Vihreä Liitto

[Cube]

Ja olit Työväen Presidentti -sloganin osalta samaa mieltä, että ihan onnistunut tempaus? Vai ei kai punavihreät lasit silmillä edesauta vuorostaan tämän kampanjan mieltämistä onnistuneeksi?

Ja oliko "kokoomus-jengi" sitä mieltä, että Niinistön slogan oli erityisen lahjakas tai näppärä? Hyvä mainoskampanja se oli, ja herätti keskustelua. Tosin niille, joilla työväki-termiin liittyy vahva punainen arvolataus, ei ole varmasti vieläkään avautunut Niinistön kampanjan pointti.

Melko samasta asiastahan tässä puhutaan. Kuten jo sanoin, pelkkä "keskustelun herättäminen" ei ole nyt sen isompi lahjakkuuden tai sisällön osoitus kuin se oli vuonna 2006. Ei tämä mikään älykäs keskustelunavaus mielestäni siis ole, vaikka pointti ihan validi onkin. Politiikka on kuitenkin pysyvästi mennyt tällaiseksi mielikuvilla ja mainostoimistoilla kikkailuksi ja siihen on kaiketi mukauduttava, jos haluaa menestyä. Niinistön sloganin perusteista voi olla monta mieltä, mutta jälkeenpäin on aika vaikea kiistää, etteikö se olisi toiminut hänen kampanjassaan erittäin hyvin. Nimenomaan tästä näkökulmasta vihreiden "Uusi Suomi" on mielestäni onnistunut tempaus. Sekin ärsyttää vastapuolta ja herättää siten samalla tavalla keskustelua.

Enkä muuten suhtaudu kokoomukseen ollenkaan niin nihkeästi enää nyt, kun änkyräosastoa ollaan siellä hiljalleen ajamassa marginaaliin. Oikeastaan se on nykyään aika korkealla puoluehierarkiassa, koska on mielestäni vihreiden ohella ainoa puolue, joka katsoo rohkeasti tulevaisuuteen, eikä yritä vain roikkua status quo'ssa tai - vielä pahempaa - haikaile jonkun 70-lukulaisen savupiipputeollisuuden perään.

Tai sitten minusta on vain tulossa vanha.

Toisaalta on aika lapsenomaista kuvitella, että Uusi Suomi esiintyy kampanjassa vain sattumalta, eli mielessä ei ole edes ollut viittaus Uusi Suomi -nimiseen lehteen.

Ei tietenkään esiinny, mutta yritä todistaa tuo. Sen verran yleisistä sanoista on kyse, että vaikeaa on. Ei yhdellä lehdellä voi olla yksinoikeutta puhua uudesta Suomesta. Jos jengi haluaa asiasta pahastua, niin se on heidän oikeutensa, mutta tuskin tämän pitäisi olla minkäänlainen juridinen kysymys.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ei yhdellä lehdellä voi olla yksinoikeutta puhua uudesta Suomesta. Jos jengi haluaa asiasta pahastua, niin se on heidän oikeutensa, mutta tuskin tämän pitäisi olla minkäänlainen juridinen kysymys.

Voipa hyvinkin olla että on.

Kokoomuksen "työväen presidentti" toki meni vieraille vesille kalastelemaan, mutta siinä ei ollut kyse tavaramerkin luvattomasta käyttämisestä, ei edes tällaiseen liittyvästä epäilyksestä. Vihreiden sloganissa taas kyse ei ole välttämättä "uudesta Suomesta" vaan hyvinkin "Uudesta Suomesta". Kyllä tuo tapaus on ihan selvästi ainakin tutkintapyynnön paikka. Eiköhän Niklaksen rahapussi kestä pienet oikeustoimet lopputuloksesta riippumatta jos siltä tuntuu. Jatkoa varmaan seuraa.

Onhan näitä nimikiistoja ollut. Moni varmaan muistaa tapaus Taikapeilin, jonka pohjalta tehty dokumenttifilmi on nähtävissä mm. tämän linkin takaa YLEn arkistosta. Tuo case oli tietysti vähän toisentyyppinen, siinähän mallikoulua pitävä yrittäjä haastoi lauluduon oikeuteen Taikapeili-nimen käytöstä. Käräjillä katsottiin, että mallikoulu oli kärsinyt laulajien Taikapeili-nimestä vahinkoa, ja duo tuomittiin vahingonkorvauksiin. Tämä siitäkin huolimatta, että Taikapeilit toimivat eri bisneksissä ja olivat kotoisin ihan eri puolilta Suomea.

Muutoin saavat kaikki puolueet runoilla kaikin mokomin vaalilauseita oman leirin perinteisen sloganliturgian ulkopuolelta. Näin teki Kokoomus aiemmin, nyt Vihreät, joku muu varmaan peesaa piankin. Onhan tämä meininki mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin takavuosien suunnilleen värssykirjasta poimitut latteudet. Puolueet olisivat takavuosina voineet vaihtaa näitä keskenään miten hyvänsä, eikä kukaan olisi huomannut mitään. Toista on nyt, ja toista oli ennen muinoin, kun Kokoomuksen sloganit olivat muotoa "suunta oikealle - vaara vasemmalla", ja niin päin pois.

 

[lihaani]

Sinänsä ihan hyvä, että Suomen vaakunaleijonaa ei omi pelkästään yhteiskunnan surkein paskasakki eli nämä kaljupääbodarit, vaan vaakunaa yritetään palauttaa koko kansan symboliksi. Mutta tapa, jolla vihreät toimivat muistuttaa tätä Niinistön työväen pressakampanjaa, kuten moni on sanonutkin. Kopio on aina kopio. Ideoissakin.

 

[Dee Snider]

Nyt Vihreät oli hyväksymässä lakia alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen leikkaamisesta.

Hyvä saada ennen vaaleja varmistus, että Vihreät on valmiita ajamaan nuoren köyhän taloudelliseen ahdinkoon.

Niinpä. Tämä on nyt vähän monitahoinen juttu. Mutta kukaan, edes Snakster ei voi kieltää, etteikö tämä olisi "kovia arvoja" tukeva päätös, joita vastaan Vihreät taistelee uuden vaalivideonsa mukaan.

Onko tämä jälleen vain kantaväestöä koskeva laki, joista voidaan luimia etnisin perustein? Esim. tuskin mustalaisten hame ja lakerikenkärahastoon kosketaan, sehän olisi ihan kauheaa Annin ja Kasvaimen mielestä.

