Vuokra- tai omistusasunto

[pernaveikko]

Onkohan Kaukalahden asuntomessut ollut normaalia flopimpi?

Ainakin kävijämäärät jäävät pahasti alle tavoitteen, kaiketi siellä on sitten myös ostoaikeissa olevia vähemmän.

 

[Major Julli]

Helsinki, Espoo ja Vantaa = 3141 vapaana olevaa uudiskohdetta. Siitä vaan ostamaan, koska on niin kova ylikysyntä!

Espoossa olikin uudiskohteina rivitaloja "vain" 207 myynnissä, kokonaisuudessaan Espoossa on rivitaloja myynnissä tällä hetkellä 374.

Tuo viisisataa oli siis hivenen ylimitoitettu, mutta muistin mukaan heitetty.

Noita uudiskohteiden hintoja katsoessa olenkin ihmetellyt että kuka noilla hinnoilla ostaa. Näköjään ei kauhean moni. Se, joka tietää, kertokoon mikä järki on maksaa uudiskohde kerrostalosta 130m2 puoli miljoonaa euroa kun samalla hinnalla saa hivenen vanhemman omakoti/paritalo ratkaisun, ison mersun ja moottoripyörän.

 

[Kapulainen]

En ole suuremmin lukenut ketjun aiempia viestejä, mutta tuohon Pantse67:n tilanteeseen olisin sanonut sen verran, että kaikkein oleellisin asiahan on se kuinka hyvin itse pystyy lainansa hoitamaan. Tästä on varmaan jo aiemmin puhuttu, mutta otan riskin. Asuntojen hintojen heilahtelujahan voi pitää sinällään aika epäolennaisina, mikäli asuntoa ei tarvitse realisoida. Ongelmathan syntyvät siinä vaiheessa, kun kovassa laskusuhdanteessa yrittää myydä asuntoa, josta iso osa on lainoitettu. Näin pahimmassa tapauksessa myynnin jälkeenkin jää vielä pankille maksettavaa. Asuntoa vaihdettaessa alueella on väliä, koska hyvät alueet laskevat suhteessa tietenkin vähemmän kuin huonot.

Tällä hetkellä, kun ostaa asunnon voi olla varsin vaikeaa saada sitä myytyä voitolla tämän nousun jälkeen. Toki jos tarpeeksi pitkän aikaperspektiivin ottaa, kaikki on mahdollista. Toisaalta kodin kohdalla mielestäni hintojen vaihtelut ovat hieman epäolennaisia. Olennaista on se, että on mukava koti ja etenkin että on laina, jonka kykenee maksamaan korkeillakin koroilla. Asuntoa myytäessä ja uutta ostettaessa on uuden asunnon hintataso kuitenkin samaa luokkaa kuin vanhan, jos olettaa ostavan suurin piirtein samanlaiselta alueelta. Tilanne on eri sitten sijoitusasuntojen kohdalla. Nyt ei ole ehkä ihan oikea aika niiden ostamiselle, toki poikkeuksiakin on.

Ylihinnan määrittäminen on tietenkin hirveän vaikeaa, koska markkinathan ovat tunnetusti aina oikeassa. Asuntopuolella kysyntä määrää aika pitkälle hinnan, koska tarjonta on varsin jäykkää ja laahaa perässä. Jollekin 200 000 € kerrostaloasunnosta on sopiva hinta, kun se toiselle on tärkeä ylihinta.

Uudiskohteista sen verran, että jopa Huoneistokeskuksen Kyhäläkin on jo jokin aika sitten todennut, että uudiskohteiden hinnat ovat karanneet aivan liian korkealle suhteessa vanhoihin.

 

[Rodion]

Asuntojen hintojen heilahtelujahan voi pitää sinällään aika epäolennaisina, mikäli asuntoa ei tarvitse realisoida. Ongelmathan syntyvät siinä vaiheessa, kun kovassa laskusuhdanteessa yrittää myydä asuntoa, josta iso osa on lainoitettu. Näin pahimmassa tapauksessa myynnin jälkeenkin jää vielä pankille maksettavaa. Asuntoa vaihdettaessa alueella on väliä, koska hyvät alueet laskevat suhteessa tietenkin vähemmän kuin huonot.

