Vegas Golden Knights 2019–2020

[Salming]

Wolves tosiaan pelaa kahtena seuraavana yönä tuplapelit vieraissa Tucsonia vastaan, joten Sparksin, Bischoffin, Haguen ja Royn lähettäminen alas oli hyvä ratkaisu tässä kohdin, kun Vegas pelaa vasta perjantaiaamuna Suomen aikaa Montrealia vastaan kuten totesitkin.

Wolves kaatoi Tucsonin kahdesti perätysten vieraskaukalossa. Ottelut päättyivät 1-2 ja 0-3. Ensimmäisessä pelissä maalissa oli Dansk ja jälkimmäisessä Sparks. Voittojen myötä Wolves nousi yhtäkkiä keskisessä divisioonassa jo toiseksi 13 pisteellä kymmenestä ottelusta. Ympärillä olevat joukkueet ovat toki pelanneet yhden pelin vähemmän. Jos ja kun maalinteko on ajoittain tökkinyt, maalivahtipelaaminen on ainakin toiminut lukuun ottamatta kauden avauspelin rökäletappiota, jossa Dansk oli maalissa, mutta sen jälkeen hänkin on ryhdistäytynyt ja NHL-visiitin jälkeen torjunut kaksi voittoa kera vain yhden päästetyn maalin.

Elfie, kuten Lucas Elvenes jo leikkisästi tuttavallisemmin kannattajapiireissä tunnetaan, jatkoi tehoiluaan kummassakin ottelussa keräämällä yhteensä tehot 1+1. Hän on ollut pisteillä yhdeksässä ottelusta kymmenestä ja kasannut yhteensä tehot 4+11=15 alkukaudella. Ketjutoveri Quinneyn tehot ovat 5+6=11. Lucky, kuten Lucas Elvenes jo tuttavallisemmin joukkueen sisällä tunnetaan, johtaa yhä AHL:n pistepörssiä ja Quinney on puolestaan sijalla kahdeksan.

Kukaan pelaajista ei jäänyt tehotilastossa pakkaselle kummassakaan Tucson-pelissä. Yksittäisinä tilastonostoina voisi todeta Whitecloudin viisi laukausta ja teholukeman +1 ensimmäisessä kohtaamisessa, Coghlanin kauden avausmaalin valtavalla lyöntilaukauksella ensimmäisessä pelissä, Kolesarin yhteensä seitsemän laukausta kahdessa pelissä ja Duken 1+0 tehot molemmissa peleissä (AV-maali ja tyhjiin tehty osuma). Mitä tulee vielä tuohon Coghlanin maaliin, se syntyi esimerkiksi Pietarin SKA:n usein suosimalla kuviolla, jossa kiekko kierrätettiin maalin takaa puolelta toiselle puolustajan vastakiekkoon laukomaa one-timeria varten eikä Dukenkaan alivoimamaali ollut pöllömpi sen synnyttyä kolmen vastustajan pelaajan keskeltä:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=FYW6q957JuM

 

[Salming]

14/82 Golden Knights vs. Canadiens

Fleury jatkoi maalissa. Schmidt ja Tuch tekivät paluun kokoonpanoon. Tuchille ottelu oli kauden ensimmäinen ja käytännössä myös Schmidtille, joka ehti pelata kolmisen minuuttia kauden avauspelissä ennen loukkaantumistaan. Kärkiketjut olivat ennallaan, mutta Tuch otti tietysti oman paikkansa odotetusti kolmosketjusta Glassin ja Eakinin rinnalta. Engelland oli puolestaan pelikykyinen alakerrassa, joten farmista ei tarvinnut kutsua ketään ainakaan vielä ylös, vaan Pirri oli ainoana katsomossa. Schmidtin paluun myötä Merrill siirtyi Theodoren pariksi ja Holden oli Engellandin rinnalla kolmosparissa.

- Avauserässä molemmat joukkueet puolustivat aktiivisesti eteenpäin ja olivat myös kurinalaisia takakarvaamaan. Tämä johti siihen, että syöttöketjut jäivät todella lyhyiksi ja rikkonaisiksi. Peli muistutti osin hätäistä roiskimista, kun kiekollisella pelaajalla oli usein alle sekunti aikaa tehdä päätös seuraavasta siirrosta, koska kumpikin joukkue tosiaan puolusti ajan ja tilan minimiin tehokkaasti. Noiden hätäisten syöttöjen laatu ei päätä huimannut, vaan ne pomppivat ja siksikin syöttöketjut olivat lyhyitä
- Habsin korkea karvaus johti kahteen isäntien menetykseen ensimmäiseen kolmeen minuuttiin. Ensimmäisestä Holdenin oman alueen harhasyötöstä Vegas selvisi, kun Fleury liukui koppaamaan Cousinsin one-timerin takatolpalta 2v1-tilanteen päätteeksi, kun Engelland ei saanut lättysyöttöä katki. Hetken päästä kuitenkin omissa kolisi, kun Eakinin siirtokiekko laitaa pitkin eteenpäin oli polven korkuinen eikä Reaves saanut laattaa ulos alueelta, vaan Tatar katkoi siniviivan kulmassa, taiteili kiekon keskemmäs Weberille ja tämän rannelaukaus patjaan aiheutti reboundin, jonka Danault siirsi maalin kulmalta sisään Eakinin oltua myöhässä
- Golden Knightsin uusittu kolmosketju oli heti energinen ja Tuch toi siihen kaivattua vaarallisuutta hyökkäyssuuntaan. Kahdessa ensimmäisessä vaihdossaan tuo ketju sai heti kulmarallit aikaan ja kertaalleen Glass tarjoili laidasta syötön keskelle Tuchille, joka latasi rannelaukauksen hieman ohi vasemmalta
- Vegas tuli tasoihin vartin kohdalla, kun oman alueen irtokiekkotaiston päätteeksi Karlsson ampaisi nopeasti pystyyn ja Marchessaultin paikoiltaan antama lyöntilaukaussyöttö tavoitti Karlssonin siniviivan päältä. Kiekko toki taisi ohjautua vielä Meten lavasta sopivasti Wiljamille, joka pääsi puolittain läpi oikeasta laidasta ja viimeisteli varmasti ranteella kiekon ohi Kinkaidin ja venyttäen maaliputkensa kolmen ottelun pituiseksi. Smith keräsi kakkossyötön, mutta Marchessaultin erinomaista syöttöä ei voi liiaksi hehkuttaa, vaikka se hieman onnella perille tulikin
- Vegas iski toistamiseen 20 sekuntia ennen taukoa, kun Eakin voitti maalin takana kiekon viereen Schmidtille ja tämän pitkä avaus omasta päästä vasenta laitaa pitkin tavoitti Tuchin läheltä siniviivan kulmaa. Tämä otti kiekon suojaukseen, vaikka Weber oli iholla kiinni, mutta ei päässyt Alexiin käsiksi, vaan Tuch punnersi puolittaiseen läpiajoon ja viimeisteli sitten räväkän rannelaukauksen Kinkaidin längistä maaliin. Kaksi suorahyökkäysosumaa yhteen erään lämmittivät mieltä, mutta toki pitää miettiä, että olisiko esimerkiksi Price torjunut molemmat? Avauserän laukaukset olivat lopulta 12-10 ja silmätestinkin perusteella puolittaiset tilanteet jakautuivat melko tasan

- Toisen erän laukaukset olivat puolestaan 15-10 isännille, mutta silti avauskymppi oli kyllä selkeästi Montrealin etsikkoaikaa, sillä grafiikan mukaan maalipaikat olivat sille 3-9. Vegas sai pelin ensimmäisen jäähyn erän viidennellä minuutilla, kun jäällä oli liikaa pelaajia. Alivoimalla Fleury meni maalin takaa ja yritti itse purkaa kiekon keskeltä toiseen päähän, mutta maalin eteen sopivasti kurvannut Weal oli saada ilmaisen maalin, kun Fleuryn purkuyritys kimposi Wealista takaisin maalin taakse ja lähes maaliin. Muutoin AV toimi hyvin ja Habs sai vain yhden laukauksen kohti maalia
- Ennen puolivälissä erää syntynyttä tasoitusta vierailla oli ollut muutamia paikkoja jo tasoittaa maalinedusruuhkista, mutta lopulta palkinto tuli ajassa 29:40, kun kesken hyökkäysalueen hyökkäyspelin Drouin oli unohtunut täysin vapaaksi oikealle maalin kulmalle. Hän veivasi Fleuryn jäihin ja uitti etukulmasta kiekon sisään McNabbin lavan kautta. Syöttöpisteet syvyydestä kiekon viivaan toimittaneelle Domille ja Reillylle, jonka pää oli ylhäällä ja hän havaitsi vapaana olleen Drounin. McNabb-Schmidt parilla oli alla jo melko pitkä vaihto ja sekin saattoi vaikuttaa siihen, että sijoittuminen oli tuossa tilanteessa heikkoa kummallakin
- Vegasin erän paras maalipaikka tuli ajassa 15:30, kun ykkösketjun tekemän pitkän kiekon jälkeisestä oman pään aloituksesta seurasi rintamahyökkäys, joka päättyi siihen, että Smith vapautti Karlssonin nokikkain Kinkaidin kanssa, mutta ruotsalaisen hurmurin laukaus kilahti vain maalirautaan. Ykkösketjulla oli erässä toinenkin hyvä paikka ja se oli avauskympillä, kun Marchessault pääsi käsiksi takapatjareboundiin maalin kulmalla, mutta kiekko pyöri sen verran, että hän ei saanut kunnon laukausta aikaan. Joka tapauksessa Karlssonin ketju oli Vegasin paras osa-alue tässä erässä
- Erän lopussa Vegas sai toisen alivoiman. Sen aikana Stone ja Eakin pääsivät 2v1-hyökkäykseen, mutta Stone jäätyi ja sähläsi kiekon puolustajalle ennen laukausta. Viime sekunneilla puolestaan Smith vapautti roikkukiekolla Karlssonin läpiajoon, mutta tämä joutui laukomaan kaukaa, kun kellossa oli aikaa enää sekunti, joten Kinkaid torjui helposti patjallaan vedon

- Päätöserään Golden Knighs tuli erinomaisella ilmeellä ja sai siitä hyvästä kaksi maalimerkintää tulostaululle kahdeksassa minuutissa. Ensin kolmosketju teki illan toisen maalinsa, kun Glass syötti kulmasta poikittain Eakinille, joka suti takatolpalta kuitenkin patjaan. Eakin kuitenkin sai poimittua irtokiekon itselleen ja syötti sen keskelle liikkuneelle Glassille, joka otti kiekon haltuun ja upotti sen sitten sivuttaisliikkeestä Kinkaidin längistä sisään kauden kolmannella osumallaan. Reilut kolme minuuttia myöhemmin kakkosketju värkkäsi 4-2 osuman, kun tulossa oli jo pelikatko korkeasta mailasta, mutta Kinkaid päätti tulla maalilta vastaan ja koskea kiekkoon, mutta hänen avauksensa päätyi suoraan Paciorettyn lapaan siniviivan tuntumaan. Pacioretty syötti eteenpäin Stonelle, joka tavoitteli vasemmasta laidasta annetulla syötöllä oikealta takatolpalta Stastnya, mutta kiekko kimposi vastustajan luistimesta maaliin onnekkaasti. Joka tapauksessa Kinkaidin ansiosta peli pysyi elossa, kun isännät olivat pelanneet kiekkoa korkealla mailalla ja loppu on historiaa
- Osumien välissä Vegas pelasi vielä loistavan ylivoiman, jonka aikana kumpikin viisikko loi paikkoja. Paras tontti tuli Tuchille, joka pääsi runttaamaan täysin vapaasti vanhanaikaisen Kinkaidin patjaan sekä yrittämään vielä reboundista maalintekoa metrin päästä siinä onnistumatta
- Erän toinen puolikas olikin sitten surullisempi, kun ensin 11. minuutilla Stone tarjoili 2v1-hyökkäyksen päätteeksi Paciorettylle one-timerin ottelun paketoimiseen, mutta tämä ei osunut kunnolla kiekkoon. Vastahyökkäyksestä Habs oli kaventaa, mutta Holden pelasti Armian yrityksen luistimellaan maaliviivalta
- Hetken päästä kavennus syntyi ja pelistä tuli yhden maalin kiekko-ottelu, kun Schmidtin jäähyn juuri umpeuduttua Habs maalasi. Se liikutti kiekkoa hienosti yhdellä kosketuksella ja lopulta Armia sai laukoa neliön keskeltä slotista ylärimaan. Ilmaan kimmonnut kiekko meni maaliin lopulta Tatarin vartalon kautta maalin kulmalta eikä Fleury voinut osumalle mitään
- Päätöskymppi oli isäntien osalta vain selviytymistä, kun Montreal toimitti jatkuvasti kiekkoa syvään tai maalille laidasta. Golden Knights pyrki vain kuluttamaan kellon loppuun vaihto kerrallaan tiiviillä puolustamisella, mutta ei onnistunut siinä. Ennen maalivahdin poisottoa Vegas kirjasi vain yhden laukauksen kohti maalia päätöskympillä, joten sikäli tasoituskin oli vain ajan kysymys ja se syntyikin pian sen jälkeen, kun Kinkaid lähti maaliltaan. Armia heitti vasemmasta laidasta kiekon maalille ja McNabbin kanssa paininut Gallagher sai ohjattua kiekon ohi Fleuryn. Schmidt ansaitsee maalista pienen miinuksen, koska hän oli ensimmäisenä päätykiekossa, mutta siirsi sen suoraan Armian lapaan

- Jatkoaikaa ehdittiin puolestaan pelata alle puoli minuuttia, kun Montreal kruunasi nousunsa voittomaalilla. Petry kiersi maalin Theodore selässään ja antoi sitten tarkan syötön painottomalle puolelle Paciorettyn selustaan hiipineelle Domille, joka pääsi nokikkain Fleuryn kanssa ja veivasi kiekon maaliin. Tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta tällä kaudella, kun Pacioretty pelasi todella löysästi jatkoajalla puolustussuuntaan oman miehensä vartioinnin ja nyt se maksoi voiton

Arvosanataulukko
++
+ Tuch, Eakin, Glass, Smith, Karlsson, Marchessault
+/- Fleury, Stastny, Stone, Merrill, Theodore, Schmidt, Holden, Engelland
- Carrier, Nosek, Reaves, Pacioretty, McNabb
--

Kolmosketju pääsi nyt ensimmäistä kertaa pelaamaan siinä koostumuksessa, jossa sen oletettiin olevan sen jälkeen kun selvisi, että Glass aloittaa ylhäällä. Tuloksena olikin heti kaksi osumaa tuolle vitjalle ja Eakin avasi kahden syöttöpisteen myötä kauden pistetilinsä sekä Tuch heti debyytissään maalitilinsä. Glassille puolestaan piste oli kauden seitsemäs ja hän on nyt 0,5 pistettä per peli -tahdissa 14 ottelun jälkeen, mutta Tuch toi tuohon ketjuun tosiaan niin suuren piristysruiskeen ja lisää vaarallisuutta hyökkäyssuuntaan, että voi hyvin olla mahdollista, että terveenä säilyessään Glassin pisteen kauden päätteeksi ovat lähempänä viittakymmentä kuin neljääkymmentä. Sekä Tuch että Glass kirjasivat kolme laukausta kohti maalia. Karlssonin ketju oli toinen onnistuja ilman muuta. Paikkoja oli jälleen kerran useampaankin kuin vain yhteen osumaan. Smithin lisäksi Karlsson on alkanut laittaa laattaa pussiin, joten enää pitäisi saada Marchessaultille muutama onnistuminen. Ykkösvitjan teholukema oli +1 ja Eakinin ketjun puolestaan siis +2.

Kaksi muuta ketjua jäivät pakkaselle. Nelosketju ei saanut mitään aikaan hyökkäyssuuntaan ja vuoti puolestaan yllättävän monesti siirtokiekoissa ja kamppailuissa laitojen lähellä, joten siksi he saavat miinusmerkinnät. Nosekkin pelasi vain 8:09 ja laiturit vielä parikymmentä sekuntia vähemmän, joten ihan ansaitusti Gallant ei tuota vitjaa enempää kuormittanut, kun sen yhteistyö ei tänään toiminut. Stastnyn ketjusta puolestaan sentteri itse oli luotettava kahden suunnan juhta ja jäi ainoana lukemaan +0, kun Paciorettyn teholukema oli -1 ja Stonen peräti -3. Stone kuitenkin pääsee neutraaliin kategoriaan Stastnyn seuraksi maalinsa vuoksi eikä muutenkaan hän ollut syyllinen karmeaan teholukemaansa. Silti Stonenkaan kiekollinen tekeminen ei ollut kaikkein terävintä tällä kertaa. Pacioretty sen sijaan oli syyllinen voittomaaliin ja epäonnistui 4-2 tilanteessa pelin paketoimisessa one-timerilla toisin kuin maalintekijäksi hankitun yksilön pitäisi, joten siksi hän saa yhden miinuksen.

Fleurysta ei ole kummempaa kommentoitavaa, sillä hän oli omalla tasollaan, mutta toki meni parissa maalissa turhan helposti jäihin ja vastustaja sai uittaa kiekon sisään, mutta niissä tilanteissa virheitä oli jo tapahtunut aiemmin. Puolustajista ykköspari keräsi teholukeman -2 ja McNabb joutaa siksi miinukselle, koska hän oli osasyyllinen varsinkin Habsin toiseen ja neljänteen osumaan. Schmidt edesauttoi neljännen maalin syntyä, mutta toisaalta hänen loistavasta avauksestaan syntyi Tuchin osuma, joten siksi Schmidt pysyy neutraalissa sektorissa. Hän liikutti kiekkoa muutoinkin hyvin ja syötöt napsuivat tutun terävästi lavasta lapaan. Lisäksi hän laukoi peräti viidesti kohti maalia. Liike ei vaikuttanut onneksi myöskään kärsineen loukkaantumisen aikana. Theodore-Merrill kaksikko oli tasapainoinen ja hoiti oman ruutunsa ilman virheitä tai kohokohtia. Kolmospari selvisi myös kohtalaisesti sen jälkeen, kun Holden oli alussa lahjoittanut sen yhden maalipaikan Cousinsille. Engelland blokkasi peräti viisi kiekkoa.

 

[Amerikanihme]

Fleurysta ei ole kummempaa kommentoitavaa, sillä hän oli omalla tasollaan, mutta toki meni parissa maalissa turhan helposti jäihin ja vastustaja sai uittaa kiekon sisään, mutta niissä tilanteissa virheitä oli jo tapahtunut aiemmin.

Fleurysta sen verran, että ratiossa sanottiin ettei hän ole koskaan voittanut matsia (kai ainakaan Golden Knightseissa) jos hän on päästänyt vähintään kolme maalia ottelussa. Joten jos Fleurylle ainakin kolme maalia menee, niin hänen piikkiinsä sitten menee tappio, heh.

 

[Salming]

15/82 Golden Knights vs. Jets

Fleury oli sairaana, joten Sparks kutsuttiin ylös ja Subban aloitti maalissa. Kenttäpelaajisto oli ennallaan.

Avauserää pelattiin pari minuuttia, kunnes Jets meni johtoon. Engelland yritti antaa pakki-pakkisyötön omalla alueella Holdenille, mutta kommunikaatiokatkoksen takia Holden ei tehnytkään itseään pelattavaksi maalin etupuolelle, vaan maalin taakse. Engelland kuitenkin syötti poikittain maalin editse ja kiekko meni aina oikeaan laitaan asti Bourquelle, joka nappasi laatan ja pelasi sen keskelle liukuneelle Perreaultille, joka ohjasi slotista pelin 0-1:een. Vegas kuitenkin toipui viime pelien tapaan melko nopeasti vastustajan avausmaalista. Tasoitus syntyi ajassa 4:51, kun Laineen katsomoon nostaman kiekon ansiosta Vegas sai ylivoiman ja hyödynsi sen siten, että takakolmiossa kiekko kierrätettiin Marchessaultille, joka laukoi oikeasta siivestä etuyläkulmaan Theodoren ja Karlssonin esityöstä. Pari minuuttia myöhemmin Stone katkoi Morrisseyn avauksen oikeassa laidassa siniviivan tuntumassa ja ohitti tämän vielä laidan kautta neppaamalla. Sitten hän löysi takaviistosta Paciorettyn, joka laukoi ranteella kiekon oikeaan alakulmaan Brossoitin kainalosta. Hieno ja tarkka viimeistely, mutta Stonen riisto ansaitsee toki suurimmat hehkutukset tuosta osumasta. Puolitoista minuuttia myöhemmin Golden Knights iski vielä kolmannen osuman avauskymppiin, kun Smith meni karvaamaan päätykiekon perään. Hän sai ahdistettua Jets-peluria sen verran paljon, että tämä avasi Karlssonin lapaan. Wiljami löysi rystylätyllä painottomalta puolelta Schmidtin, joka naulasi kiekon kilpialakulmaan suoraan syötöstä. Tämäkin maali syntyi siis jalkapallotermein "tilanteenvaihdosta" riiston jälkeen. Pari minuuttia ennen erän loppua Nosekilla oli paikka katkaista yhdeksän ottelun pisteettömän putkensa, mutta hän laukoi hieman ohi oikean takakulman vasemmasta laidasta. Laukaukset kirjattiin erässä 10-9, mutta Jetsillä ei juurikaan ollut vaarallisia paikkoja maalinsa lisäksi, vaan Subban ohjasi kiekot varmasti kulmiin, kun Jets haki paljon patjareboundeja laidasta lähteneillä laukauksilla. Tasaviisikoin Vegas oli siis lievästi pelin päällä mielestäni.

Toisen erän alkuun Lowry taklasi kulmassa Tuchia pään tienoille, mutta ei saanur rangaistusta. Tuch sen sijaan joutui jättämään pelin kesken ylävartalovamman vuoksi juuri, kun hän oli toipunut edellisestä loukkaantumisesta, pirskatti sentään. Gallant totesi pelin jälkeen, että tilanteesta olisi kuulunut tuomita viiden minuutin rangaistus. Minulla ei oikein ole mitään selkeää mielipidettä asiaan. Ehkä rangaistus kuitenkin olisi ollut paikallaan, koska Tuch oli selin Lowryyn nähden, jolla oli aikaa havainnoida, että Tuch on haavoittuvassa asemassa laidan lähellä, mutta siitä huolimatta Lowry päätti viedä taklauksen loppuun siten, että hänen kätensä osuivat Tuchin kypärän takaosaan, jonka johdosta Tuch lensi päin laitaa. Reaves joka tapauksessa haastoi seuraavan aloituksen jälkeen Lowryn maksamaan teostaan, mutta jäi alakynteen lopulta tappelussa.

Toisen erän avauskympillä Jets oli vuorostaan kiekollisesti hallitsevampi osapuoli ja johti jossain kohdin laukauksia 1-5. Engelland antoi yhden vaarallisen harhasyötön taas omasta kulmasta maalin eteen, mutta Subban pelasti hänet. Myös Glass ja Marchessault antoivat toki yhdet harhasyötöt omalla alueella yrittäessään pelata kiekon laidasta keskelle. Golden Knightsin ensimmäiset kunnon maalipaikat erässä tulivat sen puolivälissä, kun ykkösparin ja Stastnyn vitjan ketjuralli kesti reilusti päälle minuutin vieraiden alueella. Sen aikana Schmidt tulitti kertaalleen ylärimaan. Tuntuu siltä lyhyellä otannalla, että hänen laukauksensa on parantunut kesän aikana. Tuon pitkän kulmapelin jälkeen Vegas pelasi vielä loistavan ylivoiman, jonka aikana Pacioretty kilautti tolppaan omalta paikaltaan ja puolestaan Smith osui niin ikään tolppaan Schmidtin patjaan ammutun laukauksen paluukiekosta maalin edessä. Illan toinen YV-osuma yhtä sarjan heikointa alivoimajoukkuetta vastaan oli siis erittäin lähellä.

Kahden erän jälkeen vedot olivat 18-19, mutta maalipaikat grafiikan mukaan 17-5. Nuo tilastot kertovat melko hyvin sen, että Jetsin laukaukset lähtivät yhä huonoista sektoreista pääosin, joten Subbanilla ei ollut ongelmia torjua maskittomia vetoja tai ohjata kiekkoja kulmiin. Tuchin loukkaantumisen myötä isännät joutuivat sekoittamaan ketjujaan ja vain Stastnyn ketju pelasi aina vaihtonsa yhdessä, koska myöhemmin erässä vielä Smith putosi penkille, kun hän blokkasi polvellaan Marchessaultin laukauksen, mutta Smith kuitenkin palasi kaukaloon päätöserän alussa onneksi.

Smithilla olikin päätöserän alussa loistava maalipaikka, kun hän sai Marchessaultilta syötön päädystä maalin eteen, mutta laukaus lävähti Brossoitin rintapanssariin. Muita maalipaikkoja Vegasilla ei sitten ollutkaan avauskympillä, vaan vedot olivat vieraille peräti 1-11. Montreal-pelin kaltainen intensiteetin puute vaivasi isäntiä siis päätöserässä melko rajusti ja pelaaminen muuttui taas yhtäkkiä selviytymiseksi. Vegas tappoi avauskympillä yhden jäähyn ja oli lähellä jopa maalata sen aikana, kun Karlsson laukoi 2v1-hyökkäyksestä itse niukasti ohi kilpialakulmasta. Puolivälissä erää Paciorettyn aloituksen jälkeinen koukkujäähy kostautui, kun Connor syötti oikeasta laidasta neliön keskelle Perreaultille, joka teki illan toisen ohjausmaalinsa. Tasoitus syntyi muutamaa minuuttia myöhemmin, kun Schmidt ja Connor luistelivat kilpaa päätykiekon perään. Tuomari nosti jo kätensä hetkeksi pitkän kiekon merkiksi, mutta perui sen jostain syystä, vaikka Schmidt oli Connorin edellä b-pisteiden kohdalla. Noh, tilanne jatkui kuitenkin ja Schmidt menetti tasapainonsa maalin takana. Connor poimi kiekon ja pelasi sen heti maalin eteen Scheifelelle, joka ohitti Subbanin yhdellä kosketuksella. Tuosta maalista jäi paljon jossiteltavaa isännille. Vegas kuitenkin kasasi itsensä kohtalaisesti ja neljä minuuttia ennen loppua Schmidt oli lähellä viedä kotijoukkueen takaisin johtoon, kun hän sai ykkösketjun riiston ja nopean käännön jälkeen syötön oikealle puolelle, mutta one-timer meni hieman ohi vasemmalta avopaikasta.

Jatkoajalla Schmidt joutui pelaamaan alkuun lähes kahden minuutin vaihdon, kun Jets piti kiekkoa pitkään hallussaan sen jälkeen, kun Smithin syöttöyritys kohti Karlssonia oli mennyt harakoille hyökkäysalueella. Lopulta Schmidt pääsi vaihtoon ilman takaiskua, mutta hetken päästä Jets oli lähellä ratkaista pelin, kun Wheeler löysi lätyllään Scheifelen oikealta takatolpalta, mutta Subban venyi huimaan räpylätorjuntaan sivuttaisliikkeessä. Tilanteessa Merrill puolusti Wheeleriä, mutta vähemmän yllättäen Pacioretty oli jättänyt Scheifelen vapaaksi. Seuraavassa vaihdossa syntyi sitten lopullinen ratkaisu, kun Pionk avasi keskialueelle vauhtiin Laineelle, joka teki 2v2-tilanteessa henkselikierron Connorin kanssa. Laine jätti kiekon Connorille siniviivalla ja blokkasi samalla Theodorea liikkumasta kiinni Connoriin. Eakin puolestaan puolusti alun perin Lainetta eikä sitten ehtinyt enää vaihtaa ajoissa vauhdilla takaa tulleeseen Connoriin, joka pääsi ampumaan vapaasti maalin vasemmalta kulmalta ja sijoitti kiekon Subbanin längistä sisään. Näin ollen Vegas menetti toistamiseen kotona kahden maalin johdon päätöskympillä ja hävisi lopulta jatkoajalla. Ei hyvä, ei ollenkaan hyvä. 15 ottelun jälkeen saldo on nyt 8-5-2, kun se voisi olla 10-5-0. Tyynenmeren divisioonassa sijoitus on neljäs, kun 15 ottelusta on kasassa 18 pistettä, mutta jos pisteitä olisi se 20, sijoitus olisi kolmas ja eroa Edmontonin vain yksi piste samalla ottelumäärällä. Sharks on muuten jo yhdeksän pistettä perässä Anaheimia, Vegasia ja Calgarya, joilla on kaikilla 18 pistettä 15-16 ottelun jälkeen. San Jose on pelannut 15 ottelua.

Arvosanataulukko
++
+ Subban, Schmidt, Karlsson, Marchessault, Stone,
+/- Theodore, Merrill, Holden, McNabb, Smith, Stastny, Pacioretty, Nosek, Carrier, Reaves, Tuch
- Engelland, Glass, Eakin
--

Engelland oli niin pulassa omalla alueella, että hän ansaitsee miinuksen harhasyötöistään. Liian monta kertaa hän kärsi jalkanopeuden puutteestaan ja avasi siksi hätäisesti. Glass puolestaan oli näkymättömämpi kuin toistaiseksi kertaakaan tällä kaudella enkä muista yhtään oivaltavaa syöttöä hyökkäysalueella. Laukauksiakaan ei kertynyt. Siksi jääaikaa tulikin vain reilut 12 minuuttia. Eakin menee samaan kastiin ja hän keräsi teholukeman -2 puolestaan ollen osasyyllinen jatkoaikaosumaan, vaikka se oli enemmänkin Laineen hyvyyttä. Kolmosketjun kolmas lenkki Tuch pelasi vain reilut neljä minuuttia, joten häntä ei voi sen vuoksi laittaa miinukselle.

Onnistujista Subban jatkoi siitä, mihin jäi kausidebyytissään Arizonaa vastaan ja osoitti sen, että hänen elekielensä oli yhä viime kautta rauhallisempi. Perustorjunnat sujuivat vaivatta ja lisäksi hän otti pari fleurymaista poikittaistorjuntaa. Ohjausmaaleille hän ei voinut mitään. Jatkoaikaosuma olisi ehkä ollut otettavissa. Puolustajista Schmidt oli ylitse muiden. Hänellä oli paikat jopa hattutemppuun, vaikka maalia kohti vedoista meni vain kaksi, mutta Nate kuitenkin osasi oikea-aikaisesti tukea hyökkäyksiä ja tehdä itsensä pelattavaksi painottomalle puolelle. Hyökkääjistä Karlsson alusti pari osumaa ja oli erinomainen kahteen suuntaan. Marchessault oli myös onnistuja yhtä lailla kauden kolmannella osumallaan. Laukausprosentti on toki edelleen heikko 5,7%, mutta jospa yksi onnistuminen nyt avittaisi maalihanojen aukeamista jatkossa. Stone ansaitsee myös plussan Paciorettyn maalin alustamisesta ja muutoinkin hän oli vuotamaton kiekollisena.

Muu pakisto oli neutraalilla tasolla eivätkä he erottuneet Engellandin tai Schmidtin tavoin. Hyökkääjistä puolestaan nelosketju pelasi ehjän nolla-nollan. Pacioretty oli lähellä päästä plussalle, mutta puolustussuuntaan hän oli muutamassa tilanteessa turhan flegmaattinen jälleen kuten jatkoajallakin taas nähtiin. Stastny oli melko harmaata massaa, vaikka laukoi kolmesti.

Elfie nimettiin muuten ansaitusti AHL:n kuukauden tulokkaaksi. Kuukauden pelaajaksi valintakaan ei olisi ollut vääryys, koska lokakuussa hän keräsi 10 ottelussa tosiaan tehot 4+11=15 ja palkinnon voittanut Boucher vain 13 tehopistettä. Viime yönä Wolves hävisi puolestaan 5-2, joten viiden ottelun voittoputki katkesi, mutta Elvenesin pisteputki ei päättynyt, kun hän sai kakkossyötön Quinneyn ylivoimaosumaan päätöserässä, joten Lucas on nyt tehnyt pisteitä yhdeksässä ottelussa putkeen ja jäänyt vain kerran pisteittä tällä kaudella 11 ottelussa. Unelma-alku Pohjois-Amerikan valloitukselle kerta kaikkiaan. Hague puolestaan oli yöllä syöttäjänä molemmissa Wolvesin maaleissa ja lisäksi hän laukoi peräti kuudesti. Whitecloudkin kirjasi kolme kutia, mutta hän ei jäänyt pakkaselle tehotilastossa toisin kuin Hague. Schuldtin tilastorivi oli yhtenäinen Whitecloudin kanssa. Maalissa aloittanut Dansk päästi kolme kiekkoa 12 minuutissa, jonka jälkeen ECHL:stä takaisin AHL:ään kutsuttu Ferguson pelasi loput 47 minuuttia ja torjui 13/14 kiekkoa.

 

[Salming]

16/82 Columbus vs. Vegas

Neljän ottelun vierasreissu käynnistyi Columbuksesta. Fleury pelasi maalissa. Puolustuksessa pareja oli myllätty urakalla, kun Engelland oli viltissä. Hague pelasi Theodoren kanssa ja Merrill palasi yhteen Holdenin kanssa. Hyökkäyksessä puolestaan Haguen lisäksi ylös kutsuttu Roy pääsi kokoonpanoon, kun Tuchin tilaa tarkkaillaan päivittäin Lowryn taklauksen jäljiltä. Hän saattaa liittyä joukkueen mukaan vieraskiertueen aikana, mutta ei siis ole juuri nyt matkassa mukana. Roy pelasi nelosen keskellä ja Nosek nousi vaihteeksi kolmosketjun toiseen laitaan Eakinin ja Glassin seuraksi.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Karlsson, Smith, Holden, McNabb, Schmidt
+/- Theodore, Hague, Merrill, Marchessault, Stone, Pacioretty, Stastny, Eakin, Glass, Nosek, Carrier, Roy, Reaves
-
--

- Aloitetaanpa tällä kertaa suoraan arvosanoista. Ykkösketjun tutkapari Karlsson-Smith värkkäsi illan molemmat osumat. Avauserän lopussa Marchessault sai syötön siniviivan kulmaan, levitti poikittain Karlssonille, tämä jätti sivuttaisliikkeen jälkeen slotissa Smithille, joka kuljetti kiekkoa rystyllään nollakulmaan, josta Smith lopulta siirsi kiekon maalin eteen, mutta Korpisalo epäonnekkaasti imaisi syöttöyrityksen mailansa kautta omaan maaliin. Columbus haastoi tilanteen paitsiona, koska Marchessaultilla ei ollut kovin selvästi kiekko hallussa hänen ylittäessään siniviivan, mutta lopulta maali jäi voimaan ja hyvä niin. Voittomaali syntyi puolestaan toisessa erässä alivoimalla. Holden katkoi syötön omalla alueella ja vapautti tutkaparin 2v1-hyökkäykseen. Karlsson antoi rystylätyn ja Smith nosti vasemmalta kulmalta kiekon maalin kattoon yli sivuttaisliikkeessä olleen Korpisalon. Sekä Karlsson että Smith kellottivat reilun 19 minuutin jääajat eivätkä tehneet oikeastaan virheen virhettä. Karlssonin aloitusprosentti toki jäi vaisuksi (27%), mutta muutoin ei voi kuin ihastella tuon kaksikon tekemistä tällä hetkellä. Smith siis 2+0 ja Karlsson 0+2
- Kakkosketjusta jäi mieleen se, että Stonella oli pari paikkaa itsekin laukoa hyvästä tontista, mutta hän haki vielä väkisin syöttöä viereen Paciorettylle, joka ei kertaakaan saanut syöttöjä haltuun oli kyseessä sitten oma huolimattomuus tai Stonen epätarkkuus, mutta Stone olisi tosiaan välillä voinut laukoa itsekin eikä yrittää pedata tyhjää maalia aina Paciorettylle. Lopulta tehotilastoon jäi lukema -1, kun ketju oli jäällä isäntien ainoan maalin aikana, mutta eivät he varsinaisesti olleet syypäitä osumaan, joka syntyi pienoisen flipperin jälkeen, kun ensin Merrill sai estettyä viime hetkellä Andersonia laukomasta puolittaisesta läpiajosta. Kiekko jäi kuitenkin elämään maalin eteen ja Holden blokkasi vuorostaan yhden laukauksen, mutta lopulta takaa tuli vielä Jenner, joka laukoi tarkasti ranteella kiekon oikeaan yläkulmaan, kun Fleury hieman aavisteli syöttöä jättäen toisen kulman auki
- Kolmosketjun anti ylöspäin oli täysi nolla. Glassin maaliodottama- ja Corsi-lukemat olivat Vegasin heikoimmat, mutta syytän niistä Eakinia, joka ei vain ole sentteri, joka pystyisi luomaan tarpeeksi uhkaa hyökkäyssuuntaan kerta kaikkiaan kuin satunnaisesti. Kukaan kolmosketjusta Nosek-Eakin-Glass ei laukonut kertaakaan kohti maalia, mutta Gallant luotti heihin kuitenkin ottelun lopussa, kun Columbus haki tasoitusta ilman maalivahtia ja tuo kolmikko oli jäällä viimeisen reilun minuutin eikä päästänyt laukauksia kohti maalia, joten se oli heidän iltansa kohokohta
- Nelosketju oli myös harmaata massaa. Roy kaapi aloitukset 67-prosenttisesti, mutta muutoin hänkään ei nyt väläytellyt hyökkäyssuuntaan toisin kuin VGK-debyytissään. Laitureista ei ole mitään kummempaa sanottavaa, mutta yllättävän paljon tuo ketju joutui lopulta möyrimään omalla alueella
- Ykköspari McNabb-Schmidt kirjasi lukeman +1 yli 23 minuutin peliajoilla. Kumpikaan ei laukonut maalia kohti, mutta annan silti heille plussan, koska Engellandin poissaollessa Schmidt pelasi McNabbin parina alivoimallakin ja tuo kaksikko pelasi alivoimaa lähes kuusi minuuttia ilman takaiskua tehden sitä työtä, josta heille maksetaan eli pimentäen vastustajien tähdet. Toinen AV-pari oli Merrill-Holden
- Kakkosparista Holden oli eleetön ja pääsee jopa plussalle voittomaalin esityöstään. Lisäksi hän laukoi jopa neljästi, mikä oli selvästi eniten pakistosta. Merrill oli hivenen hasardimpi, mutta hän kykeni kyllä paikkaamaan myös melko hyvin pienet erheensä, jos sellaisia tapahtui.
- Kolmosparista jäi mieleen Haguen uroteko päätöserässä, kun hän pysäytti 2v1-hyökkäyksen tökkäämällä kiekon pois Duboisin lavasta kylmänviileästi. Toki vastapainona kertaalleen hän jäi melko pahoin telineisiin keskialueella kääntyessään ja Columbus pystyi luomaan vaarallisen ohjurin maalille, kun Theodore ei saanut katki poikittaissyöttöä takaperin luistellessaan. Muutoin toki Hague pärjäsi ihan OK, mutta vastuuta tuli vain reilut 12 minuuttia. Theodoresta ei ole ihmeempää kommentoitavaa.
- Fleury oli yksi voiton hahmoista pelinumeronsa mukaisesti 29 torjunnalla. Varsinkin Milano jäi kivasti Fleuryn rintataskuun ottelun päätteeksi ja seassa oli taas pari näyttävää poikittaistorjuntaa kauden teeman mukaisesti

Sitten vielä pari lausetta yleisesti ottelusta. Columbus esitti todella vahvaa päätypelaamista oikeastaan läpi illan. Laidoista maalipaikoille pääseminen oli kuitenkin ailahtelevaista, mutta paikkoja siunaantui kuitenkin sen verran, että johtoasemassa pelin toisella puoliskolla isännät olivat ainakin 4-5 kertaa lähellä tasoitusta, kun kiekko pyöri jo Fleuryn selän takana maaliviivalla, mutta jotenkin aina vain vieraiden puolustajat ehtivät siivoamaan kiekot viime hetkellä väljemmille vesille. Laukaukset maalia kohti menivät melko tasan jokaisessa erässä ja myös Korpisalo pelasi hyvin. Toisessa erässä hän muun muassa pysäytti Karlssonin lähietäisyydeltä kilvellä. Laukauksien tasaisuudesta huolimatta erään maaliodottamamallin mukaan maaliodottamalukemat olivat 3.06-1.68, joten toteutuneessa lopputuloksessa lukemat olivat ikään kuin väärin päin, mutta sattuman ja Fleurynkin ansiosta Vegas kuitenkin onnistui voittamaan. Päätöserä ei ollut tällä kertaa ihan yhtä karmeaa selviytymistä kuin parissa aiemmassa ottelussa johtoasemassa, vaan keskustan puolustaminen oli ryhdikkäämpää ja maalille ei syntynyt niin paljoa ruuhkaa. Columbus pyöri enimmäkseen laidoissa ja päädyssä tosiaan varsinkin loppua kohden. Koska Columbus pyrki pelaamaan paljon päädynkin kautta, ottelussa nähtiin paljon kaksinkamppailuja laitojen lähettyvillä, mikä ei sikäli yllättänyt, että molemmissa joukkueissa on melko paljon raskastekoisia pelaajia.

Engellandin puuttumisesta huolimatta Vegasin alivoima oli täydellistä (4/4), joten hänet voi jatkossakin istuttaa huoletta, jos niikseen tulee, kun McNabb-Schmidt ja Merrill-Holden parit ovati ihan riittäviä alivoimalle eivätkä he vuoda Engellandin tavoin tasaviisikoin pelatessa. Mitä tulee puolestaan Columbuksen toiseen suomalaiseen, Nutivaara jätti ottelun kesken toisessa erässä, kun Smithin laukaus osui häntä korvaan. Harmillista kerta kaikkiaan. Vegasin vieraskiertue jatkuu seuraavaksi Torontossa, Washingtonissa ja Detroitissa ennen paluuta kotiin. Tämä on ehkä jopa kauden parasta aikaa, koska nautin itse enemmän vierasotteluiden seuraamisesta, koska niissä peleissä kaikki on aina uutta ja ihmeellistä T-Mobile Areenaan verrattuna. Vaihtelu virkistää ja jotenkin tuntuu myös siltä, että joukkuekin pelaa entistä keskittyneemmin aina vieraissa, mutta tämä nyt on vain omaa mutuiluani. En tiedä, jokin noissa valkoisissa paidoissakin viehättää tai sitten kyse on vain siitä, että koska asun itse rapakon täällä puolen, vierasottelut tuntuvat jotenkin omimmilta, koska en ole mikään paikallinen asukas Vegasissa, jolloin kotiottelut olisivat varmasti kaikki kaikessa.

Huomasin eilen sattumalta muuten, että Helsingissä pelataan viikonloppuna U20-harjoitusturnaus Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Tsekin kesken. Harmittavasti juuri tulevana viikonloppuna minulla on pakollista menoa, mutta siitä huolimatta harkitsen ainakin vakavasti sitä, että menen katsomaan turnausta sunnuntaina paikan päälle suoraan menoista, koska Dorofeyev on nimettynä Venäjän rosteriin. En toki tiedä sitä, että miten paljon Venäjä aikoo kierrättää pelaajia turnauksessa, mutta ainakaan hyökkääjiä ei oltu nimetty enempää kuin 13 kappaletta, joten Dorofeyev toivottavasti olisi kehissä tuolloin, vaikka ihan 12.00 alkavan ottelun alkuun en ainakaan paikan päälle Nordikselle ehtisi. Bonuksena voisi sitten tutustua myös tulevan varaustilaisuuden muihin eurooppalaisiin kärkinimiin kuten maalivahti Askaroviin ja myöhemmin iltapäivällä ruotsalaisveljiin Holtz ja Raymond.

 

[Mängimies]

Huomasin eilen sattumalta muuten, että Helsingissä pelataan viikonloppuna U20-harjoitusturnaus Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Tsekin kesken. Harmittavasti juuri tulevana viikonloppuna minulla on pakollista menoa, mutta siitä huolimatta harkitsen ainakin vakavasti sitä, että menen katsomaan turnausta sunnuntaina paikan päälle suoraan menoista, koska Dorofeyev on nimettynä Venäjän rosteriin. En toki tiedä sitä, että miten paljon Venäjä aikoo kierrättää pelaajia turnauksessa, mutta ainakaan hyökkääjiä ei oltu nimetty enempää kuin 13 kappaletta, joten Dorofeyev toivottavasti olisi kehissä tuolloin, vaikka ihan 12.00 alkavan ottelun alkuun en ainakaan paikan päälle Nordikselle ehtisi.

Venäjä pelaa perinteisesti kahdella maajoukkueella tähän aikaan. Toinen joukkue pelaa mainitsemaasi Helsingin turnausta ja toinen pelaa Kanadassa QMJHL:n, OHL:n ja WHL:n joukkueita vastaan. Kaksi ottelua jokaista vastaan. Q:ta vastaan ovat jo pelanneet kahdesti. Mukana tuolla on Vegasin varaus Ivan Morozov, joka on raporttien mukaan esiintynyt edukseen, vaikka onkin toistaiseksi ilman tehopisteitä. Morozov on pelannut samassa ketjussa huippulupaus Vasili Podkolzinin kanssa.

 

[Salming]

Venäjä pelaa perinteisesti kahdella maajoukkueella tähän aikaan. Toinen joukkue pelaa mainitsemaasi Helsingin turnausta ja toinen pelaa Kanadassa QMJHL:n, OHL:n ja WHL:n joukkueita vastaan. Kaksi ottelua jokaista vastaan. Q:ta vastaan ovat jo pelanneet kahdesti. Mukana tuolla on Vegasin varaus Ivan Morozov, joka on raporttien mukaan esiintynyt edukseen, vaikka onkin toistaiseksi ilman tehopisteitä. Morozov on pelannut samassa ketjussa huippulupaus Vasili Podkolzinin kanssa.

Joo, tuon tiesinkin, että Venäjä on jakautunut kahtia ja Morozov nimenomaan pelaa rapakon toisella puolen eikä häntä ole mahdollista nähdä Helsingissä. Helsingin turnauksessa Venäjän penkin takana ei taida edes olla Bragin, vaan jokin apuvalmentajista.

Mitä tulee muihin lupauksiin, kuuntelin tällä viikolla Jack Duganista tehdyn puhelinhaastattelun:

Linkki: https://soundcloud.com/m-bd-901391828/dugan-interview-mp3

Hän johtaa tällä hetkellä NCAA:n pistepörssiä tehoin 5+13=18 kahdeksassa ottelussa. Vertasin Dugania aiemmin syksyllä lupausrankingissani Sam Reinhartiin, mutta puhuin myös köyhän miehen Tuchista. Dugan on melko raamikas (188/84), mutta ylävartalossa ei ole tosiaan vielä tuchmaisia voimatasoja. Jos miettii Vegasin nykyistä rosteria, hän on Marchessaultin kaltainen syöttelijä, mutta omaa tosiaan Tuchin raamit, joten sikäli hän on mielenkiintoinen tapaus seurattavaksi. Haastattelussa hän itse totesi vertaavansa itseään Blake Wheeleriin, joka on myös "syötä ensin"-tyyppinen rightin laituri kuten Dugankin tilastojen perusteella. Hänestä on siis mahdollista saada tulevaisuudessa rosteriin Marchessaultin tyyppinen yksilö, mutta vain isommilla raameilla varustettuna. Ja Marchessault on tosiaan minun silmissäni enemmän paikkojen järjestelijä kuin kliininen viimeistelijä.

Haastattelussa Dugan kehui kovasti Vegasin organisaatiota ja totesi, ettei hänellä ole aikomusta tehdä sopimusta minkään muun seuran kuin Vegasin kanssa, kun haastattelija totesi, että joskus NCAA-pelaajat eivät lopulta pelaakaan siinä seurassa, joka heidät on varannut. Kehityskohteikseen hän puolestaan kertoi puolustuspelaamisen (vaikka takakarvaaminen on jo kohtalaisella tasolla) ja "200 jalan pelaamisen" kehittämisen eli Dugan haluaa yhä kehittyä kokonaisvaltaisemmaksi jääkiekkoilijaksi luonnollisesti.

 

[ritaripervonen]

Loivan vuoristoratamainen, mutta sangen tyydyttävä alkukausi Vegasilta. Pisteitä on ainakin plakkarissa paremmin kuin viime kaudella samaan aikaan. Toisaalta potentiaalia parantaa on runsaasti. Kunhan vain pysytellään pudotuspeliviivan yläpuolella, niin ei ole mikään kiire olla vielä huippuiskussa, koska kauden onnistuminen ratkaistaan vasta keväällä.

Vähän tosin huolestuttaa jälleen kerran kolmosketjun tilanne. Koko lyhyen seurahistorian ajan on ollut oikeastaan sama ongelma hyökkäyspäässä. Ykkös-, kakkos- ja nelosketjut ovat riittävän hyviä omissa rooleissaan, mutta kolmosketjun koostumus vaihtelee jatkuvasti, eikä sitä saada toimimaan useamman pelin ajaksi missään muodostelmassa. Ainoa pelaaja, joka on pystynyt olemaan tehokas ja vaarallinen kolmosketjun roolissa on joka kausi ollut Alex Tuch. Toivottavasti Tuch palaa mahdollisimman pikaisesti takaisin peleihin ja jospa se kemia löytyisi esim. Glassin kanssa, niin kolmosketju voisi olla huomattavasti iskukykyisempi.

 

[Salming]

Loivan vuoristoratamainen, mutta sangen tyydyttävä alkukausi Vegasilta. Pisteitä on ainakin plakkarissa paremmin kuin viime kaudella samaan aikaan. Toisaalta potentiaalia parantaa on runsaasti. Kunhan vain pysytellään pudotuspeliviivan yläpuolella, niin ei ole mikään kiire olla vielä huippuiskussa, koska kauden onnistuminen ratkaistaan vasta keväällä.

Vähän tosin huolestuttaa jälleen kerran kolmosketjun tilanne. Koko lyhyen seurahistorian ajan on ollut oikeastaan sama ongelma hyökkäyspäässä. Ykkös-, kakkos- ja nelosketjut ovat riittävän hyviä omissa rooleissaan, mutta kolmosketjun koostumus vaihtelee jatkuvasti, eikä sitä saada toimimaan useamman pelin ajaksi missään muodostelmassa. Ainoa pelaaja, joka on pystynyt olemaan tehokas ja vaarallinen kolmosketjun roolissa on joka kausi ollut Alex Tuch. Toivottavasti Tuch palaa mahdollisimman pikaisesti takaisin peleihin ja jospa se kemia löytyisi esim. Glassin kanssa, niin kolmosketju voisi olla huomattavasti iskukykyisempi.

Tällä hetkellä Vegas on 102,5 pisteen tahdissa, joten hätää ei pitäisi olla pudotuspeleihin pääsyn suhteen ja siellä on tosiaan vasta tärkeintä olla kauden parhaimmassa iskussa, joten olen jopa tyytyväinen, että toistaiseksi Golden Knights ei ole ollut mitenkään erityisen tulikuuma.

Kolmosketjussa seuraavan näyttöpaikan saa ensi yönä Torontoa vastaan Pirri, kun Nosek istuu katsomossa aamuharjoitusten perusteella. Roy jatkaa nelosvitjan keskellä. Puolustuksessa Holdenilla on ollut pientä pöpöä, joten jos hän ei pysty pelaamaan, sitten Engelland nähdään Merrillin rinnalla. Maalissa aloittaa Subban, joten hienoa, että häntä peluutetaan nyt rohkeasti, vaikka Fleury onkin saanut levätä yhden päivän edellisen pelin jäljiltä, mutta kun asetelmat sarjassa ovat vähintäänkin kohtalaiset, ei ole syytä ylipeluuttaa Fleurya. Subbanin pelaaminen on näyttänyt hänen pelaamiensa 85 minuutin aikana viime kautta keskittyneemmältä, joten toivottavasti se palkitaan kauden avausvoitolla ensi yönä.

E: Wolvesille päiväpelissä 0-3 voitto. Sparks oli maalissa ja yhden syöttöpisteen saalistaneen Elvenesin pisteputki on nyt 11 ottelun mittainen.

 

[Salming]

17/82 Toronto vs. Vegas

Ketjut ja pelaava maalivahti onkin lueteltu jo yllä. Puolustuksessa Holden oli pelikuntoinen, joten Engelland istui toistamiseen katsomossa.

Arvosanataulukko
++
+ Subban, Pacioretty, Stastny, Stone, Roy, Theodore, Hague, Merrill, Holden
+/- Karlsson, Smith, Marchessault, Glass, Eakin, Pirri, Carrier, Reaves, Schmidt, McNabb
-
--

- Ottelu päättyi isäntien voittoon jatkoajalla maalein 2-1. Peli oli siinä mielessä kaksijakoinen, että Golden Knights oli parempi viidellä viittä vastaan (maaliodottamat 2.07-1.34), mutta kun huomioidaan ylivoimat, joita tuli runsaasti, kokonaismaaliodottamat olivat maalipaikkojen laadun perusteella 2.53-3.78. Ensimmäiseen puoleen tuntiin Maple Leafs laukoi maalia kohti 13 kertaa, joista kaikki avauserässä, koska toisen erän avauskympillä se ei saanut laukaustakaan kohti Subbania. Noista 13 laukauksesta seitsemän tuli ylivoimalla ja vain kuusi tasaviisikoin
- Golden Knights sortui kauden alun helmasyntiinsä eli liikoihin jäähyihin, sillä se otti peräti kuusi pikkukakkosta tässä ottelussa. Subban oli kuitenkin maalissa fleurymainen viimeinen lukko alivoimalla, kunnes päätöserässä lopulta isäntien kuudes ylivoima toi tulosta, kun Eakin joutui luovuttamaan mailansa McNabbille, joka pudotti myös lainamailan ja samalla, kun hän haki sitä kulmasta, Matthews pääsi kolmannen kerran putkeen laukomaan oikeasta siivestä ja kun McNabb ei ollut blokkilinjalla, laukaus painui etuyläkulmaan, mutta tavallaan siis osin onneakin tarvittiin siihen, että Vegasin sarjan TOP2 alivoima lopulta murtui
- Ennen Matthewsin osumaa Vegas oli mennyt johtoon päätöserän alussa Paciorettyn maalilla. Kakkosketjun kulmaralli oli päättynyt siihen, että Stone pelasi laidasta poikittain Holdenille, joka viritti lyöntilaukauksen kohti maalia. Ceci yritti purkaa irtokiekon maalin edestä, mutta syötti sen suoraan Paciorettyn lapaan, joka sai putata tyhjiin ohi Andersenin
- Päätöserässä kahdeksan minuuttia ennen loppua Moore karkasi suoraan boksista läpiajoon, mutta Subban nollasi tämän, joten lähellä oli, että Vegas ei olisi saanut edes yhtä pistettä mukaansa. Toki vieraillakin oli varsinaisen peliajan viime minuuteilla omat paikkansa, kun ensin Marchessaultin poikittaissyöttö löysi painottomalta puolelta Glassin, joka pääsi ampumaan vapaasti oikeasta laidasta, mutta Andersen piti längit kiinni ja hetken päästä myös Smithillä oli vapaa laukaisupaikka oikealta puolelta. 20 sekunnin pelin jälkeenhän Smith muuten oli kolisuttanut ylärimaa rannelaukauksellaan ottelun alussa
- Varsinaisen peliajan lopussa ja jatkoajan alussa Vegasilla oli ylivoimalla mahdollisuus paketoida peli, mutta se ei siinä onnistunut, vaan ylivoiman saldoksi jäi 0/5, kun se isännillä oli 1/6. Jatkojan ylivoiman jämillä Karlsson pääsi ampumaan one-timerin oikeasta laidasta, mutta Andersen otti ison torjunnan sivuttaisliikkeessä ja hetken päästä kolmella kolmea vastaan Karlsson yritti pelata syvään siniviivan kulmasta, mutta hänen syöttönsä katkottiin ja seurauksena oli 2v1-hyökkäys omiin. Karlsson ei oikein peittänyt laukausta tai syöttöä, vaan seilasi Marnerin ja Tavaresin välissä sillä seurauksella, että lopulta Marnerin syötöstä Tavares niittasi kiekon suoraan syötöstä maaliin, vaikka Subban sai hieman varusteitaan väliin, mutta Karlsson oli siis tällä kertaa jatkoajalla esillä negatiivisessa valossa
- Ilman liikoja jäähyjä Vegas olisi voinut saada mukaansa enemmän kuin yhden pisteen, koska tasaviisikoin se oli tosiaan hieman parempi joukkue, kun puolestaan Maple Leafs hieman kärjistäen roikkui mukana ylivoimiensa ansiosta. Kiekot saatiin pelattua mielestäni melko hyvin aina syvään keskialueelta ja sitä kautta aikaan kulmapelejä. Toki jokaisessa erässä myös keskialueella tai siniviivan kulmissa vieraiden pelaajat antoivat muutamia kyseenalaisia poikittaissyöttöjä, joista oli katkottuina seurata vaarallisiakin vastahyökkäyksiä, mutta lopulta ne tilanteet kuihtuivat, mutta tavallaan voittomaalinkin synty lähti tuollaisesta vastaavasta menetyksestä, joita vieraille oli sattunut pelissä aiemminkin
- Vegas pelasi nyt kymmenennen jatkoajan putkeen ilman tehtyä maalia. Silmätestin perusteella ongelmana on se, että Vegasin yksilöt hakevat turhan hanakasti aina ratkaisua luovuttaen kiekonhallinnan siten vastustajalle, jolla tuntuu olevan aina enemmän malttia pitää kiekkoa ja kurvailla tarvittaessa keskialueelle useamman kerran hakemaan uutta vauhtia, mutta Vegasilla on tosiaan hirmuinen kiire useimmiten yrittää ratkoa huonoistakin sektoreista. Tänäänkin vain kerran Theodore älysi peruuttaa keskialueelle, kun hänellä ei ollut tilaa syöttää. Marchessault puolestaan puski yksin kolmea vastaan kertaalleen laitaa pitkin ja laukoi epätoivoisesti mailojen kautta katsomoon
- Lopulliset laukausmäärät kohti maalia olivat 37-38, joten molemmat maalivahdit olivat erinomaisia. Tiivistettynä vielä erittäin avauserässä vedot olivat 13-7, mutta Maple Leafsin kudeista valtaosa (7) tuli siis ylivoimalla. Toisessa erässä isännillä kesti 14 minuuttia saada laukaus kohti maalia ja Vegas johti vetoja jossain vaiheessa erää 0-10, kun lopulliset lukemat olivat 10-14, mutta vartin verran vieraiden vyöry ja pelaaminen oli jatkuvaa sekä tuolloin pitkien hyökkäysten elossa pito onnistui kaikkein parhaiten. Päätöserässä Vegas vei vedot 12-15 puolestaan
- Kaikkiaan 3/4 pistettä toistaiseksi vieraskiertueelta on oikein tyydyttävä saldo. Jos Washington tai Detroit vielä kaatuisi, viidenkin pisteen turvin kelpaisi palata Vegasiin

- Sitten pelaajahuomioita lyhyesti. Subban jatkoi virheettömiä esityksiään, mutta voitto jäi yhä haaveeksi, mutta se ei ollut hänen vikansa, koska hän teki kaikkensa kyllä 35 torjunnalla. Hyökkäyksestä Stastny oli pitkästä aikaa erittäinkin näkyvä kiekollisenakin ja hänen vitjansa värkkäsi ainoan osuman, joten siitä plussaa. Nelossentteri Roy oli alaketjujen yksi parhaista, vaikka pelasikin vain reilut kahdeksan minuuttia ja aloitusprosentti oli 17%, mutta siltikin peli-ilmeestä tulee plussaa, koska hän pysyi hyvin kiekossa ja leipoi hieman zykovmaisesti päädyssä löytäen syötöillään kyllä omat pelaajat lopulta. Lisäksi luistelu näytti hyvältä. Puolustuksesta Theodorella oli paljon vetopaikkoja viivasta ja lopulta maalia kohti kudeista meni neljä. Kertaalleen Andersen ryösti hänet näyttävästi räpylällä b-pisteiden välistä, mutta Theodore oli kuitenkin tavallista enemmän esillä ylöspäin. Rinnalla Hague otti avausminuutilla laiskan estämisjäähyn liikuttuaan Kapasen luistelulinjalle päätydumppauksessa, mutta tuon jälkeen hän pelasi yhden parhaista peleistään, vaikka jääaikaa tuli taas vain melko vähän eli 10:31, mutta hän teki monia hyviä katkoja ulottuvuutensa ansiosta päädyssä sekä sai toimitettua parikin laukausta kohti maalia yhden vaihdon aikana. Plussa irtoaa kuitenkin juuri noista puolutuspään suoritteista. Merrill-Holden pari puolestaan jäi ainoana plussalle alakerrasta enkä heiltä muista juuri virheitä, vaan molempien peliäly riitti onnistuneisiin siirtokiekkoihin laitaa pitkin pois omalta alueelta. Tasapainoista pelaamista kummaltakin jälleen ja tuo pari on ollut yksi alkukauden tasaisimpia suorittajia.
- Varsinaisia epäonnistujia rosterissa ei ollut, vaan loput ovat sitten neutraaleja. Ykkösketjusta Smith oli lähellä pari kertaa maalintekoa, mutta tänään ei uponnut. Karlssonin olisi voinut laittaa miinukselle jatkoajan takia, mutta hän kuitenkin oli isossa osassa hyvin toiminutta alivoimaa, joten ei esitys ollut minusta miinuksen arvoinen. Aloituksetkin hän kaapi nyt voittoisasti eli 62-prosenttisesti. Kolmosketjusta Glass ja Pirri laukoivat kolmesti kohti maalia ja Eakinkin kertaalleen, joten parannusta tuli yhteensä seitsemän laukausta sitten Columbus-pelin. Glass oli parin heikomman pelin jälkeen taas enemmän esillä hyökkäysalueellakin ja Pirrin sisääntulo oli mukiinmenevä eikä hän menettänyt kuin kertaalleen kiekon ylivoimalla siten, että vauhtia piti hakea keskialueelta. Nelosketjun laiturit puolestaan pelasivat vain 4:28 ja 5:47, mutta siinäkin ajassa Carrier ehti kirjata peräti kolme laukausta kohti maalia. Paras paikka hänelle tuli toisessa erässä, kun hän pääsi ajamaan vauhdilla maalille oikealta, mutta Andersen nollasi yrityksen lähietäisyydeltä

 

[ritaripervonen]

Mahdollisia ottelukoosteita odotellessa pari huomiota perustuen erityisesti viime yön niukkaan tappiopeliin, jonka katselin kokonaan. Jonkinlainen tehottomuus ja kiihkottomuus näyttää melkein koko joukkuetta vaivaavan, mutta hyviäkin asioita on. Erityisesti Nicholas Roy vaikuttaa sittenkin sellaiselta pelaajalta, joka voisi ottaa pysyvän nelossentterin roolin. Erinomainen esitys mielestäni. Pacioretty on myös ollut omaan silmääni hyvä ja oivaltava ainakin hyökkäyssuuntaan koko alkukauden ja nyt maalijyväkin on löytymässä. Palkkansa väärti tällä hetkellä siis, kuten Stonekin luonnollisesti.

Subban ei näytä edelleenkään ole riittävän varma kakkosmaalivahti NHL-tasolle, kuten jälleen kerran nähtiin. Äijä tekee toki huimia pelastuksia toisinaan ja pystyy pelaamaan yksittäisiä pelejä puhtain paperein, mutta silti viime yönäkin kaikki maalit menivät miehen "läpi". Haluaisin nähdä toisen miehen kakkosvahdin roolissa. Sparks on pelannut hyvän alkukauden Wolvesissa, joten toivoisin häntä taas kokeiltavan jossain vaiheessa ylhäällä, jotta nähtäisiin olisiko hänessä ainesta Subbania laadukkaammaksi kakkosvahdiksi.

 

[Henkka]

Mahdollisia ottelukoosteita odotellessa pari huomiota perustuen erityisesti viime yön niukkaan tappiopeliin, jonka katselin kokonaan. Jonkinlainen tehottomuus ja kiihkottomuus näyttää melkein koko joukkuetta vaivaavan, mutta hyviäkin asioita on. Erityisesti Nicholas Roy vaikuttaa sittenkin sellaiselta pelaajalta, joka voisi ottaa pysyvän nelossentterin roolin. Erinomainen esitys mielestäni.

Meneekö kiihkottomuus käsi kädessä sen kanssa, kellä on sopimus katkolla? Aika moni kun on sidottu nyt pitkään lappuun, niin nämä pienipalkkaiset tai 1-vuotisella olevat erottuvat edukseen.

Eli ns. "Vegas-efekti", avauskaudella yhtään ylipalkattua käsijarrua rosterissa ei ollut, vaan päinvastoin, ekalla kaudella oli monella alipalkkaus, soppari katkolla ja näytönpaikka, joka johti huikeaan Stanley Cup -runiin.

Nyt kolmannella kaudella alkaa mukavoitumisen ja/tai paikalleen asettumisen tuomat ongelmat nostaa päätä esiin, jotka ovat olleet arkipäivää aina muissa organisaatioissa?

 

[Salming]

18/82 Washington vs. Vegas

Fleury pelasi maalissa. Hague ja Pirri olivat katsomossa, joten Theodore pelasi Engellandin parina ja Nosek kolmosen laidassa.

Arvosanataulukko
++
+ Pacioretty, Smith
+/- Schmidt, McNabb, Engelland, Reaves, Roy, Carrier, Eakin, Glass, Nosek, Karlsson, Stone, Stastny, Marchessault
- Fleury, Merrill, Holden, Theodore
--

- Tämä peli tuli kelattua kiireemmin kuin Detroit-peli, joten kirjoitan vain lyhyesti. Puolustuksessa Merrill-Holden pari oli melko katastrofaalinen, koska heidän välistään Kuznetsov käveli läpiajoon heti avausminuutilla ja ohitti Fleuryn kilpipuolelta. Toisessa osumassa puolestaan Merrill antoi kaverisyötön maalin takaa eikä ilmassa syötetty kiekko mennyt ulos alueelta, vaan Marchessault joutui antamaan ahdistettuna laidasta sokkosyötön keskustaan Vranalle, joka jatkoi Wilsonille ja tämän nopea rannari yllätti Fleuryn
- Vähemmän yllättäen maaleista vastasivat Pacioretty ja Smith. Ensin mainittu oli terävänä hyökkäyspään aloituksen jälkeen ja laukoi Jensenin kiireisen siirron avustuksella kiekon ohi Holtbyn b-pisteiden välistä. Smith puolestaan osui ylivoimalla one-timerilla toisessa erässä Marchessaultin annettua neliön keskelle taitavan rystylätyn ja siten tämä paikkasi sen avauserän sokkosyöttönsä, joka johti 2-0 maaliin. Smithille osuma oli jo kauden kymmenes, joka oikeuttaa sisäisen maalipörssin kärkipaikkaan. Pacioretty puolestaan laukoi peräti kuudesti ja sai siitä palkinnon
- Isäntien kolmannessa maalissa puolestaan Theodoren avaus paineen alla jäi omalle alueelle Boydille, joka löysi painottomalta puolelta Siegenthalerin ja tämä upotti längeistä uransa avausmaalin maailman ehkä kovimmassa kiekkosarjassa
- Neljäs ja ratkaiseva maali syntyi ylivoimalla päätöserässä, kun Bäckströmin laukaus livahti myös längeistä sisään, joten Fleurylla ei ollut kaikkein paras päivänsä, vaikka hän toki sitten ottikin tutusti pari komeaa venytystä sivuttaisliikkeessä, mutta ei hän kuitenkaan ollut voittava maalivahti tällä kertaa, mutta hän on toki sitä ollut jo niin monesti tällä kaudella, ettei aina voi olla niin maaginen
- Koska Vegasin alku otteluun oli heikko ja Washington meni nopeasti kahden maalin johtoon, pelaaminen näytti oikeastaan koko ajan melko pakotetulta eikä luontaista ja rullaavaa neljän ketjun rytmiä oikein löytynyt. Avauserässä vedot olivat 11-7, mutta toisessa Vegas oli niskan päällä kuitenkin luvuin 8-13. Silti Washington onnistui maalaamaan kerran siinäkin erässä kuten se on toistaiseksi tehnyt kaikissa kauden peleissään toisissa erissä. Päätöserässä vedot olivat 15-12, mutta vaikka Vegas roikkui maalin päässä pitkiäkin pätkiä ottelun aikana, luottoa rinnalle kipuamiseen ei tosiaan pahemmin ollut
- Vaikka kaikki laukaukset kohti maalia olivat melko tasaiset siis (34-32), ero maalidottamassa oli kuitenkin melko suuri (3.57-1.85) eli kotijoukkue loi ilman muuta enemmän laadukkaita paikkoja johtuen toki osin siitäkin, että se pääsi pelaamaan kuudesti ylivoimalla ja onnistui lopulta kertaalleen aivan kuten Torontokin edellisessä ottelussa. AV-pelaaminen noin muutoin oli ehkä Vegasin illan paras osa-alue ja oli hauska nähdä, kuinka Engelland laittoi aina polven jäähän estääkseen poikkisyötön maalin editse, kun Caps pelasi kiekon syvyyteen maalin kulmalle Kuznetsoville. 5v5-pelissä maaliodottamat menivät melko tasan (1.48-1.25), mutta tietysti alivoimalla pelaaminenkin väsyttää väkisin ja verottaa esimerkiksi Karlsson-Smith kaksikon tai Stonen kykyjä olla vaarallisempi ylöspäin

19/82 Detroit vs. Vegas

Subban pelasi maalissa. Hague palasi kokoonpanoon Theodoren pariksi ja Holden pelasi Engellandin kanssa, kun Merrill pudotettiin katsomoon. Pirri puolestaan korvasi Nosekin kolmosvitjassa.

Arvosanataulukko
++
+ Roy, Pacioretty, Marchessault, Smith, Stone
+/- Hague, Engelland, Schmidt, Theodore, Holden, Karlsson, Stastny, Reaves, Glass, Pirri
- Subban, McNabb, Carrier, Eakin
--

- Yksi tylsimmistä jääkiekko-otteluista, jonka olen kuunaan nähnyt. Avauskympillä ainoa merkittävä tilanne oli Detroitin 3v2-hyökkäys, jonka päätteeksi Subban nollasi Filppulan vasemmalta takatolpalta
- Toisella puolikkaalla avauserässä Theodore puolusti 1v1-tilanteen laidassa ja hänen luistimestaan kiekko kimposi keskialueelle. Smith ja Marchessault pääsivät 2v1-hyökkäykseen, joka päättyi siihen, että Hronek ei saanut katki Smithin poikittaissyöttöä ja Joonatan naulasi kiekon varmasti pönttöön
- Detroit tasoitti ylivoimalla erän lopussa, kun Athanasioun one-timer livahti ilman maskia Subbanin patjan alta maaliin. Tilannetta edelsi aiemmin ylivoimalla jo Larkinin puolityhjä maali oikealta takatolpalta Bertuzzin syötöstä, mutta kiekko pyöri sen verran, että Larkin ei saanut kunnon osumaa kiekkoon
- Erä oli kaikkinensa todella tasaista nyhjäämistä tosiaan laidoissa puolin ja toisin. Laukaukset kirjattiin tasan 7-7 maalia kohti

- Toinen erä jatkui siitä, mihin ensimmäinen jäi. Avauskymppi oli taas todella unettavaa jääkiekkoa. Molemmat laukoivat vain kerran kohti maalia, mutta Vegas hyödynsi ainoan laukauksensa, kun neljän miehen ylivoimahyökkäyksen päätteeksi Roy levitti poikittain sinisen jälkeen ja Pacioretty latasi ranteella kiekon kilpialakulmaan samalla, kun Theodore ja toinen Vegas-pelaaja painelivat keskikaistaa pitkin maalille
- Ensimmäiseen 17 minuuttiin tässä erässä molemmat laukoivat vain kahdesti kohti maalia, mutta sitten tapahtui hetkessä samassa vaihdossa, kun ensin Pacioretty karkasi puolittain läpi vasemmalta, mutta Bernier tuli vastaan peittämään kulmat ja Max ampui päin. Peli kääntyi toiseen päähän ja Larkin pääsi läpi pitkän avauksen myötä, mutta hän laukoi vasemmalta ohi
- Erän lopussa Vegas otti vielä jäähyn, mutta alivoimalla paras tontti tuli vieraille, kun Stone karvasi kiekon alimpana olleelta Larkinilta eikä Cholowskikaan saanut estettyä Stonea vapauttamasta Eakinia nokikkain Bernierin kanssa, mutta koska Eakinilla ei juurikaan ollut vauhtia, hän joutui veivaamaan paikoiltaan ja lopulta laukoi rystypuolelta surullisen paljon oikealta ohitse, joten maalitili jäi yhä avaamatta
- Kahden erän jälkeen tätä ottelua ei kyllä olisi voinut suositella yhtään kellekään puolueettomalle katsottavaksi, sillä kummankin joukkueen syöttöjen laatu ei päätä huimannut ja peli puuroutui jatkuvasti laitoihin, joista kumpikaan ei päässyt tekopaikoille intensiteetin oltua melko matalalla. Laukaukset tässä erässä olivat lopulta maalia kohti 2-3 (!) eli yhteensä joukkueet saivat aikaan maalivahdeille viisi laukausta 20 minuutissa

- Päätöserä oli muiden erien tavoin avauskympiltään mitäänsanomaton. Vegas tuhlasi yhden ylivoiman sen aikana saamatta mitään aikaan, mutta erän puolivälissä Detroit tasoitti, kun Carrier ei saanut puolustettua Boweyta selkäpuolelta, vaan roikkui vain epätoivoisesti tässä kiinni ja lopulta kaatoi kiekkoa suojanneen Boweyn jäähynarvoisesti, mutta Bowey ei lopettanut tilannetta kesken, vaan laukoi jään pinnasta kiekon oikean tolpan juureen ja jäänuoliainen yllätti Subbanin sen verran pahoin, että hän ei saanut kiekkoa torjutuksi
- Maalin jälkeen viimeiset kahdeksan minuuttia pelattiin enimmäkseen Vegasin alueella. Kahden torjuttavissa olleen maalin jälkeen Subban kyllä piti vieraita elossa torjuen Perlinin ja kahdesti Athanasioun yritykset lähietäisyydeltä
- Puoli minuuttia ennen loppua kuitenkin Fabbri antoi keskialueella poikittaissyötön, jota McNabb lähti haistelemaan, mutta hän ryntäsi itsensä ohi kiekosta jotenkin ihmeellisesti ja näin ollen Mantha pääsi oikeasta laidasta puolittain läpi. Hän ampui vapaasti oikealta b-pisteeltä ja kiekko painui Subbanin kainalosta maaliin, joten kaksi pistettä vaihtui nollaan pisteeseen alle kymmenessä minuutissa. Näin ollen neljän ottelun vieraskiertueen saldoksi jäi vain kolme pistettä, kun viisikin oli tarjolla, mutta eipä tämä ollut valitettavasti ensimmäinen kerta tällä kaudella, kun Golden Knights menetti johtoaseman päätöserän päätöskympillä
- Lopulliset laukaukset kohti maalia olivat tasan 19-19, kun päätöserässä luvut olivat 10-9, joten päätöserässä lauottiin suunnilleen yhtä paljon kuin kahdessa aiemmassa erässä kohti maalia, joten tämän erän katsominen ei enää ollut niin itsensä pakottamista kuin pari aiempaa. Missään vaiheessa ottelua olo ei ollut kovin luottavainen, kun karvauspelaaminen oli melko olematonta tehokkuudeltaan, koska se sisälsi paljon liukumista potkujen sijaan. Toki kyseessä oli kolmas peli neljään päivään, mutta silti joukkue sai sen, minkä se ansaitsi, kun kliseisesti "työnteko" ei maistunut, vaan jälleen johtoasemassa ja tasatilanteessakin joukkue yritti päästä mahdollisimman helpolla energiaa säästäen

- Pelaajistosta Subban saa miinukset kahdesta maalista, jotka molemmat olivat otettavissa. McNabb puolestaan oli voittomaalin pääsyyllinen. Ethän sinä vain voi lähteä haistelemaan katkoa, jos et ole täysin varma, että saat käännettyä pelin painopisteen. Carrier puolestaan oli tasoitusmaalissa osasyyllinen. Eakin puolestaan tuhlasi niin avopaikan kuin on vain mahdollista ja oli siellä vielä joku toinenkin tilaisuus saada kuparinen rikki tämän kauden osalta
- Stone kirjasi peräti neljä kiekonriistoa, joiden ansiosta hän saa plussan. Niitä seurasivat myös tarjoilut maalipaikkoihin, mutta muiden vuoksi hän ei saanut syöttöpisteitä. Pacioretty maalasi puolestaan kolmannessa pelissä putkeen ja hän on Smithin kanssa tällä hetkellä joukkueen parhaimpia hyökkääjiä. Marchessault uurasti Smithin tavoin luotettavasti molempiin suuntiin ja oli ykkösketjun näkyvimpiä, kun puolestaan Karlsson oli vähän enemmän pelin ulkopuolella. Roy puolestaan alusti yhden osuman ja oli muutoinkin hyvä 10 minuutin peliajalla, vaikka aloitusprosentti oli vain 13%, mutta häneltä jäi mieleen yksi kivulias blokattu laukaus
- Muista ei ole kummempaa sanottavaa, vaan he olivat harmaata massaa. Glass antoi ylivoimalla pari hyvää passia poikittain niinä hetkinä, kun hän pääsi operoimaan vasemmasta siivestä, mutta valitettavasti hän on alkanut yhä enemmän olemaan vain maskissa maalin edessä, jota en voi ymmärtää, koska siellä hän ei ollut vielä alkukaudesta, vaan nimenomaan maalin kulmalla tarjoamassa yhden syöttöpaikan, mutta nyt kun hän yrittää seistä maalin edessä, hänelle ei voi syöttää ollenkaan, joten toivoisin Stonen viisikon palaavan alkukaudella nähtyyn systeemiin, jossa Glass ei tosissaan olisi maskissa ollenkaan, vaan liikkuisi maalille vasta sitten, jos Pacioretty lähtisi virittämään laukausta

Detroit-tappion myötä Vegas on nyt hävinnyt enemmän otteluita kuin voittanut niitä tällä kaudella. Saldo on 9-7-3, joten pisteitä 19 ottelun jälkeen on kuitenkin 21, mutta niitä voisi olla viitisenkin enemmän ilman päätöserien sulamisia. Yhtenä nippelitietona mainittakoon myös se, että Vegasin saldo pudotuspelipaikoissa kiinni olevia joukkueita vastaan on 2-5-2 ja muutoin 7-2-1, joten siitä voi päätellä, että tekemistä on vielä paljon varsinkin, kun keväällä vastassa on ensimmäiseksi mainitun tilaston joukkueita.

Viikonloppuun on kuitenkin mahtunut positiivisiakin asioita. Kävin eilen tosiaan katsastamassa Dorofeyvin pelaamista livenä U20-turnauksessa. Kirjoitan hänestä ja muistakin nähdyistä Venäjän, Tsekin, Ruotsin ja Suomen pelaajista pidemmälti tuonnempana, mutta oli joka tapauksessa sykähdyttävää nähdä ensimmäistä kertaa paikan päällä jokin omista varauksista piirtämässä kaarroksia jään pintaan. Näin ollen helmikuussakaan ei välttämättä tarvitse raahautua Hartwallille katsomaan Dorofeyevia pelaamassa miehiä vastaan KHL:ää.

Mahdollisia ottelukoosteita odotellessa pari huomiota perustuen erityisesti viime yön niukkaan tappiopeliin, jonka katselin kokonaan. Jonkinlainen tehottomuus ja kiihkottomuus näyttää melkein koko joukkuetta vaivaavan, mutta hyviäkin asioita on. Erityisesti Nicholas Roy vaikuttaa sittenkin sellaiselta pelaajalta, joka voisi ottaa pysyvän nelossentterin roolin. Erinomainen esitys mielestäni. Pacioretty on myös ollut omaan silmääni hyvä ja oivaltava ainakin hyökkäyssuuntaan koko alkukauden ja nyt maalijyväkin on löytymässä. Palkkansa väärti tällä hetkellä siis, kuten Stonekin luonnollisesti.

Subban ei näytä edelleenkään ole riittävän varma kakkosmaalivahti NHL-tasolle, kuten jälleen kerran nähtiin. Äijä tekee toki huimia pelastuksia toisinaan ja pystyy pelaamaan yksittäisiä pelejä puhtain paperein, mutta silti viime yönäkin kaikki maalit menivät miehen "läpi". Haluaisin nähdä toisen miehen kakkosvahdin roolissa. Sparks on pelannut hyvän alkukauden Wolvesissa, joten toivoisin häntä taas kokeiltavan jossain vaiheessa ylhäällä, jotta nähtäisiin olisiko hänessä ainesta Subbania laadukkaammaksi kakkosvahdiksi.

Roy alkaa vaikuttaa tosiaan ihan mukiinmenevältä vastineelta Haulalle ja Paciorettysta olen myös samaa mieltä varsinkin viime pelien perusteella.

Subban sen sijaan on ihan oikeasti pelannut hyvin ennen viime yötä, joka oli hänen kauden ensimmäinen heikko iltansa, kun pari maalia oli torjuttavissa, mutta Arizona-, Montreal-, ja Toronto-peleissä hän ei päästänyt yhtään helppoa maalia selkänsä taakse ja näytti paljon viime kausia luotettavammalta, vakaammalta ja rutinoituneemmalta. Sparks näytti puolestaan sen hetken, kun hän pelasi reilun erän verran yhdessä pelissä ylhäällä Subbania huonommalta, joten minulla riittää vielä luottoa enemmän Subbaniin, vaikka toki Sparksilta pitäisi nähdä kokonainen peli, jotta vertailu olisi reilu, muttei hän ainakaan vahvistanut osakkeitaan siinä yhdessä pelissä, jossa hän pääsi vaihdosta kehiin, kun Fleury vaihdettiin pois enkä nyt jaksa kaivaa, että mikä peli oli kyseessä.

Meneekö kiihkottomuus käsi kädessä sen kanssa, kellä on sopimus katkolla? Aika moni kun on sidottu nyt pitkään lappuun, niin nämä pienipalkkaiset tai 1-vuotisella olevat erottuvat edukseen.

Sopimus on katkolla Carrierilla, Eakinilla, Engellandilla, Holdenilla, Merrillillä, Nosekilla, Reavesilla, Roylla ja Subbanilla. Näistä onnistujia ovat olleet Carrier, Holden, Roy ja Subban. Eakin ja Engelland ovat olleet selkeitä alisuorittajia. Merrill, Nosek ja Reaves ovat olleet melko odotettuja. Alle kaksi miljoonaa tienaavia ovat lisäksi Glass, Hague ja Pirri, joista vain Glassin voi todeta pelanneen tasaisen hyvin, mutta hänkin kärsii juuri nyt ketjukavereistaan ja siitä, että hän ei pelaa keskellä, vaan laidassa. Mutta siis pienipalkkaisista tai niistä, joiden sopimus on katkolla, yhteensä 5/12 on onnistujia, joten en välttämättä allekirjoita teoriaa siitä, että elannostaan pelaavat yksilöt olisivat erityisesti erottuneet.

Vakaammassa asemassa olevat pelaajat ovat Stastny, Fleury, McNabb, Smith, Pacioretty, Marchessault, Schmidt, Theodore, Tuch, Karlsson ja Stone. Näistä 11 pelaajasta Fleury, Smith, Pacioretty, Karlsson ja Stone ovat olleet pääosin hyviä. Neutraaleja ovat olleet Tuch (yksi kokonainen peli, jossa heti maali), Marchessault, Theodore ja Schmidt. Stastnyn ja McNabbin lähinnä laskisin alisuorittajiksi noista pelaajista, koska Stastnylla on vain yhdeksän pistettä 19 pelissä ja noistakin pisteistä neljä tuli yhdessä ja samassa pelissä Kingsiä vastaan, joten muutoin hänellä on viisi pistettä 18 ottelussa. McNabb puolestaan on ollut todella jäähyherkkä ja puolustuspelissäänkin tehnyt aiempiin kausiin verrattuna yllättäviä virheitä kuten viimeksi juuri viime yönä. Yhteenvetona siis tämäkään listaus ei oikein tue teoriaa siitä, etteivätkö pitkiin sopimuksiin sidotut yksilöt olisivat olleet pääosin palkkojensa arvoisia.

 

[Amerikanihme]

Hyvää pohtimista Köyhien Ritar...siis Kultaisten Ritarien otteista viime aikoina. Kyllä se niin taitaa olla, ettei se ensimmäinen kausi ole kuin kaukainen muisto vain. Harmittavasti se meni minulta suurilta osin ohi. Mutta nyt on viime kaudesta lähtien ollut nähtävissä selviä merkkejä siitä, että Vegas on vain yksi tavallinen NHL-organisaatio monien muiden joukossa, eikä mitään taikaa pelaamisessa enää ole. Kai se oli sitten tuo, että monet pelasivat kuin tuli pyrstön alla ensimmäisenä kautena näyttääkseen, mutta nyt sitä motivaatiota ei ole enää ollut. Joten arki on alkanut, ja nyt sitten vaan ihmetellään, kuinka monta vuotta menee, että joukkue voittaa ensimmäisen Stanley Cupinsa. Esim. Vancouver ja Buffalo ovat odotelleet ensimmäistä Cupiaan vuodesta 1970, eikä sitä vieläkään oikein näy...joten pitkä odotus voi olla edessä. Jos samalla vauhdilla mennään kuin edellä mainitut joukkueet, niin allekirjoittanut on jo haudan levossa ennen kuin Vegasissa juhlitaan...

 

[ritaripervonen]

Subban sen sijaan on ihan oikeasti pelannut hyvin ennen viime yötä, joka oli hänen kauden ensimmäinen heikko iltansa, kun pari maalia oli torjuttavissa, mutta Arizona-, Montreal-, ja Toronto-peleissä hän ei päästänyt yhtään helppoa maalia selkänsä taakse ja näytti paljon viime kausia luotettavammalta, vakaammalta ja rutinoituneemmalta.

Lienet minua oikeammassa Subbanista. On jäänyt hänen otteidensa seuraaminen vähemmälle tällä kaudella. Toivottavasti Subban on pysyvästi parantunut otteitaan ja viime peli oli vain poikkeus, joka vahvistaa säännön. Tasaisen vakaa kakkosmokke, oli se kuka tahansa, olisi tuikitärkeä, jotta Fleury saisi tarpeeksi huilia runkosarjassa ja pysyisi sekä ehjänä että tuoreena pudotuspelejä ajatellen.

Kyllä se niin taitaa olla, ettei se ensimmäinen kausi ole kuin kaukainen muisto vain. Harmittavasti se meni minulta suurilta osin ohi. Mutta nyt on viime kaudesta lähtien ollut nähtävissä selviä merkkejä siitä, että Vegas on vain yksi tavallinen NHL-organisaatio monien muiden joukossa, eikä mitään taikaa pelaamisessa enää ole. Kai se oli sitten tuo, että monet pelasivat kuin tuli pyrstön alla ensimmäisenä kautena näyttääkseen, mutta nyt sitä motivaatiota ei ole enää ollut. Joten arki on alkanut, ja nyt sitten vaan ihmetellään, kuinka monta vuotta menee, että joukkue voittaa ensimmäisen Stanley Cupinsa. Esim. Vancouver ja Buffalo ovat odotelleet ensimmäistä Cupiaan vuodesta 1970, eikä sitä vieläkään oikein näy...joten pitkä odotus voi olla edessä. Jos samalla vauhdilla mennään kuin edellä mainitut joukkueet, niin allekirjoittanut on jo haudan levossa ennen kuin Vegasissa juhlitaan...

Ei kannata vielä vaipua hautajaistunnelmiin. Vegasin runko on pysynyt hyvin kasassa ja sitä on vahvistettu. Joukkuehenki vaikuttaa edelleen mainiolta ja valmennus (+taustatiimi) on yhä laadukas. Potentiaalia on siis olemassa paljon, eikä motivaatiosta liene puutetta kauden edetessä, koska kannua ei kuitenkaan avauskaudella voitettu ja viime kausi päättyi, miten päättyi. Kaikkia paukkuja ei kannata hukata vielä alkukaudesta. Pelihurmion löytämiseen on rutkasti aikaa ja kun se löytyy, Vegasia on edelleen vaikea pysäyttää.

 

[Salming]

Viikonloppuun on kuitenkin mahtunut positiivisiakin asioita. Kävin eilen tosiaan katsastamassa Dorofeyvin pelaamista livenä U20-turnauksessa. Kirjoitan hänestä ja muistakin nähdyistä Venäjän, Tsekin, Ruotsin ja Suomen pelaajista pidemmälti tuonnempana, mutta oli joka tapauksessa sykähdyttävää nähdä ensimmäistä kertaa paikan päällä jokin omista varauksista piirtämässä kaarroksia jään pintaan. Näin ollen helmikuussakaan ei välttämättä tarvitse raahautua Hartwallille katsomaan Dorofeyevia pelaamassa miehiä vastaan KHL:ää.

Tuolta voi käydä lukemassa Dorofeyevista ja muistakin lupauksista kera kuvien ja videoiden: Alle 20-vuotiaiden MM-kisat Tšekissä 26.12.2019–5.1.2020

Venäjä:

#27 Dorofeyev
- Dorofeyev oli suoranainen kulma-alistaja ja osoitti todeksi sen, jonka tiesimme jo eli hän suojaa todella hyvin kiekkoa ikäisiään vastaan laidoissa voimakkaalla keski- ja ylävartalollaan. Toisen erän lopussa hän pääsi kerran laukomaan slotista, mutta laukaus napsahti Malikin räpylään, kun aikaa viritykseen oli alle sekunti ahtaasta paikasta. Päätöserästä mieleen jäi yksi vaihto seitsemännen minuutin tienoilla, kun hän teki neljä hyvää suoritetta yhden vaihdon aikana. Ensin hän hoiti siniviivan kulmassa Askarovin ränniin laittaman siirtokiekon keskialueelle ottaen samalla taklauksen vastaan. Tsekin lähtiessä uuteen hyökkäykseen, hän katkoi hyökkäyssiniviivalla hyökkäykseenlähdön ilmasta kädellään kääntäen pelin painopisteen tsekkien alueelle, mutta kun ketjutoveri menetti heti kiekon, Dorofeyev oli ensimmäisenä lyömässä tsekkiä mailaan ja siten hidastamassa hyökkäystä. Viimeinen hyvä suorite oli se, kun hän hidastamisen jälkeen vielä polki omiin päin ja sai takakarvaamalla häirittyä tsekkiä sen verran, että tämä ei päässyt kolmen venäläisen keskeltä maalipaikkaan. Mitä tulee puolestaan vielä kulmaralleihin, Dorofeyevista välittyi nyt livenä myös sellainen ominaisuus, että hän osaa sijoittua todella hyvin ja lukea oikein sen, minne kiekko seuraavaksi tulee ja suojatessaan hänellä on tosiaan lähes vankkumaton tasapaino. Ylivoimalla Dorofeyev oli välillä oikeassa siivessä ja välillä neliön keskellä. Hän antoi minun silmien alla yhden näppärän lätyn oikealta puolelta takatolpalle, mutta Malik venyi lähitorjuntaan venäläisen yrittäessä maalintekoa Dorofeyevin syötöstä. Ylivoimahakujen aikana puolestaan Dorofeyev oli haukena kärkkymässä Tsekkien siniviivalla samalla, kun muut hakivat vauhtia alempaa, mutta Dorofeyev siis jäi roikkumaan ylös, mikä on tietysti melko tyypillistä venäläisille. Alempana on vielä muutama kuva ja videonpätkä Dorofeyvista, mutta jo ylempänä sanotun lisäksi niistä välittyy hänen kykynsä pitää kiekkoa laidan lähellä ahtaassa tilassa hyvällä itseluottamuksella, vaikka vastustajan mailapaine olisi näennäisen lähellä, Dorofeyev ei hämäänny ja yritä pakottaa syöttöjä, vaan etsii rauhassa vapaan pelaajan, koska hänellä on tosiaan kyky suojata kiekkoa tarvittaessa sen aikaa, että järkevä kiekollinen ratkaisu löytyy. Kaikkiaan voisi todeta, että kaikki se, minkä olin jo pannut merkille television tai internetin välityksellä, piti suurin piirtein kutinsa. Tärkeimpänä uutena huomiona oli tosiaan se, että Dorofeyevin kyky lukea peliä ja ennakoida seuraavia siirtoja oli huippuluokkaa, jonka ansiosta hän sai paljon kiekkokosketuksia eikä jäänyt pelin ulkopuolelle. Keskialueellakin hän osasi tehdä hyvin itsensä pelattavaksi oikeisiin saumoihin ja sen ansiosta oikeastaan kertaakaan häneen ei kohdistunut valtavaa painetta silloin, kun hän yritti murtautua alueelle, koska Dorofeyev osasi liikkua oikea-aikaisesti vapaaksi ja osti siten itselleen aikaa tuoda kiekko hyökkäysalueelle. Tuota samaa taitoa kehuttiin jo Vegasin tulokkaiden kehitysleirillä kesällä ja nyt sen itsekin havainnoin.

Dorofeyev ylivoimalla - Streamable

Check out this video on Streamable using your phone, tablet or desktop.

streamable.com

Dorofeyev päädyssä - Streamable

Check out this video on Streamable using your phone, tablet or desktop.

streamable.com

Dorofeyevin neljän puolustusteon vaihto - Streamable

Check out this video on Streamable using your phone, tablet or desktop.

streamable.com

 

[Salming]

Linkki: https://twitter.com/i/status/1194332149098278912

Peyton Krebs osallistui toissapäivänä ensi kerran Golden Knightsin harjoituksiin, joten akillesjänne näyttää olevan kunnossa ja aikaa U20-kisoihinkin on vielä reilu kuukausi, joten hyvältä näyttää sen suhteen, että hän pääsisi mukaan.

20/82 Vegas vs. Chicago

Tuch palasi myös harjoituksiin toissapäivänä ja oli pelikunnossa Chicagoa vastaan. Fleury palasi maaliin. Ketjuja oli sekoitettu siten, että Pacioretty pelasi ykkösketjussa, kakkonen oli muodossa Marchessault-Eakin-Stone ja kolmonen Glass-Stastny-Tuch. Roy sentteröi nelosta, joten Nosek ja Pirri olivat katsomossa. Puolustuksessa Engelland oli viltissä ja alemmat parit olivat Hague-Theodore ja Merrill-Holden.

- Avausmaali syntyi jo kolmannella minuutilla. Nelosketjun päätypelin lopuksi Roy suti maalin takaa kiekon viivaan Haguelle, joka veivasi kärkimiinalla Shawin sivuun ja laukoi kohti maalia, jossa Carrier seisoi aivan Crawfordin nokan alla ohjaten kiekon maaliin. Tilannetta edelsi vieraiden hukattu pilkku, jonka juuri Hague oli aiheuttanut Smithia koukkaamalla, mutta tämän pilkku oli osunut ylärimaan ja seuraavassa vaihdossaan sitten Hague paikkasi alun virheensä loistavasti
- Vegas meni 2-0 johtoon ajassa 6:29 ylivoimalla. Tuch otti oman paikkansa Karlssonin viisikosta ja oli heti tärkeässä roolissa YV-haussa, kun Theodore pudotti hänelle kiekon ja Tuch jatkoi sen siniviivan kulmaan Marchessaultille. Samalla sekä hän että Karlsson painelivat keskikaistaa pitkin puolustajien selustaan. Karlsson sai lätyn lapaansa Joonatanilta ja pääsi nokikkain Crawfordin kanssa uittaen kiekon rystyltä sisään
- Chicago kavensi seuraavassa vaihdossa, vaikka Vegas laittoi Karlssonin ketjun sekä McNabb-Schmidt parin jäälle maalinjälkeiseen vaihtoon, mutta siitä huolimatta vieraiden suorahyökkäys päättyi siihen, että DeBrincat sai Karlsson selässään pelattua kiekon vasemmalle Stromelle, joka syötti poikittain ja Kane naulasi one-timerin etukulmasta sisään jättäen Fleuryn vaille mahdollisuuksia. Heti seuraavassa vaihdossa Toews karkasi Merrill-Holden kaksikon välistä läpi, mutta Fleury otti patjallaan läpiajon kiinni
- Vartin pelaamisen tienoilla Kane pääsi samassa vaihdossa tinttaamaan pari kertaa vapaasti ranteella oikeasta laidasta, mutta Fleury nollasi hänet kummallakin kerralla. Noita tilanteita edelsi puolestaan Karlssonin epäonnistunut puolittainen läpiajo hänen ajettuaan oikeasta laidasta kohti maalia, mutta viimeistely meni ohitse oikealta
- Pari minuuttia ennen taukoa Karlsson polki DeBrincatin kiinni estäen 2v1-tilanteen synnyn, mutta yhdessä Alex ja Wiljami ajautuivat päin Fleurya, jolla kesti pitkän aikaa nousta ylös, mutta onneksi hän kuitenkin pystyi jatkamaan ottelua
- Uusittujen ketjujen lisäksi avauserästä jäi mieleen se, että puolustajia oli selkeästi ohjeistettu tukemaan enemmän hyökkäyksiä ja olemaan aktiivisempia hyökkäyssiniviivassa. Välillä sitten hieman yli-innokkaista pinchauksista tai muutoin vain nousuista omiin aiheutui läpi illan ylivoimahyökkäyksiä jokaisessa erässä. Juuri Merrillin heikosta pinchauksesta aiheutui toinen noista Kanen maalipaikoista vartin kohdalla Chicagon päästyä 2v1-hyökkäykseen

- Toista erää pelattiin nelisen minuuttia, kunnes Merrill käynnisti vastahyökkäyksen riistolla laidassa ja Tuch pääsi ampumaan vapaasti oikealta b-pisteeltä. Hän tuuletti jo maalia, mutta tarkistuksen jälkeen kiekko oli osunut ylärimaan ja siitä tolppaan. Seuraavassa vaihdossa Blackhawks tasoitti, kun Smithin laidasta antama syöttö tavoitti slottiin nousseen De Haanin, joka latasi yläkulmaan ranteella. Tuch teki tilanteessa ikävän maskin Fleurylle. 45 sekuntia myöhemmin Strome syötti maalin takaa samaan paikkaan b-pisteiden väliin ja vuorostaan Gustafsson latasi ranteella kiekon ylävillaan, kun Pacioretty jätti miehensä seuraamatta, joten hetkessä virtuaalinen 3-1 johto vaihtui 2-3 tappioasemaksi. Eikä tässä vielä kaikki, vaan vielä seuraavassa vaihdossa Toews antoi karmean harhasyötön hyökkäysalueella ja Stone polki läpiajoon, mutta ei saanut nostettua kiekkoa Crawfordin patjan ylitse
- Puolivälissä erää Tuch piti kauan kiekkoa hallussaan hyökkäysalueella kiertäen kehää ja lopulta tavoitteli takatolpalle noussutta puolustajaa tuloksetta. Seurauksena oli omiin 3v1-hyökkäys, mutta taas Fleury pysäytti Kanen rannelaukauksen oikeasta laidasta
- Hetkeä myöhemmin Vegas sai rankkarin, kun Marchessault kiersi maalia ja Crawfordin maila takertui häneen ja tuomariston mielestä kyseessä oli mailan heitto. Rankkari meni kuitenkin ohitse maalin oikealta, kun juuri vetohetkellä kiekko pyörähti Marchessaultin lavassa
- Ketjuralli alkoi 33. minuutilla. Glass pääsi pelaamaan pari vaihtoa toisessa erässä sentterinä ja heti ensimmäisessä Tuch-Stone laidoillaan tuo vitja pelasi todella pitkän vaihdon hyökkäysalueella, jonka aikana Tuch kiersi taas kehää, nousi maalin eteen, muttei pystynyt ohittamaan Crawfordia. Vaihdon päätteeksi Stone lätytti laidasta kiekon keskelle Glassille, joka pääsi nokikkain, mutta ampui räpylään avopaikasta
- Pari minuuttia ennen taukoa puolestaan Fleury nollasi sekä Kubalikin että Shawin yritykset patjavenytyksillä. Toisessa päässä Marchessaultin kärkiveivi slotissa aukaisi paikan Smithille maalin kulmalle, mutta tämän rystynosto metrin päästä kilpistyi torsoon. Molemmat maalivahdit tarjosivat kuitenkin parastaan varsinkin erän toisella puoliskolla. Kahden erän jälkeen vedot maalia kohti olivat Vegasille 31-17, mutta maalit siis 2-3

- Päätöserään palattiin samoihin ketjuihin, joilla ottelu aloitettiin. Ensimmäinen paikka tuli Eakinin ketjun päätypelin päätteeksi Chicagolle auenneesta 2v1-hyökkäyksestä Toewsille, jonka laukaus meni Fleuryn läpi, mutta Merrill siivosi roskat maaliviivalta. Kolmannella minuutilla Theodore puolestaan pujotteli b-pisteiden väliin, mutta laukaus epäonnistui. Siltikin hän oli todella hyvä ylöspäin tässä pelissä ja sillä osa-alueella aivan eri mies kuin alkukaudesta. Eakin puolestaan ei enää pelannut erässä enempää vaihtoja, koska hän kärsi krampista Gallantin mukaan. Tämän myötä Roykin sai pelata satunnaisia vaihtoja esimerkiksi Stonen ja Marchessaultin välissä
- Blackhawks meni 2-4 johtoon 44. minuutilla. Nelosvitja ronkki kiekkoa hyökkäysalueella lähellä siniviivaa Merrill apunaan, mutta Chicago pääsi ulos alueeltaan vastahyökkäykseen. Holden kavensi kohti laitaa ja samalla Reaves polki alaspäin paikkaamaan Merrilliä. Carpenter sai pelattua kiekon kohti maalia ja reboundissa Reavesin selustassa oli Dach, joka nosti kiekon takatolpalta yli Fleuryn
- Viimeinen mahdollisuus päästä peliin mukaan oli kahdeksan minuuttia ennen loppua saadulla ylivoimalla. Sen aikana oli aihioita, mutta niin Smithin kuin Glassinkin laukaukset siivistä kilpistyivät Crawfordiin
- Viimeinen naula arkkuun tuli kolme minuuttia ennen loppua, kun Schmidt tuki hyökkäystä syvälle kiekollisena eikä kukaan paikannut häntä, vaan Theodore joutui vastaanottamaan 2v1-hyökkäyksen. DeBrincatin lätty putosi Stromen lapaan, joka ohitti Fleuryn napakalla laukauksella yläkulmaan
- Minuutti ennen loppua Schmidt vielä kavensi rannelaukauksella oikeasta laidasta McNabbin poikittaissyötön jälkeen. Karlsson keräsi kakkos- ja Smith kolmossyötön hyökkäysalueella syöttelystään
- Loppuluvut olivat siis 3-5, vaikka Vegas vei laukaukset 42-26, mutta Crawford oli viimeiset 54 minuuttia ottelusta lähes ohittamaton, joten näin ollen Vegas koki ensimmäisen tappion ikinä Chicagolle ja on vihdoin ja viimein hävinnyt nyt jokaiselle organisaatiolle NHL:ssä. Jälleen kerran johtoasema valitettavasti suli, mutta nyt jo toisessa erässä. Hiljaiseksi vetää neljäs perättäinen tappio

Arvosanataulukko
++
+ Tuch, Carrier, Reaves, Roy, Karlsson, Hague, Theodore
+/- Fleury, Schmidt, McNabb, Pacioretty, Stone, Marchessault, Glass
- Merrill, Holden, Smith, Eakin, Stastny
--

Merrill-Holden oli heikoin puolustajapari, joten siitä heille miinukset. Merrillin pinchauksissa oli varsinkin paljon parantamisen varaa. Alkukauden hyvin harmoninen kokonaisuus on hiljalleen alkanut rapista ja viime peleissä tuo pari ei ole enää ollut niin tasapainoinen. Ykkösketjusta Smith tuhlasi paikkoja ja saa siksi miinuksen. Eakin ja Stastny sentteröivät kahta heikointa ketjua. He laukoivat yhteensä kerran kohti maalia. Eakin antoi avauserässä yhden hyvän syötön Stonelle, joka pääsi sen myötä ampumaan vasemmasta laidasta, mutta muutoin hän jatkoi yhä varjojen mailla ja uutena elementtinä oli jopa pirrimäinen kiekkojen menettely helpoissakin tilanteissa. Stastnyn henkilökohtainen maaliodottama oli puolestaan 0.03, kun se ketjutovereilla Tuchilla ja Glassilla oli 0.24 ja 0.22. Vegasin paras lukema oli Karlssonilla 0.42. Mutta joo, Stastnykin siis yhä jatkoi alisuorittamistaan ja ilman Kings-pelin suonenvetoa kasassa on viisi pinnaa 20 ottelussa. Theodore puolestaan pelasi ehkä kauden parhaan pelinsä hyökkäyssuuntaan (palkintona jääaikaa yli 25 minuuttia) ja Hague alusti näyttävästi avausosuman sekä jäi ainoana puolustajana ilman miinuksia eikä tehnyt sittemmin virheitä sen alussa aiheuttamansa pilkun jälkeen. Siksi jääaikaa tuli yli 16 minuuttia ja esimerkiksi McNabb pelasi vain 14 minuuttia.

Tuch oli paras hyökkääjä ja tosiaan pysyi uskomattoman hyvin kiekossa hyökkäysalueella vaihdosta toiseen. Nelosketju pelasi myös hyvin vastaten avausmaalista. Carrier laukoi kolmesti alle kymmenessä minuutissa tehden yhden osuman. Roy kaapi aloitukset 71-prosenttisesti ja Reaves muutoin vain oli hyvin pelin sisässä, vaikka hän olikin osasyyllinen vieraiden neljänteen osumaan, mutta esitys oli kuitenkin pääosin positiivinen ja siksi tämä ketju sai aloittaa päätöseränkin jäällä. Karlsson puolestaan teki yhden osuman ja oli Tuchin jälkeen ehkä paras hyökkääjä.

Loput olivat neutraaleja. Fleury päästi viisi, mutta pelasti myös saman verran avopaikkoja. Stone ja Marchessault kärsivät Eakinista, mutta saivat kumpikin silti aikaan neljä laukausta. Glass puolestaan laukoi kolmesti ja oli hyvin pelin sisässä varsinkin pelin jälkimmäisellä puoliskolla päästyään pelaamaan pari vaihtoa keskelläkin.

 

[Amerikanihme]

Hoh-hoijaa...eipä toimineet nuo uudet ketjut kyllä juuri lainkaan. Ainoa onnistuja mielestäni ottelussa oli Tuch, mutta ei siitäkään valmista tullut, vaikka lähellä olikin. On kuitenkin komeaa katsottavaa kun pitkä mies pitkän tikkunsa kanssa ottaa vähän vauhtia ja yrittää mennä väkisin läpi hullulla itseluottamuksella vaikka mistä. Jos tulosta tulisi, niin tässä olisi ehdoton suosikkipelaajani.

En kyllä lämpene Theodorelle vieläkään. Vähän on kuin Ankkojen Fowleri. Hienosti luistelee ja joka paikasta laukoo, mutta mitään tulosta ei tule.

Milloinkas ne kultaiset esiintymisasut tulevatkaan...niistä oli ennen kauden alkua paljon puhetta, mutta siellähän nuo edelleen vetävät vanhoissa harmaan masentavissa vetimissään kotipeleissä.

 

[Salming]

Krebs allekirjoitti tulokassopimuksen ja hänen pitäisi aloittaa kautensa junioreissa ilmeisesti nyt viikonloppuna.

Milloinkas ne kultaiset esiintymisasut tulevatkaan...niistä oli ennen kauden alkua paljon puhetta, mutta siellähän nuo edelleen vetävät vanhoissa harmaan masentavissa vetimissään kotipeleissä.

En osaa sanoa. Varmaankin paitojen materiaalin yms. testaaminen on yhä kesken, koska tyyli ja väri ovat käsittääkseni jo päätetyt.

21/82 Los Angeles vs. Vegas

Subban aloitti maalissa ja Nosek korvasi Royn nelosketjun keskellä. Avauserässä vedot olivat vieraille selvästi 8-14 (5-14 parhaimmillaan), mutta maalit menivät isännille 2-0. Erän puolivälissä alivoimalla Pacioretty hukkasi kiekon keskialueella kamppailutilanteessa ja seurauksena oli 2v1-tilanne omiin. Kempe hukkasi osin kiekon juuri Subbanin edessä, mutta tämä ohjasi kiekon suoraan Lizotten lapaan, joka sai putata Theodoren luistinten vierestä kiekon tyhjiin. Toisen maalinsa Kings teki vuorostaan ylivoimalla, kun Doughtyn maskiton lyöntilaukaus painui vasemmasta laidasta oikeaan yläkulmaan. Patenttilaukaus, joka olisi pitänyt torjua. Jäähyn aiheuttanut tilanne oli puolestaan sellainen, että Eakin yritti syöttää hyökkäysalueella alaspäin viivaan, mutta siellä ei ollut ketään kymmenen metrin säteellä ja kiekon ajauduttua Vegasin päätyyn hetken päästä Stone otti jäähyn koukkaamisesta puolustussiniviivalla laidan lähellä. Erästä jäi mieleen myös Tuchin painava vastataklaus Kopitariin Kingsin maalin takana ennen ensimmäistä maalia. Slovenialainen jäi keräämään varusteitaan, mutta nousi lopulta hitaasti ylös. Tuchin taklaus osui hieman päähän sivusta, mutta Kopitar tuli tilanteeseen myös pää alhaalla. Noin muutoin vieraat keräsivät enemmän hyökkäysalueaikaa ja pääsivät hyvin pois paineen alta ilman, että peli olisi jäänyt pyörimään Vegasin alueelle, mutta jo melko totutusti tehokkuus oli surkeaa. Nosek tuhlasi Theodoren nopean keskialueen käännön jälkeen puolittaisen läpiajon rystynostolla päin Quickia ja ylivoimalla puolestaan Paciorettyn kolmesta rannelaukauksesta yksi kilpistyi Walkerin blokkiin ja kaksi Quickin rintapanssariin. Glass puolestaan hukkasi yhden avopaikan toisella tolpalla päivystettyään. Ensimmäistä ylivoimaa lukuun ottamatta kaksi muuta ylivoimaa olivat melko kesyjä ja pelaaminen näytti kuin hidastetusta filmistä, koska ylivoimahaut tehtiin laiskasti keskialue ylittäen eivätkä ajoitukset pelanneet.

Toista erää pelattiin reilut viisi minuuttia, kunnes Kings sai ensimmäisen vedon kohti maalia, mutta se oli sitäkin vaarallisempi Wagnerin livahdettua karkuun McNabb-Schmidt parin selustaan, mutta Subban tuli vastaan ja torjui suoran kudin kilvellään päätyverkkoon. Kavennus syntyi kuin puskista reilun seitsemän minuutin jälkeen, kun Karlssonin voittaman hyökkäyspään aloituksen jälkeen Smith heitti kiekon laidasta maalille ja Walkerin pihdeissä ollut Pacioretty ohjasi kiekon luistimellaan maaliin. Tarkastuksen jälkeen maali jäi kuitenkin voimaan. Heti seuraavassa vaihdossa Subban pelasti 3v1-hyökkäyksen patjatorjunnalla alakulmasta ja toisessa päässä Stone kilautti rimaan Haguen erinomaisen keskialueen katkon jälkeen. Sitä seuraavassa tilanteessa puolestaan Hague-Theodore pari kuitenkin sekoili maalin edessä hukaten kiekon sekä miehet ja lopulta Prokhorkin nosti takatolpalta vapaasti NHL-uransa avausmaalilla lukemiksi 3-1 vain ja ainoastaan siksi, että kamppailuhalukkuus ja maalineduskovuus puuttui tilanteessa täysin vieraiden viisikolta. Viisi minuuttia ennen taukoa Golden Knights kavensi seesteisemmän vaiheen jälkeen taas melko puskista, kun Eakin toi kiekon alueelle oikeaa laitaa pitkin, pysähtyi, pudotti viivaan ja Marchessault latasi one-timerin kaukaa oikeaan yläkulmaan Quickin harottua räpylällään oudosti tyhjää. Tasoitus syntyi parin minuutin päästä, kun Theodore laukoi karusti yli maalin ranteella viivasta, mutta Walker luisteli ohi hieman kummasti pompanneesta kiekosta päädyssä. Pacioretty poimi irtokarkin ja syötti vielä alaspäin Karlssonille, joka laukoi maalin edestä kiekon maalin oikeaan kulmaan. Vedot toisessa erässä merkittiin 7-11, mutta edellämainittuja tapahtumia lukuun ottamatta erä oli melko tylsää katsottavaa. Loppuhetkillä tosin Stonen alustuksesta Eakin laukoi rystyltä ylärimaan oikealta b-pisteeltä. Kaikki laukaisuyritykset olivat kahden erän jälkeen 30-47, mutta maaliodottama 5v5-pelissä lähes tasoissa 1.75-1.81, joten laukausten laadussa oli eroa.

Päätöserässä Golden Knights pelasi vahvasti alussa luoden tukun pitkiä hyökkäyksiä nelosvitjan johdolla. Paras paikka tuli silti seitsemännellä minuutilla keskialueen käännöstä, mutta Pacioretty laukoi avopaikasta b-pisteiden välistä reippaasti vasemmalta ohi. Subban puolestaan joutui avauskympillä vain kerran urakoimaan torjuttuaan ensin Toffolin laukauksen puolustajan jaloista ja sitten vielä patjallaan Carterin reboundyrityksen, mutta muutoin hätää ei ollut. Kings kuitenkin meni taas johtoon seitsemän minuuttia ennen loppua, kun Eakin hävisi puolustuspään aloituksen, Marchessault ei saanut blokattua Royn laukausta viivasta ja Carter hipaisi mailallaan matkalla kiekkoa sen verran, että Subban ei saanut kiekkoa torjutuksi, joten Carter pääsi juhlimaan osumaa uransa tuhannennessa NHL-ottelussa. Lopun kiri oli olematon ja ylipäätään hyvän erän alun jälkeen päätöskympillä Vegas sai kai aikaan vain kaksi laukausta kohti maalia ja niistäkin toinen tuli ilman maalivahtia Glassin lavasta epötoivoisen pienestä kulmasta kymmenen sekuntia ennen loppua, mutta muun vajaan parin minuutin ajan Quick ei joutunut edes venymään, koska vieraiden pelaaminen oli kovin hengetöntä. Kolmansien erien maaliero on nyt tällä sesongilla -3, joten sikäli en valitettavasti jaksanut yllättyä tappioon luisumisesta. Avauserissä lukema oli ennen tätä peliä +9, mutta toisissa erissä -8, jota nyt paikkailtiin kuitenkin parilla osumalla, mutta yhtä lailla avauserien maalisuhde heikkeni kahdella maalilla. Viimeisestä kahdeksasta pelistä saldona on yksi vaivainen voitto Columbuksesta.

Arvosanataulukko
++
+ Karlsson, Pacioretty, Marchessault
+/- McNabb, Schmidt, Hague, Theodore, Merrill, Holden, Smith, Stone, Eakin, Tuch, Carrier, Nosek, Reaves
- Subban, Stastny, Glass
--

Karlsson ja Pacioretty kirjasivat 1+1 tehot Vegasin parhaassa ketjussa. Marchessault oli energinen kakkosvitjassa ja saa siksi plussan myös. Subban päästi neljä ja vaikkei häntä voi suoranaisesti syyttää kuin Doughtyn maalista, ei hän kuitenkaan vieläkään ollut voittava maalivahti tällä kaudella, joten avausvoiton metsästys jatkuu yhä ja viime kaudellahan se kesti muistaakseni uuden vuoden tienoille asti. Tämä oli toinen hieman heikompi ottelu putkeen Subbanilta, koska reboundkontrolli oli heikkoa. Hänen lisäkseen miinukselle pääsevät taas yhden harmaan ottelun pelannut Stastny ja itseluottamuksensa melko pahoin väärällä pelipaikalla kadottanut Glass. On melko uskomatonta, miten niin hyvien kauden alun Sharks-pelien jälkeen Glass on Eakinin mukaantulon vuoksi joutunut laidalle ja ollut siellä tasaviisikoin kyllä hukassa, mitä pidemmälle kausi on edennyt. Karissut itseluottamus on myös näkynyt ylivoimalla viime peleissä. Eakin sen sijaan saa palkinnoksi nollasta maalistaan sentteröidä Stonea ja Marchessaultia. Toki hän oli tänään jo vähän parempi kuin pääosan kaudesta keräten jopa yhden ykkössyötön, mutta ei hän pitkäaikainen ratkaisu voi olla kanadalaisveljien keskellä kerta kaikkiaan.

Puolustuksessa kaikilla tuntui olevan sekä hyviä että vähemmän hyviä hetkiä, joten siksi koko kuusikko on neutraalissa osiossa. McNabb sai paljon aikaan vetoja, vaikka tilastoissa vain kaksi meni kohti maalia, kun rinnalla Schmidt kirjasi neljä vetoa. Kakkosparista Theodore sai yhden syötön ja liikkui kyllä hyvin eteenpäinkin puolustamaan aikaa ja tilaa pois useamman kerran, mutta sitten se yhden maalin lahjoitus Haguen kanssa laski pisteitä silmissäni. Yläkerrassa nelosketju hoiti hommansa moitteetta ja loi varsinkin päätöserässä Vegasin pisimmät hyökkäykset. Tuch oli puolestaan kolmosvitjan valopilkku. Stone oli lähellä päästä plussalle, mutta koska hän jäi tehoitta, en antanut almua kallispalkkaisimmalle pelaajalle, jolta pitää myös vaatia tulosta hiljalleen taas, koska pisteetön putki on jo kuuden pelin mittainen.

 

[Salming]

22/82 Vegas vs. Calgary

Ennen ottelua Roy lähetettiin farmiin yhdessä Pirrin kanssa, joka läpäisi waiverlistan, jolle hänet pakosti laitettiin ennen Kings-peliä. Näin ollen Nosek jatkoi nelossentterinä. Fleury palasi maaliin. Puolustuksessa Engelland korvasi Holdenin kolmosparissa Merrillin rinnalla.

Arvosanataulukko
++ Schmidt
+ Fleury, Karlsson, Pacioretty, Stone, Eakin, Marchessault, Theodore, Hague, McNabb
+/- Merrill, Engelland, Smith, Glass, Stastny, Tuch, Carrier, Nosek, Reaves
-
--

- Siisti 6-0 voitto Flamesista, joten tappioputki jäi viiden pelin mittaiseksi. Joukkue näytti nälkäisimmältä sitten kauden alun Sharks-pelien ja maaliodottamat olivat 4.17-1.80, joten sikäli voitto oli ihan ansaittu. Lopussa tehdyt pari maalia repsauttivat eron kuuden maalin suuruiseksi, mutta noin muutoin juuri jokin 4-1 olisi ollut oikeutetumpi lopputulema eron ollessa silti selvä
- Jo avauskympillä Vegas sai paljon painetta vieraiden päätyyn ja loi vetopaikkoja kulmaralleista. Toinen puolikas avauserästä oli vähän heikompi ja Flames kiri jopa laukauksissa edelle 11-13, vaikka Vegas johti niitä muistaakseni jo 8-1 tms. Toisesta erästä jäivät puolestaan mieleen lukuisat vihellysten jälkeiset nujakat, kun esimerkiksi Tkachuk kaatui maalin edessä Fleuryn päälle ja Carrier puolestaan kamppasi ja taklasi yhtä aikaa Lucicin laidassa aiheuttaen pienen kalabaliikin. Päätöserässä puolestaan Vegas ei lähtenyt peruuttelemaan, vaan pitkästä aikaa pysyi hyvin kiekossa luoden yhä pitkiä hyökkäyksiä sekä voittaen laukauksetkin 13-9 maalia kohti. Karvauspelaaminen toimi läpi illan mielestäni hyvin ja ennen kaikkea viisikot pysyivät tiiviinä
- Kotitaika Flamesia vastaan säilyi yhä. Yhdeksän edellistä keskinäistä kohtaamista ovat päättyneet kotijoukkueen voittoon ja edellinen vierasvoitto on tammikuulta 2018, kun Vegas voitti maalein 2-4 kuuluisassa pelissä, jossa Haula ensin tasoitti pari minuuttia ennen loppua ja sitten Marchessault iski voittomaalin etuyläkulmaan 1v1-haaston päätteeksi
- Kaksi plussaa ansaitsi Schmidt, joka syötti neljä osumaa. Niissä toteutui aina sama kaava eli Schmidt yksinkertaisesti vain pystyi paineen alla avaamaan keskialueelle hyökkääjien lapoihin, jotka sitten hoitivat omat osuutensa suorahyökkäysten päätteeksi ja siten Schmidt keräsi pisteensä. Hän ei häikäissyt, vaan teki vain työnsä huolella ja hyökkääjien tehokkuus mahdollisti hänen uransa ensimmäisen neljän pisteen illan
- Yhden plussan kategoriassa ovat sitten kärkiketjut eritoten. Avausmaalin teki Karlsson. Schmidt avasi oman alueen kulmasta ylöspäin Smithille, joka jatkoi vauhtiin Karlssonille. Tämä pääsi Paciorettyn kanssa 2v1-hyökkäykseen, mutta teki oman ratkaisun ja ohitti ranteella Talbotin avauserän puolivälissä. Toinen maali syntyi toisen erän puolivälissä 4v4-pelissä, jossa Vegas ei yleensä loista, mutta nyt Theodoren antaman pakki-pakkisyötön jälkeen Schmidt antoi ristipiston Stastnylle oikeaan laitaan, tämä leikkasi keskelle ja laukoi yllättävän terävästi kiekon ranteella maaliin ohi häkeltyneen Talbotin ja Giordanon. Kolmas maali puolestaan oli taas ykkösketjun käsialaa päätöserässä kahdeksannella minuutilla. Schmidt avasi taas oman alueen kulmasta keskelle ja Karlsson jatkoi laitaan Paciorettylle, joka niittasi kiekon ranteella Karlssonin tavoin oikeasta laidasta ohi Talbotin. Kuusi minuuttia myöhemmin hyvin pelannut Eakinin ketjukin sai palkinnon, kun irtokiekon perään luistellut Eakin taklasi Monahanin irti kiekosta siniviivalla ja Marchessault poimi irtokiekon ennen Gaudreauta. Seurauksena oli 2v0-tilanne Talbotia vastaan. Marchessault tarjoili viereen ja Eakin nosti etuyläkulmaan kauden avausmaalinsa vihdoin ja viimein. Tuon jälkeen Golden Knighs vielä kaunisteli lukemia ylivoimalla, kun Stonen one-timer upposi vasempaan yläkulmaan Paciorettyn poikittaissyötöstä ja lopussa Karlsson karkasi läpiajoon McNabbin avauksesta tämän saatua ensin Schmidtilta levityksen omalla alueella. Wiljami viimeisteli maalinsa rystyvedolla alakulmaan ja tuon maalin Talbot haluaisi varmasti takaisin
- Karlssonille siis tehot 2+1 ja Paciorettylle 1+1 ykkösketjusta. Pakko myöntää, että kyllä Pacioretty on ihan hyvin sopeutunut tuohon Marchessaultin paikalle. Smithin iltaa ei voi laittaa plussalle, koska hän tuhlasi alivoimalla läpiajon toisessa erässä, vaikka olikin alustamassa avausmaalia, mutta jäi kuitenkin taas vähän ketjutoverien varjoon tehokkuudessa. Kakkosketjussa Eakin pelasi kauden parhaan pelinsä ja hänen henkilökohtainen maaliodottamansa oli peräti 0.77 (laukauksia viisi), joka oli joukkueen suurin. Yhdessä Stonen ja Marchessaultin kanssa he loivat tukun pitkiä kulmaralleja, mutta palkinto tuli vasta tosiaan päätöserässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Stonekin katkaisi kuuden pelin pisteettömän putkensa. Marchessault laukoi joukkueesta eniten eli kuudesti.
- Nelosketju hoiti oman roolinsa moitteetta. Kolmosketju oli lähellä joutua miinuksille, koska se otti enemmän laukauksia omiin kuin loi itse, mutta koska oma pää säilyi kuitenkin puhtaana, he ovat neutraalissa kategoriassa. Stastny oli maalistaan huolimatta melko paljon taas pelin ulkopuolella kulmaralleissa. Glass pelasi vähän paremman pelin pariin aiempaan verrattuna ja laukoi kolmesti, mutta hänen rannarinsa ovat kyllä melko pehmeitä.
- Puolustuksesta Schmidt nousi esiin tehoillaan, mutta McNabbin teholukema oli +4. Toinen pari, joka jäi plussalle, oli Hague-Theodore lukemalla +2. Hague oli omalla alueella todella hyvä liikuttamaan kiekkoa paineen alla ja taklasi lisäksi vieläpä kuudesti, joista yksi oli mcnabbmainen lonkkataklaus siniviivan kulmassa vastustajan hyökkääjän kuljetettua kiekkoa laitaa pitkin kohti Vegasin aluetta. Mutta joo, Hague saikin jääaikaa jopa 18:22 (uran toiseksi suurimmat minuutit) ja ehti laukomaan kolmesti. Hän on selkeästi saanut lisää itseluottamusta parin viime pelin aikana kiekolliseen pelaamiseensa yhä enemmän kummassakin päässä kenttää, joten ainakaan toistaiseksi ei ole välttämättä tarvetta kokeilla Whitecloudia ylhäällä. Theodore puolestaan pelasi isoimmat minuutit eli reilut 22 minuuttia virheittä ja saalisti yhden syötön. Vaikka Schmidt on palannut, silti ero YV-ajoissa oli huomattava Theodoren eduksi (2:41 ja 0:35). Ilokseni olen kuitenkin huomannut sen, että Gallant on alkanut peluuttaa myös Theodorea ja Schmidtia välillä yhdessä jäällä esim. erien lopuissa tai juuri 4v4-tilanteissa, jonka ansiosta Stastnykin pääsi maalintekoon
- Fleury pelasi tosiaan nollapelin ja otti pari tärkeää torjuntaa. Ensimmäinen oli avauserän viime sekunneilla, kun Backlund muistaakseni pääsi puoliksi läpi oikeasta laidasta, mutta veto kilpistyi takapatjaan. Theodore rynni vähän huolimattomasti itsensä ohi kiekosta keskialueella tuossa tilanteessa. Päätöserässä puolestaan Flamesin ylivoimahyökkäys päättyi siihen, että Fleury ryösti patjallaan Giordanon vasemmalta takatolpalta. Jos tuosta olisi tullut maali, Flames olisi päässyt maalin päähän

 

[laamis]

@Salming aika rajua että ei Karlssonille herunut ++ statusta vaikka tosiaan 2+1 :)
Ei siinä, katsoin vain highlightsit eli en tiedä miten oikeasti pelasi mutta noin pisteiden valossa olisi ehkä voinut sen antaa, vaikka tuo 6-0 maali oli aika halpa, vaikkakin hyvä sijoitus takakulmaan maalivahdin ollessa liikkeessä etukulmaa kohti (kait).

 

[Salming]

@Salming aika rajua että ei Karlssonille herunut ++ statusta vaikka tosiaan 2+1 :)
Ei siinä, katsoin vain highlightsit eli en tiedä miten oikeasti pelasi mutta noin pisteiden valossa olisi ehkä voinut sen antaa, vaikka tuo 6-0 maali oli aika halpa, vaikkakin hyvä sijoitus takakulmaan maalivahdin ollessa liikkeessä etukulmaa kohti (kait).

Mjoo, enpä oikeastaan edes harkinnut Karlssonille enempää tähtiä, koska ei hänen ketjunsa ollut niin hyvä koko iltaa, vaan loisti ainoastaan tehokkuudellaan.

23/82 Vegas vs. Toronto

Voittavaa kokoonpanoa ei vaihdettu, vaan Holden jatkoi katsomossa.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Theodore, Stone, Glass, Nosek, Eakin, Marchessault
+/- McNabb, Schmidt, Hague, Merrill, Engelland, Pacioretty, Karlsson, Smith, Stastny, Tuch, Carrier, Reaves
-
--

- Toinen peräkkäinen voitto tuli kriisi-Torontosta maalein 4-2. Näin ollen Vegas nousi parissa päivässä divisioonan toiseksi viimeiseltä sijalta kolmanneksi. Arizonaan on kolme pistettä ja Öljyyn kuusi pistettä eroa. Maalierokin on nyt taas plussalla viiden maalin verran
- Avauserä pelattiin suhteellisen tasaisesti vetojen oltua 10-9. Paras paikka tuli Theodoren avauksesta Nosekille, mutta tämä tuhlasi läpiajon laukomalla päin Andersenia. Fleurylle pahimmat tilanteet tulivat muutamasta ohjurista.
- Toinen erä oli Vegasilta väkivahva. Avauskympillä vedot kirjattiin 11-3 ja Leafs oli noin seitsemän minuutin pätkän laukomatta kertaakaan. Golden Knights sai aikaan paljon laukauksia viivasta kaivettuaan syvyydestä jatkuvasti kiekkoja siniviivalle. Kaiken lisäksi kenttätasapaino oli niin hyvin kunnossa, ettei Leafs päässyt vastahyökkäyksiin saatika edes siniviivan ylitse, kun hyökkääjät takakarvasivat niin lähellä, että puolustajat uskalsivat ajaa vastaan huoletta kiilaamaan Toronton hyökkääjät laitoihin. Pelin avausmaali syntyi kahdeksannella minuutilla toisessa erässä, kun ylivoimalla Schmidt levitti siipeen, Paciorettyn lämäri valui Andersenin läpi ja Glass siivosi roskat sisään maaliviivalta päättäen kahdeksan ottelun pisteettömän putken. Leafs puolestaan päästi jo 18. kerran avausmaalin 23. ottelussaan. Myöhemmin erässä Reaves puolestaan kilautti tolppaan maalin edestä. Toronto sai lopulta aikaan kahdeksan laukausta erässä ja Vegas 17. Vierailta jäi mieleen Matthewsin tekemät höglanderit eli hän yritti ilmaveivimaalia b-pisteiden välistä kuten Ruotsin Nils Höglander U20-turnauksessa pari viikkoa sitten, mutta yritys jäi torsoksi:

Linkki: https://twitter.com/i/status/1197002612572225536

- Päätöserässä viidennellä minuutilla Nylanderilla oli loistopaikka takatolpalla Matthewsin syötöstä, mutta Fleury venytti patjansa eteen, joten Toronton illan paras ketju ei saanut palkintoa vieläkään. Sen sijaan parin minuutin päästä Hague menetti keskialueella kiekon, Mikheyev toi sen alueelle, jätti Spezzalle ja tämän rannari löysi tiensä oikeaan etuyläkulmaan b-pisteeltä. Vegas kuittasi maalin kuitenkin heti seuraavassa vaihdossa, kun Nosek ryösti kiekon hyökkäyssiniviivalla Barrielta, polki karkuun ja viimeisteli rystyltä ohi Andersenin illan toisesta läpiajostaan päättäen samalla 14 ottelun kuivan kauden. Mutta ei tässä vielä kaikki, vaan vielä seuraavassa vaihdossa Fleury joutui pysäyttämään Tavaresin terävän laukauksen 2v1-hyökkäyksestä
- Puolivälissä päätöserää Vegas sai toisen ylivoimansa ja osui jälleen. Glass syötti keskeltä oikeaan laitaan Stonelle ja tämä laukoi tarkasti etukulmaan. Theodore kirjasi kakkossyötön jaettuaan kiekon heti Glassille hyökkäysalueelle tultuaan. Torontokin hyödynsi pelin ensimmäisen ylivoimansa kotvasen kuluttua, kun Hyman lapioi Spezzan laukoman paluukiekon ohi Fleuryn, joten Vegasin piti puolustaa yhden maalin johtoa viimeiset seitsemän minuuttia. Se teki sen hyvin, mutta myös Fleuryn apua tarvittiin kerran. Neljä minuuttia ennen loppua nimittäin Mikheyev laukoi vasemmasta laidasta Haguen jaloista kiekon ylärimaan. Rebound kimposi oikealle puolelle, jossa oli Petan laukomassa rystyltä kohti tyhjää maalia, mutta Fleury teki pesäpallotyylisen syöksyn ja koppasi kiekon hanskaansa. Minuutin päästä puolestaan McNabb otti jäähyn, mutta Engelland-Schmidt pari pelasi reilut puolitoista minuuttia takalinjoilla estäen vieraita ampumasta vaarallisista paikoista yhdessä Eakin-Stone kaksikon kanssa. Vaihdon päätteeksi Engelland ja Schmidt heittivät vielä nyrkit toisilleen, kun Toronton ykkösylivoima oli saatu tylsytettyä. Lopussa sitten Eakin viimeisteli loppuluvut tyhjiin Paciorettyn ja Marchessaultin esityöstä, joten hän on nyt kahden pelin maaliputkessa, heh.
- Fleuryn lisäksi plussaa saivat kuusi pelaajaa. Theodore teki pari loistavaa nousua ja on alkanut vihdoin sanotaanko viidessä viime pelissä todella tukea hyökkääjiä ylöspäin henkilökohtaisella taidolla:

Linkki: https://twitter.com/i/status/1197003757776588801

- Stone oli hyvä molempiin suuntiin, mutta voittomaalin lisäksi hän jäi mieliin monista takakarvauksistaan ja laitaan kiilaamisistaan juuri toisessa erässä, jossa Vegas oli erinomainen. Kakkosketju pelasi toisen hyvän pelin putkeen luoden kosolti kulmaralleja. Eakin laukoi peräti viidesti ja teki tosiaan viimeisen osuman tyhjiin. Marchessault sitten täydensi Stonen ja Eakinin lisäksi tuon hyvin yhteen pelanneen kolmikon ja pääsee siksi plussalle, vaikka jäi ehkä inasen ketjutoverien varjoon. Glass puolestaan päätti kahdeksan pelin kuivan kauden 1+1 tehoilla ylivoimalla ja maali oli hänen uransa ensimmäinen juuri ylivoimalla. Nosek saa myös plussan loistavasta maalistaan, vaikka tuhlasikin myös yhden läpiajon alussa
- Epäonnistujia ei ollut, mutta neutraaliin kategoriaan menevät sitten loput, vaikka Paciorettykin sai kaksi syöttöä, mutta toinen niistä oli tyhjiin. Puolustuksessa Engelland on tullut hyvin sisään kahteen viime peliin eikä ole tehnyt niissä oikeastaan yhtään virhettä, joten katsomokomennus teki hyvää välissä. Tänään jääaikaa tuli 19:05, jonka aikana hän ehti blokata neljä kiekkoa McNabbin tavoin. Merrill puolestaan söi kumia viidesti. Hague oli osasyyllinen Toronton ensimmäiseen maaliin, mutta pelasi muutoin suhteellisen hyvin Theodoren rinnalla ja peli peliltä hän pysyy paremmin temmossa mukana.
- Ykkösketju oli vähän näkymättömämpi Paciorettyn tehoja lukuun ottamatta. Kolmosketjusta Glass nousi esiin. Tuch otti avauserässä vastaan kovan taklauksen ja jäi hetkeksi keräilemään itseään, muttei sentään taas loukkaantunut, vaan pelasi loppuun normaalisti. Hän antoi yhden hyvän pystysyötön Glassille puolittaiseen maalipaikkaan toisessa erässä, mutta muuta ei jäänyt oikein mieleen parin rutiininomaisen kehän kiertämisen lisäksi tietysti.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Ia3uPZLZep0

 

[A-piste]

Hauska juttu tuossa Fleuryn maagisessa torjunnassa on ”tulostaulun hoitajan” sekoaminen. 3-3, eiku. 4-3, eiku. 2-3.

 

[ritaripervonen]

Pari voittoa on napsahdellut. Laukaukset voitetaan, Fleury on ollut tutun maaginen ja puolustuspää on tiivistynyt. Silti en ole vielä oikein vakuuttunut noista uusista ketjukoostumuksista. Ykkösketju saa mielestäni tasakentällisin painetta aiempaa koostumusta harvemmin vastustajan päähän ja tehot ovat tulleet lähinnä Paciorettyn hyvän vireen ansiosta ja pääosin ylivoimapelissä. Smith etenkin on ollut aika vaisu ja vaikuttaisi kaipaavan ketjuunsa Marchessaultia, jonka kanssa on yleensä pelannut samassa ketjussa jo yli kolmen kauden ajan (myös Floridassa). Kolmosketju on näilläkin koostumuksilla ollut aika tehoton ja lähinnä sen paikat tulevat Tuchin härkämäisten yksilösuoritusten kautta.

Eakin on toisaalta jälleen heräillyt, kun pääsi hierarkiassa ylöspäin. Sama juttu on ollut kahdella edelliskaudella. Kun kutsu on käynyt yläketjuihin loukkaantumisten tai ketjukokeilujen myötä, tehot ovat hyvät, mutta kun mies pelaa kolmosessa, tuloksena ovat liki aina kiikarit.

No, Gallant ei yleensä vaihda kokoonpanoa, jos voittoja tulee, mutta seuraavan tappion koittaessa toivon, että ykkösketju palautetaan entiselleen ja/tai ainakin kolmosketjua muokattaisiin jälleen. En osaa sanoa, keitä kolmosvitjassa pitäisi pelata, mutta ei ainakaan näemmä Eakin.

 

[Salming]

24/82 Vegas vs. San Jose

Fleury jatkoi maalissa. Hätäavuksi ylös kutsuttu Roy ei lopulta joutunut kaukaloon, vaan kokoonpano oli sama kuin kahdessa aiemmassa ottelussa.

Avauserässä vedot olivat 14-6 isännille. Viimeiseen reiluun kymmenminuuttiseen Sharks sai vain yhden laukauksen aikaan kohti Fleurya, mutta ihan ensiminuuteilla se oli hyvä ja sai muutaman pyörityksen aikaan, kunnes sitten viimeiset viisitoista minuuttia olivat hyvin Golden Knightin kontrollissa. Viisikkopuolustus toimi sinä aikana loistavasti kahden aiemman ottelun tapaan ja hyökkääjät tekivät töitä alaspäin pakottaen Sharksin monesti vain dumppaamaan kiekon päätyyn keskialueelta, jonka jälkeen Vegasin puolustajilla oli rutkasti aikaa hakea kiekko ja kääntää pelin painopiste takaisin vieraiden päätyyn. Vegasin parhaat paikat tulivat Smithille ja Stonelle. Smith pääsi laukomaan one-timerin oikealta b-pisteeltä upean hyökkäysalueella tehdyn kuvion päätteeksi, mutta Dell torjui vedon Karlssonin syötöstä. Carrier puolestaan karvasi yksinään kiekon Burnsilta ja toimitti sen kulmasta maalille, jonka jälkeen sekasorron keskeltä Stonelle avautui tyhjä maali, mutta Simek blokkasi vedon Dellin oltua toisella kulmalla. Sharks puolestaan sai toisella puolikkaalla kiekon kerran maaliin, mutta Suomelan ohjuri hylättiin, kun Meier kolasi hetkeä aiemmin Fleuryn pois tasapainosta maalin edessä. Oikea tuomio ilman muuta, vaikka Merrill oli kiinni Meierissa, mutta niin paljoa hän ei antanut vauhtia etteikö osuma olisi ollut vältettävissä.

Toisen erän alussa Sharks meni johtoon, kun 1v1-tilanteessa Schmidtia vastaan Meier punnersi väkisin rystypuolelta kohti maalia samalla susikädellä Schmidtia pidätellen. Hän sai aikaan lopulta laukauksen jäitä pitkin, joka meni Fleuryn alitse maaliin, kun tämä yritti tökätä kiekkoa Meierin lavasta ja heitti samalla patjat sivuttain päällekkäin. Schmidt periaatteessa puolusti tilanteen hyvin ja piti Meierin lusikkapuolella, joten laitan maalin ennemmin Fleuryn piikkiin, koska tuollainen jäänuoliainen ei saisi upota alakulmaan. Toinen erä ei ollut Vegasilta niin hyvä kuin ensimmäinen, vaikka se laukoi taas 14 kertaa kohti Delliä, mutta oman pään pelaaminen ei toiminut yhtä mallikkaasti, vaan Sharkskin sai aikaan 11 kutia. Molemmat joukkueet saivat yhdet ylivoimat, mutta niissä alivoimanelikot olivat vakuuttavia puolin ja toisin. Vegasilla tökki alueelletulo kummallakin viisikolla. Vegasin ylivoimalla lisäksi Glass sai kivuaalisti käsilleen maalin edessä Vlasicilta poistuen koppiin, mutta hän palasi onneksi vielä myöhemmin erässä kaukaloon. Joka tapauksessa hänen herkkien tassujensa soisi ylivoimalla olevan jossain muualla kuin maalin edessä hakattavana, mutta taas viime peleissä hän on ollut enemmän maskimiehen roolissa kuin maalin kulmalla syöttölautana. Toki Torontoa vastaan se toi tulosta. Erän lopussa Burns lahjoitti avauserän tapaan yhden paikan vieraille, kun Marchessault katkoi Burnsin avauksen ja pääsi Eakinin kanssa 2v1-hyökkäykseen, mutta tämän laukaus vasemmalta puolelta kilpistyi kilpeen. Tasaviisikoin ehkä vakuuttavin ketju oli nelosketju, joka saikin jo yhdeksän minuuttia jääaikaa kahdessa erässä. Reaves taklasi peräti 11 kertaa jo kahteen erään ja tuon vitjan energisyys oli täyttä myrkkyä vieraille, joten ansaitusti Gallant myös sitä peluutti paljon.

Päätöserän avauskympillä Sharks jäädytti hyvin peliä pitäen laukaukset lukemissa 3-1 Vegasin eduksi, mutta laidoista keskustaan pääseminen oli tuskaista. Neljännellä minuutilla tosin Pacioretty sai ristipiston oikeaan laitaan ja löysi takatolpalta lopulta Smithin, mutta E. Karlsson puolusti tämän mailan hyvin eikä Smith päässyt ohjaamaan kiekkoa tyhjiin rintamahyökkäyksen päätteeksi, mutta tuon paikan lisäksi Vegasilla ei ollut muita tilanteita, kunnes puolivälissä erää Carrier tuli oikeaa laitaa hyökkäysalueelle ja voitti väkisin päätykiekon kahden Sharks-pelaajan keskeltä pelaten sen onnekkaan pompun kautta siniviivalle McNabbille, joka otti tyhjät pois ja laukoi ranteella kiekon Dellin kainalosta maaliin. Avauskympillä lisäksi Couturen maila nousi saaton aikana Schmidtin naamaan yhdessä laitakahinassa, mutta tilanteesta ei tuomittu jäähyä, koska ilmeisesti saatossa maila saa nousta, mutta Couture ei tosin osunut kiekkoon, joten kyseessä oli tulkinnanvarainen tilanne. Schmidt joutui useaksi minuutiksi paikattavaksi koppiin, kun hänen alahuulensa ja leukansa ottivat osumaa. Erän toisella puolikkaalla Sharks sai mahdollisuuden vielä ylivoimalla Eakinin jäähyn aikana, mutta tällä kertaa Vegas tappoi ilman romahdusta Eakinin jäähyn, vaikka E. Karlsson pari kertaa tulisesti pommittikin viivasta. Jatkoajalle mentiin 1-1 lukemissa tarkan erän päätteeksi, koska vedot olivat vain 6-6.

Jatkoajan avausminuutti oli sairas. Ensin heti aloituksesta Couture pääsi nokikkain Fleuryn kanssa, mutta tämä torjui rysty-yrityksen. Seuraavaksi Schmidt nappasi keskialueella irtokiekon ja kiersi vasemman kautta puolittaiseen läpiajoon, mutta Dell nollasi hänet. Reboundiin ehti Karlsson, mutta hänkin laukoi patjoihin. Seuraavaksi Labanc pääsi läpiajoon, mutta hänkään ei onnistunut ohittamaan Fleurya längeistä. Eikä siinä vielä kaikki, vaan lopuksi Karlsson pääsi oikeasta laidasta puolittain läpi yrittäen laukoa kilpiyläkulmaan, mutta Dell otti varman kilpitorjunnan ohjaten kiekon päätyverkkoon. Lopulta sitten reilu minuutti ennen loppua Glass poimi keskialueella irtokiekon, keräsi vauhtia ja laukoi puolustajan jaloista voimalla päin Dellia. Rebound kimposi Vlasicille, joka jatkoi sen keskialueelle asti, kun Theodore luisteli kiekosta ohi siniviivalla. Couture karkasi läpi ja laittoi oman reboundinsa lopulta ohi Fleuryn. Vegasille jatkoaika oli 11. perättäinen ilman tehtyä maalia. Edellinen on tammikuulta. Tämän kauden saldo jatkoajoilla ratkenneissa otteluissa taitaa olla puolestaan 0/4. Samalla kauden ensimmäinen kolmen voiton putki jäi yhä odotuttamaan itseään. Peli-ilmeeseen olin kuitenkin pääosin tyytyväinen ja se oli linjassa parin aiemman ottelun kanssa. Vastustajalla oli vain kuuma maalivahti tällä kertaa. Laukaukset maalia kohti olivat lopulta 38-29 ja maaliodottamat 2.56-1.66. Dellin lisäksi Sharksin viisikkopuolustaminen oli kohtalaisen hyvää isäntien tavoin, joten mikään murskavoitto ei olisi ollut oikeutettua, mutta jos lukemat olisivat olleet toisinpäin, sitten tulos olisi vastannut pelin kuvaa. Nyt kävi kuitenkin näin sattuman kuuluessa urheiluun.

Arvosanataulukko
++
+ Carrier, Nosek, Reaves, McNabb,
+/- Fleury, Schmidt, Theodore, Hague, Merrill, Karlsson, Smith, Pacioretty, Eakin, Stone, Marchessault, Glass, Tuch
- Engelland, Stastny
--

Engellandilla painoi jalka pari viime peliä enemmän ja hän antoi pari harhasyöttöä omalla alueella, joten voipi olla, että ensi pelissä lepo hänelle tekisi taas hyvää. Kolmosketjussa Stastny hiippaili varjojen mailla laukauksitta ja kirjasi kaksi menetystä ilman yhtään riistoa. Kuuden miljoonan miehestä on saatava enemmän irti joukkueen hyväksi. Nelosketju oli puolestaan hyökkäyksen selvin onnistuja oltuaan jäällä maalin aikana, mutta se oli muutoin Vegasin illan paras ketju. Reaves keräsi lopulta 12 taklausta, joka on kaiketi ennätysmäärä tässä organisaatiossa yhdessä pelissä. Lisäksi hän laukoi pari kertaa, joista näemmä vain yksi meni maalia kohti. Carrier sentään sai neljä kiekkoa kohti Dellia kuuden taklauksen lisäksi. Lisäksi hän alusti loistavasti tasoitusmaalin. Nosek oli vähintään samalla energialla liikenteessä kuin laiturit ja vei taklaukset loppuun asti. Uskomattoman hyvä esitys tuolta vitjalta jopa. Puolustuksessa McNabb oli valopilkku maalilla ja seitsemällä taklauksella, mutta hän myös teki pari oikea-aikaista katkoa mailallaan ja sijoittumisellaan puolustussiniviivalla, kun Sharks oli tulla ylivoimaisena hyökkäysalueelle.

Loput olivat neutraaleja. Kärkiketjuista Marchessault laukoi seitsemän kertaa, mutta eivät ne kyllä mitään laadukkaita paikkoja olleet. Muut jäivät 0-2 laukaukseen. Smithilla oli pari paikkaa, mutta varianssi puree häneen tällä hetkellä, kun alkukaudella hän teki maaleja yli odotusarvon. Fleury oli maalissa muutoin varma, mutta Meierin maali oli otettavissa.