Ymmärrän kyllä tässä sen, mitä tässä haetaan. Kantaväestön maleksintaa halutaan vähentää koulutukseen pakottamalla. On totta, että paljon on nuoria, jotka jättävät koulutuksen kesken pienestäkin syystä. Mutta koskeeko tämä päätös myös etnistä sakkia? Tuskin, koska Virheät ovat asialla.

Kuinka paljon tämä nyt tuottaa ja mihin nämä vapautuvat varat laitetaan? Jos kohteena on nuorisopalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdetyö ym.., niin peukkua täältä. Mutta jos tässäkin on vain kyse Lady Boyn Hellanlettas/Pisamalandian talkookeräyksestä, niin sitten dislike.

Miksei esim. lapsilisään suoriteta leikkauksia niin, että se poistuisi esim. yli 50 - 60 kiloa käteen vuodessa saavalta pariskunnalta? Huom. pariskunnalta, koska otin huomioon myös sateenkaariperheet, eikä vain aviopareja. Ei silläkään tietysti kaikkien karvakäsimaiden velkoja maksettaisi, mutta ei kyllä tällä Lex Soininvaarallakaan.

 

[Toejoen Veikko]

Ymmärrän kyllä tässä sen, mitä tässä haetaan. Kantaväestön maleksintaa halutaan vähentää koulutukseen pakottamalla.

Samoin. En tosin ole ollenkaan vakuuttunut tämän uudistuksen kehittävästä vaikutuksesta. Onko pakko-opetuksesta hyötyä yhteiskunnalle tai nuorelle itselleen?

 

[ms.qvist]

Onko pakko-opetuksesta hyötyä yhteiskunnalle tai nuorelle itselleen?

Ikävä kyllä ei ole - vaikka tämän varmasti tiedät itsekin. Ei pakottamisella saada mitään pysyvää aikaan, ei ainakaan länsimaisessa demokratiassa, eikä kyllä diktatuurissakaan - sielläkin paine purkautuu jossain vaiheessa.

En näe yhteiskunnan saavan hyötyä tämänkaltaisesta toiminnasta. Ennemminkin tulisi olla kannustava ja tukea niitä nuoria, jotka ovat valmiit opiskelmaan kaikesta huolimatta. Nuoria, jotka syrjäytymisuhasta huolimatta ovat valmiit tarttumaan härkää sarvista.

En myöskään näe järkevänä sitä, että opintonsa keskeyttänyttä nuorta rangaistaan. Miksi? Jos nuori on valinnut väärän alan ja huomaa opiskelevansa täysin väärällä alalla, kuinka tällöin toimitaan? Tällöin tulee kannustaa nuorta hakeutumaan uudelle alalle sen sijaan, että ryhdytään "rokottamaan" nuorta opintojen lopettamisesta. Varmasti moni huomaa valinneensa väärän alan nuoruudessaan, minä ainakin, ja suoritin opintoni loppuun kunnialla - koska oli pakko. Perhe pakotti, mutta nyt näen ne opintoihin kuluttamani vuodet totaalisen hukkaan heitettyinä. Olisin halunnut tehdä jotain muuta mutta opintojen keskeyttäminen ei tullut kuuloonkaan. Nyt jos yhteiskunta luo lisää painetta kattilaan, tilanne on se, että nuori uskaltaa entistä harvemmin valita uudelleen kesken opintojen.

Eikä nuori hyödy väkisin opiskelusta. Ei hän opi mitään, ei hän halua oppia, joten hän kuluttaa aikaa oppilaitoksessa ja vie tehokasta työaikaa opettajilta ja pahimmassa tapauksessa innokkaammilta oppilailta. Ei hyvä ratkaisu tämäkään, ei todellakaan.

Eli kannustamista ja jopa palkitsemista kehiin sekä muita keinoja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten "vetämiseksi kuiville".

vlad.

 

[Snakster]

Niinpä. Tämä on nyt vähän monitahoinen juttu. Mutta kukaan, edes Snakster ei voi kieltää, etteikö tämä olisi "kovia arvoja" tukeva päätös, joita vastaan Vihreät taistelee uuden vaalivideonsa mukaan.

Pakko kai vastata, kun nimi mainitaan. Ei tämä ole minusta mikään hyvä päätös eikä sitä ole käsittääkseni täysin ongelmattomaksi koettu Vihreiden piirissä muutenkaan.

Toisaalta sinänsä ei kai ole perussuomalaistenkaan mielestä negatiivinen asia, että nuorisoa patistetaan opiskelemaan?

Oman viestisi loppuosan ajatuksella lukemalla varmaan ymmärrät, minkä takia teidän kanssanne on niin tolkuttoman rasittavaa ja turhauttavaa yrittää keskustella mistään asiakysymyksistä. Edes niistä, joista saattaisimme olla samaa mieltä.

 

[Toejoen Veikko]

Ikävä kyllä ei ole ...

Ehkä tässä haetaan jotain sen suuntaista, että nuori suorittaisi tutkinnon loppuun ja sitten siirtyisi töihin ja olisi tuottava kansalainen, vaikkei sitten olisikaan omimmalla alallaan.

Innostuneita ja osaavia ammattilaisia tällä tavoin tuskin saadaan, parhaassa tapauksessa jonkinasteisia suorittajia, jotka sietävät vallitsevan tilanteensa.
Toki tämän jälkeenkin on mahdollisuus hakeutua vielä sille "omalle alalle".

Sanoisinko, että tässä kamppailevat yksilön tahto ja yhteiskunnan kuviteltu hyöty.

Ei siitä kuitenkaan pääse mihinkään, että jälleen kerran tuli tältä hallitukselta "kovien arvojen" päätös.

 

[ms.qvist]

Ehkä tässä haetaan jotain sen suuntaista, että nuori suorittaisi tutkinnon loppuun ja sitten siirtyisi töihin ja olisi tuottava kansalainen, vaikkei sitten olisikaan omimmalla alallaan.

Epäilemättä tällainen taka-ajatus päätöksellä on. Mutta onko toimenpide sitten kovinkaan järkevä vai olisiko kannattanut valita kannustava linja, jonka seurauksena olisi saatu kenties innostuneita ja halukkaita nuoria osallistumaan koulutukseen ja sen myötä osalliseksi yhteiskuntaan. Joten jaksan aina uskoa, että kannustus ja palkitseminen - kohtuudella - ajaa parempaan lopputulokseen kuin pakottaminen.

Innostuneita ja osaavia ammattilaisia tällä tavoin tuskin saadaan, parhaassa tapauksessa jonkinasteisia suorittajia, jotka sietävät vallitsevan tilanteensa.
Toki tämän jälkeenkin on mahdollisuus hakeutua vielä sille "omalle alalle".

