Vuokra- tai omistusasunto

[U2]

Tässä on nyt 99% todennäköisyydellä ero tulossa - ekan vaiheen paperit pitäis olla jo sisässä (jos vaimo on hoitanut oman osuutensa, minä olen).

Nyt pitäis sitten miettiä, että mitä jatkossa. Tampereelle en todennäköisesti tule jäämään, kun ei täällä mikään pitele. Tapparan pelit näkee TV:sitäkin.

Eli suunnitelma olisi muuttaa syntymäkuntaani (n. 30min Tampereelta). Sieltä saa kämpän huomattavasti halvemmalla kuin Tampereelta. Ja kerrostaloyksiön saa sieltä helposti sillä mitä tästä talon puolikkaasta saan.

Ongelmana on vain se, että olen tällä hetkellä työtön. Kannattaako talon puolikkaalla mieluummin ostaa yksiö vai mennä vuokralle ja mahdollisesti saada asumistukea?

 

[Jeffrey]

Ongelmana on vain se, että olen tällä hetkellä työtön. Kannattaako talon puolikkaalla mieluummin ostaa yksiö vai mennä vuokralle ja mahdollisesti saada asumistukea?

Itselleen kun kotia etsii niin arvottaisin itse muut kuin taloudelliset kriteerit ensiksi. Haluaako sitä omistaa, haluaako omistaa juuri nyt ja jos haluaa omistaa kannattaako sitä omistaa sieltä mistä haluaisi omistaa?

Äkkiseltään sanoisin, että jos syrjäkuntiin mennään niin omistus ei ehkä kannata. Eron jälkeen sinulla on jollain tapaa maailma auki, etkä voi täysin tietää mihin elämä sinua seuraavaksi vie - joten kannattaako ottaa sitä riskiä, että omistusasunto sitoo sinut johonkin josta et välttämättä pääse niin helpolla irti.

Asumistukea toki saa omistusasuntoon siinä missä myös vuokra-asuntoon. Omistusasunnossa saisit vastikkeet ja mahdollisesti muut vesi- ja lämmityskulut tuen piiriin joten jos velattomaksi ostat asunnon niin asumisen kustannukset sinulla menisi varmaan aika lähelle nollaa. Tosin näin se tilanne voi olla myös vuokra-asunnon kohdalla.

Jos olisin sinä, niin en ehkä haluaisi tilanteessasi ostaa asuntoa, vaan jättäisin tulevaisuuden mahdollisuuteni paremmin auki. Jos uskallus riittää niin laittaisin rahat arvo-osakkeisiin jotka ovat nyt historiallisen alas hinnoiteltua ja voisi tuoda melko huiman osinkotuoton ja arvonnousun lähiaikoina. Vaihtoehtoisesti myös korkosijoituksista saa ihan hyvää tuottoa tällä hetkellä ja ovat käytännössä riskittömiä. Sijoitusten tulovirta kannattanee kuitenkin siirtää mahdollisimman pitkälle tulevaan ettei se sotkisi tukia.

Lopulta jos nyt ymmärsin oikein ja muutto on omakotitalosta kerrostaloyksiöön on tuo sellainen muutos etten ehkä sitä haluaisi omistukseen sitoa. Muuttaisin vuokralle, laittaisin rahat johonkin jollain tapaa tuottavaan toimeen, nauttisin elämästä, pyrkisin pääsemään sinuiksi uuden tilanteen ja uusien kuvioiden kanssa. Ja sen jälkeen sitten rauhassa tunnustelemaan mitä seuraavaksi. Tässä kuviossa lopulta aika pieni tekijä se, saako joitain kymppejä enemmän tukia mistäkin asumismuodosta.

 

[DTremens]

Kaupungin asunnoissa on tehty yksi aivan kardinaalivirhe vuokrasopimusten osalta ja se on vuokrasopimusten muoto. Olen nähnyt lukemattoman määrän kaupungin vuokrasopimuksia ja niissä kaikissa on sovittu, että vesimaksu sisältyy vuokraan. Ja kun vuokrasopimus on tässä muodossa, sitä ei voida ikinä vuokrasuhteen aikana muuttaa, vaan vesi sisältyy vuokraan maailman tappiin asti.

Miksi ihmeessä niitä ei voisi muuttaa? Oulussa kaupungin vuokrayhtiö Sivakka teki juuri näin. Kaikki vanhat sopimukset irtisanottiin ja asukkaille tarjottiin samaa asuntoa uudella sopimuksella, jossa oli kirjauksena vesimittauksen lisäksi mm. tupakointikielto asunnossa ja parvekkeella sekä yhdenmukaiset muotoilut vuokrankorotusperiaatteista sekä ulosmuuttopäivästä. Vesimaksun suhteen kun tehtiin uudet muotoilut niin nyt talot siirtyvät huoneistokohtaiseen mittaukseen parin vuoden sisällä. Vuokra alenee tietyn neliökohtaisen jyvityksen verran ja veden laskutus jatkossa todellisen kulutuksen mukaan.

Iso urakkahan tuollainen on, mutta ei se mitenkään mahdotonta tai lain vastaista ole. Tietysti jos paikkakuntana on sellainen persläpi, että tarvitsee pelätä asuntojen merkittävästi tyhjentyvän asukkaista uusien ehtojen myötä niin...

Oulussa asiasta ilmoitettiin kai asukkaille vuoden verran etukäteen, vaikkakin 6kk olisi riittävä aika lain mukaan vuokrantantajan suorittamalle irtisanomiselle.

