Eikö Tulosruudun vakiotoimittajan paikkaa voinut antaa kenellekään muulle kuin tolle helvetin Mervi Kalliolle? Vituttaa joka ilta kuunnella tota ylihymyilevää suhisijaa.
Onneksi sentään hymyilee, ja on jopa ihan kivan näköinen. Tänään tuli perssilmällä katottua Nelosen "HS-uutisia" seitsemän aikaan. Ai jumalauta miten monotoninen ja kylmä nainen siellä oli uutistoimittajana. Samalla ilmeellä ja äänensävyllä tuli Ukrainan sodat ja muut iloiset uutiset, eikä ilmekään värähtänyt kun toivotti hyvät illanjatkot. Miten tuollaiset pääsee kameran eteen, ja vielä livelähetykseen?Sama homma, vaikka televisiota ei enää olekaan, niin jo monta vuotta sitten lukioaikana otti aamulla päähän kun piti kuunnella ja katsella tuota suhisijaa. Inhokkitoimittajani televisiosta.
Tuttu on tunne, ei voi kieltää.Perseen pyyhkiminen onnistuu vain vaivoin kun alaselkä äityy oikein pahaksi.Mitään vikaa ei kuvissa näy mutta kun välilevy pullahtaa niin jalat eivät tahdo kantaa ja kipu on sanoinkuvaamaton.Kohtalotoveri näköjään. Tiistainahan tuo sitten taas naksahti kunnolla varoiteltuaan muutaman päivän. Vasemmalla puolella alaselkää on sellainen kipu, että saa mustumaan silmissä ja tyhjentää pallean ilmasta. Tällä kertaa edes paikallaan makaaminen ei auta, vaan kipukohtaukset tulevat aaltoina silloinkin ja säteilee jalkoihin joista lähtee kaikki voimat. Vatsalihaksien varassa on yritettävä kävellä sen minkä pystyy. Ambulanssilla tiistaina sairaalaan ja sieltä komeat myrkyt mukaan. On Panacodia ja relaksanttia, mutta ei, ei auta ja tänään on mentävä uudestaan lääkärille. Lisää kipulääkkeitähän sieltä tulee, mutta jotain tässä on yritettävä.
Ps: Paskalla käynti se vasta kivaa on. Ensin kun meinaa lähteä taju siihen istumiseen, niin on mukava tietää että ylösnouseminen tulee sattumaan vielä enemmän. Perseen pyyhkimisestä ei toivoakaan eli suihkuun joka kerta. Vittu, että osaa vituttaa!
Kohtalotoveri näköjään. ..
Tuttu on tunne, ei voi kieltää.Perseen pyyhkiminen onnistuu vain vaivoin kun alaselkä äityy oikein pahaksi.Mitään vikaa ei kuvissa näy mutta kun välilevy pullahtaa niin jalat eivät tahdo kantaa ja kipu on sanoinkuvaamaton.
Selkäpotilaana on teutaroitu täälläkin viimeiset pari viikkoa. On selkä ollut jumissa aiemminkin samoin oirein kuin nyt, mutta aina se on päivän päätteeksi palautunut ns. normaaliksi. Tasan kaksi viikkoa sitten ei palautunutkaan, vaan kipua ja alaselän jumitusta on riittänyt siitä hetkestä. Eka vierailu lekurille toi sirkat ja kipulääkkeet, josta jälkimmäisellä ei tehnyt yhtään mitään. Seuraavana tiistaina oli aika fyssarille, joka yritti avata paikkoja turhaan ja vaihdatti lekurilla lennosta minulle paremmat dropit (Burana 800, Panacod). Niiden avulla saatiin onneksi kivut suurimmilta osin häviämään, että voi jotain parin määrätyn saikupäivän jälkeen tehdäkin, esim. olla duunissa. Istuminen ja makuulta nouseminen on edelleen aika myrkkyä, mutta vähän on parempi fiilis kuin alussa. Huomenna torstaina on OMT-fyssarille aika ja saa nähdä, että saako hän yhtään tuota jumia pois. Välilevyn pullistumaa epäillään ja pieni vinouma on selkärangassa havaittavissa. Paskominen onnistuu pyyhkimisineen, joka on hienoa, koska lääkkeet pistää pakin välillä sekaisin. Asioista niiden oikeilla nimillähän täällä Jatkoajassa on pruukattu puhua?
En näköjään osaa enää lainata (mikä vitun multi quote), niin laitetaan bebetolle, Streiderille ja Individualille viestiä näin sitten. Tuosta välinpitämättömyydestä sairaalassa, niin se todella kyllä vituttaa. Kyllä minä ymmärrän, että siellä käy selkäpotilaita tuon tuosta ja toisilla ihmisillä on syöpäkin, mutta ei se saatana sitä kipua millään tavalla vähennä. Ja kun akuuttivaiheessa kipu on niin hirvittävää, että salpaa hengityksen on suht raivostuttavaa kuunnella repliikkejä, kuten " sulla on joku pikku tälli tullut selkään vai?" Edelliselä kerralla vitutti niin paljon, että kun lääkäri oli stumpannut sormensa meikäläiseen perseeseen ja kysyi miltä tuntuu vastasin, että ihanalta saatana.
Fysioterapia. Voi hyvä Jumala taas.... Muistin yhtäkkiä, että minulla oli aika fysioterapeutille ja lähdin kiireessä könkkäämään matkaan ( pahin kipu oli selätetty ). En tiedä mistä olin saanut päähäni, että fysioterapeutti on mies. Noh, oven aukaisi kaunein fitneskissa Herttoniemestä Honoluluun. Tämä häkellyttävän kaunis parikymppinen blondi käski ottaa vaatteita vähemmäksi ja siinä minä sitten lopulta kekkuloin pelkissä punaisissa Tarjoustalon ratakireissä boxereissani hänen edessään. Huomasin heti, että myös sukat olisi kenties kannattanut vaihtaa ennen lähtöä. Hävetti niin vitusti yrittää taipua tytön käskemiin asentoihin. Onneksi lopulta tämä tyttö paljastui raudanlujaksi ammattilaiseksi, joka tiesi tilastani huomattavasti enemmän kuin yksikään tapaamani lääkäri. Hän selitti mistä se kipu itseasiassa mitä suurimmalla todennäköisyydellä johtuu. Kun selkä- tai lannerangan joku nikamista tai hermoista jää puristukseen se antaa aivoille singnaalia, että nyt on hätä. Tämä puolestaan saa selkälihakset siinä ympärillä jännittymään ja "suojelemaan" arkaa paikkaa. Tästä sitten muodostuu tuo kramppaus ja lihasspasmi, joka tuntuu järkyttävänä kipuna. Koko selkä oli meikäläisellä aivan tukossa.
Tyttö opetti muutaman hyvän ja helpon jumppaliikkeen ja teippasi selkäni. En oikein vieläkään ymmärrä kuinka paljon tuo teippi helpotti oloa. Kun selkä on menossa väärään asentoon teippi kiristyy ja ilmoittaa näin, että ei sinne. Toinen loistava vinkki, jonka tässä teille jaan, on kuutio. En osaa sitä paremmin kuvata. Selinmakuulla polvitaipeiden alle tuleva n.50cm korkea kuutio. Tämä saa aikaiseksi sellaisen asennon, että aivan kuin istuisit selinmakuulla. Tekee erittäin hyvää kipeälle selälle ja lepuuttaa lannerankaa. Tsemppiä kaikille kohtalotovereille. Oma kipu on jo siedettävää, mutta kokoajan on pelkoperseessä, että napsahtaisi uudestaan. Edelleen menee kasisatasta buranaa, codia ja Norflexia.