Kuten jo viittasinkin, pakottamisella tuskin saadaan mitään hyvää, saatika pysyvää aikaan. Onko yhteiskunnan kannalta järkevää se, että on suorittajia, jotka tekevät sen mikä on vähintä tai eivät edes sitäkään vai se, että on tuettuja ja kannustettuja nuoria, jotka ovat löytäneet oman väylän toteuttaa itseään - kouluttautua tms.

Toisaalta päätös on myös osin eriarvoistava. Etelässä koulutusmahdollisuudet ovat aivan jotain toista kuin Suomen periferiassa, josta heikosti menestyvät nuoret eivät todellakaan pääse opiskelemaan kuin kenties muutamaa mahdollista alaa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta muuttaa satojen kilometrien päähän opiskelemaan, tilanteessa, jossa tietoisuus omasta tulevaisuudesta on täysin epävarma.

Sanoisinko, että tässä kamppailevat yksilön tahto ja yhteiskunnan kuviteltu hyöty.

Ei siitä kuitenkaan pääse mihinkään, että jälleen kerran tuli tältä hallitukselta "kovien arvojen" päätös.

Tämä on mielenkiintoista. Yhtäällä kannustetaan yksilökeskeisyyteen mutta sitten jos yhteiskunnan ja yksilön hyöty joutuvat vastakkain eikä yksilöllä ole mitään mitä antaa yhteiskunnalle, otetaan pakotuskeinot käyttöön. Heikkoa on helppo lyödä...

Päätös on kovien arvojen mukainen, enkä aivan purematta niele sitä. Se olisi jo helpompi ymmärtää, jos nuorelle annettaisi vaikkapa yksi mahdollisuus lopettaa opinnot kesken, menettämättä muita oikeuksia. Se antaisi nuorelle mahdollisuuden uuteen yritykseen vakaammalta pohjalta kuin ehdotetussa - hyväksytyssä - mallissa.

vlad.

 

[moby]

Toisaalta päätös on myös osin eriarvoistava. Etelässä koulutusmahdollisuudet ovat aivan jotain toista kuin Suomen periferiassa, josta heikosti menestyvät nuoret eivät todellakaan pääse opiskelemaan kuin kenties muutamaa mahdollista alaa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta muuttaa satojen kilometrien päähän opiskelemaan, tilanteessa, jossa tietoisuus omasta tulevaisuudesta on täysin epävarma.

Heikosti menestyvän tulisi kuitenkin tehdä elämässään jotain, eikä vain nostella sossusta rahaa maailman tappiin saakka. Mitä mahdolisuuksia näillä heikommin menestyvillä sitten etelässä on? Ei mitään sen kummempaa kuin siellä periferiassakaan.

Paremmin menestyvien on vaan lähdettävä sinne missä voi opiskella sitä mitä haluaa. Elämä ei ole niin helppoa, että voi aina olla varma joka asiasta. Elämässä voi jopa tekemään paskahommia pienellä palkalla. Sekin on parempi kuin kotona makaaminen.

Nykyään kaikki tehdään niin helpoksi, joten tällaiset keppipäätökset piristävät ja motivoivat kummasti niitä, joita ei juuri verojen maksaminen kiinnosta.

Omassa elämässä kun on aina tiennyt, että pitää itsensä elättää, vieroksun tällaista motivaation puutetta, jota tässä ketjussa harjoitetaan. Tulee mieleen eräs meneillään oleva lakko, jossa toinen osapuoli ei ymmärrä, että peli on jo menetetty ja ainoa mahdollisuus selviytyä on tinkiä eduista ja tehdä kovasti työtä palkkansa eteen.

Tässä ketjussa tulee kyllä hyvin esille Vihreiden mentaliteetti ja sen heikkous. Siksipänämä kaupunkien epävarmat ja heikosti menestyvät varmasti joko äänestävät Vihreitä tai jäävät sinne sossun maksamaan luukkuun lepäilemään.

 

[Viljuri]

Idealismilla ei pitkälle pötkitä karussa maailmassa. Esimerkiksi voi ottaa vaikka veronkannon, hyvin harva niitä veroja vapaaehtoisesti maksaisi, ei vaikka ymmärtäisi täysin, että miten sekä oma että muiden tilanne paranee veroja maksamalla ja että tätä kautta verojen maksaminen olisi taloudellisestikin katsoen rationaalisempaa kuin niiden maksamatta jättäminen.

Erityisessä syrjäytymisriskissä olevien osalta autenttisen valinnanvapauden käyttäminen yksilöautonomian asettamissa rajoissa ei aina onnistu.

Tutkimusten mukaan yksilöiden kompetenssi tehdä hyviä päätöksiä - tai ainakin välttää huonoja - on kehittynyt pääosin positiivisesti, mutta tiettyjen erityisryhmien osalta on käynyt päinvastoin. Näissä yhteyksissä onkin usein moraalitonta ja epäeettistä on uskoa liiallista "valinnanvapauden ristiä" yksilön kannattavaksi, jos ja kun henkiset ja muut edellytykset valintojen tekemiseen eivät ole riittävällä tasolla. Näissä tapauksissa tarvitaan käytännönläheisiä ja "kädestä pitäviä"-keinoja syrjäytymiskierteen pysäyttämiseen, niin keppejä kuin porkkanoita, sanataiteilu tai ideologia ei auta.

Motivaatiota viisaisiin päätöksiin on kehitettävä kaikilla rintamilla, esimerkiksi psykologisen taloustieteen keinoilla.

Kukaan ei usko, että motivaatiota opiskella ja tehdä työtä saataisiin taottua kenenkään vastaanottokyvyttömän kalloon, mutta totta on myös se, että kaikki vastaanotto- ja vastuunkantokyvyttömien kirjoissa "larppaavat" eivät ole tätä luonnostaan. He ovatkin useimmiten pikemminkin ehdollistuneet ulkopuolisista impulsseista tähän mitä ikävintä henkistä jäykkyyttä osoittavaan tilaansa. Toki siellä on näitä egoistisia narsistejakin joukossa, joille työn ja päämäärätietoisen opiskelun välttäminen on elämänarvo ja elämäntapa. Näitä jälkimmäisiä ei voida vapaassa yhteiskunnassa auttaa, mutta ei silti tarkoita sitä, että kädet pitäisi nostaa pystyyn muiden osalta.

 

[Vaughan]

Kuten jo viittasinkin, pakottamisella tuskin saadaan mitään hyvää, saatika pysyvää aikaan. Onko yhteiskunnan kannalta järkevää se, että on suorittajia, jotka tekevät sen mikä on vähintä tai eivät edes sitäkään vai se, että on tuettuja ja kannustettuja nuoria, jotka ovat löytäneet oman väylän toteuttaa itseään - kouluttautua tms.