 

[BOL]

Miksi ihmeessä niitä ei voisi muuttaa? Oulussa kaupungin vuokrayhtiö Sivakka teki juuri näin. Kaikki vanhat sopimukset irtisanottiin ja asukkaille tarjottiin samaa asuntoa uudella sopimuksella, jossa oli kirjauksena vesimittauksen lisäksi mm. tupakointikielto asunnossa ja parvekkeella sekä yhdenmukaiset muotoilut vuokrankorotusperiaatteista sekä ulosmuuttopäivästä. Vesimaksun suhteen kun tehtiin uudet muotoilut niin nyt talot siirtyvät huoneistokohtaiseen mittaukseen parin vuoden sisällä. Vuokra alenee tietyn neliökohtaisen jyvityksen verran ja veden laskutus jatkossa todellisen kulutuksen mukaan.

Iso urakkahan tuollainen on, mutta ei se mitenkään mahdotonta tai lain vastaista ole. Tietysti jos paikkakuntana on sellainen persläpi, että tarvitsee pelätä asuntojen merkittävästi tyhjentyvän asukkaista uusien ehtojen myötä niin...

Oulussa asiasta ilmoitettiin kai asukkaille vuoden verran etukäteen, vaikkakin 6kk olisi riittävä aika lain mukaan vuokrantantajan suorittamalle irtisanomiselle.

Mielenkiintoista. Toki Oulussa on ymmärtääkseni muutama tuhat kaupungin asuntoa, joten mittakaavaero vrt. Helsinkiin on aika iso, kun Hekallakin on se joku about 50000 vuokra-asuntoa. Itse en ole ihan varma, menisikö tämä läpi oikeusasteissa ja olen ihan varma, että asia tultaisiin käräjillä katsomaan.

Ymmärrän sen, jos Helsingin kaupunki ei halua kaikkia vuokrasopimuksiaan irtisanoa, mutta tähän asiaan olisi pitänyt herätä jo vähintään 10 v. sitten ja muuttaa uusien vuokrasopimusten muotoja jo tuolloin. Sekin olisi jo jotain, jos jatkossa kaikki vuokrasopimukset tehtäisiin noilla ehdoilla kuin Sivakassa on tehty.

 

[Torsti]

Tietysti se menisi läpi, kyllähän vuokranantaja voi muuttaa sopimusta yksipuoleisesti, joka johtaa siihen, että vuokralaisella on oikeus joko hyväksyä muutos tai pakata kamansa irtisanomisajan puitteissa.

 

[DTremens]

Mielenkiintoista. Toki Oulussa on ymmärtääkseni muutama tuhat kaupungin asuntoa, joten mittakaavaero vrt. Helsinkiin on aika iso, kun Hekallakin on se joku about 50000 vuokra-asuntoa. Itse en ole ihan varma, menisikö tämä läpi oikeusasteissa ja olen ihan varma, että asia tultaisiin käräjillä katsomaan.

Ymmärrän sen, jos Helsingin kaupunki ei halua kaikkia vuokrasopimuksiaan irtisanoa, mutta tähän asiaan olisi pitänyt herätä jo vähintään 10 v. sitten ja muuttaa uusien vuokrasopimusten muotoja jo tuolloin. Sekin olisi jo jotain, jos jatkossa kaikki vuokrasopimukset tehtäisiin noilla ehdoilla kuin Sivakassa on tehty.

Sen verran korjausta, että ilmeisesti juridisesti reitti on ollut vuokrasopimusehtojen muutos "neuvottelumenettelyllä". Jos asukas ei ole uusia ehtoja hyväksynyt niin on Sivakka aloittanut irtisanomismenettelyn. Eli niillä jotka ovat hyväksyneet uuden sopimuksen, ei ole vuokrasuhteen kestoaika nollautunut (tällä ilmeisesti jotain merkitystä, kun pitkään asuneet saa jotain etuja Sivakalla). Varmaan Helsingissäkin valtaosa hyväksyisi uudet ehdot ja jos joku haluaisi oikeuteen asti mennä niin Heka olisi kyllä vahvoilla, sillä laki ei kovinkaan paljoa rajoita vuokranantajankaan irtisanomisoikeutta kunhan irtisanomisaika on riittävän pitkä.

 

[BOL]

Sen verran korjausta, että ilmeisesti juridisesti reitti on ollut vuokrasopimusehtojen muutos "neuvottelumenettelyllä". Jos asukas ei ole uusia ehtoja hyväksynyt niin on Sivakka aloittanut irtisanomismenettelyn. Eli niillä jotka ovat hyväksyneet uuden sopimuksen, ei ole vuokrasuhteen kestoaika nollautunut (tällä ilmeisesti jotain merkitystä, kun pitkään asuneet saa jotain etuja Sivakalla). Varmaan Helsingissäkin valtaosa hyväksyisi uudet ehdot ja jos joku haluaisi oikeuteen asti mennä niin Heka olisi kyllä vahvoilla, sillä laki ei kovinkaan paljoa rajoita vuokranantajankaan irtisanomisoikeutta kunhan irtisanomisaika on riittävän pitkä.

Olennainen korjaus. Mä taas luulisin, että Heka olisi nimenomaan heikoilla, koska kaupungin asuntojen asukasvalinnat ovat tarveharkinnan piirissä. Plus, että taloyhtiöstä riippuen ARA:llakin on näppinsä pelissä. Ja vaikka vuokrasuhde olisi alkanut 50-luvulla, vuokrasopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa. Vuokrasopimuksen irtisanominen tällaisissa tapauksissa ei todennäköisesti ole em. syistä täysin läpihuutojuttu. Veikkaan, että kaikki oikeusasteet käytäisiin kyllä läpi. Senkin puolesta kaupunki voisi olla heikoilla, että se on ainakin vielä viime aikoihin asti tehnyt vuokrasopimuksensa siihen muotoon, että vesimaksu sisältyy vuokraan. Vuokralaisia pitää kohdella tasapuolisesti ja jos v. 2023 on tehty edelleen saman sisältöisiä sopimuksia kuin vuonna 1950, kaupunki ei välttämättä ole kovin vahvoilla.

