Mutta se voi myös olla suoraa seurausta häikäilemättömästä ja systemaattisesta hybridivaikuttamisesta ja sangen todistettavasti usein onkin.
Hybridivaikuttamista kiistatta on, mutta minkä maan mitkä aseet ovat jääneet Ukrainaan lähtemättä hybridivaikuttamisen seurauksena?
Jätit lainaamatta olennaisen:
Mielestäni lainasin kyllä ihan sitä pääpointtia, mistä argumentissasi muu juonti. Parlamentaarinen demokratia ei ole estänyt Saksaa lähettämästä yhtään ammusta Ukrainaan. Vaan se miten Saksa haluaa reagoida, näkyy sitten siinä että Bundestagissa ollaan erimielisiä asiasta. Vika ei ole Bundestagissa, vaan siinä, että Saksa (valtio, poliitikot, kansa) eivät ole halunneet toimia samoin kuin vaikkapa Suomi.
Ja Saksan kohdalla esimerkkinä voisi käyttää montaa muuta maata.
Olen kyllä hyvin perillä syistä, miksi EU ei ole saanut aikaiseksi mitään kovin konkreettista puolustusorganisaatiota. Mutta se on tässä Ukrainan sodassa juuri se heikkous, kun ei ole minkäänlaista valmista sapluunaa tai instanssia, joka voisi alkaa hoitamaan hommaa, vaan vähän tipoittain ja yksitellen pyritään tekemään asioita.
Aseitahan alettiin toimittaa kahdessa viikossa. Prosessit eivät aina olleet nättejä, mutta täysin uusia prosesseja ollaan parlamentaarisen demokratian komennossa silti pysty luomaan ihan niin nopeasti kuin vain on haluttu.
Eri maat ovat ottaneet erilaisia rooleja ja lopultahan kaikki on toiminut valtavan joustavasti. Naton esikunta on tehnyt paljon, Puola on ottanut logistiikkahubin paikan itselleen, EU on tehnyt asioita ja jokainen maa on itse tehnyt omia päätöksiään. Ja EU:n ulkopuolelta myös moni maa on ollut erittäin aktiivinen, kuten vaikka UK aseilla ja Norja rahalla.
Se taas minusta kuulostaa täydeltä utopialta, että olisi olemassa vaikkapa jokaista EU:n jäsenvaltiota sitova sopimus, että kun joku jossain (kuka? mikä?) päättää, heidän pitäisi luovuttaa XX % kaikesta sotilaallisesta materiaalistaan, pitäisi kouluttaa XX tuhatta vieraan valtion joukkoja, pitäisi antaa lentokenttänsä ja raiteensa yhteiseen käyttöön jne.
Siis tuohan ei olisi edes kenenkään kiimaisimmankaan EU-liittovaltiokannattajan märästä unesta, vaan kaikki EU:n valtiot olisivat luopuneet kenties itsenäisen valtion tärkeimmästä tehtävästä: kansalaistensa turvallisuudesta.
Tuollaista tulevaisuutta en pysty siis itse edes kuvittelemaan tälle vuosisadalle.
Ja tosiaan sitä suunnittelua ja valmistautumista, harjoituksia ja sotapelejä voi ja pitää kehittää. Mutta nyt me olemme suomalaiset tietysti hyvin vahvasti sitä mieltä, että kaikkien muiden pitäisi seurata meidän esimerkkiämme, ja jos eivät niin tee, on se vätystelyä ja viivyttelyä ja pelkuruutta sekä sun muuta.
Olisiko ajatusmalli sama, jos von der Leyen hänelle suoduin diktaattorivaltuuksin määräisi lähettämään 20 % Puolustusvoimien materiaalista vaikka Israelille, kun jokin tuleva 2040-luvun konflikti uhkaisi laajemmin erityisesti Välimerellistä Eurooppaa?
