa saa olla suhteellisen rauhassa.

Pienemmän osan sain jotenkin järkeiltyä Primeen, koska ainakin Aktiassa ovat tähän saakka muuttaneet Primeä vasta Euroborin muutoksen jälkeen. Tämän vaikutuksen näkee nyt sitten marraskuussa, kun vuosi tulee täyteen. Saa nähdä mihin laina silloin sidotaan.

 

[Rodion]

No, miksipä ei. Aikalaillahan ne seurailevat heliborin (vai euriborko se nykyään) käyrää ja ovat viime vuodet olleet 12kk heliborin alapuolellakin selvästi.

Pitkässä juoksussa varmaan ei suurta merkitystä ole kumman mukaan mennään.

Heliborin? Hehheh, jonkun aikaa on tosiaan ollut käytössä Euriborit ;) Tässä rautalangasta Prime vs. Euribor/kiinteä:

"[Jukka Saarelainen 6.9.2006]

Eilen tiistaina Op-ryhmä ja Sampo Pankki nostivat prime-korkojaan muutaman tunnin välein. Pikaisesta peesauksesta päätellen prime-korko ei taida olla ainakaan kilpailukeino pankkien välillä.

Joku voisi jopa epäillä, oliko samanaikaisuus sattumaa.
Miksi prime-korko on yleensä olemassa? Lainatiskillä pankit muistavat aina markkinoina prime-korkoa nöyrälle asuntovelalliselle "vakaampana" korkona verrattuna euriboreihin. Vakaahan se on, mutta suurimman osan ajasta kalliimpi kuin 12 kuukauden euribor, kuten tästä Suomen Pankin kokoamasta grafiikasta ilmenee.

Prime-korko on pankin päätettävissä. Tästä voi päätellä, että prime-korot toimivat aina pankin eduksi, ei lainanottajan. Pankin osakkeenomistajan pitäisi suuttua jos asia ei ole näin. Miksi liikeyritys toimisi omaa etuaan vastaan?

Jos prime-korkoa käytettäisiin pankin sisäänvetotuotteena - eräänlaisena asuntovelallisen mäyräkoirana - silloin pankki voisi tinkiä sen tuotosta. En tosin muista, että mikään pankki olisi markkinoinut myyvänsä halvempaa prime-korkoa kuin kilpailijoilla. Lyhyellä aikavälillä pankkien prime-koroissa voi olla eroja.

Pankkiyhdistyksen kokoamien tilastojen mukaan noin viidennes asuntovelallisista on silti uskonut pankkien markkinointia ja valinnut lainakorokseen prime-koron - osuus on laskussa. Suurin osa on sitonut lainansa euribor-korkoihin.

Yleensä laina sidotaan nimenomaan 12 kuukauden euriboriin; sekään ei ole ollut viime vuosina viisain vaihtoehto. Suomen Pankin korkograafi kertoo, että viiden viime vuoden aikana 3 kuukauden euribor on ollut halvempi ja vakaampi kuin 12 kuukauden korko, puhumattakaan prime-koroista.

Tylsyys on fiksua, mutta se ei myy

Sampo Pankki toi markkinoille viime vuonna "tylsän asuntolainan". Se on 10, 15 tai 20 vuoden kiinteäkorkoinen asuntolaina. Sampo oli ensimmäinen pankki, joka uskaltautui näkyvästi kampanjoimaan pitkäaikaisen kiinteäkorkoisen lainan puolesta.

Silloin Sammon korko kiinteälle 15 vuoden asuntolainalle oli 3,75, mikä on vähemmän kuin tällä hetkellä 12 kuukauden korkoon sidottu laina.

Tylsään tarjoukseen on tarttunut vain muutama prosentti Sammon asuntovelallisista. Nykyiset suurasuntovelalliset saavat syyttää itseään, jos joutuvat korkojen edelleen noustessa vaikeuksiin. Heille ainakin tarjottiin tilaisuutta kiinteään ja huolettomaan korkoon.

Prime pois, kiinteät korot tilalle!

Prime ei tarjoa laina-asiakkaalle mitään, mitä euribor ei jo anna.

Pitkät laina-ajat ovat olleet Suomessa mahdollisia vasta muutamien vuosien ajan. Se on mahdollistanut ennätyssuurien ja pitkien asuntolainojen ottamisen. Tätä tilaisuutta asunnonostajat ovat ehkä jo liiankin innokkaasti hyödyntäneet. Korkoriski ei ole lainoista hävinnyt mihinkään.

Pankit voisivat hylätä prime-koron ja ottaa asuntolainoihin mallia ulkomailta. Muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa käytetään paljon enemmän kiinteäkorkoisia asuntolainoja kuin Suomessa.

Kun pitkä laina-aika ja pitkä korko yhdistetään, asiakas tietää heti lainatiskillä lainaa ottaessaan, minkä suuruiseen kuukausierään asuntolainallaan sitoutuu.

Ja jos kiinteäkorkoinen laina tuntuu liian kalliilta, kannattaisi miettiä, onko laina sittenkin liian suuri. "