Vissiinkin väsy, kun hekotan tälle kommentille aivan täydet täällä. Joo ei näy tutkassa ei sitten millään eli täydelliset tunkiosuristinhäiveominaisuudet kyseessä...Hyvin se onnistui häviämään tutkasta.
Vissiinkin väsy, kun hekotan tälle kommentille aivan täydet täällä. Joo ei näy tutkassa ei sitten millään eli täydelliset tunkiosuristinhäiveominaisuudet kyseessä...Hyvin se onnistui häviämään tutkasta.
Vissiinkin väsy, kun hekotan tälle kommentille aivan täydet täällä. Joo ei näy tutkassa ei sitten millään eli täydelliset tunkiosuristinhäiveominaisuudet kyseessä...
Mullakin on sellainen kutina. 2025 loppuvat sotatoimet. Venäläiset saavat pitää itäiset osat ja Krimin. Loppu Ukraina liittyy hirvittävää kyytiä Natoon ja homma on sillä selevä. Oikeudenmukaista? Ei todellakaan, mutta näin se mennee. Toiveissa ollut Venäjän romahdus antaa odottaa itseään. Vielä löytyy yhä vaan puikkoja ja murkulaa. Miehistä puhumattakaan.Zelensky on useaan otteeseen jo julkisuuteen antanut sellaisia lausuntoja, että niiden pohjalta arvailen, jotta ensi vuonna rauhanneuvotteluista saatetaan alkaa tosissaan puhumaan. Sota on jo pitkän aikaa jauhanut paikoillaan, eikä tuossa ole näköpiirissä semmoista lopputulemaa vielä useisiin vuosiin, että kummankaan vastarinta murentuisi.
Aika näyttää, että osuuko arvaukseni oikeaan.
Tässä skenaariossa olisi ehdottoman tärkeää, että pakotteita Venäjälle ei lievennettäisi, vaikka rauha Ukrainaan saataisiin. Venäjän eristämistä on syytä jatkaa vaikka vuosikymmenet eteenpäin. Lännen kollektiivinen etu on mahdollisimman heikko Venäjä.Mullakin on sellainen kutina. 2025 loppuvat sotatoimet. Venäläiset saavat pitää itäiset osat ja Krimin. Loppu Ukraina liittyy hirvittävää kyytiä Natoon ja homma on sillä selevä. Oikeudenmukaista? Ei todellakaan, mutta näin se mennee.
Olen jo sodan alkumetreiltä saakka sanonut sellaista, että sota loppuu kun Venäjä sen lopettaa. Rauhanneuvotteluihin ei ole oikeastaan koskaan ollut mitään estettä - ihan viime metreillä ennen Venäjän hyökkäystä Ukraina oli valmis kaikenlaisiin kompromisseihin, kuten että se ei liity Natoon eikä EU:hun yms. yms.Tilanne vaikuttaa nyt semmoiselta, että arvailen itse, jotta jossain kohtaa ensi vuotta rauhanneuvotteluista aletaan puhumaan jo ihan tosissaan. On mahdollisuuksien rajoissa minun mielestäni, että semmoiseen jopa päädytään.
Kyllähän se on jo nähty: on ok. Ja Ukraina ei alueitaan takaisin saa, ellei ensi tilassa saa täyttä lupaa iskeä ohjuksin syvälle Venäjälle.Eli lännen mielestä on lopulta ihan ok että asein voi hankkia lisää maata ja luonnonvaroja?
Eikös se Ukraina ole koko ajan lähtenyt siitä että kaikki alueet palautetaan ennen kuin mistään rauhasta ryhdytään puhumaan?
Joo. Minä lähestyn tätä asiaa siltä kantilta, että kummankaan osapuolen tavoitehan ei tässä ole minkäänlainen salaisuus. Venäjän tavoite on jollain lailla kiistää Ukrainan olemassaolo. Jos ei suoranaista annexointia, niin vähintään niin, että maasta tehdään poliittisesti jonkinlainen Valko-Venäjän kaltainen nukkevaltio, joka pysyy tiukasti Venäjän talutusnuorassa.Olen jo sodan alkumetreiltä saakka sanonut sellaista, että sota loppuu kun Venäjä sen lopettaa. Rauhanneuvotteluihin ei ole oikeastaan koskaan ollut mitään estettä - ihan viime metreillä ennen Venäjän hyökkäystä Ukraina oli valmis kaikenlaisiin kompromisseihin, kuten että se ei liity Natoon eikä EU:hun yms. yms.
Ei kelvannut Venäjälle.
