Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Vuokra- tai omistusasunto

  • 544 307
  • 2 711

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nooh ei tässä tartte mennä montaa kuukautta taaksepäin kun ihan huippuanalyytikot arvioivat etteivät korot tule nousemaan yli 3%, koska silloin alkaa tulla jo oikeita ruumiita korkotason takia.

Korkotaso on nyt aika hurja ja tullee todennäköisesti pysyttelemään tällaisena melko pitkään.
Korkotaso ei ole nyt ”hurja”, vaan historiallisesti aika lähellä keskitasoa. Nollakorkojen aika oli hurja poikkeustilanne. Ei menoja pidä budjetoida poikkeustilanteen mukaan.
 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Myytiin oma asunto pois juuri ennen sodan syttymistä. Siitä lähtien on oltu vuokralla. Rahat on säästötilillä ja vuokralla asuminen on meille halvempaa kuin mitä oli vanhassa asuminen eli jää vielä säästöönkin lisää. Ollaan kyllä nautittu tästä huolettomuudesta minkä vuokralla asuminen on tuonut. 3 vuoden kuluttua tulee eteen tilanne, että nuorimmainenkin joutuu vaihtamaan isompaan kaupunkiin koulun perässä(tässä kylässä vaan ylä-aste) niin joka tapauksessa tulee muutto meille eteen. Silloin varmasti harkitaan oman ostamista, mutta juuri nyt tuntuu siltä, että ei oman asunnon osto välttämättä ole se pakollinen juttu.
 

Jeffrey

Jäsen
Korkotaso ei ole nyt ”hurja”, vaan historiallisesti aika lähellä keskitasoa. Nollakorkojen aika oli hurja poikkeustilanne. Ei menoja pidä budjetoida poikkeustilanteen mukaan.

Jälkiviisastelu on aina helppoa. Ajanjaksolla 1999-2022 absoluuttinen keskiarvo 12kk Euriborissa on 1,758 - eli edellisen 24 vuoden keskiarvo on reippaasti alle puolet siitä mitä Euribor eilen oli. Eilinen 12kk Euribor oli 4,053 jota korkeammalla vuotuinen keskiarvo on tällä ajanjaksolla ollut ainoastaan neljänä vuonna: IT-kuplan puhkeaminen 2000-2001, ja finanssikriisi 2007-2008.

Eli 12 Euribor on ollut viimeisen neljännesvuosisadan (24 vuotta) aikana keskimäärin korkeammalla ainoastaan kahtena hyvin poikkeuksellisena talouden epävarmuuden aikana. Näistä ajoista on myös pankkijärjestelmään toteutettu rutkasti muutoksia jottei romahdus voisi enää koskaan olla niin kova mitä tällöin on ollut ja korkotaso heilahtaa niin ylös mitä näinä ajanjaksoina on ollut.

On ihan puhdasta besserwisseröintiä sanoa, etteikö korkotaso olisi tällä hetkellä poikkeuksellisen hurja. Tottakai jos mennään riittävän kauas historiaan niin löydetään kovia korko- ja inflaatiotasoja. Ei se kuitenkaan tee nykyisyydestä tai edes lähihistoriasta mitenkään poikkeustilannetta, vaikka ihmiskunta olisi elänyt erilaista arkea joskus yli neljännesvuosisata sitten. Jos keskiarvoja katsellaan, niin se noin +/- 2 % on jotakuinkin se pitkän aikavälin keskiarvo, ja se on aikalailla se mihin analyytikot ennustavat Euriborin pitkällä aikavälillä asettuvan. Tuplat tähän on melkoisen hurjaa. Juuri tällä hetkellä Euribor on kauempana tästä pidemmän aikavälin keskiarvosta kuin mitä se oli matalimmillaan vuonna 2021 - tuolloinkin asuntolainakuluttajalle korko oli 0,491 % korkeampi kuin mitä markkinakorko oli koska miinuskorko noteerattiin nollaan.
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Mua kyllä hämmentää, miten ihmiset voivat ottaa noin isoja määriä velkaa? Eikö velka ole aina oma valinta ja korkojen maksaminen valinnasta johtuvaa? Ketä muuta siitä voi syyttää kuin itseään. Elämän/elämäntavan voi aina järjestää niin, ettei näitä mahtivelkoja tarvitse ottaa. Mutta, syyhän on aina kaikessa muussa paitsi omassa toiminnassa.

