Vuokra- tai omistusasunto

[Konalan Kettu]

Aikanaan asuntolainoista sai myös täyden korkovähennyksen, jolloin reaalisesti ei maksettu sitä 16% korkoa. Toisekseen asuntojen hinnat - ja sitä myöten asuntolainat - olivat nykyistä pienempiä (myös suhteessa yleiseen palkkatasoon ym - etenkin pk-seudulla), jolloin korkokin oli markkamääräisesti tietysti pienempi.

Niin hassulta kun se kuulostaakin niin korko ja inflaatio ovat asunnon ostajan ystäviä. Nyt on eletty nollakorkojen aikaa ja rakennuskustannukset ja hinnat ovat karanneet ylös. Niinä aikoina kun piti maksaa korkoa hinnat olivat maltillisemmat ja inflaatio söi lainaa.
Kun nyt puhutaan inflaatiosta, niin ollaan ymmärrykseni mukaan väärässä: Inflaatio on rahan arvon heikkenemistä eli sitä että sekä palkat että hinnat nousevat. Nyt hinnat nousevat hurjaa vauhtia ja palkat eivät. Ei tämä ole inflaatiota vaan hintojen nousua.

 

[paki77]

Korkotaso ei ole nyt ”hurja”, vaan historiallisesti aika lähellä keskitasoa. Nollakorkojen aika oli hurja poikkeustilanne. Ei menoja pidä budjetoida poikkeustilanteen mukaan.

Ööh, nykyinen korkotaso on Suomessa koko 2000-luvun korkein, kun ottaa huomioon että asuntolainan koron vähennysmahdollisuus on poistettu. Ei nyt liioitella toiseen suuntaan, kyllä nyt puhutaan poikkeuksellisen korkeasta korkotasosta. En usko että euroaluekaan tätä tasoa kauaa kestää, eiköhän 2v sisään olla taas 2,xx lukemissa.

 

[Mediakuutio]

Korkotason suojauksesta on turha jälkiviisastella. Jos on kymmenen vuotta nollakorkoja, niin ei kukaan odottanut nykytilannetta. Ainoa hetki kun sen joku olisi voinut aavistella on vuoden 2021 lopulla, mutta esim. 2012-2018 korkosuojauksen ottaneet jäävät rankasti tappiolle koko laina-ajan osalta omasta suojastaan. Se kun yleensä on kymmenen vuoden ajan.

Nuo korkosuojat olivat vaan niin halpoja etenkin 2020-2021, että sillä et kovin suurta tappiota pystynyt tekemään (kyseessä oli oikeasti halpa vakuutus). Ja kyllä esimerkiksi 2018 korkosuojauksen ottaneet (toki riippuk suojasta ja sen hinnasta) jäävät todennäköisesti itse voitolle. Esimerkiksi 10v kiinteää korko oli tuolloin parhaimmillaan noin prosentin (+ marginaali) joten vaikka ensin maksanut ”ylihintaa” niin parhaimmillaan on omillaan jo ensi keväänä. Siitä eteenpäin kaikki on sitten plussaa (ellei korot taas laske tosi alas) joten tuolloinkin korkosuojan ottanut voi jäädä ihan reilustikin ”voitolle”.

 

[Tadu]

Ööh, nykyinen korkotaso on Suomessa koko 2000-luvun korkein, kun ottaa huomioon että asuntolainan koron vähennysmahdollisuus on poistettu. Ei nyt liioitella toiseen suuntaan, kyllä nyt puhutaan poikkeuksellisen korkeasta korkotasosta. En usko että euroaluekaan tätä tasoa kauaa kestää, eiköhän 2v sisään olla taas 2,xx lukemissa.

Korkoja ja lainoja on ollut ennen 2000-lukuakin.

Koron vähennysmahdollisuus taas on ollut suomalainen erikoisuus. Se ei vaikuta siihen miten EKP ohjauskorkoaan nostaa ja mihin euriborit sijoittuvat. Korot ovat käyneet korkeammalla 2007-2008, joten oli ilmiselvää, että kriisissä sinne samoihin lukuihin noustaan jälleen. Kuten oli myös ilmiselvää, että kriisejä tulee. Ajankohta vain oli epäselvä.