Tässä sodassa on kyse hyvin pitkälti, ja vain ja ainoastaan siitä, että mitä Venäjä tahtoo. Se voi lopettaa sodan juuri nyt tällä hetkellä. Se olisi voinut hyväksyä Ukrainan esitykset alkuvuodesta 2022. Siksi minusta tässä sodassa ei ole kyse sellaisista rauhanneuvotteluista kuin monissa muissa sodissa, vaan kysymys on siitä, että milloin Venäjä on valmis lopettamaan.
Tämä tarkoittaa montaa asiaa ja tärkeimpänä tämä: se, kuinka kauan sota jatkuu on kiinni ensisijaisesti siitä, kuinka pitkään Venäjällä on resursseja ja tahtoa päästä siihen, mihin se haluaa eli siis Ukrainan liittämiseen Venäjään. Jos se ei siihen pysty sotilaallisesti, kaikki välitulokset ovat sille aika merkityksettömiä loppupeleissä, eli vain "välirauhaa" ennen lopullista tavoitetta.
Vasta kun Venäjä nostaa kädet pystyyn Ukrainan suhteen, eli että se ei pysty sitä valtaamaan osaksi itseään, vasta sitten sota oikeasti loppuu. Tai tietysti niin, että se pääsee tavoitteeseensa ja miehittää Ukrainan ja liittää sen osaksi itseään.
Onko Venäjä vielä valmis nostamaan kädet pystyyn ja toteamaan, ettei tämä homma onnistu? Minusta ei ole. Siksi en usko, että oikeaa rauhaa on vielä tulossa. Neuvotteluja voi olla, sopimuskin ehkä saadaan, mutta ei rauhaa.
Kyllähän tuo Kremlin herra näyttäisi iskevän päätään Ukrainan mäntyyn. Ei tule Venäjä voittamaan ellei jenkit ja/tai EU ota lopareita.
Jep. Ja kauanko samalla logiikalla Ukrainalta menisi alueensa takaisin vallata...Mutta tietysti hyvä asia sinänsä, että Venäjä valtaa noita pikku plänttejä hirveällä hinnalla kuluttaen koko ajan hurjasti omiakin voimavarojaan. Siitä, mihin sota lopulta kääntyy tuo ei kuitenkaan tosiaan kerro mitään. Taitaa USA:n vaalitkin olla isompi indikaattori tähän.Tämä twiitattu (vai onko se nykyään "äxätty"?) laskelma on minusta täysin turha eikä sillä ole mitään arvoa, ehkä enemmänkin se on haitallinen, kun siitä tulee mieleen, että tilanteessa ei ole mitään suurempaa hätää. Eteneminen on hidasta niin kauan kuin linjat pitävät ja puolustuskykyä (sotilaita ja aseita) löytyy. Jos ne pettävät, niin sen jälkeen edetään nopeasti.
Tämä siis kuvastaa sen, että viimeisen vuoden aikana Venäjä on lähinnä saanut hautapaikan kaatuneille sotilailleen. Mutta seuraava vuosi voi tarjota ihan jotain muuta.
Isoin ilo minusta tuossa on se, että kuvalla saa yleensä pahimmat Kremlin botit ja saappaannuolijat, jotka suosittelevat pikaista antautumista koska Venäjä etenee koko ajan joka puolella, aika hiljaiseksi.Jep. Ja kauanko samalla logiikalla Ukrainalta menisi alueensa takaisin vallata...Mutta tietysti hyvä asia sinänsä, että Venäjä valtaa noita pikku plänttejä hirveällä hinnalla kuluttaen koko ajan hurjasti omiakin voimavarojaan. Siitä, mihin sota lopulta kääntyy tuo ei kuitenkaan tosiaan kerro mitään. Taitaa USA:n vaalitkin olla isompi indikaattori tähän.
Jeps, osittain kyllä. Minulla on kuitenkin itselläni tällaisissa keskusteluissa tarve korostaa sitä, kuinka hankalaa on millään tavalla saada aikaiseksi pysyvää rauhaa. Vaikka siis mentäisiin neuvottelupöydän äärelle, vaikka sodan kuuma vaihe loppuisi, vaikka saataisiin jonkinlaista aseleposopimusta aikaiseksi, niin koen, että kestävä pohja syntyy vasta sitten, kun Venäjällä on halu lopettaa sota pysyvästi. Muuten se vain käyttää aselepoa (kutsutaan sitä millä nimellä tahansa) vain kerätäkseen uudestaan voimia.Mehän olemme tästä samasta aiheesta jo moneen otteeseen puhuneet, ja ainakin itse koen jo vähän toistavani samaa levyä.