Sitten vielä yrittää näitä valituksia selittää vanhemmalle polvelle, jotka ovat aikanaan maksaneet 16 % korkoja.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jälkiviisastelu on aina helppoa. Ajanjaksolla 1999-2022 absoluuttinen keskiarvo 12kk Euriborissa on 1,758 - eli edellisen 24 vuoden keskiarvo on reippaasti alle puolet siitä mitä Euribor eilen oli. Eilinen 12kk Euribor oli 4,053 jota korkeammalla vuotuinen keskiarvo on tällä ajanjaksolla ollut ainoastaan neljänä vuonna: IT-kuplan puhkeaminen 2000-2001, ja finanssikriisi 2007-2008.

Eli 12 Euribor on ollut viimeisen neljännesvuosisadan (24 vuotta) aikana keskimäärin korkeammalla ainoastaan kahtena hyvin poikkeuksellisena talouden epävarmuuden aikana. Näistä ajoista on myös pankkijärjestelmään toteutettu rutkasti muutoksia jottei romahdus voisi enää koskaan olla niin kova mitä tällöin on ollut ja korkotaso heilahtaa niin ylös mitä näinä ajanjaksoina on ollut.

On ihan puhdasta besserwisseröintiä sanoa, etteikö korkotaso olisi tällä hetkellä poikkeuksellisen hurja. Tottakai jos mennään riittävän kauas historiaan niin löydetään kovia korko- ja inflaatiotasoja. Ei se kuitenkaan tee nykyisyydestä tai edes lähihistoriasta mitenkään poikkeustilannetta, vaikka ihmiskunta olisi elänyt erilaista arkea joskus yli neljännesvuosisata sitten. Jos keskiarvoja katsellaan, niin se noin +/- 2 % on jotakuinkin se pitkän aikavälin keskiarvo, ja se on aikalailla se mihin analyytikot ennustavat Euriborin pitkällä aikavälillä asettuvan. Tuplat tähän on melkoisen hurjaa. Juuri tällä hetkellä Euribor on kauempana tästä pidemmän aikavälin keskiarvosta kuin mitä se oli matalimmillaan vuonna 2021 - tuolloinkin asuntolainakuluttajalle korko oli 0,491 % korkeampi kuin mitä markkinakorko oli koska miinuskorko noteerattiin nollaan.
Ihan sama onko besserwisseröintiä vai ei, niin on täysin omaa tyhmyyttä jos ei ole ymmärtämättömyyden takia varautunut korkojen nousuun tälle tasolle. Varsinkin kun muistaa pankissa tehdyn kuuden prosentin stressitestin. Ilmeisesti ajatteli sen olevan vitsi.

Itsekin tuossa kerroit kuinka 2000-2001 ja 2007-2008 korot olivat tällä tasolla. Ei ole mitenkään yllättävä tämä tilanne ja hurja se on vain jos on tottunut nollakorkoihin.

Tuonkin uutisen henkilö lähtenyt ilmeisesti rakentamaan n. 600 000 euron taloa. Täysin suuruudenhullua
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Itsekin tuossa kerroit kuinka 2000-2001 ja 2007-2008 korot olivat tällä tasolla. Ei ole mitenkään yllättävä tämä tilanne ja hurja se on vain jos on tottunut nollakorkoihin.

Niin, nykyisenmallinen rahapolitiikka on ollut "uusi normaali" tämän vuosituhannen, mutta korjausliike oli tosiaan odotettavissa.


Itse olen tässä pommittanut sähköpostilla julkisuuden ja talouslukujen perusteella eniten nesteessä olevia raksayhtiöitä parin asiakkaan puolesta, vielä eivät ole tarttuneet isompiin hinnanalennuksiin könttänä ostettaessa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse olen tässä pommittanut sähköpostilla julkisuuden ja talouslukujen perusteella eniten nesteessä olevia raksayhtiöitä parin asiakkaan puolesta, vielä eivät ole tarttuneet isompiin hinnanalennuksiin könttänä ostettaessa.
Omalle asuinalueelle paikallinen raksafirma rakentaa paria rivitalokohdetta, mutta asunnot eivät ole vielä myynnissä missään - ei edes firman omilla sivuilla. Tosi erikoinen kuvio. Joko firmalla on paljon ylimääräistä kassassa tai sitten en vaan hiffaa jotakin.
 

Jeffrey

Jäsen
Ihan sama onko besserwisseröintiä vai ei, niin on täysin omaa tyhmyyttä jos ei ole ymmärtämättömyyden takia varautunut korkojen nousuun tälle tasolle. Varsinkin kun muistaa pankissa tehdyn kuuden prosentin stressitestin. Ilmeisesti ajatteli sen olevan vitsi.