Kyllä tuo nollakorkojen aika oli historiallisesti se poikkeava ajanjakso. Euriborin keskiarvokin on ollut se kaksi prosenttia. Otetaan euriborin edeltäjä huomioon niin keskiarvo on 3-4 prosentin välillä.

Siihen vielä se kun taloudellisesti rallatellaan tuhlaten yli varojen, niin korjausliikkeiden täytyy olla silloin aggressiivisempia.

 

[paki77]

Korkoja ja lainoja on ollut ennen 2000-lukuakin.

Koron vähennysmahdollisuus taas on ollut suomalainen erikoisuus. Se ei vaikuta siihen miten EKP ohjauskorkoaan nostaa ja mihin euriborit sijoittuvat. Korot ovat käyneet korkeammalla 2007-2008, joten oli ilmiselvää, että kriisissä sinne samoihin lukuihin noustaan jälleen. Kuten oli myös ilmiselvää, että kriisejä tulee. Ajankohta vain oli epäselvä.

Kyllä tuo nollakorkojen aika oli historiallisesti se poikkeava ajanjakso. Euriborin keskiarvokin on ollut se kaksi prosenttia. Otetaan euriborin edeltäjä huomioon niin keskiarvo on 3-4 prosentin välillä.

Siihen vielä se kun taloudellisesti rallatellaan tuhlaten yli varojen, niin korjausliikkeiden täytyy olla silloin aggressiivisempia.

Kyllä, mutta ei ehkä ole hedelmällistä verrata 2000-lukua 1900-lukuun kun mietitään korkoja, yhteiskunta, demografia ym. on niin erilainen. 1990-luvussakin kun puhutaan Suomen korkeista korkoprosenteista, niin asuntojen reaalihinnat (ja täten myös lainat) olivat ehkä 30-50% nykytasosta ja palkankorotukset luokkaa 10%.

Jos nimellinen korkotaso on 2000-luvulla käynyt kerran yli nykyisen, ja Suomessa todellinen koron vaikuttavuus ei koskaan euroaikana yli nykyisen tason, niin kyllä tätä poikkeuksellisena voi pitää. Toki poikkeuksellisia tasoja tulee kerran vuosikymmenessä tai parissa. Keskiarvo ja normaali neutraali korkotaso pyörii jossain 2% lukemissa, jonne se varmasti tästä taas palautuu suhteellisen nopeasti (2025 q4 ennustellaan 2,xx%).

Olen seurannut korkoennusteita jo pitkään, ja 2021 alussa esimerkiksi ennusteet olivat, että korot ovat alle 1,5% tasolla jonnekin vuoteen 2027 asti. Nyt toki kivenkoloista on kaivautunut asiantuntijoita jotka sanovat velallisille että olittepa tyhmiä kun ette suojanneet lainojanne tms. No, jos tämä asiantuntija olisi tiennyt korkotason nousun vuodessa nollasta neljään, niin hän olisi nyt miljonääri korkomarkkinaa shorttaamalla...

 

[Zamboni]

Asuntolainan korkovähennyksen poistamista alettiin rummuttamaan vahvemmin pankkikriisin jälkeen. En nyt muista, ehtikö päätöksen tehdä jo Vanhanen II, mutta silloin sitä vahvasti perusteltiin niin, että vähennys valuu suoraan hintoihin. Toinen oli tietty matala korkotaso ja poisto olisi sitä myöden poliittisesti helppo tehdä. Arvattiin, että parku etuuden perään alkaa, kun korkotaso joskus normalisoituu. Näin jälkikäteen katsottuna tuo meni melko täydellisesti, kun asia saatiin maaliin juuri ennen korkojen uutta nousua. Kepuhan tämän perään ehti jo keväällä huudella ja jos häivytysjakso olisi ollut vielä kesken niin siihen oltaisiin ehkä kajottu.

Nyt valtio tienaa tässä tyhjään kassaansa jonkin verran verotuloja vähän kuin huomaamatta. Näillä koroilla tämän vuoden poistot vanhaan malliin olisivat olleet ihan merkittävä summa rahaa. Asuntojen hintaan sillä ei ole varmaan merkitystä, vaan suurempi tekijä siinä on tuo nykyinen korkotaso.