Juuri näin itsekin pyörittelen asiaa ja siksi näen sen niin kiharaisena.Kun pyörittelen näitä asioita päässäni, niin noista en vaan saa ainakaan itse minkäänlaista muuta lopputulemaa veistettyä, kuin sen, että kummallakaan osapuolella ei ole minkäänlaista kykyä sotatoimien kautta vielä useisiin vuosiin päästä noihin julki lausuttuihin tavoitteisiin. Länsimaat eivät missään olosuhteissa voi enää sallia sellaista, että Ukrainan kyky taistella vastaan murskautuisi täysin. Mutta toisaalta myöskään Venäjä ei voi ikimaailmassa hyväksyä jotain niin nöyryyttävää tappiota, että heille ei jäisi tästä edes luuta käteen.
Jeps.Noista mainitsemistani kohdista täytyisi useammankin "dominopalikan" kaatua, jotta niin dramaattisia lopputuloksia alettaisiin näkemään.
Vaihtoehtoja on lukemattomia määriä. Minä itse olen jossain ketjun syövereissä spekuloinut "Korean mallia" yhdeksi sodan välivaiheista, eli että kuuma sota jossain vaiheessa loppuu, mutta rauhansopimusta ei saada aikaiseksi. Sitä en lähde arvailemaan, kuinka kauan tuollainen tilanne voi kestää, Korea näyttää mallia, että se voi kestää tavattoman kauan.Ja koska kaikki tietävät tämän nykyisen pattitilanteen luonteen, niin tämän vuoksi itse arvailen, että jonkinlaiseen kompromissiin tuosta välistä päädytään. Se, että onko se rauha, välirauha, aselepo tai miksi sitä sitten ikinä nimitetäänkään, miten kuuma tai kylmä, niin sitä en lähde veikkailemaan. Mutta arvaukseni on, että johonkin tuollaiseen lopputulemaan tässä vielä päädytään. Niin on monet kerrat ennenkin historiassa päädytty tekemään.
On monia tapoja tällaiseenkin kehitykseen. Yksi sellainen nähtiin 90-luvun alussa, kun Neuvostoliitto romahti. Afganistanin ja Vietnamin sodat ovat myös esimerkkejä sellaisista sodista, joissa toinen osapuoli joutui lopulta nostamaan kädet pystyyn ja sanomaan "pitäkää tunkkinne".Niin kun tätä nykyistä maailmantilannetta mietitään, niin minkä tapahtumaketjun kautta päädytään sellaiseen tilanteeseen, jossa Venäjälle kyetään rauhanehdot tuollaisella tavalla sanelemaan? Että kaikki alueet palautetaan, Putin pitää saattaa Hagiin ja korvaukset maksetaan viimeistä ruplaa myöden? Se pitää ihan ensialkuun ymmärtää, että Venäjä ei kuunapäivänä tule hyväksymään mitään tuollaisia ehtoja.
Valtiot ovat kautta historian kaatuneet siksi, että niiden talous on mennyt ihan kuralle sodan takia. Kuumaa sotaa on toki aina käytetty maakaistaleiden uusjakoon, mutta myös taloudelliset tekijät ovat sellaisia aiheuttaneet.Ainut realismia oleva toivo noin totaalisesta Ukrainan ja lännen voitosta on minun mielestäni se, että tätä jauhavaa sotaa jatketaan vaan niin kauan, että jossain vaiheessa Venäjän kansalla tai tuolla rintamilla taistelevilla sotilailla tulee mitta aivan täyteen.
Jeps, samaa mieltä, että ei Venäjän kansa taatusti lähde tällaista edes ajattelemaan. Ei, jos tämä Venäjän kansalainen on hitusenkaan järjissään. Kyllä siihen tarvitaan ihan pakottava tarve.Ja kun tuokin on vähän "toiveajattelua" mielestäni, että Venäjän kansa tämän nyt jotenkin ratkaisisi. Haluaako tuo vahvaa johtavaa ihannoiva ja länttä epäilevä kansa itselleen muka sellaisen johdon, joka noin totaalisesti suostuisi olemaan rähmällään lännen suuntaan? Tuskinpa.
Näin olen itse asiaa mielessäni pohtinut. Olen melko varma, että jossain vaiheessa kuuman sodan vaihe jäähtyy ja rautaesirippu laskeutuu jälleen (jos ei ole jo laskeutunut).Eli jos tilanne nyt menisi siihen, että jonkinlainen rauha/aselepo/jäätynyt konflikti tulee suunnilleen noilla sijoilla, missä nyt rintamalinjat kulkevat. Voitaisiin kuvitella, että tällöin uusi kylmän sodan kaltainen tilanne syntyy, jossa rautaesirippu laskeutuu uudelleen Venäjän ja Euroopan välille. Nyt vaan sillä erotuksella, että se kulkee tuolla Itä-Ukrainassa.