Itsekin tuossa kerroit kuinka 2000-2001 ja 2007-2008 korot olivat tällä tasolla. Ei ole mitenkään yllättävä tämä tilanne ja hurja se on vain jos on tottunut nollakorkoihin.

Tuonkin uutisen henkilö lähtenyt ilmeisesti rakentamaan n. 600 000 euron taloa. Täysin suuruudenhullua

Tässähän perheenäiti sanoi, ettei uskonut korkojen nousevan tälle tasolle - ja tälle naureskeltiin. Ihan perusteltua, ettei ole uskonut. Äiti on myös ainakin jollain tasolla varautunut korkojen nousuun. Hänhän sanoo artikkelissa, että tulevat kyllä toimeen näilläkin korkoilla, eikä edes oikeastaan kiukuta. Perhe on karsinut ylellisyyksistä kuten ravintolakäynneistä ja kampaajalla käymisestä. Eli tuntuvat olleen ihan hyvin varautuneita ja kykenevät maksamaan edelleen korkokulunsa.

En nyt edelleenkään ihan ymmärrä mille tässä naureskellaan. Eipä tuollainen puolen miljoonan kotikaan kovin kummoinen ole Uudellamaalla. Hienoa, että ihmiset haluavat tavoitella unelmiaan!
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
2007 asunnon ostaneena en kyllä muista, että sitä korkotasoa olisi pidetty "poikkeuksellisen korkeana", toki oli nykytasossa, mutta johan se nyt sentään oli ennen subprimeja siellä noin kolmessa prosentissa. Nousu siitä neljään ei ollut mikään erityinen muutos, vaan siinä ajassa ihan normaalia korkotasoa. Nollasta ja miinukselta nopeahko nousu neljään on tietysti nousuna ihan erilainen muutos.
 

Jeffrey

Jäsen
Itse olen tässä pommittanut sähköpostilla julkisuuden ja talouslukujen perusteella eniten nesteessä olevia raksayhtiöitä parin asiakkaan puolesta, vielä eivät ole tarttuneet isompiin hinnanalennuksiin könttänä ostettaessa.

Kokeile niitä vähemmän nesteessä olevia firmoja. ;) Sille on syynsä miksi toiset yhtiöt kestävät riskiä paremmin kuin toiset. Tosin rakentamisenaikaisten rahoituksien luotonmyöntökriteerit ovat tiukentuneet ja siellä on rajoituksia sijoittajaomistajille myytävistä osuuksista. Voi olla niinkin, että nämä osuudet ovat jo myyty täyteen.
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Korkotason osalta vielä sellainen huomio, joka tässäkin ketjussa on varmasti todettu, että asuntolainan korkovähennyksen poistumisen myötä todellinen vaikutus on paljon suurempi kuin edellisissä korkopiikeissä. Verratessa finanssikriisiin ja muihin, vastaisi nykyinen korkotaso noin 6,5 % reaalivaikutusta, jos sen aikainen korkovähennys olisi käytössä. Voidaan mielestäni siis hyvin sanoa, että korkotaso on poikkeuksellinen ja varsinkin sen nopea nousu aiheuttaa vaikeuksia monille. Toki aina voi mennä pidemmälle ja kaivaa 90-luvun lama-ajan korot, mutta ei sen ajan vertaileminen nykyhetkeen oikein hedelmällistä ole.

Itselläkin osui ajoitus huonoimpaan mahdolliseen hetkeen, kun 1,5 vuotta sitten lunastin avioeron jälkeen omakotitalon itselleni. Vielä on 390 t€ lainaa yksin maksettavana ja kuukausierä pyörii 2300 € paikkeilla. Siihen päälle lasten harrastukset ja muut pakolliset menot, niin eipä paljon ylimääräistä jää. Tilanne on hallinnassa sen aikaa, kun työpaikka säilyy, mutta senkin osalta näyttää tällä hetkellä aika huonolta. Mutta kuukausi kerrallaan on mentävä ja yritettävä karsia turhaa kulutusta pois. Viimeisenä tingin lasten harrastuksista, sitä ennen asumisesta. Aika monesta muusta asiasta voi tarpeen tullen luopua.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mahtaako täällä olla omistusasunnon myyneitä nyt viime ajoilta?