Lisäisi vielä seuraavia tekijöitä hyvää kirjoitukseesi: Jos asunto on lainoitettu 100%:sti tai lähelle sitä, niin asunnon arvon putoaminen siis pienentää sen vakuusarvoa, jolloin pankki voi alkaa kysellä lisävakuuksia lainalle vaikka lainanmaksussa ei ongelmia olisikaan.

Lisäksi hintojen kollektiivinen putoaminen tarkottaisi pienempää välirahaa isompaan vaihdettaessa.

Nythän monet tekevät sen alkeellisen matikkavirheen, että sanovat hintojennousun olevan yksi lysti, koska väliraha asuntoa vaihdettaessa pysyy kuitenkin samana. Jotkut jopa väittävät, että väliraha pienenee, koska oma kämppä muuttuu arvokkaammaksi. Siinä on prosenttilaskujen perusteet menneet hukkaan kyllä :)

Karrikoitu esimerkki edelliseen: Jos asunnon X arvo on 100 000 euroja ja halutaan vaihtaa asuntoon Y, jonka hinta on 200 000 euroa, niin: paljonko väliraha on kolmen vuoden kuluttua, jos asuntojen hinnat nousevat 10% vuodessa kolmen vuoden ajan? Entä jos laskevat 10% vuodessa kolmen vuoden ajan?

(vastaukset: hintojen noustessa 10% vuodessa lisärahoituksen tarve on 133100 euroa ja hintojen laskiessa 10% vuodessa lisärahoituksen tarve on 72900 euroa)

 

[Timbit]

Asunnonvaihto pihalliseen malliin on meidän perheessä ollut puheen alla, ja siksi olen pitänyt itseni jotenkuten perillä sekä nykyisen että mahdollisten tulevien asuntojen hintakehityksestä. Laskeskelin tuossa, että jos vähennän nykyisen asunnon lainan korkokulut sekä kiinteistönvälittäjän palkkion, niin saan nyt myymällä voittoa 11-14k€. Ei kauhean paha. Asunto ei kuitenkaan ole minulle sijoituskohde vaan paikka, johon teemme perheeni kanssa kodin. En ole syntynyt kultalusikka suussa, joten maksan joko vuokraa tai lainaa. Ainakin toistaiseksi mielummin lainaa.

 

[mikse]

Helsinki, Espoo ja Vantaa = 3141 vapaana olevaa uudiskohdetta. Siitä vaan ostamaan, koska on niin kova ylikysyntä!

Espoossa olikin uudiskohteina rivitaloja "vain" 207 myynnissä, kokonaisuudessaan Espoossa on rivitaloja myynnissä tällä hetkellä 374.

Tuo viisisataa oli siis hivenen ylimitoitettu, mutta muistin mukaan heitetty.

Kuinka paljon näistä on kolmiossa Keilaniemi - Niittykumpu/Olari - Mankkaa?

Ei kai kukaan pidä koko Espoota "hyvällä paikalla" olevana, jos asuntoa ostaa.

 

[Rodion]

Kuinka paljon näistä on kolmiossa Keilaniemi - Niittykumpu/Olari - Mankkaa?

Ei kai kukaan pidä koko Espoota "hyvällä paikalla" olevana, jos asuntoa ostaa.

No tästä:
"Jos asunto on hyvällä paikalla niin se menee kaupaksi. Ihmiset haluavat muuttaa kasvukeskuksiin, juuri pois näistä "Riihimäen ja Korson" välisistä alueista."

voisi olettaa, että joku pitää koko Espoota ja pk-seutua hyvänä paikkana.

Kyllähän melkein kaikki tietää, että Espoo on todellinen ongelmakaupunki, siellähän maksetaan eniten toimeentulotukea per kotitalous kuin missään muualla Suomessa (lähde stakesin tilastot).

 

[Tommy]

Täytyi ihan katsoa Oikotieltä että missä päin nuo vapaat uudiskohteet ovat Espoossa.

- Kauklahti
- Bemböle
- Vanttila
- Fallåker

Näistäkin suurin osa, varmasti 80 %, oli Kauklahtea ja todennäköisesti asuntomessualuetta. Tänne Länsiväylän läheisyyteen valmistuu kyllä rivitaloja ja muita asuntoja mutta ei näy myynnissä niin paljoa. Pohjois- ja Itä-Espoo ovat sitä paitsi yhtä isoa "Vantaata".

