Niin. Mitä se Nato on nyt tehnyt? Natossa kaikki osapuolet ovat sitoutuneet puolustamaan toisiaan. Eivät jotain muita maita. EU-maat voisivat toisintaa kaiken mitä Natokin tekee, eikä Ukraina silti muuttuisi niin EU:n kuin Natonkaan jäseneksi.
En minä ole sanonut mitään siitä, mitä Nato on tehnyt. Kerrataan:
Se taas minusta kuulostaa täydeltä utopialta, että olisi olemassa vaikkapa jokaista EU:n jäsenvaltiota sitova sopimus, että kun joku jossain (kuka? mikä?) päättää, heidän pitäisi luovuttaa XX % kaikesta sotilaallisesta materiaalistaan, pitäisi kouluttaa XX tuhatta vieraan valtion joukkoja, pitäisi antaa lentokenttänsä ja raiteensa yhteiseen käyttöön jne.
Natossa on tällainen sopimus. Natossa määritellään, paljonko sotakalustoa ja sotilaita kunkin maan pitää antaa Naton komentoon. Sillä on valmis johtamisorganisaatio tuota varten. Lisäksi maiden välillä on lisäsopimuksia erilaisista asioista, kuten lentokenttien ja satamien käytöstä.
Miten tämä oltaisiin voitu tehdä etukäteen? Niillä parlamentaarisilla prosesseilla, mutta erona vain se, että olisi käsitelty jotain täysin teoreettista skenaariota. En oikein ennusta, että se olisi kovin hyvin päättynyt.
On ihan varmaa, että JOS oltaisiin jo etukäteen päätetty toimintamalleja, niin niitä ei tarvitsisi nyt akuutissa tilanteessa koettaa hieroa kuntoon. Sekin on ihan varmaa, että JOS Venäjän uhka olisi nostettu EU:ssa tai Natossa esille esimerkiksi proxy-sodan(*) muodossa, molemmilla instansseilla olisi ollut mahdollisuudet tehdä valmistelevia toimenpiteitä.
(*) Käytetään nyt termiä "proxy-sota" sellaiselle sodalle, jossa esimerkiksi Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt toisessa maassa käytävän sodan takia, ja tilanteen stabiloimiseksi olisi tuettava toista osapuolta aseellisesti, mutta ilman omia joukkoja.
Näitä isoilla kirjoitettuja JOS:seja sinun ei tarvitse kommentoida: minä, sinä ja valtaosa lukijoista tietää, etteivät ne ole toteutuneet. Siksipä KUN ne eivät ole toteutuneet, olemme tilanteessa, jossa toimintamalleja pitää hieroa parlamenttien kautta - toisin kuin vaikkapa Venäjällä.
Se sitten on kokonaan toinen kysymys, että millaisia polkuja tapahtumien olisi pitänyt mennä, että esimerkiksi värivallankumousten jälkimainingeissa EU tai Nato olisi tullut siihen tulokseen, että proxy-sota Venäjää vastaan on ihan todellinen mahdollisuus.
JOSS kuitenkin joku olisi älynnyt luoda skenaarion, jossa EU/Nato on proxy-sodassa Venäjää vastaan, niin olisi ollut paljonkin mahdollisuuksia helpottaa esimerkiksi aseavun toteuttamista. Ihan yksinkertainen esimerkki, että vaikkapa 9/11 jälkimainingeissa ei oltaisikaan luovuttu siitä mahdollisuudesta, että joudutaan käymään tavanomaista sotaa (vrt. Suomi), jolloin raskasta kalustoa olisi varastoissa.
Kuten sanottu, niin oma
tulevaisuudentoiveeni onkin se, että niin EU:ssa kuin Natossakin tämän Ukrainan sodan seurauksena otetaan pöydälle sellaiset sopimukset, joilla tarvittaessa voidaan alkaa avustaa jotain toista maata sen sodankäynnissä. Eli siis jonkinlaiset raamit proxy-sodankäynnille: aseapu, koulutus, aseteollisuuden kapasiteetti yms. yms. Se, että toteutuuko tällainen, on sitten ihan eri asia ja jää nähtäväksi tulevaisuudessa.
Vai olisiko etukäteen pitänyt päättää, että Ukrainaa puolustetaan kuin se olisi Naton jäsen, vaikka se ei ole Naton jäsen? Eipä olisi sekään tainnut mennä missään läpi.
Koetat jatkuvasti rakennella olkiukkoja pieksettäväksi. Voisitko jo lopettaa sen, niin voitaisiin puhua asiastakin? EU ja Nato ovat tähänkin päivään saakka määritelleet uudestaan uhkakuvia, kuten olen ehtinyt tässä keskustelussa jo todeta:
Nato on muokannut rakennettaan ajan saatossa, Neuvostoliiton invaasion uhasta kohti terrorismin vastaista sotaa.
Nato on jälleen rukkaamassa toimintamallejaan uusiksi Venäjän hyökkäyksen takia. Jos Ukraina olisi ottanut Venäjän suoran hyökkäyksen uhan vakavammin, niin tilanne voisi nyt näyttää toisenlaiselta. Jos Nato ja/tai EU olisi ottanut suoran hyökkäyksen uhan vakavammin, niin tilanne voisi näyttää toisenlaiselta.
Mitään näistä ei kuitenkaan tapahtunut, ja siksi ollaan nykyisen kaltaisessa tilanteessa.
Mutta kun juuri edellisessä kappaleessa kaipaat sitä.
En minä kaipaa mitään timanttisen täydellistä organisaatiota, jossa on diktaattori puikoissa ja jolle jäsenvaltiot luovuttavat päätäntävaltansa. Se on ihan ikioma olkiukkosi.
Siis että on "valmis toimintamalli", millä kaikkia jäsenvaltioita velvoitetaan luovuttamaan omia puolustustarvikkeitaan yhteisön ulkopuoliselle maalle.
Minä sanoin, että JOS EU:lla tai Natolla olisi valmiit toimintamallit tilanteeseen, niin esimerkiksi aseapu lähtisi helpommin. KUN EI OLE, niin sitä pitää järjestää vaivalloisen tien kautta. Sekä EU:n että Naton jäsenvaltiot luovuttavat kaikenlaista "katto-organisaationsa" käyttöön jo ihan tänäkin päivänä.
Ja itse asiassa olen suhteellisen varma, että asiat ovat edenneet huomattavasti suotuisammin kansallisten parlamenttien kautta kuin että koko asia olisi pelkästään EU-parlamentin takana.
Mutta enhän minä ole puhunut yhtään mitään EU-parlamentista! :o
Paitsi sen maininnan, että jos EU:lla olisi oma turvallisuusorganisaatio, niin sen valtuuksien kasvattaminen olisi todennäköisesti Euroopan parlamentin takana, ja tuokin siis vastauksena sinun kysymykseesi siitä, että kuka päättäisi, mitä EU:n turvallisuusorganisaatio tekisi.
areena.yle.fi
yle.fi
