Tätä näkökulmaa voidaan laajentaa irvokkaaseen suuntaan: meillä on edelleen vallassa presidentti, joka uskoi Euroopan yhteiseen puolustukseen eräänlaisena Naton korvikkeena. Päätöksentekoon liittyvä hitaus ja erilaisten kynnysten ylittämisen vaikeus on tullut konkreettisesti ilmi Ukrainan sodan aikana. Venäjän propaganda on tehokkaasti jarruttanut sotamateriaalin antamista Ukrainalle tarpeeksi nopeassa tahdissa.
Toinen ongelma on lännen sotamateriaalin tuotanto ja taso. Saksassakin paiskitaan varmaan duunia edelleen Leopardien toimintakuntoon saattamisessa. Voimme olla todella kiitollisia, ettemme itse olleet Euroopan maiden hitaan avun kohteena Venäjän hyökkäyksen torjumisessa. Sodankäynti vaatii kokonaan toisenlaisen komentorakenteen, kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Jos ns. poliittinen johto pääsee sekaantumaan sodankäyntiin, tulos on nähdyn kaltainen. Varsinkin kun päätöksenteko EU:n tasolla vaatii monen eri maan toimijan yhteistyötä ja -ymmärrystä.
Zelenskin puhe paaluttaa nykytilanteen. Asemasota jatkuu ja Ukrainakin pyrkii nyt erilaisin täsmäiskuin aiheuttamaan tuhoja Venäjän armeijalle ja sotamateriaalille. Mitään todellista edistystä ei ole näköpiirissä. Jos sodassa ei tapahdu edistystä nykyisin keinoin, silloin pitäisi löytää tarpeeksi jämeriä keinoja vaikuttaa Venäjän talouteen. Naton pitäisi, ainakin salaisin operaatioin, olla mukana myös operatiivisessa toiminnassa. Vaikka Venäjä saisi tietää moisista operaatioista, mitä se todellakaan voisi tässä tilanteessa enää tehdä?
Venäjän varoitukset taktisten ydinaseiden käytöstä on jo huomattu suunpieksännäksi. Ei välttämättä olisi Venäjänkään etu julkisesti valittaa näistä operaatioista. Sen etuna on pitää Nato kaukana tästä sodasta. Jos se hinta, minkä se joutuisi maksamaan, on erikoisoperaatioiden sieto, Venäjä sen eittämättä myös maksaa. Venäjäkin taistelee aikaa vastaan. Emme tiedä, kumman puolella aika on. Oligarkian etuihin vaikuttaminen on myös tärkeää ja ennen muuta tiedusteluväen etuihin.
Hyvää pohdintaa, vaikka osasta asioita olenkin hieman eri mieltä ja osaan minulla on todennäköisesti ainakin lainaamaasi kirjoittajaa huomattavasti vähemmän negatiivinen mielikuva.
Niinistö tosiaan lasketteli vanhasta muistista perinnejargonia siitä miten ollaan tosi hyvää pataa ja kahdenvälisiä suhteita ja toisaalta ei me tarvita NATOa kun kyllä Eurooppa pitää huolen omistaan. Onneksi tuon jargonin taustalla on muistettu pitää yllä omaa puolustuskykyä, mikä on käytännössä estänyt (yhdessä tasa-arvoisesta ja reilusta yhteiskunnasta kumpuavan kansallisen yhtenäisyyden kanssa) paskatunkion aggressioiden jäämisen pelkän normaalin kiristämisen ja uhkailun tasolle. Se on toki surullista, että tuota teatteria venytettiin pari vuosikymmentä yli parasta ennen -päiväyksen.
Länsi on kuitenkin nostanut sotateollisuutta huomattavasti ja esimerkiksi Ranskassa pusketaan vuodenvaihteesta lähtien enemmän uutta 155mm murkulaa tehtaista, kuin mitä koko Euroopan apu on kuukausitasolla ollut tähän asti. Sota on myös bisnestä ja itäinen terroritunkio on luonut markkinat myös länteet. Vaikka virallisesti materiaalin tilaajana olisi nyt joku paskatunkion raiskaajilta suojassa oleva länsimaa, toimitukset kulkevat kuitenkin suoraan hyötykäyttöön ja tilaaja paikkoo omia varastojaan myöhemmin.