Edelleenkin pysyn siinä väitteessä että jos asunto on hyvällä sijainnilla, saat maksaa siitä kovan hinnan ja myydessäsi saat myös kovan hinnan.

 

[mikse]

Täytyi ihan katsoa Oikotieltä että missä päin nuo vapaat uudiskohteet ovat Espoossa.

- Kauklahti
- Bemböle
- Vanttila
- Fallåker

Näistäkin suurin osa, varmasti 80 %, oli Kauklahtea ja todennäköisesti asuntomessualuetta. Tänne Länsiväylän läheisyyteen valmistuu kyllä rivitaloja ja muita asuntoja mutta ei näy myynnissä niin paljoa. Pohjois- ja Itä-Espoo ovat sitä paitsi yhtä isoa "Vantaata".

Edelleenkin pysyn siinä väitteessä että jos asunto on hyvällä sijainnilla, saat maksaa siitä kovan hinnan ja myydessäsi saat myös kovan hinnan.

Viimeinen lause pitää aika hyvin Espoon tapauksessa paikkaansa. Ns "paremmille alueillehan" (Tapiola, Friisilä, Mankkaa, Haukilahti, vanha Niittykumpu ym, puhumattakaan Westendistä) ei edes rakenneta kovin paljoa, joten ei siellä asuntojen hinnat laske. Joku Bemski tai Kökkeli on täysin eri asia.

 

[Pantse67]

Viimeinen lause pitää aika hyvin Espoon tapauksessa paikkaansa. Ns "paremmille alueillehan" (Tapiola, Friisilä, Mankkaa, Haukilahti, vanha Niittykumpu ym, puhumattakaan Westendistä) ei edes rakenneta kovin paljoa, joten ei siellä asuntojen hinnat laske. Joku Bemski tai Kökkeli on täysin eri asia.

Pointtihan onkin siinä, että kaiken maailman Juupajoen kerrostalomurjuistakin on tähän asti maksettu huippuhintoja. Tämä vaihe alkaa olla ohi. Hyvän hinnan saamiseksi asunnon tulee olla remontoitu ja sijainniltaan hyvä tai muuten arvostetulla alueella. Muissa hinnat alkavat pikku hiljaa laskea korkojen nousun myötä.

 

[E]

Viimeinen lause pitää aika hyvin Espoon tapauksessa paikkaansa. Ns "paremmille alueillehan" (Tapiola, Friisilä, Mankkaa, Haukilahti, vanha Niittykumpu ym, puhumattakaan Westendistä) ei edes rakenneta kovin paljoa, joten ei siellä asuntojen hinnat laske. Joku Bemski tai Kökkeli on täysin eri asia.

Tuo juuri on enemmän kuin totta tulevaisuudessa. Jo nyt rakennetut alueet ovat ns varmoja jo senkin vuoksi, että kaupunki ei lykkää naapuriin vuokratalojaan ensi vuonna, mikä on pientalopainotteisten ja kalliiden uudiskohdealueiden (Sepänkylä ja Ymmersta esimerkkejä) myynninhidastaja aivan kiistatta. Lisäksi meren läheisyys maksaa.

Käytännössä kaikki uudiskohteet on "ihan persiissä", ja jos ajallisesti vastaavan matkan päästä esimerkiksi Nurmijärveltä saa puoleen hintaan samanlaisen, ei paljoa tarvitse harkita vaihtoehtojen välillä. Kuitenkin se lisäarvo, mitä rauhallinen alue Keskustan kupeessa tuo lisää, näkyy esimerkiksi Lauttasaaren tai Kulosaaren hinnoissa. Viikissä tai Vuosaaressa kaupungin vuokratalojen keskellä siitä voi vain rakennuttaja unelmoida.

 

[Rodion]

En tiedä kuuluuko varsinaisesti tähän ketjuun, mutta parempaakaan en keksinyt. Kirjoitus on rokka76:n kauppalehden palstalta, asiantunteva (kansantalous) jamppa, jonka kirjoitukseen minulla ei ole juuri lisättävää:

""Tässä vuoden vanha artikkeli Economist lehdeltä:

In come the waves

Muutama ote:

NEVER before have real house prices risen so fast, for so long, in so many countries. Property markets have been frothing from America, Britain and Australia to France, Spain and China. Rising property prices helped to prop up the world economy after the stockmarket bubble burst in 2000. What if the housing boom now turns to bust?