Perusongelmahan on siinä, että ihmisten toiveet ja työelämän tarpeet eivät kohtaa. Kuinka tähän pitäisi reagoida? Pitäisikö ihmisten muuttua vai työelämän?

En pidä mahdollisena, että yhteiskuntaa keinotekoisesti rakennettaisiin siten, että jokainen voisi itse valita mieluisimman ammatin ja hänelle taattaisiin mahdollisuus joko harjoittaa tätä ammattia tai saada sosiaaliturvaa, jos työtä ei löydy.

On selvä, että "tietty aika" jokaisella tulee olla mahdollisuus tavoitella juuri sitä ratkaisua mitä itse haluaa. Yhtä selvää on, että se ei voi jatkua ikuisesti. Jos itselle mieluisaa ratkaisua ei löydy, jossain vaiheessa jokaisen täytyy hyväksyä joku epämieluisampi tapa elättää itsensä.

Käytännön kokemukset osoittavat, että täysillä töitä hakeva ihminen löytää työpaikan useimmiten (toki poikkeuksia on) muutamassa kuukaudessa, tai sitten ei ollenkaan - ennen kuin laskee rimaa tai hankkii uuden koulutuksen. Siten jokaisen tarpeeksi pitkään työttömänä olleen nuoren kohdalla on täysin varmaa, että hänen olisi pitänyt jo kauan aikaa sitten tehdä ratkaisu: A) hankkiako uusi ammatti, vai B) laskeako rimaa, ja ottaa vastaa minkä tahansa saatavilla olevan duuni?

Koska kuitenkin Suomessa on kymmeniä tuhansia nuoria, jotka eivät vapaaehtoisesti suostu valitsemaan joko vaihtoehtoa A tai B, yhteiskunnan ei sen enempää kannata kuin pidäkään ylläpitää tätä päättämättömyyttä, vaan jollain tavalla sille täytyy tulla päätös. Mikä se tapa on?

Minä en keksi mitään muutakaan mahdollisuutta pakottaa lusikkaa kauniisen käteen kuin mainittu lakimuutos. En minäkään kuvittele, että sosiaaliturvalla pitkiä aikoja elävät olisivat jotenkin kadehdittavassa asemassa, joiden etuuksiin pitää siksi puuttua, jotteivat he nauttisi liikaa elämästä. Koska yhteiskunnalla ei ole mitään mahdollisuuksia keinotekoisesti luoda sellaisia työ- tai koulutuspaikkoja, joita ihmiset haluaisivat, ainoa mahdollisuus on saada ihmiset sellaisiin työ- tai koulutuspaikkoihin, joille työmarkkinoilta löytyy aidosti kysyntää. Koska yhteiskunta ei myöskään voi osoittaa, että "sinä menet sinne" ja "sinä menet tänne", ainoa vaihtoehto on painostaa ihmiset tekemään valintansa itse niissä puitteissa, jotka työmarkkinoilla työvoiman kysyntä ja tarjonta asettavat.

Siten näen vain ja ainoastaan järkevänä, että mikäli ihminen viettää tarpeeksi pitkän ajan kykenemättä päättämään minkä suunnan valitsee elämälleen, häntä painostetaan ratkaisuun pienentämällä hänen elämisensä kustannuksiin varattua veronmaksajien tukea - vaikka ratkaisu vaikuttaisi ensinäkemältä epämieluisalta. Harvapa meistä työskentelee kutsumusammatissaan...

 

[moby]

Siten näen vain ja ainoastaan järkevänä, että mikäli ihminen viettää tarpeeksi pitkän ajan kykenemättä päättämään minkä suunnan valitsee elämälleen, häntä painostetaan ratkaisuun pienentämällä hänen elämisensä kustannuksiin varattua veronmaksajien tukea - vaikka ratkaisu vaikuttaisi ensinäkemältä epämieluisalta. Harvapa meistä työskentelee kutsumusammatissaan...

Niin totta, mutta sama systeemi myös mamuille. Kaikenlainen loiseläminen on nyt vain karsittava. Ihan turha laskea, että mamut maksavat vain sen ja sen verran. Tällä toimeentulotukipäätöksellä säästettiin erittäin vähän, mutta nyt on säästettävä kaikesta hyysäämisestä.

Omasta puolestani maksan mielelläni lisää veroja, mutta vain silloin kuin kaikki vapaamatkustajat laitetaan tekemään jotain hyödyllistä ja hyysääminen loppuu.

 

[Snakster]

Niin totta, mutta sama systeemi myös mamuille. Kaikenlainen loiseläminen on nyt vain karsittava. Ihan turha laskea, että mamut maksavat vain sen ja sen verran. Tällä toimeentulotukipäätöksellä säästettiin erittäin vähän, mutta nyt on säästettävä kaikesta hyysäämisestä.

Lukuunottamatta kahden ensimmäisen vuoden aikana maksettavaa työmarkkinatuen suuruista kotouttamistukea, koskevat maahanmuuttajia täsmälleen samat periaatteet erilaisten tukimuotojen jaossa, kuin kantaväestöä.

Tosin aika hankalaksi on maahanmuuttajien elämä paikoin tehty. Esimerkiksi omalta vaimoltani evättiin kotouttamistuki. Syynä tähän oli se, että hän oli oman ilmoituksensa mukaan suorittanut jonkin verran opintoja toisella puolella maapalloa sijaitsevassa yliopistossa mutta koska ei ollut valmistunut eikä pystynyt todistamaan, ettei enää opiskele siellä, katsottiin hänet täysipäiväiseksi opiskelijaksi. Tuokin tilanne olisi saattanut olla kohtuullisen haastava selvitettävä jollekin kielitaidottomalla tulijalle, jolla ei ole pienintäkään käsitystä suomalaisesta byrokratiasta.

 

[Tarinankertoja]

Kuten yleensä, jotkut perehtyy asioihin, toiset ei.

Eli juttu siitä, että alle 25-vuotiaiden nuorten toimeentulotuesta voidaan alentaa 20 prosentilla (ellei alentaminen ole kohtuutonta) juontuu siitä, että täsmälleen sama pykälä on työmarkkinatuessa ( jota ei siis myönnetä, jos vailla ammatillista koulutusta oleva nuori ei ole edes hakenut koulutukseen).
Niin kauan kun tuo pykälä on työttömyysturvalaissa, vastaavan sanktion on syytä olla myös toimeentulotukilain puolella.