Näin minä itse näen tulevaisuuden kehityksen. Olen paljon puhunut "Pohjois-Korean tiestä", jonka näen Venäjälle jonkinlaisena vaihtoehtona. Tässä mallissa siis sodan kuuma vaihe on päättynyt ja Venäjän sisällä diktatuuria kiristetään, jotta Venäjä itse saadaan pysymään kasassa. Seuraa vaihe, jossa Venäjä on äärimmäisen sulkeutunut, ja todennäköisesti "rakettimiehen" tapaan varustaa itseään. Vähän riippuen skenaariosta tämä varustelu ei välttämättä kuitenkaan aiheuta lännen puolella varustautumista, ellei Venäjä sitten oikeasti ala laittaa varusteluun sellaisia resursseja kuin vaikkapa Kiina.Tässä mentäisiin jälleen samankaltaiseen varustelun kierteeseen, joka vallitsi kylmän sodan aikanakin. Niin Euroopassa, kuin Venäjälläkin alettaisiin pumppaamaan sotateollisuuteen valtavasti lisää voimavaroja, kuitenkaan käymättä varsinaista konventionaalista sotaa.
Näin minä sen näen pitkällä tähtäimellä.Ja ehkä tämä voisi olla sellainen kilpailu, jonka Venäjä Neuvostoliiton tavoin sitten pitkässä juoksussa vielä aivan 100-0 häviäisi. Ja kenties sitä kautta voisi astua mahdolliseksi Ukrainalle noiden kaikkien alueiden takaisin saaminen.
Spekulaatiot ovat aina kivoja! Itse tietysti tykkään spekulaatioiden lisäksi siitä, että kirjoittaja kertoo spekuloivansa.Mutta tämä on jo toisaalta niin kauas kantoista arvailua ja spekulointia, että ei näille sen ihmeempiä painoarvoja kannata antaa. Miettiä toki voi kaikenlaisia asioita, mutta keskittykäämme silti tähän nyt vallitsevaan todellisuuteen.
Erona terroristisen itänaapurimme muihin raiskauskohteisiin, Ukraina pystyy kuitenkin taistelemaan uskottavasti ja ihan suoraan sanottuna myös menestyksekkäästi mafiosoja vastaan kentällä. Naapurimme jäädyttämät konfliktit mm. Georgiaa ja Moldovaa vastaan ovat olleet mahdollisia, koska uhreille on tehty (verrattain uskottavasti) selväksi, että vaihtoehtona on miehitys ja koko maan (ja asukkaidensa) raiskaus ja murhaaminen. "Konfliktin jäädytys" on siis ollut naapurimme roistoille ainoastaan nopeampi keino saavuttaa uhrinsa pakkosuomettaminen, jolloin ovat pystyneet kohdistamaan mielenkiintonsa seuraavan raiskauksen uhrin suuntaan käytännössä kuluttamattomin voimavaroin.Pohdin tässä tykönäni sitä, että voisiko seuraava olla mahdollista?
Eli jos tilanne nyt menisi siihen, että jonkinlainen rauha/aselepo/jäätynyt konflikti tulee suunnilleen noilla sijoilla, missä nyt rintamalinjat kulkevat. Voitaisiin kuvitella, että tällöin uusi kylmän sodan kaltainen tilanne syntyy, jossa rautaesirippu laskeutuu uudelleen Venäjän ja Euroopan välille. Nyt vaan sillä erotuksella, että se kulkee tuolla Itä-Ukrainassa.
...
Täytyy kyllä todeta ihmetellen, että on Ukrainassa kallista tonttia totisesti, jos yksi kusimutteri on valmis pienen maa-alueen saamiseksi valmis pistämään lihoiksi satoja tuhansia idiootteja maansa kansalaisista, valtion talouden täysin sekaisin ja tuhlaamaan miljardeja toisensa jälkeen noiden maa-alueiden saamiseksi ja pitämiseksi, kun vielä on itse ensin tuhonnutkin päreiksi. Ja tällaista perseilijää kansa katselee ylöspäin ja ostelee puttepossu kalentereita, että voi sitten sitä vessan seinällä niitä kyynel silmässä katsella onanoidessaan itsensä totaaliseen onnen ja auvoon. On toi sen luokan muumilaakso, että sieltä on kyllä ihan jokainen muumi karannut jo aikapäiviä sitten.Isoin ilo minusta tuossa on se, että kuvalla saa yleensä pahimmat Kremlin botit ja saappaannuolijat, jotka suosittelevat pikaista antautumista koska Venäjä etenee koko ajan joka puolella, aika hiljaiseksi.