Ukraina jatkaa paskiaisten selustan ja operatiivisen toimintakyvyn murjomista. Mustanmeren siivoaminen merirosvoista on käytännössä aivan tolkuttoman suuri sotilaallinen voitto ja mahdollistaa Ukrainalle erittäin monenlaisia taktisia, operatiivisia ja jopa strategisia (vaikka nämä tyypillisesti ovat sotatilan ollessa päällä lukkoon lyötyjä, kun ovat sitä metatason toimintaa ts. poliittisia päätöksiä jotka johtivat sotatilaan ja ajastaan johtavat pois siitä) väyliä jo ihan sillä että on avattu ne fyysiset väylät joilla Ukrainan viljaa voidaan toimittaa alueille mihin paskatunkio halusi järjestää nälänhätää. NATOn operaatioille en näe nykyistä enempää tarvetta, Ukrainalle vaan tiedustelutieto ja tarvittava materiaali (jolle luonnollisesti koulutus), niin kyllä tästä hyvä tulee. Toki myös mm. informaatio-operaatioita soisi tuettavan kaikin mahdollisin keinoin, mutta toisaalta paskatunkiolla suurin osa suoraan sodasta kärsivistä ovat niin takapajulasta kotoisin ettei taida paljoa hetkauttaa vaikka x:ään (formerly known as Twitter) saataisiin jotain positiivistakin kehitystä, huolimatta pro-putler omistajasta. Joku valtion virallisten viestintäkanavien (analoginen tv ja radio) kaappaamista voisi suorittaa ja sillä saattaisi olla jotain positiivista vastakaikuakin, mutta tuommoiset temput pitäisi jo tehdä tunkioimperiumin alueilla.
Toiseksi viimeiseen lauseeseesi haluaisin vastata että jos toimijat ja mahdollistajat (eli Ukraina tukijoineen ja terroritunkio vastaavanlaisine tsemppaajineen) osaavat tehdä minkäänlaisia alkeellisimpiakaan laskutoimituksia perustuen resursseihin ja operatiiviseen kykyyn, niin aika on loppumassa nimenomaan tunkioimperiumilta. Terroristiraiskaajien tekninen kehitys ottaa tolkutonta takapakkia jokaista putlerinviihdytysoperaatiota kohti, kun sitä ajantasaisinta kalustoa käydään tuhouttamassa idioottimaisella orjasotilasdoktriinilla. Toki Ukrainakin kokee noissa operaatioissa menetyksiä, mutta kaluston puolelta Ukrainan puskuri etenkin pst-aseistuksen ,mutta myös mm. jatkuvasti pidemmälle yltävän ja tuhovoimaisemman kaukovaikutuskyvyn, suhteen on merkittävä kun huomioidaan vastapuolen elävän todistetusti kädestä suuhun (todisteena esimerkiksi niiden päiväkohtaisten tykinlaukausten tippuminen alle kuudennekseen toissakeväästä ja luonnollisesti myös jatkuvasti vanhemmaksi muuttuva todistettavasti tuhottu kalusto). Lisäksi kannattaa muistaa, että lännen kokema taloudellinen taantuma olisi tullut joka tapauksessa kaikissa skenaarioissa joissa paskatunkiolle olisi asetettu sanktioita kansanmurhasta, asejärjestelmäkustannukset ovat kuitenkin melko pähkinöitä, semminkin kun toimitetut järjestelmät on rakennettu pääosin 20-40 vuotta sitten ja niiden inventaarioarvo, jos sitä on lainkaan jäljellä, on täysin olematon.
Luonnollisesti uustuotantoammuksista joutuu maksamaan sitten ihan oikeita euroja ja dollareita, mutta niidenkin tapauksessa tuotto ylittää moninkertaisesti panoksen, jos tuottona saadaan pakotettua terrori-imperiumi mätänemään omalle tunkiolleen ja samalla varmistettua mm. Afrikan ruokaturva. Paskanaamat jos onnistuisivat tavoitteessaan globaalista nälänhädästä, niin siinä konkurssissa menisikin jo oikeasti merkittävällä tavoin globaali talous ja ylipäätään turvallisuus aika helvetin heikkoihin kantimiin.