Yritys on ollut kova tässä viimeiset neljä kuukautta, mutta ei liikahda mihinkään, vaikka hinta on ollut maltillinen ja sitä on matkan varrella laskettu. Nyt loppuu kauppaaminen ja kämppä menee vuokralle. Perheasuntoja on sen verran vähän vuokramarkkinoilla, että luulisi tuolle vuokralaisen löytyvän. Sinänsä en ole kyllä yhtään innostunut tällaista hommaa pyörittämään etenkin, kun itsellänikin samalla jatkuu vuokra-asuminen.
 

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Mahtaako täällä olla omistusasunnon myyneitä nyt viime ajoilta?
On. Minä myin ensiasuntoni hiljattain, kun muutettiin rivariin avovaimon kanssa. Kaikki pelottelivat, etten saa sitä ikinä kaupaksi kun on tämmöiset ajat. Kyseessä oli 60-luvun kerrostalossa oleva vaatimaton parvekkeeton pieni kaksio lievästä muuttotappiosta kärsivällä paikkakunnalla. Linjasaneeraus toki tehty ja keittiö uusittu. Mutta niin kävi, että ehti olla myynnissä vain kaksi viikkoa ja sainpa vielä likimain sen mitä pyysin.

Joskus on tähdet kohdillaan.
 
Suosikkijoukkue
FC Barcelona
On. Minä myin ensiasuntoni hiljattain, kun muutettiin rivariin avovaimon kanssa. Kaikki pelottelivat, etten saa sitä ikinä kaupaksi kun on tämmöiset ajat. Kyseessä oli 60-luvun kerrostalossa oleva vaatimaton parvekkeeton pieni kaksio lievästä muuttotappiosta kärsivällä paikkakunnalla. Linjasaneeraus toki tehty ja keittiö uusittu. Mutta niin kävi, että ehti olla myynnissä vain kaksi viikkoa ja sainpa vielä likimain sen mitä pyysin.

Joskus on tähdet kohdillaan.
Nuo ajat taitaa koskea lähinnä noita etelän isoja kaupunkeja ja muita "suosittuja" paikkoja.

Täällä pohjosessa on enemmänki ongelma, että ostajia on paljon enemmän ku asuntoja. Talot ei meinaa keretä myyntiin, ku niitä mettästetään niin paljon.
 

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Mua kyllä hämmentää, miten ihmiset voivat ottaa noin isoja määriä velkaa? Eikö velka ole aina oma valinta ja korkojen maksaminen valinnasta johtuvaa? Ketä muuta siitä voi syyttää kuin itseään. Elämän/elämäntavan voi aina järjestää niin, ettei näitä mahtivelkoja tarvitse ottaa. Mutta, syyhän on aina kaikessa muussa paitsi omassa toiminnassa.

Sitten vielä yrittää näitä valituksia selittää vanhemmalle polvelle, jotka ovat aikanaan maksaneet 16 % korkoja.
Veit sanat suustani. Meille tarjottiin emännän kanssa pankista lainaa jopa 300 000€, mutta päädyimme ostamaan asunnon joka maksoi alle puolet siitä. Ei se ole uusista uusin eikä trendikkäin, mutta riittää meille. Kunnossa ja ehjä kuitenkin, vaikka hieman kulahtanut paikka paikoin. Eipä tarvitse stressata koroista, kun oli vielä reilusti omarahoitusta mukana.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Veit sanat suustani. Meille tarjottiin emännän kanssa pankista lainaa jopa 300 000€, mutta päädyimme ostamaan asunnon joka maksoi alle puolet siitä. Ei se ole uusista uusin eikä trendikkäin, mutta riittää meille. Kunnossa ja ehjä kuitenkin, vaikka hieman kulahtanut paikka paikoin. Eipä tarvitse stressata koroista, kun oli vielä reilusti omarahoitusta mukana.
Edellistä asuntoa ostaessa nostettiin 200 000 euroa lainaa ja kun oli nimet paperissa, niin pankkitäti totesi, että olisi voinut antaa tuplasti enemmän. Tuijotin silmät pyöreinä, että ei kiitos. Ei todellakaan oltu rikkaita ja tulotkin nippanappa yli suomalaisen keskiarvon.
 

vanukas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu
Itse olen ollut asuntolainamäärissä aina varovainen. Ihmettelen aina kun kuulee millaisia lainoja ihmiset tuosta vaan ovat ottaneet. Nollakorkoaikana ja asuntojen hinnan kasvaessa on ollut tuo fiksua jo parisen kymmentä vuotta, että sinänsä parempi bisnesvainu heillä kuin itselläni. Mutta nyt aalto iskee takaisin ja asunnot eivät näytä liikkuvan. Vahingoniloinen en osaa olla. Heikot asuntokaupat vetävät mahdollisesti jopa koko loppuelämän rahatilanteen vaikeaksi. Sen verran suurista summista on kysymys keskiluokalle.
 