Koska nyt on niin, että nuori saa kuitenkin samat rahat toimeentulotukilain puolelta, eli se toimii tarkoitustaan vastaan.

JOS he saisivat työmarkkinatukea, tulisi tarjous tukityöpaikasta tms. Mutta nyt kannattaa ottaa mieluummin toimeentulotukea, jota ei voi alentaa, ja näin saada samat rahat, mutta mitään yhteyskunnan tukitoimia ei voida näille syrjääntymisvaarassa oleville ohjata.

Eli alennusmahdollisuuden on oltava myös toimeentulotukilaissa tai ei kummassakaan. Muuten yhteiskunnalla ei ole mitään keinoja ohjata näitä nuoria minnekään.

Eduskunnassa demarit vastustavat tätä koulutukseen hakeutumispakkoa toimeentulotuen puolella, mutta pitävät sen edelleen työttömyysturvalain puolelta, joka siis johtaa siihen, että syrjäytyvät nuoret ottaa sen isomman rahan toimeentulotuesta, eikä työvoimatoimistot voi tehdä heidän hyväkseen mitään.

Jos tämä ei ole kannustinloukku, niin mikä sitten on?

Jälleen perustulomalli olis ratkaisu tämmösiinkin ongelmiin

 

[Gentleman]

Eikä nuori hyödy väkisin opiskelusta. Ei hän opi mitään, ei hän halua oppia, joten hän kuluttaa aikaa oppilaitoksessa ja vie tehokasta työaikaa opettajilta ja pahimmassa tapauksessa innokkaammilta oppilailta. Ei hyvä ratkaisu tämäkään, ei todellakaan..

Asia ei ole näin mustavalkoinen, kaikki me tarvitsemme joskus pikku pakotusta hoitaaksemme hommamme.

Tuskin tämä ratkaisu kenenkään mielestä on hyvä ratkaisu, mutta joillekin se voi olla riittävä pakote viemään opinnot läpi ja pääsemään pätkän eteenpäin. Väitän, että kaikesta opiskelusta on jotain hyötyä, ei ehkä konkreettista mutta lisää jollain tapaa tietämystä/näkemystä.

Tällä hetkellä lopettaminen ja uuden aloittaminen on liian helppoa, siten tuota asiaa voisi ajatella niinkin, että yhden kerran saa vaihtaa ilmaiseksi, sen jälkeen uusien opintojen aloittaminen tehtäisiin kalliimmaksi.

Ei nimittäin voi olla niinkään, että yhteiskunta kouluttaa jonkun lähes ilmaiseksi 3-4 ammattiin, joita kyseinen yksilö ei koskaan tee työkseen vaan vain opiskelee.

Eli kannustamista ja jopa palkitsemista kehiin sekä muita keinoja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten "vetämiseksi kuiville".

vlad.

Kyllä tutkintojen suorittamisesta yhteiskunta voisi antaa jonkun muodollisen palkinnon, samoin opintojen edistämisestä. Ei siinä mitään.

Samoin vastuu järkevistä koulutusohjelmista tarjonnan ja opiskelupaikkojen kustannuksellakin olisi ihan paikallaan.

 

[ms.qvist]

Heikosti menestyvän tulisi kuitenkin tehdä elämässään jotain, eikä vain nostella sossusta rahaa maailman tappiin saakka. Mitä mahdolisuuksia näillä heikommin menestyvillä sitten etelässä on? Ei mitään sen kummempaa kuin siellä periferiassakaan.

En tarkoitakaan, että loputtomiin sitä rahaa syydetään kuin kankkulan kaivoon mutta alkuasetelma tulisi minusta olla kannustava ja nuorta tukeva kuin pakottava - nyt minusta lähdetään liikkeelle suoraan pakottamisen tielle, ja ikävä kyllä sen seurauksena on suurimmassa tapauksessa vain katkeroituneita nuoria, jotka eivät välttämättä saa senkään vertaa elämässä aikaan kuin toivotaan. Sen sijaan uskoisin, että suurin osa nuorista, niistä toivottomistakin tapauksista, saa kannustavan toiminnan seurauksena inspiraation opiskella itselleen ammatin tai jonkin tutkinnon, tai osallistua erilaisen työtoiminnan kautta kursseille, joiden seurauksena on mahdollista saada suoritettua jokin tutkinto. Monet yhdistykset ja säätiöt järjestävät tällaisia tutkintoja nuorille, jo tällaisen suorittaminen on minusta parempi kuin ei mitään ja nuorta tulisi kannustaa suorittamaan vähintäänkin tällainen kurssi (kesto usein 1-2 vuotta) kuin lähteä pakottamisen tielle.

Toinen merkityksellinen asia on minusta se, että rangaistaan opintonsa keskeyttävää nuorta. Minusta tämä(kin) on virhe. Lähtisin siitä olettamuksesta, että yhdestä keskeytyksestä ei vielä rangaista vaan annetaan nuorelle toinen mahdollisuus. Kaikki meistä eivät kehity yhtä nopeasti ja joku voi huomata vuoden opiskeltuaan, että on täysin väärällä alalla ja keskeyttää opintonsa. Aikomuksenaan kuitenkin jatkaa myöhemmin opintoja. Ratkaisu: Ei hetimmiten rangaistusta vaan mahdollisuus olla vaikkapa keskeyttämisen jälkeen vapaalla yksi opintovuosi ja jos tämän ajan kuluessa ei hae opiskelemaan/kursseille, ryhdytään pienimuotoisiin "rankaisutoimiin" - esim. niihin joita nostettiin esille.

vlad.

Vastaus osin myös Vaughanille ja Gentlemanille. (Laittakaa tarkentavia kysymyksiä, vastaan sikäli mikäli opinnoiltani ehdin - toinen ammatti meneillään mutta itse kustannan kaikki opinnot).

 

[Toejoen Veikko]

Kaikenlainen loiseläminen on nyt vain karsittava.

Ja parhaiten tuossa onnistutaan, mitä paremmin saadaan yksilön oma tahto ja koulutus tai työpaikka samaan muottiin.

Pakottamalla tuossa ei onnistuta. Mitä sitten, kun nuori lopettaakin opinnot ja tukea ei tule? Mitä hän sitten tekee? Odottelee kuolemaansa vai tekee jotain saadakseen jostain tarvitsemansa?