 

[Mediakuutio]

Olen seurannut korkoennusteita jo pitkään, ja 2021 alussa esimerkiksi ennusteet olivat, että korot ovat alle 1,5% tasolla jonnekin vuoteen 2027 asti. Nyt toki kivenkoloista on kaivautunut asiantuntijoita jotka sanovat velallisille että olittepa tyhmiä kun ette suojanneet lainojanne tms. No, jos tämä asiantuntija olisi tiennyt korkotason nousun vuodessa nollasta neljään, niin hän olisi nyt miljonääri korkomarkkinaa shorttaamalla...

Kyllä minä pidän sitä erikoisena, että ihmiset eivät ole isoja asuntolainojaan suojanneet. Tuo suojaus oli kuitenkin edelleen erittäin halpaa tuossa 2020/2021. Eikä kyse ole siitä, että olisi tiennyt korkojen nousevan kovin korkealle vaan siitä, että sen ”vakuutuksen” maksu oli sen verran pieni mahdolliseen hyötyyn nähden ettei sitä ole järkeä ohittaa (jos lainan määrä on iso omiin tuloihin nähden).

Tämäkin korkojen nousu todistaa sen, että asiantuntijat (ja ihmiset ylipäänsä) on erittäin huonoja huomioimaan satunnaiset harvinaiset kriisit jotka eri asioihin vaikuttaa. Näiden todennäköisyys ei ole suuri mutta niitä silti silloin tällöin tapahtuu. Toki korkojen ja lainojen osalta muistelen, että esimerkiksi Suomen Pankki oli niistä huolissaan jos jotain viitisen vuotta sitten (toki eivät tämmöistä osanneet ennustaa).

 

[paki77]

Kyllä minä pidän sitä erikoisena, että ihmiset eivät ole isoja asuntolainojaan suojanneet. Tuo suojaus oli kuitenkin edelleen erittäin halpaa tuossa 2020/2021. Eikä kyse ole siitä, että olisi tiennyt korkojen nousevan kovin korkealle vaan siitä, että sen ”vakuutuksen” maksu oli sen verran pieni mahdolliseen hyötyyn nähden ettei sitä ole järkeä ohittaa (jos lainan määrä on iso omiin tuloihin nähden).

Tämäkin korkojen nousu todistaa sen, että asiantuntijat (ja ihmiset ylipäänsä) on erittäin huonoja huomioimaan satunnaiset harvinaiset kriisit jotka eri asioihin vaikuttaa. Näiden todennäköisyys ei ole suuri mutta niitä silti silloin tällöin tapahtuu. Toki korkojen ja lainojen osalta muistelen, että esimerkiksi Suomen Pankki oli niistä huolissaan jos jotain viitisen vuotta sitten (toki eivät tämmöistä osanneet ennustaa).

Niin no, odotusarvollisestihan korkosuojauksessa jäät tappiolle ja pankki voitolle, että mikä sitten on rationaalista kenellekin. Vähän sama kuin pörssisähkö vs kiinteä sopimus. 2015 jos olisi ottanut 7v kiinteän koron niin olisi maksanut koko ajan 2% ylimääräistä ja kun korot viimein nousivat niin suojaus loppuu.

 

[Mediakuutio]

Niin no, odotusarvollisestihan korkosuojauksessa jäät tappiolle ja pankki voitolle, että mikä sitten on rationaalista kenellekin. Vähän sama kuin pörssisähkö vs kiinteä sopimus. 2015 jos olisi ottanut 7v kiinteän koron niin olisi maksanut koko ajan 2% ylimääräistä ja kun korot viimein nousivat niin suojaus loppuu.

Niin, samahan koskee ihan kaikkia vakuutuksia… Kuten aiemmin kirjoitin, vakuutuksen hinta ja siitä mahdollisesti saatava hyöty olivat muutaman vuoden niin kohdallaan, että yksittäisen kuluttajan riskin keston huomioiden suojaukseen tarttuminen olisi ollut järkevää (vaikka siis tällaista nousua ei olisi tullutkaan).