According to estimates by The Economist, the total value of residential property in developed economies rose by more than $30 trillion over the past five years, to over $70 trillion, an increase equivalent to 100% of those countries' combined GDPs. Not only does this dwarf any previous house-price boom, it is larger than the global stockmarket bubble in the late 1990s (an increase over five years of 80% of GDP) or America's stockmarket bubble in the late 1920s (55% of GDP). In other words, it looks like the biggest bubble in history.

The global boom in house prices has been driven by two common factors: historically low interest rates have encouraged home buyers to borrow more money; and households have lost faith in equities after stockmarkets plunged, making property look attractive. Will prices now fall, or simply flatten off? And in either case, what will be the consequences for economies around the globe? The likely answers to all these questions are not comforting.

...

The most compelling evidence that home prices are over-valued in many countries is the diverging relationship between house prices and rents. The ratio of prices to rents is a sort of price/earnings ratio for the housing market. Just as the price of a share should equal the discounted present value of future dividends, so the price of a house should reflect the future benefits of ownership, either as rental income for an investor or the rent saved by an owner-occupier.

Betting the house

America's housing market heated up later than those in other countries, such as Britain and Australia, but it is now looking more and more similar. Even the Federal Reserve is at last starting to fret about what is happening. Prices are being driven by speculative demand. A study by the National Association of Realtors (NAR) found that 23% of all American houses bought in 2004 were for investment, not owner-occupation. Another 13% were bought as second homes. Investors are prepared to buy houses they will rent out at a loss, just because they think prices will keep rising-the very definition of a financial bubble. "Flippers" buy and sell new properties even before they are built in the hope of a large gain. In Miami, as many as half of the original buyers resell new apartments in this way. Many properties change hands two or three times before somebody finally moves in.

New, riskier forms of mortgage finance also allow buyers to borrow more. According to the NAR, 42% of all first-time buyers and 25% of all buyers made no down-payment on their home purchase last year. Indeed, homebuyers can get 105% loans to cover buying costs. And, increasingly, little or no documentation of a borrower's assets, employment and income is required for a loan.
One of the best international studies of how house-price busts can hurt economies has been done by the International Monetary Fund. Analysing house prices in 14 countries during 1970-2001, it identified 20 examples of "busts", when real prices fell by almost 30% on average (the fall in nominal prices was smaller). All but one of those housing busts led to a recession, with GDP after three years falling to an average of 8% below its previous growth trend. America was the only country to avoid a boom and bust during that period. This time it looks likely to join the club.


En viitsi lainata koko artikkelia tähän, joten kiinnostuneet lukekaa se kokonaan. Artikkeleita on useampiakin.

Bottomline on se, että kyseessä on koko historian suurin kupla sen mittavuudessaan rahamäärällä, velat huomioiden mitattuna, joka on toiminut myös rahoituksen lähteenä (asuntoja vastaan on otettu kulutusluottoja).

Tämän kuplan puhkeamisella on todennäköisesti katastrofaaliset seuraukset, joita voi olla vielä tässä vaiheessa vaikea kuvitellakaan. Kupla on syntynyt suunnilleen yhtäaikaa kaikkialle, joten se myös häipyy todennäköisesti yhtäaikaa kaikkialta, ajaen USA:n, Euroopan, Australian, Kiinan, Japanin, Kanadan, koko maailman lamaan. Syvään ja pitkään sellaiseen. Se tulee olemaan seuraava K-talvi. Kondratieff talvessa olennaisinta on maailmanlaajuisesti suuret mittasuhteet saanut velkataakka, joka ei purkaannu kauniisti. Ei ole tehnyt niin ennenkään. Mitä tulee USA:han, siellä asuntojen hinnat eivät ole pudonneet sitten 1930-luvun, eli edellisen K-talven. Mutta myös velkataakka suhteessa tuloihin on korkeimmillaan sitten tuon ajan. Kun hinnat alkavat pudota, valtavia määriä rahaa imeytyy pois kulutuksesta vieden mukanaan suuria määriä työpaikkoja ja kierre on valmis. Nykyiset hinnat eivät olisi mahdollisia ilman valtavaa velkakuormaa (määrä selviää artikkelista), monissa paikoissa hinnan nousua tukee vain hinnan nousu, ei esimerkiksi saatavissa oleva vuokratuotto. Tyypillinen finanssikupla, oikein klassinen. Kuten dot.com bust. Rikkaus on toisinaan pelkkä illuusio. Vain harva voi sen realisoida pudottamatta hintoja, kun velkakuorma on tapissaan (nyt?)."