 

[Gentleman]

Toinen merkityksellinen asia on minusta se, että rangaistaan opintonsa keskeyttävää nuorta. Minusta tämä(kin) on virhe. Lähtisin siitä olettamuksesta, että yhdestä keskeytyksestä ei vielä rangaista vaan annetaan nuorelle toinen mahdollisuus. Kaikki meistä eivät kehity yhtä nopeasti ja joku voi huomata vuoden opiskeltuaan, että on täysin väärällä alalla ja keskeyttää opintonsa. Aikomuksenaan kuitenkin jatkaa myöhemmin opintoja. Ratkaisu: Ei hetimmiten rangaistusta vaan mahdollisuus olla vaikkapa keskeyttämisen jälkeen vapaalla yksi opintovuosi ja jos tämän ajan kuluessa ei hae opiskelemaan/kursseille, ryhdytään pienimuotoisiin "rankaisutoimiin" - esim. niihin joita nostettiin esille.

vlad.

Vastaus osin myös Vaughanille ja Gentlemanille. (Laittakaa tarkentavia kysymyksiä, vastaan sikäli mikäli opinnoiltani ehdin - toinen ammatti meneillään mutta itse kustannan kaikki opinnot).

Tuossa on enemmän kai kyse siitä, että jotain jatkosuunnitelmia olisi hyvä olla. Päättäessään päättää käynnissäolevat opintonsa, olisi nuorella kuitenkin oltava jo jokin toinen opinto mielessä. Nykyisin vaan liian helposti luovutetaan yleisesti.

Eli jos keskeyttää opinnot ja aikoo vaikkapa hakea yliopistoon niin pidän parempana sitä, että jatkaa kuitenkin koulun kirjoilla ja tekee vaikka sitten puolivaloilla koulua ja siinä sivussa valmistautuu pääsykokeisiin.

Hyväksyisin kyllä sellaisen ratkaisun, että opintojen lopettamisen yhteydessä esittämällä realistisen näkemyksen jatkosuunnitelmistaan voisi pari välikuukautta elääkin "täysillä" sosiaalituilla. (Toisaalta ei se 83e/kk ketään kaada, ja jos kaataa niin sen saa sitten tarveharkinnan kautta melko todennäköisesti.)

 

[Tarinankertoja]

Toimeentuloloukkuihin niin opiskelijoiden kuin työttömyystuilta tippuville olisi järjestelmä, joka perustuisi perustulomalliin. Tosin kuin jotkut tälläkin palstalla väittävät, tämä ei ole mikään vihreäpiipertäjien keksintö ja haihattelua, vaan kovan taloustieteen tuotos by Juliet Rhys-Williams ja Milton Friedman

Ongelmat nykysessä sosiaaliturvassa ovat sen byrokraattisuus ja passiivisuudesta palkitseva luonne. Lisäksi valtava byrokratian määrä vaatii suuren määrä työvoimaa, ja tekee vaikeaksi kansalaiselle saada selville mihin etuihin hän on oikeutettu. Myös tukien myöntämisajat ovat välillä sietämättömän pitkiä. Passiivisuutta taas lisää esimerkiksi perusturvan katkeaminen tai muuttuminen käytännössä jatkuvasta tarveharkintaiseksi sillä hetkellä, kun tuensaaja saa töitä, vaikka kyseessä olisi yhden päivän tai yhden tunnin keikka.

Perustulo selkeyttäisi suomalaista sosiaaliturvaa. Nykyiset jää saamatta monesti niiltä, jotka ovat suurimman avun tarpeessa. Toisaalta järjestelmä taas tarjoaa paljon mahdollisuuksia keinotella tukea väärin perustein, jos on fiksu.

Työnteko toisi kaikissa tapauksissa lisää tuloja ja hyvinvointia eikä uhkaisi taloutta, kuten nykyisessä järjestelmässä kannustinloukkujen takia käy.

Se vähentäisi työttömyyttä, koska se tekisi osa-aikaisen työnteon kiinnostavammakisi ja kannattavammaksi.

Esimerkiksi opiskelija, työtön, kotiäiti ja eläkeläinen voisivat entistä enemmän vaikuttaa elämäntilanteeseensa.

Vanhemmat voisivat ratkaista työnteon ja perheestä huolehtimisen suhteen nykyistä joustavammin.

Määräaikainen tai osa-aikainen työnteko ei olisi uhka, vaan jopa mahdollisuus.
Viranomaisten tarve sosiaalialalla vähenisi, ja tämä toisi helpotusta väestön ikääntymisen myötä uhkaavaan työvoimapulaan.
Esimerkiksi työtön voisi olla varma omasta rahatilanteestaan, koska tukia ei jälkikäteen perittäisi takaisin. Kukaan ei joutuisi vaikeuksiin tukipäätöksiä odottaessaan, vaan rahaa tulisi tietty määrä joka kuukausi.


Perustulolaskuri vihreiden ,mallin perusteella…

http://www.uta.fi/~ilari.kajaste/perustulo/laskuri/

joka ei ole toki ainoa malli, mutta ainoa esillä oleva suomalaisen puolueen esitys. Vasuri toki puhuvat 750,- perustulosta, mutta eivät osoiteta millään laskelmalla, kuinka sen voisi toetuettua (lue: ei millään)

Vihreiden esittämä malli sisältää 440 € perustulon sekä verotusportaiden vähentämisen kahteen. Ensimmäiseksi veroportaaksi on kaavailtu 40%. Kun laskuissa otetaan huomioon perustulon osuus 440 €, tulot olisivat käytännössä verottomia 1 100 € saakka. Keskipalkan verran eli 2 300 € kuukaudessa ansaitseva saisi verojen ja kansalaispalkan jälkeen nettona 1 820 €, jolloin veroprosentiksi muodostuisi noin 29 %. Malli on Pertti Honkasen Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikössä tekemän laskelman mukaan kustannusneutraali. Perustulo korvaisi opintotuen, työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, minimivanhempainrahan sekä joitain muita minimitukia. Ansiosidonnaiset etuudet ja yleinen asumistuki säilytettäisiin. Mallissa on erityinen verotusporras paljon ansaitseville, joten se ei ole puhdas tasaveromalli, ja kokonaisuudessaan se säilyttäisi verotuksen progression lähes ennallaan.

Demareille ei kelpaa, kun ansiosidonnainen ei nousisi (ja jos nousisi, kustannusneutraalius heitettään romukoppaan), Kokoomus ei halua maksaa sohvalla makaamisesta (vaikka niinhän nytkin toimeentulotukea maksetaan), Vasurit haluaa järjettömän kokosen 750 eken perustulon, perustu ei ymmärrä asiasta mitään, ja Kepun työreformin mukaisesti Kepun luulisi haluavan asiassa edetä, vaan esitys tulee tiettävästi väärästä puolueesta…

 

[Tarinankertoja]

Vihreät on hallituksessa, mutta ei ole moista perustulomallia saatettu eduskunnan käsittelyyn.