 

[Jeffrey]

Niin, samahan koskee ihan kaikkia vakuutuksia… Kuten aiemmin kirjoitin, vakuutuksen hinta ja siitä mahdollisesti saatava hyöty olivat muutaman vuoden niin kohdallaan, että yksittäisen kuluttajan riskin keston huomioiden suojaukseen tarttuminen olisi ollut järkevää (vaikka siis tällaista nousua ei olisi tullutkaan).

Näitä on jälkikäteen niin helppo huudella. Esimerkiksi vielä kesällä 2021 on saanut osakkeisiin sijoituslainaa kiinteällä 1,5 % korolla. Melko tyhmiä ihmiset ovat olleet kun ei tuolloin ottaneet isoa vipua, myyneet näitä osakkeita koronaelvytyksen huipulla ja ostaneet takaisin nyt sodan, inflaation ja korkojen runtelemassa maailmassa. Olihan tämä ihan selkeää, että korot nousevat, elvytys nostaa kursseja jotka sitten taas laskevat kriisien myötä. Näin toimimalla rationaalinen ihminen olisi jo moninkertaistanut tuon 2 vuotta sitten otetun vivun.

 

[Jeffrey]

Nyt valtio tienaa tässä tyhjään kassaansa jonkin verran verotuloja vähän kuin huomaamatta. Näillä koroilla tämän vuoden poistot vanhaan malliin olisivat olleet ihan merkittävä summa rahaa. Asuntojen hintaan sillä ei ole varmaan merkitystä, vaan suurempi tekijä siinä on tuo nykyinen korkotaso.

Toisaalta korkovähennyksien yms. sijaan nyt on sitten jaettu ylimääräisiä lapsilisiä, energia-apuja ja ties mitä hupirahoja kun ihmisillä onkin yllättäen tiukkaa. Olisi ne verovähennysten suojaamat rahat lopulta kuitenkin tulleet valtion kassaan kulutuksen kautta.

 

[Mediakuutio]

Näitä on jälkikäteen niin helppo huudella. Esimerkiksi vielä kesällä 2021 on saanut osakkeisiin sijoituslainaa kiinteällä 1,5 % korolla. Melko tyhmiä ihmiset ovat olleet kun ei tuolloin ottaneet isoa vipua, myyneet näitä osakkeita koronaelvytyksen huipulla ja ostaneet takaisin nyt sodan, inflaation ja korkojen runtelemassa maailmassa. Olihan tämä ihan selkeää, että korot nousevat, elvytys nostaa kursseja jotka sitten taas laskevat kriisien myötä. Näin toimimalla rationaalinen ihminen olisi jo moninkertaistanut tuon 2 vuotta sitten otetun vivun.

Parempi vertailukohta olisi varmaan ottaa sijoituslaina vaihtuvalla korolla vs kiinteällä korolla. Sinänsä asuntolainan (vaikka asunto sinänsä sijoitus onkin) ja sijoituslainan vertaaminen on hölmöä sillä toisessa on kyse välttämättömästä asiasta (asuminen).

Sinänsä toki on helppo jälkikäteen huudella mutta onhan se sinänsä selvää, että osa ihmisistä on arvioinut oman riskinkantokykynsä täysin väärin ja säästäneet hölmössä kohdassa. Tuossa vakuuttamisessa kuitenkin ainut mitä voit hävitä on se suojauksen hinta, ja se oli oikeasti edullista hetken aikaa.

 

[Tadu]

Kyllä, mutta ei ehkä ole hedelmällistä verrata 2000-lukua 1900-lukuun kun mietitään korkoja, yhteiskunta, demografia ym. on niin erilainen. 1990-luvussakin kun puhutaan Suomen korkeista korkoprosenteista, niin asuntojen reaalihinnat (ja täten myös lainat) olivat ehkä 30-50% nykytasosta ja palkankorotukset luokkaa 10%.