Mutta kuten totesin, uusia päätöksiä ja sopimusmuotoja voisi ottaa käyttää uusille vuokralaisille vaikka huomenna, jos halua olisi.

 

[hege]

Helsingissä pitänee muistaa, että niissä asunnoissa taitaa asua reilut määrät äänestäjiä. Jos Hekalla on tuo 50 000 asuntoa niin sieltä tulee teoriassa ainakin se 50 000 ääntä... Oikeastaan kaupungin vuokra-asunossa asujat voisivat perustaan oman puolueen ja äänet keskittämällä saada hyvinkin valtaa kaupungin edustajistoon ja sitten ajaa ilmaista vuokra-asumista.

 

[Sonny Burnett]

Karu uutinen pankista – Annimari Kortteelle massiiviset maksut

Terveysmurheista kärsivän aitajuoksijan tulokset paranevat, mutta pankkilaina heikkenee.

www.iltalehti.fi

Huh, huh. Kalliksi tulee rivarin "omistaminen". No, elämä on ja mitäs läksit.

 

[disco-stu]

Karu uutinen pankista – Annimari Kortteelle massiiviset maksut

Terveysmurheista kärsivän aitajuoksijan tulokset paranevat, mutta pankkilaina heikkenee.

www.iltalehti.fi

Huh, huh. Kalliksi tulee rivarin "omistaminen". No, elämä on ja mitäs läksit.

Totean vaan nykynuorten tyyliin, että LOL!

Ensinnäkin jos on maksanut 170€ korkoa helsinkiläisestä rivarista, on se aika saatanan vähän ja varmaan on sitten saanut myös lainaa lyhennettyä siltä ajalta reilusti nykyistä enemmän? Ja jos tommonen 3-4% korko katkoo selkärangan (mitä tosin jutussa ei sen enempää avata) niin varmaan kannattaa muissakin isomman kokoluokan raha-asioissa turvautua jonkun ammattilaisen apuun.

Toki tuo juttu on aika höpöä noilta osin muutenkin, mutta toivottavasti nyt vähän palataan maan pinnalle näissäkin asioissa. Ei se nyt kai pidäkään olla mikään universaali totuus, että korot on aina negatiivisia, käyttöomaisuuden eli asunnon (tai sähköauton...) arvo vain nousee aina ja ikuisesti tai että omistaminen on aina vuokraamista parempi vaihtoehto.

Tsemppiä kuitenkin urheilijalle ja toivotaan, että sponssit ja muut järjestyy!

 

[benicio]

Eli joku 300000€ laina siis? Onhan tuo yhdelle ihmiselle aika raju mutta nykynormaali?
Toivottavasti Annimarille ei tule terveysmurheita.

 

[Kimmo_Ahteri]

Spesiaalikysymys asunnon vuokraajille.

Kaksi asuntoa, vanha ja velaton sekä uusi ja velallinen, saman pariskunnan omistuksessa. Mikäli vanhan asunnon laittaisi vuokralle, voiko uuden asunnon lainan korkokulut vähentää verotuksessa vastikkeiden ym lisäksi? Vai pitääkö verottajan mielestä laina nimenomaan olla kohdistettu vanhaan asuntoon ennen kuin lainan korot voi vähentää verotuksessa?

 

[Tuamas]

Spesiaalikysymys asunnon vuokraajille.

Kaksi asuntoa, vanha ja velaton sekä uusi ja velallinen, saman pariskunnan omistuksessa. Mikäli vanhan asunnon laittaisi vuokralle, voiko uuden asunnon lainan korkokulut vähentää verotuksessa vastikkeiden ym lisäksi? Vai pitääkö verottajan mielestä laina nimenomaan olla kohdistettu vanhaan asuntoon ennen kuin lainan korot voi vähentää verotuksessa?

Ei voi.

Pitää olla.

Lainan pitää kohdistua suoraan tulonhankkimistoimintaan, eli tässä tapauksessa siihen vanhaan asuntoon, jotta sen korot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

 

[Snakster]

Avioeron seurauksena käsiin on jäämässä reilu sadan neliön rivitalokämppä Länsi-Vantaalla. Nyt tuo luukku on myynnissä, mutta olen lupautunut lunastamaan sen itselleni, jos tuo ei mene kaupaksi syksyyn mennessä. Itse asun nyt jo muualla eikä kyllä yhtään huvittaisi muuttaa tuohon takaisin, jolloin yhtenä vaihtoehtona on laittaa kämppä vuokralle. Onko tietäjillä näkemystä siitä, miten tuollaista perheasuntoa saa vuokrattua? Entä mitä asunnon vuokraamisessa pitää erityisesti huomioida ja onko perusteita, miksi homma pitäisi antaa jollekin vuokravälittäjälle sen sijaan, että hoitaa vuokrauksen itse?

 

[sampio]

@Snakster

En keksi erityistä syytä laittaa välittäjän kautta vuokralle, ellet aivan tuhottoman kiireinen ole. Vaatii tietysti hiukan vaivaa näyttöjen osalta, mutta ei tuo niin paha rasti ollut edes kaltaiselleni mököttäjälle, että olisin nähnyt tarpeen maksaa siitä toiselle.

Vuokrasoppareiden pohjia löytyy netistä ja vuokratakuu tietenkin mukaan + luottotietojen tarkistus. Kyllä mulle kuitenkin molempien vuokralaissuhteideni osalta takuuta ja luottotietoja oleellisempaa oli nähdä ehdokkaat paikanpäällä tsekkailemassa asuntoamme, ja oli lopulta pieni vaiva siihen fiilikseen nähden, kun pystyi lätkäsemään avaimet käteen molemmille aika luottavaisena. Jälkimmäiselle lopulta myimme osakkeemme tässä taannoin, ilman välittäjää sekin.