Kaikenlaista voi ajatella ja luvata, jota ei näemmä edes yritetä ajaa.

2:lla ministerillä ja 15 edustajalla toki sanellaan hallituksen politiikan suuntaa...

Tottahan toki. Onhan Kokoomus vihreiden talutusnuorassa, ja kepu pelkää meitä... vai miten se meni?

Hallitusohjelmaan on saatu huomattavasti enenemän vihreiden ajamia asioita, kuin edustajamäärän perusteella voisi ajatella. Mielestäni aika taitavaa politikointia

Persuilla taas ei ole edes esittää mitään malleja, edes onelinerinä, miten sosiaaliturvaa tässä massa pitäisi kehittää. Tai onhan se "perseestä", joka on oikein tyhjentävästi kuvattu valtiontalouden osa, joka ottaa puolet budjetista.

 

[Tarinankertoja]

Ja mitähän ne asiat ovat?

Mielelläni luen, mitkä asiat vihreille ovat olleet tärkeämpiä kuin esittämänsä perustulomalli, minkä pitäisi kohdistua suomalaisiin.

No kun nyt kysyit, niin nostetaan se kissanhäntä…

Vihreillä oli kolme kärkitavoitetta viime vaaleissa: torjua ilmastonmuutosta, vähentää köyhyyttä ja tehdä työelämän pelisäännöistä reilumpia.

Ilmastonmuutoksen torjuminen
Tällä hallituskaudella vähennyksiä on tavoiteltu mm. korottamalla energiaveroja, porrastamalla autoverotus päästöjen mukaan, tukemalla suurten kaupunkien joukkoliikennettä, rakentamalla lisää raiteita ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Hallitus on myös päättänyt taittaa energiankulutuksen kasvun ja lisätä merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Käytössä ovat olleet sekä kepit että porkkanat: normeja ja veroja on kiristetty, mutta samalla on lisätty tukia.

Ilmasto- ja energiastrategiassa hallitus linjasi, kuinka Suomi saavuttaa Euroopan unionin vuoteen 2020 asettamat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi.

Samalla sovittiin vesilain uudistamisesta niin, ettei Vuotoksen tai Kollajan kaltaisten tekoaltaiden rakentaminen tule mahdolliseksi.

Ensimmäistä kertaa tavoitteeksi asetetaan energiankäytön tehostaminen niin, että energian kokonaiskulutus saadaan käännettyä laskuun.

Energiatehokkuutta on edistetty periaatepäätöksellä sekä tiukentamalla rakentamisen määräyksiä ja osoittamalla osa elvyttävistä korjausavustuksista energiatehokkuuden parantamiseen.

Strategia uusiutuvatavoite 38 % loppukulutuksesta vuonna 2020
Tuuliatlas on myös vihdoin päivitetty.

Liikennepolitiikan paras saavutus on valtion osallistuminen länsimetron ja kehäradan rakentamiseen sekä se, että valtio ensimmäistä kertaa myöntää suurille kaupunkiseuduille tukea joukkoliikenteen kehittämiseen. Ensimmäistä kertaa myös radoille myönnetään enemmän rahoitusta kuin teille.

Työsuhdematkalipun verotusta on uudistettu niin, että edusta on tehty houkuttavampi.

Auto- ja ajoneuvoverojen porrastus päästöjen mukaan oli tärkeä rakenteellinen muutos. Porrastusta on jatkossa mahdollista kiristää.

Energiaveroja on päätetty korottaa noin miljardilla eli kolme kertaa enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa sovittiin. Verotuksen painopistettä on näin siirretty toivomaamme suuntaan eli työn verotuksesta ympäristökuormituksen verottamiseen.


Köyhyyden vähentäminen

Opintotukeen ja pienimpiin vanhempien päivärahoihin on saatu selvä tasokorotus.

Eläkeläisten verotusta on kevennetty samalle tasolle palkansaajien kanssa.

Korotettu kaikista pienintä eläkettä takuueläkkeen avulla

Kaikki indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet eli vähimmäispäivärahat, lapsilisä, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan indeksiin.

Verotettavan tulon alarajaa (kunnallisveron perusvähennystä) on nostettu 2200 euroon, mikä on 200 euroa enemmän kuin hallitusohjelmassa oli sovittu. Esimerkiksi työttömyysturvan peruspäivärahaa saavan tulot nousevat vuodessa keskimäärin lähes 180 euroa.

Lapsiperheiden taloudellista tilannetta on helpotettu nostamalla monia lapsiperheiden tukia. Korotuksista merkittävin on ollut vanhemmille maksettavien pienimpien päivärahojen nosto samalla tasolle työmarkkinatuen kanssa. Tämä tarkoittaa noin 170 euron korotusta tulotasoon joka kuukausi.

Päivähoidon maksut on uudistettu. Mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon säilytettiin ja samalla maksuttoman päivähoidon piiriin luettavien perheiden määrää laajennettiin.

Opintotukea on korotettu 15 prosentilla ja myös opiskelijoiden vapaasti ansaittavan tulon rajoja on nostettu. Työtuloista jää siis enemmän käteen. Lisäksi opintotuen asumislisästä on poistettu tarveharkinta puolison tulojen perusteella.




Reilumpi työelämä


Apurahansaajille on taattu eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva. Aikaisemmin apurahansaajat olivat sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomia.

Pätkätyöläisistä myös tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa on parannettu. Työttömyysturvan antamisesta on annettu yhtenäinen ohjeistus ja lisäksi tieteen ja taiteen tekijöillä on omat työvoimaneuvojat.

Perusteettomia määräaikaisia työsuhteita on pyritty vähentämään. Työnantaja on nyt rangaistuksen uhalla velvoitettu selvittämään määräaikaisuuden perusteet.

Kunnallisveron perusvähennyksen korotus parantaa pienillä työtuloilla elävien käteen jäävää tuloa.

Käännetyn arvonlisävelvollisuuden käyttöönotto 2011 tulee vähentämään harmaata taloutta rakennusalalla.

Vajaakuntoisten mahdollisuuksia tehdä työtä on parannettu ja kaikki pitkäaikaistyöttömät voivat saada aktivointitukea.

Työvoimakoulutuksesta suurempi osa tehdään yhdessä yritysten kanssa, mikä parantaa mahdollisuutta saada työtä.

Muutosturva on laajennettu koskemaan myös lomautettuja.

Kuntasektorille tehdyllä palkkaratkaisulla, jota hallitus tuki korotetuilla valtionosuuksilla, on parannettu naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä.

Vuorotteluvapaat mahdollistava järjestelmä on vakinaistettu.