Jos nimellinen korkotaso on 2000-luvulla käynyt kerran yli nykyisen, ja Suomessa todellinen koron vaikuttavuus ei koskaan euroaikana yli nykyisen tason, niin kyllä tätä poikkeuksellisena voi pitää. Toki poikkeuksellisia tasoja tulee kerran vuosikymmenessä tai parissa. Keskiarvo ja normaali neutraali korkotaso pyörii jossain 2% lukemissa, jonne se varmasti tästä taas palautuu suhteellisen nopeasti (2025 q4 ennustellaan 2,xx%).

Olen seurannut korkoennusteita jo pitkään, ja 2021 alussa esimerkiksi ennusteet olivat, että korot ovat alle 1,5% tasolla jonnekin vuoteen 2027 asti. Nyt toki kivenkoloista on kaivautunut asiantuntijoita jotka sanovat velallisille että olittepa tyhmiä kun ette suojanneet lainojanne tms. No, jos tämä asiantuntija olisi tiennyt korkotason nousun vuodessa nollasta neljään, niin hän olisi nyt miljonääri korkomarkkinaa shorttaamalla...

Niin eli siis se nimellinen korkotaso ei ole mitenkään hurja tai yllättävä, vaan korkotaso verrattuna inflaatioon, ostovoimaan, asuntojen hintoihin ja korkojen vähennysoikeuden poistoon etc. Eli yksilön kannalta tilanne voi tuntua hurjalta, mutta se 4 prosentin korko itsessään ei ole nyt mitenkään yllättävä tai poikkeava tilanne.

Etkä niin väittänytkään, mutta en ainakaan minä ole jälkiviisaasti todennut, että korkokatto olisi kannattanut ottaa. Ei minullakaan sellaista ole. Miksikö? Koska kukaan ei voi ennakoida milloin talous nousee ja laskee. Oletusarvoisesti pankin tuotteista hyötyy pankki, ei asiakas.

Paras ja järkevin tapa valmistautua yllätyksiin on se, että ei ota lainaa liikaa. Meidän perheessä nykyinen ei-yllättävä korkotaso ei vaikuta elämään mitenkään muuten kuin, että säästöön saa vähemmän rahaa. Jos korot nousevat sinne oikessti hurjiin lukemiin, eli nyt vaikka tuplasti nykytilanne, niin sitten joutuu karsimaan jostakin.

Jos stressitestit tehdään kuuden prosentin korolla, niin miten ihmeessä jo neljä prosenttia voi olla hurjaa ja yllättävää?

 

[Jotasa]

Kyllä minä pidän sitä erikoisena, että ihmiset eivät ole isoja asuntolainojaan suojanneet. Tuo suojaus oli kuitenkin edelleen erittäin halpaa tuossa 2020/2021. Eikä kyse ole siitä, että olisi tiennyt korkojen nousevan kovin korkealle vaan siitä, että sen ”vakuutuksen” maksu oli sen verran pieni mahdolliseen hyötyyn nähden ettei sitä ole järkeä ohittaa (jos lainan määrä on iso omiin tuloihin nähden).

Näinpä. Kyllä minustakin on outoa että otetaan jumalattomia lainoja ja sitten eletään vailla huolen häivää ja kun korot nouseekin, niin ruikutetaan lehdissä.

Ei meitä ainakaan kiinnostanut mitkään korkoennusteet paskaakaan keväällä 2020 kun otettiin omille tuloille isohko asuntolaina. Joo pidettiin epätodennäköisenä korkojen suurta nousua, mutta koskaan ei voi olla varma ja tuudittautua luuloon tai asiantuntijoiden ennusteisiin. Toki myös korona toi silloin epävarmuutta.

Otettiin korkokatto 1,35% sisältäen marginaalin 14 vuoden ajalle. Alussa toki maksettiin hieman ylimääräistä mutta nythän tuo on aika hurjastikin vähemmän kuin olisi Euribor+marginaali. Tulevaisuudesta taas ei voi tietää. Mutta mielenrauhan tuolla on ainakin saanut.

 

[BaronFIN]

Onnea heille jotka olivat fiksuja ja näkivät korkosuojineen tulevaan. Asuntonsa voi myös joutua ostamaan pakkoraossa (avioero) hetkenä, jolloin järkeviä korkosuojauksia ei enää saanut (kesä 2022), mutta omaisuusarvot oli pumpattu taivaisiin kun iloisella 10-luvulla deflaation pelko voitti kaiken järjellisen ajattelun.

