Keskustelun lopputulema taitaa siis olla se, ettei vihreän liikkeen perustajista löydy taistolaisia, eikä sen käytännön politiikasta marxilaisuutta, eikä Kimi Räikkösestä tullut kommunistia, vaikka pikku pioneeri olikin.
Tulkintasi on kuitenkin osittain sidottu siihen, että näemmä et halua tunnistaa argumenttia. Ei se seikka, että sinä sanot jotakin, muuta marxilaista elementtiä vihreässä liikkeessä ympäristöfasistiseksi. Eihän täällä vielä ole puhuttu mitään Pentti Linkolasta tai ekovihreistä, joilla oli oma puoluekin välillä. Sen ohjelma taisi olla tiivistetysti, että polkupyöriä ihmisille ja panssarivaunuja armeijalle.
Lisäksi ihmettelen ihmistuntemustasi, joka mielestäni tuli korostetusti esille tässä turkkilaisen Gazaan suunnanneen laivasaattueen jutussa, jonka yhteydessä esiintyneen ruotsalaisen dekkaristin jutut eivät tosiaankaan ole peräisin erityisestä humaanisuudesta tai ihmisten sekä kansojen rauhantahtoisuuden edistämisestä, tietoinen valehteleminen tiedotusvälineissä on peräisin hänen
yleisvasemmistolaisuudestaan. Mainittakoon vielä selvennyksenä, että SDP:n pitkä linja Tannerista alkaen ei ole yleisvasemmistolainen, mutta 1970-luvun "nuoret" lapsitähdet sitä olivat. Olisivat kaivanneet lisää ihmisymmärrystä.
Minusta sekä vihreän liikkeen että yleisemminkin ei-laitavasemmiston tulevaisuus sitoutuu siihen, että pystytäänkö nämä yleisvasemmistolaiset virtaukset palauttamaan takaisin lähtöruutunsa, toisin sanoen, että miten paljon historiasta otetaan oppia? Tosin vihreissä humaanisuusvajetta on jo lähtökohtaisesti liikaa, kysymyksessähän on monelta osin moraalista itsetyydytystä niille, joilla materiaalisesti muiden työn tuloksena puutetta ei ole, koska samaan aikaan esimerkiksi afrikkalaisia kuolee miljoonittain vaikkapa lähiruokaideologiaan tai torjunta-aineiden käyttöön ajettuihin kansainvälisiin kieltoihin (lue: malaria ja DDT). Eero Paloheimon argumentteja unohtamatta.