Aika hyvin se lainalaisuus toimii, että seuraava kupla on edeltäjäänsä suurempi.

 

[Gags]

Bottomline on se, että kyseessä on koko historian suurin kupla sen mittavuudessaan rahamäärällä, velat huomioiden mitattuna, joka on toiminut myös rahoituksen lähteenä (asuntoja vastaan on otettu kulutusluottoja).

Näinhän asian laita ei ole toki Suomessa, asuntolainojen korot ei ole lähelläkään kulutusluottojen korkoja, päinvastoin. Sitäpaitsi taitaapi olla vielä useat sidottuna pitkiin korkoihin, jotka osaltaan vielä balansoivat mahdollisia korkopiikkejä.

Mitä tulee kohtaan:

The most compelling evidence that home prices are over-valued in many countries is the diverging relationship between house prices and rents. The ratio of prices to rents is a sort of price/earnings ratio for the housing market. Just as the price of a share should equal the discounted present value of future dividends, so the price of a house should reflect the future benefits of ownership, either as rental income for an investor or the rent saved by an owner-occupier.

niin tässä valossa ja nykyisellä vuokratasolla asuntojen hintojen voisi odottaa nousevan räjähdyksenomaisesti esim. pääkaupunkiseudulla. Nykyisillä vuokrillahan asunto tulee kevyesti maksettua 25 vuodessa. Olisi mukavaa jos joku laskisi esim. Nokian diskontatun pörssiarvon nykyisellä osinkotasolla niin, että yhtiön ostaminen maksaisi itsensä takaisin osinkoina 25 vuodessa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Kerrottiinko kyseisissä medioissa miksi asuntovelallisilla on juuri nyt ongelmia maksaa lainaansa? Johtuuko se pelkästään siitä että on otettu liian iso laina vai onko takana mahdollisesti työttömyyttä? Ainakin viimeisen parin vuoden aikana on käyty yhdet jos toisetkin yt-neuvottelut.

Omaan jakeluun ei mene se että ostetaan kallis asunto pelkällä lainarahalla ja heti alkuunsa ei riitä maksukyky lainan lyhennykseen (ellei ole saanut kenkää töistä). Siinä tapauksessa on pahasti pihalla sekä lainan antaja että lainan ottaja. Eikö kotona tehdä minkäänlaista matematiikkaa mahdollisista asuntokulujen muutoksista tulevaisuutta miettiessä?! Ja jos pankki katsoo että lainan ottaja pystyy maksamaan nyt hädin tuskin kk-eränsä, mutta entä jatkossa?! Jos näin on, käsittämätöntä!

Olen itse ostanut asunnon reilu vuosi sitten. Maksoin kaksiosta noin 100t€ johon tarvitsin lainaa noin 90t€. Takaajia ei ole. Tai valtion takaus on tietenkin. Koska köyhä olen, ei tullut kuuloonkaan mitään saunallista asuntoa koska niiden hinnat olivat huomattavasti korkeammat. Lainan maksu ei ole tuottanut mitään ongelmia, päinvastoin. Olen pystynyt jopa kiristämään tahtia. Tämän takia on hiukan vaikea uskoa että isolla määrällä asuntovelallisia olisi ongelmia lainansa lyhentämisessä, koska monissa käymissäni kahvipöytäkeskusteluissa kenelläkään asuntovellallisella ei ole ollut ongelmia maksaa asuntoaan. (Voihan toki olla ettei sitä kehtaa tunnustaa ja siksi ammutaan perhe haulikolla) Voisiko olla kyseessä että kärpäsestä on tehty härkänen tässäkin aiheessa..? Tällä tavalla ihmisiä pelottelemalla saadaan
asuntojen hinnat kuriin..

Mahdollinen korkojen nousukaan ei pelota, sillä asuntoa maksaa tuolloin vain pidempään. En pidä sitä hirveän suurena asiana jos laina-aika venyy 16v -> 18v, vaikkakin tuolla ajalla saa paljon rahaa tuhlattua korkoihin. Olen vain hyväksynyt sen että korkoja maksetaan niin kauan kuin tarve vaatii.