Mua kyllä hämmentää, miten ihmiset voivat ottaa noin isoja määriä velkaa? Eikö velka ole aina oma valinta ja korkojen maksaminen valinnasta johtuvaa? Ketä muuta siitä voi syyttää kuin itseään. Elämän/elämäntavan voi aina järjestää niin, ettei näitä mahtivelkoja tarvitse ottaa. Mutta, syyhän on aina kaikessa muussa paitsi omassa toiminnassa.

Sitten vielä yrittää näitä valituksia selittää vanhemmalle polvelle, jotka ovat aikanaan maksaneet 16 % korkoja.
Miksi ei ottaisi etenkin kun laina oli halpaa. Se hämmentää miten vähän ihmiset ovat nähtävästi suojanneet näitä isoja lainoja korkojen nousulta vaikka esimerkiksi kiinteää korkoa sai todella edullisesti esimerkiksi koronan aikaan.

Mitä tulee noihin 16% korkoihin, niin ajat taisivat olla silloin myös monella muulla tavalla hyvin erilaiset joten vertailu ei ole kovin hedelmällistä.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tässähän perheenäiti sanoi, ettei uskonut korkojen nousevan tälle tasolle - ja tälle naureskeltiin. Ihan perusteltua, ettei ole uskonut. Äiti on myös ainakin jollain tasolla varautunut korkojen nousuun. Hänhän sanoo artikkelissa, että tulevat kyllä toimeen näilläkin korkoilla, eikä edes oikeastaan kiukuta. Perhe on karsinut ylellisyyksistä kuten ravintolakäynneistä ja kampaajalla käymisestä. Eli tuntuvat olleen ihan hyvin varautuneita ja kykenevät maksamaan edelleen korkokulunsa.
Tässä taas tullaan siihen, että mitä se pankin tekemä stressitesti oikein käytännössä tarkoittaa. Mun ymmärtääkseni siinä on peruselämisen vakiomenot. Olettaisin siihen kuuluvan lainanhoitokulut, ruokakulut (kaupasta ostettuna), sähkö, vakuutukset, puhelin+nettikulut, julkisten kulkuneuvojen liput tai jonkinmoinen auto sekä kuukausittainen pikkusumma satunnaisiin kodinkoneiden ja huonekalujen uusimiseen ym. Tuskin siellä on saraketta "nelihenkisen perheen viikonlopun ravintolakulut 180€" tai "olohuoneen kalusteiden uusinta 24kk välein" tai "perheen teinitytön hevosen tallivuokra 800€/kk"

Nythän tämä perheenäiti ja muutkin jutussa olleet olivat aivan oikein lähteneet karsimaan kaikesta ylellisestä ylimääräisestä ja raha on hyvin riittänyt peruselämiseen ja kenenkään ei tarvitse nälkää nähdä. Ainoastaan ihmetyttää tuo kangasalalaisen miehen lausuma yhtälö lainanhoitokulut 1170€ ja "Meilläkin on periaatteessa aika hyvät tulot vaimoni kanssa. Saimme palkankorotuksetkin viime syksynä, mutta yhdistettynä sähkön ja ruoan hinnannousuun olemme sitä keskiluokkaa, joka nyt kärsii." En nyt näe mikä tuossa on pahasti pielessä ja jos kotona olisi +4 lasta ruokittavana, niin eiköhän sekin olisi jutussa mainittu. No okei olihan tuossa vielä autolainaa 300€, mutta siitä pääsee eroon käymällä autokaupassa ja vaihtamalla halvempaan kiesiin.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sitten vielä yrittää näitä valituksia selittää vanhemmalle polvelle, jotka ovat aikanaan maksaneet 16 % korkoja.

Aikanaan asuntolainoista sai myös täyden korkovähennyksen, jolloin reaalisesti ei maksettu sitä 16% korkoa. Toisekseen asuntojen hinnat - ja sitä myöten asuntolainat - olivat nykyistä pienempiä (myös suhteessa yleiseen palkkatasoon ym - etenkin pk-seudulla), jolloin korkokin oli markkamääräisesti tietysti pienempi.

