Korkotaso ei ole nyt ”hurja”, vaan historiallisesti aika lähellä keskitasoa. Nollakorkojen aika oli hurja poikkeustilanne. Ei menoja pidä budjetoida poikkeustilanteen mukaan.
Nuo korkosuojat olivat vaan niin halpoja etenkin 2020-2021, että sillä et kovin suurta tappiota pystynyt tekemään (kyseessä oli oikeasti halpa vakuutus). Ja kyllä esimerkiksi 2018 korkosuojauksen ottaneet (toki riippuk suojasta ja sen hinnasta) jäävät todennäköisesti itse voitolle. Esimerkiksi 10v kiinteää korko oli tuolloin parhaimmillaan noin prosentin (+ marginaali) joten vaikka ensin maksanut ”ylihintaa” niin parhaimmillaan on omillaan jo ensi keväänä. Siitä eteenpäin kaikki on sitten plussaa (ellei korot taas laske tosi alas) joten tuolloinkin korkosuojan ottanut voi jäädä ihan reilustikin ”voitolle”.Korkotason suojauksesta on turha jälkiviisastella. Jos on kymmenen vuotta nollakorkoja, niin ei kukaan odottanut nykytilannetta. Ainoa hetki kun sen joku olisi voinut aavistella on vuoden 2021 lopulla, mutta esim. 2012-2018 korkosuojauksen ottaneet jäävät rankasti tappiolle koko laina-ajan osalta omasta suojastaan. Se kun yleensä on kymmenen vuoden ajan.
Korkoja ja lainoja on ollut ennen 2000-lukuakin.Ööh, nykyinen korkotaso on Suomessa koko 2000-luvun korkein, kun ottaa huomioon että asuntolainan koron vähennysmahdollisuus on poistettu. Ei nyt liioitella toiseen suuntaan, kyllä nyt puhutaan poikkeuksellisen korkeasta korkotasosta. En usko että euroaluekaan tätä tasoa kauaa kestää, eiköhän 2v sisään olla taas 2,xx lukemissa.
Korkoja ja lainoja on ollut ennen 2000-lukuakin.
Koron vähennysmahdollisuus taas on ollut suomalainen erikoisuus. Se ei vaikuta siihen miten EKP ohjauskorkoaan nostaa ja mihin euriborit sijoittuvat. Korot ovat käyneet korkeammalla 2007-2008, joten oli ilmiselvää, että kriisissä sinne samoihin lukuihin noustaan jälleen. Kuten oli myös ilmiselvää, että kriisejä tulee. Ajankohta vain oli epäselvä.
Kyllä tuo nollakorkojen aika oli historiallisesti se poikkeava ajanjakso. Euriborin keskiarvokin on ollut se kaksi prosenttia. Otetaan euriborin edeltäjä huomioon niin keskiarvo on 3-4 prosentin välillä.
Siihen vielä se kun taloudellisesti rallatellaan tuhlaten yli varojen, niin korjausliikkeiden täytyy olla silloin aggressiivisempia.
Kyllä minä pidän sitä erikoisena, että ihmiset eivät ole isoja asuntolainojaan suojanneet. Tuo suojaus oli kuitenkin edelleen erittäin halpaa tuossa 2020/2021. Eikä kyse ole siitä, että olisi tiennyt korkojen nousevan kovin korkealle vaan siitä, että sen ”vakuutuksen” maksu oli sen verran pieni mahdolliseen hyötyyn nähden ettei sitä ole järkeä ohittaa (jos lainan määrä on iso omiin tuloihin nähden).Olen seurannut korkoennusteita jo pitkään, ja 2021 alussa esimerkiksi ennusteet olivat, että korot ovat alle 1,5% tasolla jonnekin vuoteen 2027 asti. Nyt toki kivenkoloista on kaivautunut asiantuntijoita jotka sanovat velallisille että olittepa tyhmiä kun ette suojanneet lainojanne tms. No, jos tämä asiantuntija olisi tiennyt korkotason nousun vuodessa nollasta neljään, niin hän olisi nyt miljonääri korkomarkkinaa shorttaamalla...