Eipä siinä, vuokralla asuminen se vasta kallista olisi. Itse maksan Lahden keskustassa 75 neliön kolmiosta korko+vastike 800€ (en laske lyhennystä asumiskuluksi) kun vastaava vuokrattuna olisi noin 1000€. Eli korot saa nousta sinne kuuteen prosenttiin, että oma asumismuotoni tulisi samoihin vuokra-asumisen kanssa.

 

[El Gordo]

Näitä on jälkikäteen niin helppo huudella. Esimerkiksi vielä kesällä 2021 on saanut osakkeisiin sijoituslainaa kiinteällä 1,5 % korolla. Melko tyhmiä ihmiset ovat olleet kun ei tuolloin ottaneet isoa vipua, myyneet näitä osakkeita koronaelvytyksen huipulla ja ostaneet takaisin nyt sodan, inflaation ja korkojen runtelemassa maailmassa. Olihan tämä ihan selkeää, että korot nousevat, elvytys nostaa kursseja jotka sitten taas laskevat kriisien myötä. Näin toimimalla rationaalinen ihminen olisi jo moninkertaistanut tuon 2 vuotta sitten otetun vivun.

No tuota en minä ainakaan tajunnut tehdä, tuskin kovin moni muukaan.

Mutta siellä 2018-19 otetuissa asuntolainoissa taisi 30-40 % hoksata ottaa korkosuojauksen, minä muiden mukana. Korkojen mahdollisesta noususta kuitenkin puhuttiin jatkuvasti talousuutisissa.

 

[Freewind]

Itse otin ensimmäisen asuntolainani finanssikriisin aikaan ja silloin sain siihen 0,3 marginaalin sekä 3kk euriborin. Sitten kun euriborit painuivat miinukselle, pankki maksoi siitä että oli lainaa. Se asunto tuli myytyä 2017, ja uuteen lainaan tuli sopimusehto että korko ei voi painua miinukselle. Uuteen lainaan ei tullut korkokattoa, mutta tätä kirjoittaessa omaa osuutta on vajaa 35k maksamatta ja korkovaihtelut ei omassa taloudessa juuri näy. Kovasti ihmetyttää että nyt näistä isoista koroista kertoillaan että talous ei kestä, vaikka stressitestit on tehty.

Ehkä se on sitä nykypäivää että kaikessa eletään täysillä, myös lainanotossa, kuten nuo muutkin kasvavat pikavippiongelmat sekä maksuhäiriömerkinnät osoittavat. Osataan ajatella sitä omaa elämää vain muutama vuosi eteenpäin, vaikka hetkessä tehdyillä päätöksillä voi olla vaikutuksia vuosikymmenien päähän. Itse olen aina elänyt ennemmin varman päälle, lainaakaan ei ole muusta ollut kuin autosta ja talosta vaikka olisi ehkä joskus ollut järkevää muihinkin isoihin investointeihin ottaa.

 

[Tadu]

Eipä siinä, vuokralla asuminen se vasta kallista olisi. Itse maksan Lahden keskustassa 75 neliön kolmiosta korko+vastike 800€ (en laske lyhennystä asumiskuluksi) kun vastaava vuokrattuna olisi noin 1000€. Eli korot saa nousta sinne kuuteen prosenttiin, että oma asumismuotoni tulisi samoihin vuokra-asumisen kanssa.

Lahdessa on mun mielestä asuntojen ostohinnat matalia suhteessa vuokriin. Johtuuko siitä, että täällä on paljon vuokra-asujia, en tiedä. Vai siitä, että asukasluku pysyy samana, mutta uudistuotantoa rakennetaan silti suhteellisen paljon?

Käsittääkseni taas esimerkiksi Tampereella vastaava asunto kannattaisi tällä hetkellä vuokrata eikä ostaa.

 

[MPN]

No tuota en minä ainakaan tajunnut tehdä, tuskin kovin moni muukaan.

Mutta siellä 2018-19 otetuissa asuntolainoissa taisi 30-40 % hoksata ottaa korkosuojauksen, minä muiden mukana. Korkojen mahdollisesta noususta kuitenkin puhuttiin jatkuvasti talousuutisissa.