 

[Pantse67]

Asunto josta olimme tehneet tarjouksen, oli poistettu tänään Etuovi.comin palvelusta. Tarjouksemme ei aikanaan mennyt läpi, joten soitin välittäjälle ja kysyin, onko asunto siis myyty. Ei ollut, vaan asunnonvälityssopimus oli päättynyt. Asunto ei siis ollut mennyt lainkaan kaupaksi sen kolmen kuukauden aikana, jota sitä oli myyty. Kyseessä oli isohko rivitaloasunto pääradan varrelta, ei kuitenkaan mikään ökyhintainen. Olimme mielestämme tehneet lopulta hyvän tarjouksen, eli tinkineet ainoastaan noin 8 prosenttia pyyntihinnasta. Lopulta olimme 1000 euron päässä kaupoista, mutta sopimus jäi syntymättä. Olisikohan myyjän kannattanut myydä? Korot ovat nousussa ja kauppa on eri välittäjiltä saamieni tietojen mukaan nihkeää.

 

[Gags]

Olimme mielestämme tehneet lopulta hyvän tarjouksen, eli tinkineet ainoastaan noin 8 prosenttia pyyntihinnasta. Lopulta olimme 1000 euron päässä kaupoista, mutta sopimus jäi syntymättä. Olisikohan myyjän kannattanut myydä?

Vaikuttaa todella ihmeelliseltä ettei tullut vastaan tai esim. välittäjä osaksi provikastaan. Voisi melkein luulla että myyjällä on kylmännyt oman uuden asuntonsa kanssa tjsp. Itse kun myin jotain 3 vuotta sitten vanhan kaksioni Meikusta, tiputin viidessä minuutissa 5 donaa pyynnistä heti ekan tarjouksen saatuani. Tosin mä olinkin jo viikkoa aiemmin sopinut uudesta kämpästä.

 

[krobbe]

Asunto josta olimme tehneet tarjouksen, oli poistettu tänään Etuovi.comin palvelusta. Tarjouksemme ei aikanaan mennyt läpi, joten soitin välittäjälle ja kysyin, onko asunto siis myyty. Ei ollut, vaan asunnonvälityssopimus oli päättynyt. Asunto ei siis ollut mennyt lainkaan kaupaksi sen kolmen kuukauden aikana, jota sitä oli myyty. Kyseessä oli isohko rivitaloasunto pääradan varrelta, ei kuitenkaan mikään ökyhintainen. Olimme mielestämme tehneet lopulta hyvän tarjouksen, eli tinkineet ainoastaan noin 8 prosenttia pyyntihinnasta. Lopulta olimme 1000 euron päässä kaupoista, mutta sopimus jäi syntymättä. Olisikohan myyjän kannattanut myydä? Korot ovat nousussa ja kauppa on eri välittäjiltä saamieni tietojen mukaan nihkeää.

Koska selkeästi harmittaa niin olisiko kannattanut nousta vielä se tonni siitä alunperin ilmeisen alamittaisesta tarjouksesta? Isohko asunto pääradan varrelta, hintaluokka ~150.000 € vai? Siitä pois 8 % tekee 12.000 €, melkoinen pudotus myyjän vastaantuloksi olettaen, että kohde oli oikein hinnoiteltu.

Tietysti eri asia mikäli hintaa oli hinailtu vastatarjouksin lähemmäksi optimaalia, no tonni vituttaa varmaan noin isoissa asioissa, ymmärrän.

 

[juudas]

Koska selkeästi harmittaa niin olisiko kannattanut nousta vielä se tonni siitä alunperin ilmeisen alamittaisesta tarjouksesta? Isohko asunto pääradan varrelta, hintaluokka ~150.000 € vai? Siitä pois 8 % tekee 12.000 €, melkoinen pudotus myyjän vastaantuloksi olettaen, että kohde oli oikein hinnoiteltu.

Tietysti eri asia mikäli hintaa oli hinailtu vastatarjouksin lähemmäksi optimaalia, no tonni vituttaa varmaan noin isoissa asioissa, ymmärrän.

"Kyseessä oli isohko rivitaloasunto pääradan varrelta" = 150k?

Ehkä ostajan unelmissa. ;)

 

[krobbe]

"Kyseessä oli isohko rivitaloasunto pääradan varrelta" = 150k?

