Helsingin Sanomissa kerrottiin vuosia sitten surullisesta tapauksesta Kiinan maaseudulla. Siellä oli ollut yksi mies kaivoa kunnostamassa. Kaivoon alkoi vuotaa maaperästä jotain kaasua, joka valitettavasti tukehdutti kaivon pohjalla työskennelleen. Kun tämä havaittiin, maan pinnalla ollut toinen mies laskeutui kaivoon auttaakseen. Valitettavasti kaasua oli niin paljon, että hänkin tukehtui kaivon pohjalle. Seuraava mies meni hätiin, ja sama kohtalo. En muista enää, että montako miestä tuonne lopulta menehtyi, ennen kuin maan pinnalla ollut tajusi, että tuonne ei ehkä kannata mennä. Oma muistikuvani olisi, että näitä olisi ollut vähintään kymmenen.
Tarina vaikuttaa hyvinkin uskomattomalta, enkä minä tiedä, että onko se edes totta. Mutta Helsingin Sanomat tuosta aikoinaan tosiaan uutisoi. Siellä tuo on ainakin mennyt läpi.
Tämä venäläisten touhu tuntuu nyt joka tapauksessa vähän siltä, että ei tuota Kiinan tapausta välttämättä tarvitsekaan epäillä uutisankaksi...
Vähän samanlainen tapaus jenkkien sotilailla Irakissa. Yksi jenkkien sotilas sai aivoimella paikalla ylittäessää tietä osuman tarkka-ampujan luodista ja toki alkoi armoton huuto kivusta.
Muu joukkue oli hyvässä suojassa, mutta kun huuto jatkui, niin ensimmäinen joukkuetoveri lähti auttamaan, sai osuman ja kuoli. Ensimmäinen osuman saanut jatkoi huutamista kivusta ja homma toistui, seuraava jenkkien sotilas lähti apuun, sai osuman ja kuoli.
Tätä tapahtui vielä ainakin kerran tai useammin, en muista ihan tarkkaan. Tarkka-ampuja saatiin jonkun ajan päästä hoideltua.
Lopputulos oli se, että joukkueessa useita kuolleita, mutta henkilö, jota ensimmäisenä oli ammuttu, selvisi hengissä.
Tarinan opetus: Joukkueen elossa olevat jäsenet on tällaisessa tilanteessa etusijalla, eli kyseisenlaisessa tilanteessa ei kuulu mennä auttamaan osuman saanutta sotilasta vaan pitää keskittyä saamaan kohde tuhottua. Sen jälkeen apua osuman saanelle. Tämä tietääkseni muutti myös jenkkien sekä muidenkin armeijoiden tapaa toimia kyseisenlaisessa tilanteessa. Eli joukkue menee yksilön edelle ja vasta kun selkeä vaara on ohi, niin sitten auttamaan.