 

[ML17]

Näillä koroilla vuokra-asuminen Helsingin ydinkeskustassa alkaa olla jo aika paljon houkuttelevampaa. Sen perinteisen argumentin, että mielummin maksaa itselle kuin "jollekin muulle" vuokrana, voi melkein heittää ikkunasta.

Kuvitellaan 360 000 euron asunto, joka on aikalailla se minimi, mitä pitää maksaa, jos haluaa edes pienen suht asiallisen kaksion ydinkeskustasta. Korko ja muut pankkikulut on sen 1200-1300 euroa. Vastike 200-300 euroa. Eli joka kuukausi "jollekin muulle" voi joutua maksamaan jopa 1600 euroa. Tähän yhtälöön pitää jotenkin laskea mukaan myös 7200 euron varainsiirtovero. Jos asunnossa asuisi esimerkiksi kaksi vuotta, tämä tasaisesti jaettuna olisi 300 euroa kuukaudessa. Tässä kohtaa oltaisiin jo 1900 eurossa "jollekin muulle" maksettavaa rahaa. Tuolla rahalla pääsee vuokralle 500 000-600 000 euroa maksavaan asuntoon. Vuokra-asuminen tarjoaa myös aika paljon enemmän joustoa muuttoihin liittyen. Ne rahat, mitä olisi sijoittanut lainan lyhennyksiin voi laittaa osakkeisiin, missä on perinteisesti ollut parempi tuotto.

Helsingin arvoalueille toki luotetaan arvonnousuun, mutta se on kuitenkin aina spekulatiivista ja näillä hinnoilla siinä spekulaatiossa on aika pirusti riskiä sisällä.

 

[Tadu]

Näillä koroilla vuokra-asuminen Helsingin ydinkeskustassa alkaa olla jo aika paljon houkuttelevampaa. Sen perinteisen argumentin, että mielummin maksaa itselle kuin "jollekin muulle" vuokrana, voi melkein heittää ikkunasta.

Kuvitellaan 360 000 euron asunto, joka on aikalailla se minimi, mitä pitää maksaa, jos haluaa edes pienen suht asiallisen kaksion ydinkeskustasta. Korko ja muut pankkikulut on sen 1200-1300 euroa. Vastike 200-300 euroa. Eli joka kuukausi "jollekin muulle" voi joutua maksamaan jopa 1600 euroa. Tähän yhtälöön pitää jotenkin laskea mukaan myös 7200 euron varainsiirtovero. Jos asunnossa asuisi esimerkiksi kaksi vuotta, tämä tasaisesti jaettuna olisi 300 euroa kuukaudessa. Tässä kohtaa oltaisiin jo 1900 eurossa "jollekin muulle" maksettavaa rahaa. Tuolla rahalla pääsee vuokralle 500 000-600 000 euroa maksavaan asuntoon. Vuokra-asuminen tarjoaa myös aika paljon enemmän joustoa muuttoihin liittyen. Ne rahat, mitä olisi sijoittanut lainan lyhennyksiin voi laittaa osakkeisiin, missä on perinteisesti ollut parempi tuotto.

Helsingin arvoalueille toki luotetaan arvonnousuun, mutta se on kuitenkin aina spekulatiivista ja näillä hinnoilla siinä spekulaatiossa on aika pirusti riskiä sisällä.

Vuokra-asumisen ja vaikka vuokratontillisten omakotitalojen vastustaminen kategorisesti onkin idioottimaista.

 

[Ostoskassi]

Kaupungin asunnoissa on tehty yksi aivan kardinaalivirhe vuokrasopimusten osalta ja se on vuokrasopimusten muoto. Olen nähnyt lukemattoman määrän kaupungin vuokrasopimuksia ja niissä kaikissa on sovittu, että vesimaksu sisältyy vuokraan.

Pahoittelut vanhan viestin siteeraamisesta, mutta osui vasta nyt silmään. Kokonaisuutena ihan hyvää pohdintaa. Tarttuisin tähän nopeasti, että nykyään monissa Hekan asunnoissa vesimaksu peritään erikseen. Mutta uskoisin, että enemmistö asujista on edelleen mainitsemillasi vuokrasopimuksilla, joissa vesi sisältyy vuokraan. En tiedä onko olemassa mitään tilastotietoa siitä, että ihmiset käyttäisivät enemmän vettä tilanteissa, joissa se sisältyy vuokraan, mutta voin kyllä ostaa ajatuksesi siitä, että säästämiselle ja kulutuksen vähentämiselle ei ole insentiiviä. En kuitenkaan usko, että kyseessä on kovinkaan merkittävä kuluerä, mutta olen kanssasi samaa mieltä, että vuokralaisella tulisi olla insentiivi säästää vedenkulutuksessa ja välttää veden lotrausta.

En tiedä, onko kaupungilla vieläkin se systeemi, että kun olet kerran saanut jalan oven väliin, voit koko ikäsi asua kaupungin asunnossa riippumatta tuloista. Mun mielestäni ei olisi lainkaan hullumpi ajatus, että vuokra olisi sidottu jollakin tavalla tuloihin, koska myös tuloissa tapahtuu muutoksia ylöspäin. Kaupungin asunnoissa asuu ihan tavallista keskiluokkaista väkeä, jotka tekevät joka vuosi ulkomaanmatkan ja joiden lapset pelaavat jääkiekkoa, mutta heidän vuokransa sattuu olemaan paljon markkinavuokria alhaisempi. Eli, joku pienituloisempi siis maksaa näiden ihmisten vuokria. Älytön systeemi.