Kyllä minä pidän sitä erikoisena, että ihmiset eivät ole isoja asuntolainojaan suojanneet. Tuo suojaus oli kuitenkin edelleen erittäin halpaa tuossa 2020/2021. Eikä kyse ole siitä, että olisi tiennyt korkojen nousevan kovin korkealle vaan siitä, että sen ”vakuutuksen” maksu oli sen verran pieni mahdolliseen hyötyyn nähden ettei sitä ole järkeä ohittaa (jos lainan määrä on iso omiin tuloihin nähden).
Tämäkin korkojen nousu todistaa sen, että asiantuntijat (ja ihmiset ylipäänsä) on erittäin huonoja huomioimaan satunnaiset harvinaiset kriisit jotka eri asioihin vaikuttaa. Näiden todennäköisyys ei ole suuri mutta niitä silti silloin tällöin tapahtuu. Toki korkojen ja lainojen osalta muistelen, että esimerkiksi Suomen Pankki oli niistä huolissaan jos jotain viitisen vuotta sitten (toki eivät tämmöistä osanneet ennustaa).
Niin, samahan koskee ihan kaikkia vakuutuksia… Kuten aiemmin kirjoitin, vakuutuksen hinta ja siitä mahdollisesti saatava hyöty olivat muutaman vuoden niin kohdallaan, että yksittäisen kuluttajan riskin keston huomioiden suojaukseen tarttuminen olisi ollut järkevää (vaikka siis tällaista nousua ei olisi tullutkaan).Niin no, odotusarvollisestihan korkosuojauksessa jäät tappiolle ja pankki voitolle, että mikä sitten on rationaalista kenellekin. Vähän sama kuin pörssisähkö vs kiinteä sopimus. 2015 jos olisi ottanut 7v kiinteän koron niin olisi maksanut koko ajan 2% ylimääräistä ja kun korot viimein nousivat niin suojaus loppuu.
Niin, samahan koskee ihan kaikkia vakuutuksia… Kuten aiemmin kirjoitin, vakuutuksen hinta ja siitä mahdollisesti saatava hyöty olivat muutaman vuoden niin kohdallaan, että yksittäisen kuluttajan riskin keston huomioiden suojaukseen tarttuminen olisi ollut järkevää (vaikka siis tällaista nousua ei olisi tullutkaan).
Nyt valtio tienaa tässä tyhjään kassaansa jonkin verran verotuloja vähän kuin huomaamatta. Näillä koroilla tämän vuoden poistot vanhaan malliin olisivat olleet ihan merkittävä summa rahaa. Asuntojen hintaan sillä ei ole varmaan merkitystä, vaan suurempi tekijä siinä on tuo nykyinen korkotaso.
Parempi vertailukohta olisi varmaan ottaa sijoituslaina vaihtuvalla korolla vs kiinteällä korolla. Sinänsä asuntolainan (vaikka asunto sinänsä sijoitus onkin) ja sijoituslainan vertaaminen on hölmöä sillä toisessa on kyse välttämättömästä asiasta (asuminen).Näitä on jälkikäteen niin helppo huudella. Esimerkiksi vielä kesällä 2021 on saanut osakkeisiin sijoituslainaa kiinteällä 1,5 % korolla. Melko tyhmiä ihmiset ovat olleet kun ei tuolloin ottaneet isoa vipua, myyneet näitä osakkeita koronaelvytyksen huipulla ja ostaneet takaisin nyt sodan, inflaation ja korkojen runtelemassa maailmassa. Olihan tämä ihan selkeää, että korot nousevat, elvytys nostaa kursseja jotka sitten taas laskevat kriisien myötä. Näin toimimalla rationaalinen ihminen olisi jo moninkertaistanut tuon 2 vuotta sitten otetun vivun.
Niin eli siis se nimellinen korkotaso ei ole mitenkään hurja tai yllättävä, vaan korkotaso verrattuna inflaatioon, ostovoimaan, asuntojen hintoihin ja korkojen vähennysoikeuden poistoon etc. Eli yksilön kannalta tilanne voi tuntua hurjalta, mutta se 4 prosentin korko itsessään ei ole nyt mitenkään yllättävä tai poikkeava tilanne.Kyllä, mutta ei ehkä ole hedelmällistä verrata 2000-lukua 1900-lukuun kun mietitään korkoja, yhteiskunta, demografia ym. on niin erilainen. 1990-luvussakin kun puhutaan Suomen korkeista korkoprosenteista, niin asuntojen reaalihinnat (ja täten myös lainat) olivat ehkä 30-50% nykytasosta ja palkankorotukset luokkaa 10%.
Jos nimellinen korkotaso on 2000-luvulla käynyt kerran yli nykyisen, ja Suomessa todellinen koron vaikuttavuus ei koskaan euroaikana yli nykyisen tason, niin kyllä tätä poikkeuksellisena voi pitää. Toki poikkeuksellisia tasoja tulee kerran vuosikymmenessä tai parissa. Keskiarvo ja normaali neutraali korkotaso pyörii jossain 2% lukemissa, jonne se varmasti tästä taas palautuu suhteellisen nopeasti (2025 q4 ennustellaan 2,xx%).
Olen seurannut korkoennusteita jo pitkään, ja 2021 alussa esimerkiksi ennusteet olivat, että korot ovat alle 1,5% tasolla jonnekin vuoteen 2027 asti. Nyt toki kivenkoloista on kaivautunut asiantuntijoita jotka sanovat velallisille että olittepa tyhmiä kun ette suojanneet lainojanne tms. No, jos tämä asiantuntija olisi tiennyt korkotason nousun vuodessa nollasta neljään, niin hän olisi nyt miljonääri korkomarkkinaa shorttaamalla...
Näinpä. Kyllä minustakin on outoa että otetaan jumalattomia lainoja ja sitten eletään vailla huolen häivää ja kun korot nouseekin, niin ruikutetaan lehdissä.Kyllä minä pidän sitä erikoisena, että ihmiset eivät ole isoja asuntolainojaan suojanneet. Tuo suojaus oli kuitenkin edelleen erittäin halpaa tuossa 2020/2021. Eikä kyse ole siitä, että olisi tiennyt korkojen nousevan kovin korkealle vaan siitä, että sen ”vakuutuksen” maksu oli sen verran pieni mahdolliseen hyötyyn nähden ettei sitä ole järkeä ohittaa (jos lainan määrä on iso omiin tuloihin nähden).
No tuota en minä ainakaan tajunnut tehdä, tuskin kovin moni muukaan.Näitä on jälkikäteen niin helppo huudella. Esimerkiksi vielä kesällä 2021 on saanut osakkeisiin sijoituslainaa kiinteällä 1,5 % korolla. Melko tyhmiä ihmiset ovat olleet kun ei tuolloin ottaneet isoa vipua, myyneet näitä osakkeita koronaelvytyksen huipulla ja ostaneet takaisin nyt sodan, inflaation ja korkojen runtelemassa maailmassa. Olihan tämä ihan selkeää, että korot nousevat, elvytys nostaa kursseja jotka sitten taas laskevat kriisien myötä. Näin toimimalla rationaalinen ihminen olisi jo moninkertaistanut tuon 2 vuotta sitten otetun vivun.
Lahdessa on mun mielestä asuntojen ostohinnat matalia suhteessa vuokriin. Johtuuko siitä, että täällä on paljon vuokra-asujia, en tiedä. Vai siitä, että asukasluku pysyy samana, mutta uudistuotantoa rakennetaan silti suhteellisen paljon?Eipä siinä, vuokralla asuminen se vasta kallista olisi. Itse maksan Lahden keskustassa 75 neliön kolmiosta korko+vastike 800€ (en laske lyhennystä asumiskuluksi) kun vastaava vuokrattuna olisi noin 1000€. Eli korot saa nousta sinne kuuteen prosenttiin, että oma asumismuotoni tulisi samoihin vuokra-asumisen kanssa.