Jos olisi tässä 15v käyttänyt korkosuojauksia ja muita, niin itsellä olisi velkaa ainakin helvetisti enemmän kuin tällä hetkellä. Toki jos pörssissä olisi osannut myydä reveniot huipulla, vaihtaa Nixuun ja siitä ostotarjousrahat suoraan Uponoriin, niin ei tarvitsisi lainoja miettiä. Pari muutakin vaihtoehtoa olisi.

Mutta kun korot olivat alhaalla, niin moni guruista puheli että ”kun vesi laskee, näkee kuka on ilman uimahousuja”, nythän se sitten näkyy. Jotkut ovat itse mitoittaneet taloutensa siten että perse kestää, jotkut ovat ostaneet ”vakuutuksen” jotta perse kestää ja jotkut ovat eläneet vailla huolta huomisesta, noin hyvin rankasti kärjistäen.

Itsellä ei korkosuojausta ole, viimeksi kun pankkia vaihdettiin, niin niiden hinnat olivat jo nousseet korkealle. Jos nykyinen korkotaso jatkuu tällä tasolla, niin tein tuon suhteen huonon päätöksen, jos tippuu parin vuoden päästä kolmosen paikkeille, plusmiinus nolla. Jos laskee selvästi alle kolmen, niin tein tuolla hetkellä hyvän päätöksen.

Toki itse olen siitä onnellisessa tilanteessa että palkasta jää tälläkin hetkellä säästöön ja säästöillä saisi kuitattua velat pois.

Muutenkin tosin olen ottanut lainat aina maksimilaina-ajalla, mutta lyhentänyt sitä huomattavasti nopeammin. Viime vuonna kun pankki vaihtui, niin 25v maksu-aika ja nykyisellä korkotasolla näyttää olevan 13v jäljellä. Ennen korkojen nousuja taisi olla 8v jäljellä.

Ei siis suorana vastauksena sinulle, vaan ihan yleisesti kun suojauksista puhe.

Toki hieman kritisoin termin ”hoksata”-käyttöä, kun aika tarkkaan vuosi sitten ammattilaiset meinasivat että korko kävisi hieman alle kolmessa ja laskisi siitä nopeasti kahden kieppeille. Ja ennen sotaa oli vielä vaisummat näkymät, vaikka korkojen nousu olikin totta. Tosin 2/21 - 2/22 nousua oli huimat 0.08% 12kk suhteen. Mutta ilman putleria olisi monen ”hoksaus” ollut pelkkää menoerää hyvin suurella todennäköisyydellä.

Viittaan siis ammattilaisilla pankkien tekemiin korkoennustuksiin, joita pääsi näkemään tietyissä yhteyksissä

 

[puuntakaa]

Omalle asuinalueelle paikallinen raksafirma rakentaa paria rivitalokohdetta, mutta asunnot eivät ole vielä myynnissä missään - ei edes firman omilla sivuilla. Tosi erikoinen kuvio. Joko firmalla on paljon ylimääräistä kassassa tai sitten en vaan hiffaa jotakin.

Jos ei ole RS-kohde, niin ei saa myydä, ennen kuin ovat valmiita.

 

[Zamboni]

Itse otin ensimmäisen asuntolainani finanssikriisin aikaan ja silloin sain siihen 0,3 marginaalin sekä 3kk euriborin. Sitten kun euriborit painuivat miinukselle, pankki maksoi siitä että oli lainaa.

Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.

Asiasta oli kymmenisen vuotta sitten runsaasti keskustelua Kauppalehden palstalla ja siellä viriteltiin jos jonkinmoisia ajatuksia joukkokanteesta pankkeja vastaan, mutta kukaan ei sitten oikeasti koskaan lähtenyt kokeilemaan sopimusehtojen pitävyyttä. Mikäli jollain lainanantajalla olisi tuollainen käytäntö ollut, niin eiköhän se olisi ilmi siellä tullut.

 

[DAF]

Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.