Tästähän on ollut paljon nyt keskustelua myös mediassa, kun erityisesti Hekan asunnoissa olisi tarkoituksena aloittaa asukkaiden tulotason seuraaminen. Itse vähän kummeksun tätä koko keskustelua asian ympärillä. Miksi ei keskituloinen voisi asua kunnan vuokra-asunnoissa.

Laitetaan kuitenkin ensin raamit asialle. Suurin osa Hekan asunnoista ei sijaitse Helsingin arvoalueilla kantakaupungissa, vaan lähtökohtaisesti puhutaan alueista kuten esimerkiksi Malmi, Kontula, Vuosaari (sis. Rastila), Myllypuro tai Herttoniemi. En jaksaisi olla kovinkaan kateellinen sille keskiluokkaiselle perheelle, joka asustelee vaikka Malmilla Hekan asunnoissa. Ei mitään vikaa Malmissa, mutta ei siellä Hekan asunnossa asuminen ole mikään lottovoitto. Käykääpä katsomassa joskus minkälaista seutua se on, kun pyörii Malmin tai Kontulan Hekan asuntojen läheisyydessä. Toki näissäkin asuu ihan "normaaleja" keskituloisia ihmisiä, mutta on siellä vähän hämärämpää hiipparia myös pyörimässä. Minun on vaikea nähdä, että kovinkaan moni perhe valitsisi tämän vaihtoehdon kasvattaa omaa jälkikasvua, jos realistisia vaihtoehtoja olisi.

Haluan kuitenkin vielä todeta samaan aikaan, että esimerkiksi aiemmin mainitulla Malmin alueella on ostettavissa kolmio perheasunnoksi alle 160 000 eurolla. Kun alkaa laskea tästä kuukausittaista asumiskustannusten lainan lyhennyksineen ja vastikkeineen, en ole lainkaan varma siitä että onko se Hekan asunnossa asuminen edes taloudellisesti parempi ratkaisu. Itse olen tätä pyöritellyt ja laskeskellut ja olen pääsääntöisesti päätynyt laskuissani siihen, että ei se Hekalla asuminen edes tule pitkässä juoksussa halvemmaksi, vaan nimenomaan asunnon ostaminen. Jos joku kuitenkin haluaa asua kalliimmalla Hekan Malmin vuokra-asunnossa, niin puolestani hän saa näin tehdä.

Mainitaan vielä loppuun, että itse kasvoin nuoruuteni Hekan asunnoissa. Se, että vähintään kerran kuukaudessa rapun oven ikkunat olivat paskana ja erilaiset känni- ja pirijoukkiot pyörivät talojen alueella ei tehnyt ainakaan minuun sellaista lähtemätöntä vaikutusta, että haluaisin väen vängällä aikuisuudenkin tässä ympäristössä viettää. Toki on myös mainittava, että asuin nuoruuteni Kontulassa. Mutta joka tapauksessa, ne perheet, jotka valitsevat asua näissä Hekan asunnoissa, niin en välttämättä näe siinä mitään paheksuttavaa. En usko, että ihmiset, joilla olisi asumisen osalta realistisia vaihtoehtoja asuvat Hekalla pidempään kuin se on välttämätöntä.

Sitä voi toki pohtia, että onko Hekan tarkoituksenmukaista tarjota vuokra-asumista arabianrannassa tai Töölössä on sitten toinen kysymys. Mutta nämä arvoalueilla olevat asunnot ovat loppujen lopuksi lillukanvarsia isossa kuvassa.

 

[BOL]

@Ostoskassi , eipä tarvitse pahoitella vanhan viestin lainaamista. Kaikki viestit ovat lainattavissa maailman tappiin asti, jos siltä tuntuu :).

Hyvää pohdintaa sinultakin. Hyvä kuulla, että vesimaksuihin on jo puututtu. Ihan omakohtaista kokemusta on sen verran, että kyllä sitä kummasta kiinnitti huomiota vedenkulutukseen, kun alkoi maksaa kulutuksen mukaan. Silloin, kun meillä oli kiinteä vesimaksu, oli ihan sama, säästääkö vettä vai ei, koska maksoi sen saman kuitenkin.

Ehkä keskeisin pointti tässä tulotason seuraamisessa on siinä, että kaupungin vuokra-asuntoihin on valtavat jonot. Siksi olisi järkevää tarkastella tulotason yläpäästä, onko tarkoituksenmukaista tarjota heille asuntoa, kun jonossa on pienempituloisia. Tämä ei esim. tarkoita sitä, että kaksiossa asuva vanhus heitetään pellolle asunnostaan, mutta ehkä voisi olla aiheellista miettiä, tarvitseeko esim. keskituloisten perheasunnossa asuvien jo kotoa pois muuttaneiden lasten vanhempien saada asua siinä samassa asunnossa, missä asuivat lasten ollessa kouluiässä. Toinen on se porukka, joilla on paljon sijoituksia tai muuta omaisuutta. Heillä menee joka kuukausi muutama satanen sijoitusrahastoihin, elävät mukavaa elämää, ovat ehkä perineet. Näitäkin on oikeasti jonkin verran. Asunnon hakemisvaiheessa on tietysti tulo- ja omaisuusrajat, mutta ymmärtääkseni niitä ei tarkasteta missään vaiheessa vuokrasuhteen aikana.