Työttömien koulutusta on kehitetty mm. luomalla mahdollisuus omaehtoiseen koulutukseen.

Isäkuukautta on pidennetty neljästä viikosta kuuteen viikkoon.

Oppisopimuskoulutusta on kehitetty ja paikkoja lisätty tuntuvasti, samoin on lisätty resursseja työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luovutaan vuoden 2011 loppupuolella, mikä helpottaa yritysten mahdollisuutta rekrytoida työntekijöitä näistä maista.



Vesilaki uudistetaan niin, että Vuotoksen altaan rakentaminen ei edelleenkään ole mahdollista. EU:n Natura-2000 – verkostoon ja Suomen tärkeimpiin lintualueisiin kuuluvat Kemihaaran suot eivät jää veden alle.

Myös koskiensuojelulaki on voimassa ja Kollaja virtaa vapaana.

Aluehallinnon uudistuksessa ympäristöasiat säilyivät kaikilla nykyisiä alueellisia ympäristökeskuksia vastaavilla 13 toimialueella.

Kaivoslaki uudistetaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Kunnille annetaan veto-oikeus uraanikaivosten perustamiseen.

Ehdokkaiden vaalirahoitus on saatu avoimemmaksi ja rahoituksen ehtoja on tiukennettu: yksittäiselle tuelle saatiin katto, ilmoitusrajoja laskettiin ja valvontaa tehostettiin uhkasakkomenettelyllä.

Puolueiden vaalirahoituksen säännöt uudistetaan. Rahoitus avataan, julkistamisvelvollisuutta kiristetään ja samalla yksittäisille lahjoituksille laitetaan euromääräinen katto.

Yhdistyslaki uudistetaan. Uudistuksen toteuduttua laki vastaisi nykyistä paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia.

Vaalilaki uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhtäläistä äänioikeutta niin, että jokaisessa vaalipiirissä annettu ääni on tasa-arvoinen.

Siviilipalvelus on lyhentynyt kuukaudella 13 kuukaudesta 12 kuukauteen, mikä on sama kuin pidempi asepalvelus. Samalla otettiin käyttöön käytäntö asumiskustannusten korvaamisesta ja uudistettiin koulutuksen sisältöä.

Vammaislakiin on kirjattu vammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, mikä helpottaa monen vammaisen arkea.

Perheen sisäisen adoption salliminen parantaa niiden lasten asemaa, joiden vanhemmat elävät rekisteröidyssä parisuhteessa.

Saamelaiset saavat oman kulttuurikeskuksen.
Maahanmuuttajien kotouttamiseen panostetaan aiempaa voimakkaammin.

Turvapaikka myönnetään entistä useammalle hakijalle ja Suomeen jäävillä on avattu mahdollisuus tehdä töitä turvapaikkapäätöksen odotusaikana.

Yliopistojen perusrahoitusta on vahvistettu.

Myös kulttuurin rahoitus on kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Tekijänoikeudet pysyvät jatkossakin opetusministeriössä, eikä niitä siirretä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Hallitus päätti olla edistämättä työsuhdeolettamaa, jonka mukaan työ- tai virkasuhteessa luodun teoksen oikeudet siirtyvät automaattisesti työnantajalle, ellei muuta sovita.



Nämä siis ENNEN vaaleja asetettuja tavoitteita joihin on päästy tai niissä on menty eteenpäin...


Persujen tavoitteiden asettelua odotellessa.

 

[WVirmanen]

Noi "saavutukset" on juuri sellaisia mitkä kurjistavat normaalin keskiluokkaisen perheen elämää eli heidän, jotka oikeasti tekevät töitä ja maksavat itse laskunsa. Korotetaan energiaveroja ja korkeimpia päivähoitomaksuja ynnä sitä ja tätä että voidaan antaa rahaa tuulimyllyille ja pummeille. Vihreät on pummien ja hippien puolue ja toivottavasti kuolee marginaalipuoleeksi mahdollisimman pian.

Minä lasken seuraavat vihreiden saavutuksiksi
- Hyvinvoinnin ja ostovoiman kurjistaminen energian hinnan muodossa (pahenee koko ajan)
- Päivähoitomaksujen korotus niiden osalta jotka itse maksavat laskunsa
- White flight ilmiö on alkanut Helsingissä ja kehitystä vaikea pysäyttää
- Jne.

 

[Dee Snider]

Noi "saavutukset" on juuri sellaisia mitkä kurjistavat normaalin keskiluokkaisen perheen elämää eli heidän, jotka oikeasti tekevät töitä ja maksavat itse laskunsa. Korotetaan energiaveroja ja korkeimpia päivähoitomaksuja ynnä sitä ja tätä että voidaan antaa rahaa tuulimyllyille ja pummeille. Vihreät on pummien ja hippien puolue ja toivottavasti kuolee marginaalipuoleeksi mahdollisimman pian.

Minä lasken seuraavat vihreiden saavutuksiksi
- Hyvinvoinnin ja ostovoiman kurjistaminen energian hinnan muodossa (pahenee koko ajan)
- Päivähoitomaksujen korotus niiden osalta jotka itse maksavat laskunsa
- White flight ilmiö on alkanut Helsingissä ja kehitystä vaikea pysäyttää
- Jne.

Totta turiset, noinhan tuo menee. Kokoomukselle ja Vihreille itse laskunsa hoitava duunari on se pahin vihollinen, joihin nämä leikkaukset ja korotukset kohdistetaan.

Ilmastonmuutos-pöhköt voi tulla meille kolaamaan tuota snököä ja kantamaan puita kellarista takkaan ja todeta, ettei ilmastonmuutos sittenkään vielä tänään täällä. Kaukolämpöisestä, isukin maksamasta, tietokoneiden ja kännyköiden täyttämästä cityasunnosta kun on helppo huudella kaiken maailman hömpötyksiä.

 

[Pavlovin Koira]

Minä lasken seuraavat vihreiden saavutuksiksi
- Päivähoitomaksujen korotus niiden osalta jotka itse maksavat laskunsa

Päivähoitomaksu ei edelleenkään kata edes kymmentä prosenttia päivähoitopaikasta aiheutuvista kustannuksista. Minusta se on suuruudeltaan vielä ihan kohtuullinen, ainakin jos vertaat sitä muihin maihin.

Sen sijaan noiden korotusten kanssa oli mielestäni todellakin kohtuutonta säilyttää päivähoidossa nollamaksuluokka, varsinkin kun sen piirissä on paljon vanhempia jotka ovat kotona ts. eivät edes tarvitsisi päivähoitopaikkaa.