En näköjään osaa enää lainata (mikä vitun multi quote), niin laitetaan bebetolle, Streiderille ja Individualille viestiä näin sitten. Tuosta välinpitämättömyydestä sairaalassa, niin se todella kyllä vituttaa. Kyllä minä ymmärrän, että siellä käy selkäpotilaita tuon tuosta ja toisilla ihmisillä on syöpäkin, mutta ei se saatana sitä kipua millään tavalla vähennä. Ja kun akuuttivaiheessa kipu on niin hirvittävää, että salpaa hengityksen on suht raivostuttavaa kuunnella repliikkejä, kuten " sulla on joku pikku tälli tullut selkään vai?" Edelliselä kerralla vitutti niin paljon, että kun lääkäri oli stumpannut sormensa meikäläiseen perseeseen ja kysyi miltä tuntuu vastasin, että ihanalta saatana.
Fysioterapia. Voi hyvä Jumala taas.... Muistin yhtäkkiä, että minulla oli aika fysioterapeutille ja lähdin kiireessä könkkäämään matkaan ( pahin kipu oli selätetty ). En tiedä mistä olin saanut päähäni, että fysioterapeutti on mies. Noh, oven aukaisi kaunein fitneskissa Herttoniemestä Honoluluun. Tämä häkellyttävän kaunis parikymppinen blondi käski ottaa vaatteita vähemmäksi ja siinä minä sitten lopulta kekkuloin pelkissä punaisissa Tarjoustalon ratakireissä boxereissani hänen edessään. Huomasin heti, että myös sukat olisi kenties kannattanut vaihtaa ennen lähtöä. Hävetti niin vitusti yrittää taipua tytön käskemiin asentoihin. Onneksi lopulta tämä tyttö paljastui raudanlujaksi ammattilaiseksi, joka tiesi tilastani huomattavasti enemmän kuin yksikään tapaamani lääkäri. Hän selitti mistä se kipu itseasiassa mitä suurimmalla todennäköisyydellä johtuu. Kun selkä- tai lannerangan joku nikamista tai hermoista jää puristukseen se antaa aivoille singnaalia, että nyt on hätä. Tämä puolestaan saa selkälihakset siinä ympärillä jännittymään ja "suojelemaan" arkaa paikkaa. Tästä sitten muodostuu tuo kramppaus ja lihasspasmi, joka tuntuu järkyttävänä kipuna. Koko selkä oli meikäläisellä aivan tukossa.
Tyttö opetti muutaman hyvän ja helpon jumppaliikkeen ja teippasi selkäni. En oikein vieläkään ymmärrä kuinka paljon tuo teippi helpotti oloa. Kun selkä on menossa väärään asentoon teippi kiristyy ja ilmoittaa näin, että ei sinne. Toinen loistava vinkki, jonka tässä teille jaan, on kuutio. En osaa sitä paremmin kuvata. Selinmakuulla polvitaipeiden alle tuleva n.50cm korkea kuutio. Tämä saa aikaiseksi sellaisen asennon, että aivan kuin istuisit selinmakuulla. Tekee erittäin hyvää kipeälle selälle ja lepuuttaa lannerankaa. Tsemppiä kaikille kohtalotovereille. Oma kipu on jo siedettävää, mutta kokoajan on pelkoperseessä, että napsahtaisi uudestaan. Edelleen menee kasisatasta buranaa, codia ja Norflexia.
Vissiin se välilevyn pullistuma on rajattu ulos diagnooseista. OMT fyssari pisti kävelemään kantapäillä ja varpailla, tai siis päkiöillä ja kun ne onnistu ilman mitään, niin ei olisi silloin välilevyssä feelua. Jotain nikamalukkoa epäili. Siinä olin sitten noin 15 minsaa hierottavana ja rutisteltavana, jotkut liikkeet sattui ihan hitokseen, mutta muuten ihan ok.. Session jälkeen tuntui, että nyt tais auttaa ihan kunnolla, mutta eipä sitä riemua kestänyt officen tuolia yhtä pikku työrupeamaa enempää. Tää istuminen on kyl pahinta myrkkyä ja sitähän mie joudun töissäni tekemään. Tulee mielenkiintoinen ens viikko. (Tältä lauantailta on jo yksi tärkeä meno peruttu)