Sijoittaminen on tietenkin hyvä asia, mutta tässä keskiössä on se, tarvitseeko tätä porukkaa veronmaksajien tukea? Ei tarvitse. Pointti on siis siinä, että nyt yksityisten vuokranantajien asunnoissa asuu järjetön määrä ihmisiä, joiden periaatteessa kuuluisi saada kaupungin asunto, mutta eivät sellaista saa, koska eivät ole kiireellisyysjärjestyksen kärjessä ja vapautuvat asunnot menee niille, joilla ei ole asuntoa tai ovat muuten vain kiireellisyysjärjestyksessä heidän yläpuolellaan. Näille sitten maksetaan täydet asumistuet, mutta rahat eivät siltikään tunnu riittävän. Ja samaan aikaan kaupungin asunnoissa asuu ihmisiä, joilla olisi varaa maksaa asumisestaan enemmän ja varaa tehdä vuosittainen ulkomaanmatka, ajaa uudella autolla ja ottaa vaikka kaliita kulutusluottoja menettämättä luottotietojaan.

Sitten on sellainen asia kuin että monet suomalaiset ovat aika "laiskoja" eivätkä esim. ymmärrä omistusasumisen järkevyyttä isommassa kuvassa. Laiskuudella tarkoitan tässä tapauksessa sitä, että elämää eletään samalla kaavalla vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen ja ollaan totuttu siihen, että tietyt asiat eivät muutu. Mennään töihin, palkka tulee tilipäivänä ja kaikki rahat menee johonkin, sen enempää miettimättä, onko se järkevää vai ei. Joku laittaa rahaa säästöön, joku toinen ei. Vaikka sieltä Malmilta saisi kivan asunnon halvalla, ei sinne tule muutettua, koska "kulttuuri"/ajatusmaailma on sellainen, että vain "rikkaat" asuvat omistusasunnoissa ja itsehän on tässä "vain pelkkä duunari". Vaikka oikeasti tulojen puolesta olisi kaikki mahdollisuudet omistaa asunto ja vapauttaa se kaupungin vuokra-asunto sellaiselle, jolla ei sitä mahdollisuutta ainakaan vielä ole.

Olisi aivan eri asia, jos vaikka Hekan asuntoja olisi kaikille halukkaille. Ei niitä tyhjänäkään kannata pitää. Paitsi kojamosatojen, koska näin ne pystyvät halutessaan manipuloimaan vuokrien tasoa. Mutta oikeasti Hekankin jonossa on tuhansia ihmisiä odottamassa asuntoa, sitä koskaan saamatta. Siksi jonkinlaisen rajat pitäisi olla. Ehkä Suomessa voisi kokeilla määräaikaisia vuokrasopimuksia kaupungin asunnoissa. Ennen määräajan päättymistä vuokralaisen pitää toimittaa kaikki pyydetyt tiedot ja jos hän on oikeutettu kaupungin asuntoon, vuokrasuhdetta jatketaan seuraavaan tarkistuspäivään. Kun tällainen uudistus tehtäisiin, siihen voisi samalla ottaa mukaan myös jonkinlaisen muun taloudellisen tilanteen tarkastelun. Esim. lainojen määrän suhteessa tuloihin. Tällä voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan vuokralaisten ylivelkaantumiseen etukäteen. Jos ottaa liikaa velkaa, se voi vaikuttaa vuokrasopimuksen jatkumiseen. Ns. pelotevaikute. Toki joku nyt sanoo, ettei nämä asiat kuulu kaupungille/kunnalle, mutta pitäähän niitä erilaisia selvityksiä nytkin tehdä. Kun asunnon saaminen perustuu tarveharkintaan, kaikella millä on merkitystä tuetun asunnon saamiseen, on merkitystä. Jos ei halua selvityksiä antaa, voi aina muuttaa yksityiselle vuokralle tai ostaa vaikka oman asunnon.

Kaupungin asunnoissa asumista ei todellakaan pidä hävetä. Suurin osa ihmisistä on ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä. Osa ei halua muuttaa kaupungin asunnosta pois, vaikka varaa olisi helpostikin asua jossain muualla. Ja tätä ihmisen omaa halua kaupunki "ehkä" vähän liikaa ottaa huomioon. Mutta kyllä näitä kriteereitä on hyvä välillä tarkastaa vastaamaan nykyhetkeä. Se ei tarkoita sitä, että pienituloiset potkitaan pois kaupungin asunnoista, vaan nimenomaan sitä, että niille pienempi tuloisille, jotka sitä tukea juuri siinä hetkessä kaipaisivat, saataisiin enemmän niitä asuntoja.

 

[molari]

Pahoittelut vanhan viestin siteeraamisesta, mutta osui vasta nyt silmään. Kokonaisuutena ihan hyvää pohdintaa. Tarttuisin tähän nopeasti, että nykyään monissa Hekan asunnoissa vesimaksu peritään erikseen. Mutta uskoisin, että enemmistö asujista on edelleen mainitsemillasi vuokrasopimuksilla, joissa vesi sisältyy vuokraan. En tiedä onko olemassa mitään tilastotietoa siitä, että ihmiset käyttäisivät enemmän vettä tilanteissa, joissa se sisältyy vuokraan, mutta voin kyllä ostaa ajatuksesi siitä, että säästämiselle ja kulutuksen vähentämiselle ei ole insentiiviä. En kuitenkaan usko, että kyseessä on kovinkaan merkittävä kuluerä, mutta olen kanssasi samaa mieltä, että vuokralaisella tulisi olla insentiivi säästää vedenkulutuksessa ja välttää veden lotrausta.





Tästähän on ollut paljon nyt keskustelua myös mediassa, kun erityisesti Hekan asunnoissa olisi tarkoituksena aloittaa asukkaiden tulotason seuraaminen. Itse vähän kummeksun tätä koko keskustelua asian ympärillä. Miksi ei keskituloinen voisi asua kunnan vuokra-asunnoissa.