Jos olisi tässä 15v käyttänyt korkosuojauksia ja muita, niin itsellä olisi velkaa ainakin helvetisti enemmän kuin tällä hetkellä. Toki jos pörssissä olisi osannut myydä reveniot huipulla, vaihtaa Nixuun ja siitä ostotarjousrahat suoraan Uponoriin, niin ei tarvitsisi lainoja miettiä. Pari muutakin vaihtoehtoa olisi.No tuota en minä ainakaan tajunnut tehdä, tuskin kovin moni muukaan.
Mutta siellä 2018-19 otetuissa asuntolainoissa taisi 30-40 % hoksata ottaa korkosuojauksen, minä muiden mukana. Korkojen mahdollisesta noususta kuitenkin puhuttiin jatkuvasti talousuutisissa.
Omalle asuinalueelle paikallinen raksafirma rakentaa paria rivitalokohdetta, mutta asunnot eivät ole vielä myynnissä missään - ei edes firman omilla sivuilla. Tosi erikoinen kuvio. Joko firmalla on paljon ylimääräistä kassassa tai sitten en vaan hiffaa jotakin.
Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.Itse otin ensimmäisen asuntolainani finanssikriisin aikaan ja silloin sain siihen 0,3 marginaalin sekä 3kk euriborin. Sitten kun euriborit painuivat miinukselle, pankki maksoi siitä että oli lainaa.
Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.
Asiasta oli kymmenisen vuotta sitten runsaasti keskustelua Kauppalehden palstalla ja siellä viriteltiin jos jonkinmoisia ajatuksia joukkokanteesta pankkeja vastaan, mutta kukaan ei sitten oikeasti koskaan lähtenyt kokeilemaan sopimusehtojen pitävyyttä. Mikäli jollain lainanantajalla olisi tuollainen käytäntö ollut, niin eiköhän se olisi ilmi siellä tullut.
Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.
Asiasta oli kymmenisen vuotta sitten runsaasti keskustelua Kauppalehden palstalla ja siellä viriteltiin jos jonkinmoisia ajatuksia joukkokanteesta pankkeja vastaan, mutta kukaan ei sitten oikeasti koskaan lähtenyt kokeilemaan sopimusehtojen pitävyyttä. Mikäli jollain lainanantajalla olisi tuollainen käytäntö ollut, niin eiköhän se olisi ilmi siellä tullut.
Joissain vanhoissa lainoissa tuota ei ollut mitenkään rajattu mutta yksikään pankki ei tainnut noita hyvityksiä maksaa kenellekään. Tuota myös taidettiin käsitellä ainakin joissakin lautakunnissa ja ne yllättäen olivat pankkien kanssa samaa mieltä.2007 ja 2011 lainaehdoissa (jotka ainakin tuolloin olivat pankkien välillä koordinoidun standardit) oli yleisesti mahdollisuus mennä nollaan, muttei alle. Varmaan joskus ennen tuota miinukselle kokonaisuudessaankin.
Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.
Asiasta oli kymmenisen vuotta sitten runsaasti keskustelua Kauppalehden palstalla ja siellä viriteltiin jos jonkinmoisia ajatuksia joukkokanteesta pankkeja vastaan, mutta kukaan ei sitten oikeasti koskaan lähtenyt kokeilemaan sopimusehtojen pitävyyttä. Mikäli jollain lainanantajalla olisi tuollainen käytäntö ollut, niin eiköhän se olisi ilmi siellä tullut.
Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.
Asiasta oli kymmenisen vuotta sitten runsaasti keskustelua Kauppalehden palstalla ja siellä viriteltiin jos jonkinmoisia ajatuksia joukkokanteesta pankkeja vastaan, mutta kukaan ei sitten oikeasti koskaan lähtenyt kokeilemaan sopimusehtojen pitävyyttä. Mikäli jollain lainanantajalla olisi tuollainen käytäntö ollut, niin eiköhän se olisi ilmi siellä tullut.