Asiasta oli kymmenisen vuotta sitten runsaasti keskustelua Kauppalehden palstalla ja siellä viriteltiin jos jonkinmoisia ajatuksia joukkokanteesta pankkeja vastaan, mutta kukaan ei sitten oikeasti koskaan lähtenyt kokeilemaan sopimusehtojen pitävyyttä. Mikäli jollain lainanantajalla olisi tuollainen käytäntö ollut, niin eiköhän se olisi ilmi siellä tullut.

2007 ja 2011 lainaehdoissa (jotka ainakin tuolloin olivat pankkien välillä koordinoidun standardit) oli yleisesti mahdollisuus mennä nollaan, muttei alle. Varmaan joskus ennen tuota miinukselle kokonaisuudessaankin.

 

[Mediakuutio]

Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.

Asiasta oli kymmenisen vuotta sitten runsaasti keskustelua Kauppalehden palstalla ja siellä viriteltiin jos jonkinmoisia ajatuksia joukkokanteesta pankkeja vastaan, mutta kukaan ei sitten oikeasti koskaan lähtenyt kokeilemaan sopimusehtojen pitävyyttä. Mikäli jollain lainanantajalla olisi tuollainen käytäntö ollut, niin eiköhän se olisi ilmi siellä tullut.

2007 ja 2011 lainaehdoissa (jotka ainakin tuolloin olivat pankkien välillä koordinoidun standardit) oli yleisesti mahdollisuus mennä nollaan, muttei alle. Varmaan joskus ennen tuota miinukselle kokonaisuudessaankin.

Joissain vanhoissa lainoissa tuota ei ollut mitenkään rajattu mutta yksikään pankki ei tainnut noita hyvityksiä maksaa kenellekään. Tuota myös taidettiin käsitellä ainakin joissakin lautakunnissa ja ne yllättäen olivat pankkien kanssa samaa mieltä.

 

[Alex]

Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.

Asiasta oli kymmenisen vuotta sitten runsaasti keskustelua Kauppalehden palstalla ja siellä viriteltiin jos jonkinmoisia ajatuksia joukkokanteesta pankkeja vastaan, mutta kukaan ei sitten oikeasti koskaan lähtenyt kokeilemaan sopimusehtojen pitävyyttä. Mikäli jollain lainanantajalla olisi tuollainen käytäntö ollut, niin eiköhän se olisi ilmi siellä tullut.

Ei ole pankki tosiaan kenellekään maksanut. Meilläkin oli nollassa noin kolme vuotta ja käytännössä nollassa noin 5-6 vuotta. Useita kymmeniä tuhansia tuli säästöä koroissa tähän 2010 ostettuun asuntoon, jos vertaisi nykykorkoihin.

 

[Freewind]

Oliko sulla asia tosiaan näin? Yleisesti ottaen nämä miinuskoron huomioivat sopimusehdot pysäyttivät koron+marginaaliin tasan nollaan, eli pankki ei lähtenyt maksamaan rahaa lainasta. Itsekin makselin useamman vuoden vain kuukausittaisen käsittelymaksun 2.5€ enkä korkoa ollenkaan. Vuoden 2012 aikana pankit sitten laittoivat ehtoihin, että lainasta peritään aina vähintään asiakkaan marginaali ja miinuskorko ei syö sitä pois.

Asiasta oli kymmenisen vuotta sitten runsaasti keskustelua Kauppalehden palstalla ja siellä viriteltiin jos jonkinmoisia ajatuksia joukkokanteesta pankkeja vastaan, mutta kukaan ei sitten oikeasti koskaan lähtenyt kokeilemaan sopimusehtojen pitävyyttä. Mikäli jollain lainanantajalla olisi tuollainen käytäntö ollut, niin eiköhän se olisi ilmi siellä tullut.

No nyt täytyy tunnustaa että koskaan en sitä tarkastanut että maksoiko pankki oikeasti meidän lainaa, vaan ajattelin asian olevan näin kun korko näkyi lainatiedoissa negatiivisena ja pankin neuvottelija sanoi uutta lainaa ottaessa, että tämä ei sitten voi mennä miinukselle, kun naureskeltiin sitä että edellisessä korko oli miinuksella. Ensimmäinen laina otettiin elokuussa 2007 paritaloon mikä rakennutettiin.