Laitetaan kuitenkin ensin raamit asialle. Suurin osa Hekan asunnoista ei sijaitse Helsingin arvoalueilla kantakaupungissa, vaan lähtökohtaisesti puhutaan alueista kuten esimerkiksi Malmi, Kontula, Vuosaari (sis. Rastila), Myllypuro tai Herttoniemi. En jaksaisi olla kovinkaan kateellinen sille keskiluokkaiselle perheelle, joka asustelee vaikka Malmilla Hekan asunnoissa. Ei mitään vikaa Malmissa, mutta ei siellä Hekan asunnossa asuminen ole mikään lottovoitto. Käykääpä katsomassa joskus minkälaista seutua se on, kun pyörii Malmin tai Kontulan Hekan asuntojen läheisyydessä. Toki näissäkin asuu ihan "normaaleja" keskituloisia ihmisiä, mutta on siellä vähän hämärämpää hiipparia myös pyörimässä. Minun on vaikea nähdä, että kovinkaan moni perhe valitsisi tämän vaihtoehdon kasvattaa omaa jälkikasvua, jos realistisia vaihtoehtoja olisi.

Haluan kuitenkin vielä todeta samaan aikaan, että esimerkiksi aiemmin mainitulla Malmin alueella on ostettavissa kolmio perheasunnoksi alle 160 000 eurolla. Kun alkaa laskea tästä kuukausittaista asumiskustannusten lainan lyhennyksineen ja vastikkeineen, en ole lainkaan varma siitä että onko se Hekan asunnossa asuminen edes taloudellisesti parempi ratkaisu. Itse olen tätä pyöritellyt ja laskeskellut ja olen pääsääntöisesti päätynyt laskuissani siihen, että ei se Hekalla asuminen edes tule pitkässä juoksussa halvemmaksi, vaan nimenomaan asunnon ostaminen. Jos joku kuitenkin haluaa asua kalliimmalla Hekan Malmin vuokra-asunnossa, niin puolestani hän saa näin tehdä.

Sitä voi toki pohtia, että onko Hekan tarkoituksenmukaista tarjota vuokra-asumista arabianrannassa tai Töölössä on sitten toinen kysymys. Mutta nämä arvoalueilla olevat asunnot ovat loppujen lopuksi lillukanvarsia isossa kuvassa.

Hekan asuntokanta ja sijainti ovat tosiaan hajaantuneet pitkin Stadia ja tosiaan hieman syrjempää sekä vuokra-asuntoja sekä omistusasuntoja saa kohtuuhintaan, mutta, jos liikutaan kantakaupungissa, niin (lähes) lottovoitto on päästä vuokralle Hekan vanhaan asuntoon, esim. Skatta, Ruoholahti, Hermanni tai ennen kaikkea Puu-Vallila, Käpylä tai Kumpula. Sama koskee osittain myös Jätkäsaarta, Kalasatamaa ja muita uusia alueita, jos vertaa muiden vuokratasoa tai omistusasuntojen hintoja. Oikeastaan vain Pikku-Huopalahti on kantakaupungin alueista on muuttunut jotenkin slummimaiseksi, (Itä-) Pasila toki myös sitä on ollut.

 

[Ostoskassi]

Sijoittaminen on tietenkin hyvä asia, mutta tässä keskiössä on se, tarvitseeko tätä porukkaa veronmaksajien tukea? Ei tarvitse.

Hyvää pohdintaa. Jäin tässä kuitenkin pohtimaan Hekan rahoituspohjaa. Olen itse siinä käsityksessä, että Heka rahoittaa itse oman toimintansa eikä näin ollen veronmaksajien rahoja tarvita. Tai ainakin lähtökohtaisesti näin.

Ehkä Suomessa voisi kokeilla määräaikaisia vuokrasopimuksia kaupungin asunnoissa. Ennen määräajan päättymistä vuokralaisen pitää toimittaa kaikki pyydetyt tiedot ja jos hän on oikeutettu kaupungin asuntoon, vuokrasuhdetta jatketaan seuraavaan tarkistuspäivään. Kun tällainen uudistus tehtäisiin, siihen voisi samalla ottaa mukaan myös jonkinlaisen muun taloudellisen tilanteen tarkastelun. Esim. lainojen määrän suhteessa tuloihin. Tällä voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan vuokralaisten ylivelkaantumiseen etukäteen. Jos ottaa liikaa velkaa, se voi vaikuttaa vuokrasopimuksen jatkumiseen. Ns. pelotevaikute. Toki joku nyt sanoo, ettei nämä asiat kuulu kaupungille/kunnalle, mutta pitäähän niitä erilaisia selvityksiä nytkin tehdä. Kun asunnon saaminen perustuu tarveharkintaan, kaikella millä on merkitystä tuetun asunnon saamiseen, on merkitystä. Jos ei halua selvityksiä antaa, voi aina muuttaa yksityiselle vuokralle tai ostaa vaikka oman asunnon.

Tässä meillä on selkeästi näkemysero. Itse en usko, että kaupungin vuokra-asunnoissa asuu tukuttain ihmisiä, joille tämä palvelu ei ole suunnattu. Erityisesti, koska kuten aiemmin totesin, lähtökohtaisesti omistusasuminen tulee halvemmaksi ja usein myös mielekkäämmäksi (pl. Helsingin kantakaupungin kunnalliset vuokra-asunnot, joita ei ole kuitenkaan määräänsä enempää). Ostan tässä mielipiteesi ihmisten laiskuudesta, moni ei vaivaudu laittamaan summia exceliin, eikä se nyt välttämättä kivaa olekaan. Mutta kaikki tavallaan.

Itse en oikein syty sille, että lähdetään lisäämään byrokratiaa kaupungin asuntojen ympärillä. Se helposti tarkoittaa lisäkuluja, jotka toki sitten esimerkiksi Hekan tapauksessa näkyvät myös auttamatta loppujen lopuksi vuokrien määrissä, kun vuokralaiset Hekan kustannukset pääasiassa maksavat. Sitten pitää määritellä raamit siihen, että onko tässä asumisen jatkumisessa tarveharkintaa ja missä määrin, onko päätös valituskelpoinen, jos on niin kenelle valitetaan? Mitä, jos työsuhde on määräaikainen, jonka aikana tulorajat ylittyvät, mutta jossain vaiheessa määräaikainen työ sitten kuitenkin päättyy? Näistä helposti muodostuu tuloloukkuja, joista itse en niin välitä. Oman asunnon säilyttämiseksi jätetään työvuoroja tai jopa työpaikkoja vastaanottamatta. Samaan aikaan, kun huomioidaan Suomen työmarkkinat, jossa yleensä on kiven alla, että saisi toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen. Nykyään yhä useammin palvelualoilla työskentelevät ihmiset joutuvat työskentelemään hyvinkin monenkirjavilla työsopimuksilla, jolloin myyjän tai tarjoilijan palkat saattavat heiteillä aika paljonkin eri kuukausien tai jopa vuodenaikojen mukaan.

Tosiaan omissa papereissa näissä helposti menee lapsi pesuveden mukana. Asuuko Hekan asunnoissa hyvätuloisia "lääkäripariskuntia", jotka vievät vähävaraiselta asunnon? Ehkäpä. Hyvätuloiset työssäkäyvät tosin usein ovat hyviä huomaamaan, että omistusasuminen menee usein helposti halvemmaksi eikä se Kurkimäen Hekan asunto välttämättä muutoinkaan ole niin erityisen kiva, että siitä kynsin ja hampain tulisi pitää kiinni. Asuuko Hekan asunnoissa keskituloisia, joilla olisi mahdollisuus asua jossain muualla? Aivan varmasti, mutta kuinka sankoin joukoin? En nyt ole kovinkaan vakuuttunut, että merkittävä osa asujista kuuluisi edes tähän kategoriaan. Lisäksi itse pidän ihan hyvänä pientä segregaatiota, että kunnallisissa asunnoissa asuu myös keskituloisia tauno ja taina tasalakkeja, jotka käyvät töissä kahdeksasta neljään.

 

[Tadu]

Perhe pystyy lyhentämään 499 000 euron asuntolainastaan vain 84 euroa kuussa – lukijat kertovat velka-ahdingostaan Ylelle

Asuntovelalliset kertovat Ylelle tukalasta taloustilanteestaan ja pohtivat työssäkäyvien ihmisten köyhtymistä ja suomalaisyritysten selviämistä.

yle.fi

”Länsiuusmaalaiselle perheelle tehtiin pankissa niin sanottu stressitesti kuuden prosentin korolla. Silti perheen äiti ei uskonut, että korot voisivat nousta näin korkealle.

– En tietenkään uskonut, koska olen elänyt koko aikuisuuteni käytännössä nollakorkojen aikaan. ”

Kikkeliskokkelis. Mitäs läksit. Ehkä stressitestin lisäksi pankeissa voisi olla jokin historian ja taloustiedon testi.

 

[Jeffrey]

Kikkeliskokkelis. Mitäs läksit. Ehkä stressitestin lisäksi pankeissa voisi olla jokin historian ja taloustiedon testi.

Nooh ei tässä tartte mennä montaa kuukautta taaksepäin kun ihan huippuanalyytikot arvioivat etteivät korot tule nousemaan yli 3%, koska silloin alkaa tulla jo oikeita ruumiita korkotason takia.

Korkotaso on nyt aika hurja ja tullee todennäköisesti pysyttelemään tällaisena melko pitkään. Se on samalla avannut ainakin omat silmät sille, että harmittavasti edullista korkotasoa ei ehtinyt itse ihan täysin hyödyntämään - ja nyt ihan oikein rahallakin on jokin hinta.

Voihan sitä kuitenkin omistusasuntonsa aina myydä. Pitkään oli omissa tavoitteissa jättää oma nykyinen asunto vuokralle, mutta nyt kun se olisikin onnistumassa niin tuntuu siltä ettei homma lähde itseäni kiinnostamaan. Mitä nyt on hintavertailua tehnyt niin yllättävän hyvin ovat hinnat pysyneet tässä niche sektorissa ja se myy -idea aavistuksen nostaa päätään vaikka tämän ehdin jo aikaisemmin hylkäämään.

Mahtaako täällä olla omistusasunnon myyneitä nyt viime ajoilta?

 

[DAF]

Perhe pystyy lyhentämään 499 000 euron asuntolainastaan vain 84 euroa kuussa – lukijat kertovat velka-ahdingostaan Ylelle

Asuntovelalliset kertovat Ylelle tukalasta taloustilanteestaan ja pohtivat työssäkäyvien ihmisten köyhtymistä ja suomalaisyritysten selviämistä.

yle.fi

”Länsiuusmaalaiselle perheelle tehtiin pankissa niin sanottu stressitesti kuuden prosentin korolla. Silti perheen äiti ei uskonut, että korot voisivat nousta näin korkealle.

– En tietenkään uskonut, koska olen elänyt koko aikuisuuteni käytännössä nollakorkojen aikaan. ”

Kikkeliskokkelis. Mitäs läksit. Ehkä stressitestin lisäksi pankeissa voisi olla jokin historian ja taloustiedon testi.

"Lisäksi perheellä on velkaa edellisestä kodista, joka on nyt vuokralla." Ei varmaan kannata sitä pois myydä, kunhan vivuttaa menemään...

 

[Sonny Burnett]

Tuon jutun perheenäiti ei kuulemma voi muuttaa vuokralle kun "missään emme asuisi tällä porukalla vuokralla 2 410 eurolla" öh, no kyllä asuisitte.