Ehkä ostajan unelmissa. ;)

Luulisin jotain tietäväni hinnoista, päärata kun ei lopu Vantaalle. Toki 150.000 on varmaan alakanttiin, mutta tällä alakanttisella esimerkillä jo päästään asian ytimeen. Jos ko. ollut asunto oli hinnoiteltu oikein niin 8 % ei ole realisten tinkiyritys.

 

[Pantse67]

Luulisin jotain tietäväni hinnoista, päärata kun ei lopu Vantaalle. Toki 150.000 on varmaan alakanttiin, mutta tällä alakanttisella esimerkillä jo päästään asian ytimeen. Jos ko. ollut asunto oli hinnoiteltu oikein niin 8 % ei ole realisten tinkiyritys.

No eihän se tietenkään ollut hinnoiteltu oikein, kun se ei mennyt kaupaksi. Ainoa "oikea" hinta on se, jonka joku suostuu maksamaan. Sitä kutsutaan markkinataloudeksi. Sitä toista systeemiä kokeiltiin tuossa metsäpalojen luvatussa maassa ja se havaittiin toimimattomaksi.

 

[kakkonen]

Ei ollut, vaan asunnonvälityssopimus oli päättynyt. Asunto ei siis ollut mennyt lainkaan kaupaksi sen kolmen kuukauden aikana, jota sitä oli myyty. Kyseessä oli isohko rivitaloasunto pääradan varrelta, ei kuitenkaan mikään ökyhintainen. Olimme mielestämme tehneet lopulta hyvän tarjouksen, eli tinkineet ainoastaan noin 8 prosenttia pyyntihinnasta. Lopulta olimme 1000 euron päässä kaupoista, mutta sopimus jäi syntymättä. Olisikohan myyjän kannattanut myydä? Korot ovat nousussa ja kauppa on eri välittäjiltä saamieni tietojen mukaan nihkeää.

No ilman muuta olisi kannattanut myydä.

En tajua näistä asuntohommista juurikaan mitään, mutta onko sun nyt mahdollista/kannattavaa/järkevää ottaa suoraan kontaktia siihen asunnon omistajaan ja tarjota nyt vaikka vielä tuosta pari tonnia matalampi tarjous suoraan ilman välittäjää?

 

[Pantse67]

No ilman muuta olisi kannattanut myydä.

En tajua näistä asuntohommista juurikaan mitään, mutta onko sun nyt mahdollista/kannattavaa/järkevää ottaa suoraan kontaktia siihen asunnon omistajaan ja tarjota nyt vaikka vielä tuosta pari tonnia matalampi tarjous suoraan ilman välittäjää?

Ongelmahan näissä on myyjän kannalta se, että myyjä on velvollinen maksamaan välityspalkkion asunnonvälityssopimuksen päättymisen jälkeenkin tietyltä ajalta, jos ostaja on alunperin saanut kontaktin asuntoon välittäjän kautta. Määräaika on useita kuukausia. Tosin eihän se ole minun ongelmani. Asuntokauppa on tietyissä kaupungeissa tosiaan hiljentynyt.

 

[bitnir]

Hesarikin tuossa viime viikolla kertoi omistusasumisen olleen Helsingissä edullisempaa kuin vuokralla asuminen. Olen joko tolkuttoman tyhmä tai tuo ei päde tällä hetkellä. Hintoja, lainoja ja vastikkeita puljattuani en millään ymmärrä miten Helsingissä asuu nyt ostettavassa kolmiossa (60+m2) alle kahdeksan ja puolen sadan euron kuukausihinnalla. Ei vaikka huijaisin jättämällä "oman maksamisen" pois lyhennyksestä. Vai pitäisikö minun laskea mukaan joku oletettu tuottoprosentti sijoitukselleni?

 

[Daespoo]

Riippuu aika paljon mistä olet sitä kolmiota ostamassa, hintahaitari liikkuu välillä 150-300K€.

 

[bitnir]

Riippuu aika paljon mistä olet sitä kolmiota ostamassa, hintahaitari liikkuu välillä 150-300K€.

Oma kipuraja menee siinä noin 180k€:n kohdalla. Autoa ei ole, joten Espoota on turha ehdottaa. Se mitä minä en ymmärrä on se, miten tuo 150-180k (700€-900€/kk + vastikkeet) voi kannattaa, kun järkeä käyttämällä saa kolmion Kalliosta alle 900€/vuokralle.