Kertoo myös että lännen aseapu ei mene hukkaan. Jos joku epäilee, ettei kannata auttaa. Kyllä kannattaa.
Itse tilanteeseen, totaalista voittoa tai tappiota ei tulle saavuttamaan kumpikaan alueiden suhteen. Jos homma jäätyy kuten Korean niemimaalla, sitten se jäätyy, mutta Venäjä väistämättä romahtaa ennemmin tai myöhemmin.
Jos päädytään rauhansopimukseen, joka sisältää alueluovutuksia, pääasia on, että kaikki sanktiot sun muut pidetään voimassa kunnes 1991 rajat on palautettu. Tällöinkin Venäjä tulee murenemaan ajallaan.
Tätä kaikkea on jotenkin ihan mahdoton ymmärtää. Nuo uudet maat olisivat loppupeleissä ihan hyödyttömiä, kun vanhojenkaan alueiden valtavia luonnonvaroja ja muita mahdollisuuksia ei osata hyödyntää edes vähää alusta kunnolla. Normaali kanssakäyminen muun maailman, erityisesti Euroopan ja Kiinan kanssa olisi monin verroin tuottoisampaa. Sotilaallisestikaan tuossa ei ole mitään järkevää motiivia, koska Venäjällä tiedetään ihan hyvin, ettei kukaan ole heidän kimppuunsa hyökkäämässä. Toki jos/kun ajatus on jatkaa impearialistista valtauspolitiikkaa, niin antaahan uudet alueet paremman jalansijan uusille hyökkäyksille.Täytyy kyllä todeta ihmetellen, että on Ukrainassa kallista tonttia totisesti, jos yksi kusimutteri on valmis pienen maa-alueen saamiseksi valmis pistämään lihoiksi satoja tuhansia idiootteja maansa kansalaisista, valtion talouden täysin sekaisin ja tuhlaamaan miljardeja toisensa jälkeen noiden maa-alueiden saamiseksi ja pitämiseksi, kun vielä on itse ensin tuhonnutkin päreiksi. Ja tällaista perseilijää kansa katselle ylöspäin ja ostelee puttepossu kalentereita, että voi sitten sitä vessan seinällä katsella onanoidessaan itsensä totaaliseen onnen ja auvoon. On toi sen luokan muumilaakso, että eiltä on jokainen muumi karannut jo aikapäiviä sitten.
Mutta hei, onhan jotkut onnelliset saanet muutaman tonni fyffeä ja uudenkarhean ladan, joten kyllä sitä vastaan kannattaa nyt muutama kersa uhrata. Itse laskisin, että tosiaankin melkoinen hinta on maksettu siitä, että on muutama paskaksi tuhottu lisäneliö maata hallittavana.
Ilmeisestikään tässä nerojen yhdyskunnassa eilienen yhtainutta laskutaitoista enää jäljellä, sillä muuten luulisi kyllä jonkn kohta laskevan yhteen, että mitä järkevämpää tuolla "sijoituksella" olisi voinut yhteiskuntaan saada.
No saa nähdä, että tuleeko taas pelikieltoa kun toteaa sen tosiasian, että eipä tuolla juurikaan tolkun kansaa taida asustella, jos edes jonkin ihmeellisen perusteen ovat itselleen keksiä, että katselevat vielä tätä touhua.
Jos länsi aikanaan ymmärtäisi edes sen verran, että venäjää ei enää takaisin otetan ainakaan pariin vuosisataan mihinkään kaupankäyntiin ja pakotteet pidetään, ja lisää maata ei juurikaan vallattua saada, sekä lopuksi Ukraina vieläpä NATO:on, niin putte ei tästä saa perusteltua voittoa kellekään muulle, kuin täydelle idiootille.
Vietnamilla ei ollut Yhdysvalloille tai Afganistanilla Neuvostoliitolle kuitenkaan missään vaiheessa sellaista merkitystä, kuin Ukrainalla on Venäjälle. Sen puolesta näitä ei voi mielestäni suoraan verrata.On monia tapoja tällaiseenkin kehitykseen. Yksi sellainen nähtiin 90-luvun alussa, kun Neuvostoliitto romahti. Afganistanin ja Vietnamin sodat ovat myös esimerkkejä sellaisista sodista, joissa toinen osapuoli joutui lopulta nostamaan kädet pystyyn ja sanomaan "pitäkää tunkkinne".
Elon Musk on muuttanut Twitterin algoritmia niin että Ukraina-aiheinen sisältö downrankataan ja jää paitsioon. Melkoinen sananvapaus tällä Elmolla.