Näitä nyt voi toki jokainen laskea vähän miten huvittaa, mutta 16% korko esim vuonna 1993 ei ole sama asia kuin 16% korko vuonna 2023.
 

arpa80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Aikanaan asuntolainoista sai myös täyden korkovähennyksen, jolloin reaalisesti ei maksettu sitä 16% korkoa. Toisekseen asuntojen hinnat - ja sitä myöten asuntolainat - olivat nykyistä pienempiä (myös suhteessa yleiseen palkkatasoon ym - etenkin pk-seudulla), jolloin korkokin oli markkamääräisesti tietysti pienempi.

Näitä nyt voi toki jokainen laskea vähän miten huvittaa, mutta 16% korko esim vuonna 1993 ei ole sama asia kuin 16% korko vuonna 2023.
Mahtoiko tuolloin olla 15vuoden laina-aika maksimia ja mikä nyt lieneekään 40v(?). Yhtä suurta kusetusta sanon mä, mutta sen mukana on mentävä.
 

Alex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Korkotason osalta vielä sellainen huomio, joka tässäkin ketjussa on varmasti todettu, että asuntolainan korkovähennyksen poistumisen myötä todellinen vaikutus on paljon suurempi kuin edellisissä korkopiikeissä. Verratessa finanssikriisiin ja muihin, vastaisi nykyinen korkotaso noin 6,5 % reaalivaikutusta, jos sen aikainen korkovähennys olisi käytössä. Voidaan mielestäni siis hyvin sanoa, että korkotaso on poikkeuksellinen ja varsinkin sen nopea nousu aiheuttaa vaikeuksia monille. Toki aina voi mennä pidemmälle ja kaivaa 90-luvun lama-ajan korot, mutta ei sen ajan vertaileminen nykyhetkeen oikein hedelmällistä ole.

Itselläkin osui ajoitus huonoimpaan mahdolliseen hetkeen, kun 1,5 vuotta sitten lunastin avioeron jälkeen omakotitalon itselleni. Vielä on 390 t€ lainaa yksin maksettavana ja kuukausierä pyörii 2300 € paikkeilla. Siihen päälle lasten harrastukset ja muut pakolliset menot, niin eipä paljon ylimääräistä jää. Tilanne on hallinnassa sen aikaa, kun työpaikka säilyy, mutta senkin osalta näyttää tällä hetkellä aika huonolta. Mutta kuukausi kerrallaan on mentävä ja yritettävä karsia turhaa kulutusta pois. Viimeisenä tingin lasten harrastuksista, sitä ennen asumisesta. Aika monesta muusta asiasta voi tarpeen tullen luopua.

Se on näin ja nykyinen korkotaso on poikkeuksellisen kova, sitä on turha kieltää. Itse asiassa koko euroajan kovin tällä hetkellä ja kun samalla iskee iso inflaatio kaikkiin muihinkin hintoihin, niin ei tarvitse ihmetellä miksi kauppa ei käy.

Korkotason suojauksesta on turha jälkiviisastella. Jos on kymmenen vuotta nollakorkoja, niin ei kukaan odottanut nykytilannetta. Ainoa hetki kun sen joku olisi voinut aavistella on vuoden 2021 lopulla, mutta esim. 2012-2018 korkosuojauksen ottaneet jäävät rankasti tappiolle koko laina-ajan osalta omasta suojastaan. Se kun yleensä on kymmenen vuoden ajan.
 

Konalan Kettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Aikanaan asuntolainoista sai myös täyden korkovähennyksen, jolloin reaalisesti ei maksettu sitä 16% korkoa. Toisekseen asuntojen hinnat - ja sitä myöten asuntolainat - olivat nykyistä pienempiä (myös suhteessa yleiseen palkkatasoon ym - etenkin pk-seudulla), jolloin korkokin oli markkamääräisesti tietysti pienempi.
Niin hassulta kun se kuulostaakin niin korko ja inflaatio ovat asunnon ostajan ystäviä. Nyt on eletty nollakorkojen aikaa ja rakennuskustannukset ja hinnat ovat karanneet ylös. Niinä aikoina kun piti maksaa korkoa hinnat olivat maltillisemmat ja inflaatio söi lainaa.
Kun nyt puhutaan inflaatiosta, niin ollaan ymmärrykseni mukaan väärässä: Inflaatio on rahan arvon heikkenemistä eli sitä että sekä palkat että hinnat nousevat. Nyt hinnat nousevat hurjaa vauhtia ja palkat eivät. Ei tämä ole inflaatiota vaan hintojen nousua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös