Ei käy kaupaksi asunnot.. Täällä varmasti iso osa on omistusasunnossa asuvia, mutta sillä juuri haluan keskustestelua herättää. Onko kukaan huolissaan? Itse olin asuntomarkkinoilla, mutta Tampereen huonon tarjonnan takia siirryin sijoittamaan ja ottamaan pientä hengähdystaukoa.
Itseä mietityttää tämä meidän heikko ostovoima ja siihen nähen kalliit asunnot. Onko kupla puhkeamassa, vai onko vain pieni hikka ja vuoden päästä lähetään taas asunnon arvoissa nousuun?
Muistakaa veljet ja sisaret, että joka vuosi Suomessa kaatuu porukkaa enemmän kuin syntyy. Alueelliset erot tulevat olemaan suuria sanoisin näin näppituntumalta.
Ostovoiman pitäisi palautua kunhan korot laskevat. Inflaatio ja sitä myöten heikko ostovoima on tällä hetkellä oikeastaan enää korkeiden korkojen takia. Ja toisaalta suuret palkankorotukset joita tulee vielä tälle vuodelle moneen TESiin takaa sen, että nykyisiä laskelmia käyttäen ihmisten lainansietokyky ja maksuvoima kyllä kasvanee reilusti lähitulevaisuudessa kunhan korot laskevat.
Suomeen rakennetaan tällä hetkellä todella vähän, mutta uusien asuntojen tarve kasvaa kokoajan. Eli syntyy jonkinlaista kroonista alitarjontaa joka nostanee taas hintoja entisestään. Rakennusliikkeet ovat jo pitkään toimineet melko vaatimattomilla katteilla joten sielläkään ei ole juuri joustonvaraa. Rakentaminen itsessään on aika saman hintaista riippumatta siitä minne rakennetaan, ja ne paremmat katteet onkin tehty käytännössä onnistuneilla maahankinnoilla tulevaisuuden näkemyksellä sinne minne ihmiset haluavat muuttaa ja sitä myöten hinnat nousevat.
Historiaan peilaten sanoisin, että nykyinen kuoppa on ennemmin väliaikainen hikka ja hinnat palannevat railakkaaseen nousuun korkotason palautuessa tai ihmisten tottuessa korkotasoon. Ei kotien tarve ole mihinkään hävinnyt.
Tähän kuitenkin liittyy iso mutta. Suomalaiset kaupungit ovat melko nopean kehityskulun vaiheessa. Esimerkiksi Helsinkiin valmistunut aika vasta Länsimetro, Tampereelle raitiovaunu jne. Samalla tietysti raideliikenteen varrelle on rakennettu valtavasti. Tämä muuttaa asuntojen kysyntää huomattavan nopeasti ja tätä toki lisää myös mainittu ostovoiman muutos ja muut asiat. Eli olisin kyllä kokoajan varovaisempi ja varovaisempi mistä asunnon hankin, varsinkin jos siinä ei ole tarkoitus itse asua vuosikymmentä - tai vaikka olisikin.
Tähän hauska esimerkki kun olin syksystä vuokraamassa omaa sijoitusasuntoani Helsingin Töölöstä. Useampi parikymppinen kieltäytyi tarjouksestani koska Töölö on niin kaukana keskustasta ja he katsoivat esimerkiksi Kalasatamaa. Omaan perspektiiviin tämä oli ihan käsittämätön kannetti ja sellainen jota en itse ollut tullut ollenkaan ajatelleeksi. Lopulta jouduin markkinoimaan Töölöä esimerkiksi koirallisille asukkaille sillä, että Töölö on lähellä luontoa, metsää, merta ja puistoja.
Suomessa kaupunkikehitys on pitkään ollut hyvin hidasta. On meillä kuitenkin historiasta hauskoja esimerkkejä kun esimerkiksi Vanha Ylioppilastalo luovutettiin opiskelijoille koska se oli niin kaukana ja saivat siellä metsässä sitten rauhassa riekkua muita häiritsemättä. Toisaalta sitten maailmalla jossa kaupunkikehitys ollut nopeampaa. Esimerkiksi omakotitalon rakentamisen sijaintipäätöksellä on voinut tehdä satumaisia voittoja kun on osunut trendaavalle alueelle. Toki sama jossain määrin toteutunut kaupunkilähiöissä ympäri maailman.
Loppuviimein, asuntosijoittajaksi en ehkä nykymarkkinassa lähtisi vaikka nyt olisikin hyvä aika ostaa ja sen pitäisi teoriassa mahdollistaa yliajan ylivoittoja. Ja muutenkin olisin sijainnin suhteen hyvin tarkkana. Silti uskon, että asuntosijoittaminen ja omistusasuminen on edelleen kannattajaa ja jopa todella kannattavaa. Hintoja nostavat tekijät ovat suurempia kuin niitä laskevat, mutta sijainti sijainti sijainti tulee myös meidän markkinoille tärkeämmäksi mitä se on viime vuosikymmeninä ollut.
Viimeksi muokattu: