2/82 San Jose vs. Vegas
Kokoonpano oli muutoin sama kuin edellisessä ottelussa, mutta Haguen päästyä tekemään NHL-debyyttinsä, puolustajaparit olivat McNabb-Theodore, Merrill-Holden ja Hague-Engelland eli se oli sittenkin Engelland, joka paimensi tulokasta rinnallaan.
1. erä
- Haguen avausvaihto tuli ajassa 1.11. Hän aloitti NHL-uransa oman pään aloituksesta ja tökkäsi aloituksen jälkeen kiekon hetkellisesti pois Thorntonin lavasta. Hetken päästä hän antoi kulmasta syötön pää ylhäällä keskelle Engellandille, jonka kautta tilanne purkaantui. Samassa vaihdossa vielä Hague pääsi uudestaan käsiksi kiekkoon Vegasin puolustussiniviivalla ja antoi toisenkin syöttönsä omien lapaan löytäen Stastnyn hyökkäyssiniviivalta, mutta tämä menetti kiekon. Vaihdon lopussa Thornton oli päästä karkuun Engellandin pihdeistä, mutta Fleuryn vastaantulo katkaisi hyökkäyksen. Seurauksena oli toinenkin oman pään aloitus, jonka ajaksi Hague ja Engelland jäivät kentälle. Vegas hävisi aloituksen, Burns kiersi maalin ja Hague irtosi vähän innokkaasti peittämään tämän rystylaukausta jättäen Engellandin hetkellisesti maalille 1v2-tilanteeseen, mutta Fleury piti kiekon itsellään eikä pudottanut reboundia eteensä, joten Haguen junnumainen höntyily ei kostautunut. Mitä tulee vielä Hagueen, kahdeksannella minuutilla hän aiheutti pitkän kiekon tavoitellessaan Paciorettya samassa laidassa, mutta hän paikkasi tilanteen sitten aloituksen jälkeen hyödyntäen mahtavaa ulottuvuuttaan, kun hän katkoi mailallaan syvyydestä annetun syötön kohti viivaa Glassin häviämän aloituksen jälkeen. Tuossa yksityiskohdassa tuli kuitenkin ilmi se, että Haguen ruhon ulottuvuudesta on suuresti hyötyä NHL:ssä. Kokonsa ansiosta hän pärjäsi läpi illan mielestäni myös erinomaisesti laitojen lähellä, kykeni sitomaan miehensä ja saamaan aikaan stoppeja vastustajan kulmapeleissä.
- Vegas meni johtoon avauserässä, kun Engelland haki päätykiekon ja jätti sen Haguelle. Tämä avasi vasenta laitaa pitkin pystyyn keskialueelle. Zykov ja Nosek pelasivat yhden kosketuksen siirroilla kiekon Carrierille vauhtiin ja tämän rannari suorasta luistelusta vasemmasta laidasta sinisen ylityksen jälkeen yllätti Jonesin längistä ilman maskia. Hague kirjasi siis debyytissään kolmossyötön.
- Puolivälissä erää laukaukset olivat 6-5, kun maalin lisäksi Zykov oli tuhlannut puolittaisen läpiajon laukomalla päin Jonesia Pirrin pomppivan syötön mentyä Sharksin puolustajien läpi selustaan. Glass puolestaan petasi Stonelle yhden maalipaikan avauskympillä.
- 12. minuutilla kakkosvitja osoitti kemioitaan, kun kaikki kolme karvasivat tiiviisti ylhäältä pakottaen Burnsin avaamaan epätarkasti kulmasta kohti Glassia, joka katkoi avauksen ilmasta ja heti sen perään Pacioretty tulitti slotista irtokiekon Jonesin syliin. Toinen hyvä osoitus tuon ketjun parantuneista kemioista oli tilanne keskialueelle, jossa Glass oli laidassa seisovilla jaloilla. Hän ei väkisin puskenut ylöspäin, vaan tiputti alas puolustajalle, joka syötti Stonelle keskialueelle ja samalla Glass oli kelannut itsensä uuteen vauhtiin alempaa saaden kiekon takaisin itselleen Stonelta, jonka jälkeen Glass ylitti vauhdilla keskialueen ja syötti sitten laitaan Paciorettylle, joka sai kävellä hyökkäysalueelle sisään.
- 14. minuutilla Vegas teki toisen maalin. Marchessault ryntäsi kulmaan päätykiekon perään E. Karlssonin kanssa. Hän hiillosti iholla niin paljon, että Karlssonin avaus ei tavoittanut kunnolla Burnsia Sharksin alueella b-pisteiden välissä, joten kiekko lipui Theodorelle asti viivaan, joka laukoi heti maalille ja sinne ehtinyt Marchessault ohjasi kiekon maaliin. Maalinjälkeisessä vaihdossa Glass ja Stone käänsivät pelin nopeasti keskialueella luoden 2v1-hyökkäyksen. Glass syötti vasemmasta laidasta rystyllä kohti takatolppaa, Stone otti haltuun, vei rystylle ja nosti sitten kohti maalia, mutta vastaliikkeestä huolimatta Jones torjui jotenkin vielä Stonen avopaikan, joten Glassin NHL-uran ensimmäinen syöttöpiste jäi vielä syntymättä. Stone-Glass kaksikolle 2+0 ja 0+2 -tehot eivät olisi olleet vääryys avauserässä.
- 18. minuutilla Couture pääsi avopaikkaan vasemmasta laidasta, mutta Fleury tuli vastaan ja torjui rannelaukauksen. Tuo oli ehkä isäntien erän paras maalipaikka.
- Laukaukset kirjattiin 9-13 lopulta. Aivan alussa Sharks oli pelin päällä, mutta kun Vegas puolusti jämäkästi ensimmäiset minuutit, peli tasoittui ja toisella puolikkaalla vierailla oli sitten laadukkaammat paikat. Vegas löysi melko paljon tilaa Sharks-puolustajien selustasta ylittäessään keskialuetta. Puolustaminen oli läpi illan jämäkkää ja pahimmat tilanteet olivat viivalaukauksien jälkeiset ohjurit. Kaikki ketjut rullasivat kivasti ja paineistivat aallottain saaden riistoja aikaan. Ihmeellistä oli se, että kumpikaan joukkue ei ottanut jäähyjä avauserässä.
2. erä
- Toisen erän avauskympillä Vegas otti kaksi kampitusrangaistusta Karlssonin ja Paciorettyn voimin. Ensimmäinen tappo sujui vaivatta, kun varsinkin Stone-Nosek pari teki hyvää työtä siniviivan tuntumassa vahvalla mailapaineella estäen E. Karlssonin sivuttaisliikkumiset. Toisella alivoimalla McNabb blokkasi Karlssonin rannelaukauksen slotista ja Fleury puolestaan torjui Labancin kääntörannarin slotista.
- Toisen puolikkaan alkuun Vegas sai ylivoiman kolmosketjun vahvan päätypelaamisen ansiosta ja lopulta Stastny vedettiin nurin. Tuon ketjunkin kemiat kyllä toimivat tässä pelissä jo huomattavasti paremmin kuin ensimmäisessä ottelussa. Hague pääsi pelaamaan ylivoimaa Stonen viisikossa, kun puolestaan Theodore oli viivamiehenä Karlssonin viisikossa. Kummallakin viisikolla oli vaikeuksia päästä siniviivan läpi hyökkäysalueelle. Lopussa kuitenkin vieraat loivat yhden paikan, kun Stone jakoi oikeasta siivestä maalin eteen, mutta Pacioretty jatkoi tuhlaamistaan ja laukoi päin Jonesia kahdesta metristä.
- Päätösvitosella Vegas sai erän kolmannen jäähynsä, mutta hyödynsi sen kauden toisella alivoimamaalilla, kun Smith ja Karlsson voittivat kiekon Sharksin alueella oikeassa laidassa. Karlsson jakoi sitten poikittain painottomalle puolelle McNabbille, joka päätti nousunsa tarkkaan laukaukseen takayläkulmaan.
- Heti jäähyn loputtua Vegas iski neljännen maalin, kun Nosek taisteli siniviivan päällä kiekon ulos omalta alueelta ja vapautti aitiosta tulleen Pirrin läpiajoon. Tämä laukoi tolppaan, mutta rebound kimposi ilmaan ja meni maaliin lopulta taustalta tulleen Nosekin rintakehästä, vaikka Thornton tätä yrittikin horjuttaa.
- Laukaukset olivat erässä 6-10 ja blokit 1-4, joista melkein kaikki olivat tärkeitä blokkeja vierailta. McNabbin blokin lisäksi Couturella oli puolityhjä maali ylivoimalla Fleuryn uitua jo jäässä, mutta tämän yritys vasemmalta puolelta kilpistyi kaiketi Engellandiin. Mutta joo, oli kyllä nautinnollista katsoa pelaamista tässäkin erässä, kun yhteistyön jääkiekko jatkoi toimimistaan eikä puolustuksessakaan ollut suurta hätää Schmidtin poissaolosta huolimatta, vaan etukäteen pelätyt Holden ja Engelland ovat suoriutuneet kiitettävästi kahdessa ottelussa.
3. erä
- Päätöserän alkuun Vegas jäähyili, mutta tappoi kuitenkin kaksi alivoimaa. Paras paikka isännillä oli Labancin poikittaissyötöstä Burnsin one-timer, kun Couture oli siirretty ylivoimalla neliön keskelle päätöserässä, joten Burns pääsi laukojan paikalle, mutta Fleury liukui komeaan torjuntaan sivuttain. Heti tuon tilanteen perään Vegas iski lukemat 0-5:een, kun Stone ja Nosek karkasivat alivoimalla yv-hyökkäykseen, joka päättyi siihen, että Stone malttoi ja odotti, että E. Karlsson pudottautuu polvilleen jäihin ja vasta sitten Stone antoi namupassin takatolpalle, jonka Nosek puttasi varmasti maaliin. Bellemare-ikävä voidaan jo tässä kohdin unohtaa, koska Stone-Nosek kaksikko toimii vähintään yhtä hyvin kuin Bellemare-Nosek alivoimalla. Hauskaa on ja oli kyllä se, että kahdessa pelissä Vegas teki alivoimalla kolme maalia ja Sharks yhteensä kaikki tilanteet huomioiden kaksi osumaa.
- Viitisen minuuttia ennen loppua sitten Sharks rikkoi kuparisen, kun Fleury yritti sulkea reboundin, mutta ei yltänyt kiekkoon, vaan Goodrow nosti sen Fleuryn nenän edestä tyhjäksi jääneeseen maaliin. Jatkotilanteessa Sörensen tuuppasi Hagueta selästä ja siitä alkoi suuri paininäytös, jossa muun muassa Thornton hieroi W. Karlssonin naamaa huolella ja Engelland nujakoi muistaakseni Sörensenin kanssa yrittäen toki myös puolustaa Karlssonia. Mutta joo, suihkuun lähtivät painien jälkeen lopulta Karlsson, Engelland ja Hague sekä isänniltä Thornton, Sörensen ja Goodrow. Viimeiset minuutit pelailtiin vain pois kuleksimasta, joten Golden Knights nappasi maalein 5-1 kauden toisen voittonsa.
Arvosanataulukko
++ Nosek, McNabb
+ Fleury, Theodore, Hague, Karlsson, Smith, Marchessault, Stone, Glass, Zykov, Pirri, Stastny, Reaves, Carrier
+/- Engelland, Merrill, Holden, Pacioretty
-
--
Nosek pelasi uransa ensimmäisen kolmen pisteen pelin NHL:ssä. Pelin jälkeen hän totesi, että sentteri on hänelle parempi pelipaikka ja se on kyllä näkynyt alkukaudella, sillä mielestäni hän on näyttänyt paremmalta kuin kertaakaan viime kaudella laiturina. 2+1 tehoilla ansaitsee ilman muuta kaksi plussaa, koska niin väkivahvan illan Nosek pelasi jokaisella osa-alueella ja peliaikaa kertyi nelossentterille hurjat 17:13. Alivoimalla hänestä ja Stonesta on muodostumassa jopa Karlsson-Smith kaksikon kaltainen ase maalipaikkojen luontiin miesvajaallakin. Näillä otteilla en myöskään peluuttaisi Eakinia Nosekin tilalla, vaan laittaisin tämän Pirrin tai Zykovin tilalle ennemmin laituriksi, koska Nosekin on pysyttävä kokoonpanossa ja sentterinä hän näyttää löytäneen kotinsa. McNabb ansaitsee myös kaksi plussaa uransa ensimmäisestä alivoimamaalista, mutta myös oman pään työskentelystään, joka oli loistavaa ja kruununa oli se blokki E. Karlssonin rannelaukaukseen slotista. Jääaikaa kertyi yli 21 minuuttia, joista viisi minuuttia alivoimalla ja kun omiin ei mennyt sinä aikana yhtään osumaa, on vaikea vaatia enempää McNabbilta. Kiekollisenakin hän oli luotettava syöttäjä.
Fleury olisi saanut kaksi plussaa nollapelillä, mutta nyt on tyytyminen yhteen. Hyviä ja varmoja torjuntoja oikeastaan läpi illan ja kun peli oli jo ratkennut, oli varaa antaa yksi lahjamaali, mutta tuloksena oli kuitenkin voitto 800. NHL-pelissä. Theodore saa plusssan syöttöpisteestä ja virheettömästä illasta 19:36 peliajalla. Haguen debyytistä kirjoitinkin jo ylempänä, mutta se oli tosiaan lähes virheetön sitä alun yhtä höntyilyä lukuun ottamatta. Hänellä riitti käsien ja aivojen nopeus siirtämään kiekkoa eteenpäin omalla alueella ilman menetyksiä ja kiekottomana puolestaan hän oli hyvä puolustussuuntaan 1v1-tilanteissa eikä vuotanut ollenkaan. Laukauksia maalia kohti merkittiin nolla, mutta ylivoimalla hän tulitti kyllä pari kertaa yli maalin, joten siinä jäi vielä parannettavaa. Kymmenen minuutin käytösrangaistus myllyjen lopuksi päätti iltapuhteen viisi minuuttia ennen loppua, mutta Hague selvisi kunnialla sen ajan (13:57), jonka hän oli jäällä. Tilastorivi näyttää itse asiassa puhdasta nollaa kymmentä jäähyminuuttia lukuun ottamatta.
Hyökkäyksestä kaikki saavat yhden plussan lukuun ottamatta paikkoja eniten tuhlannutta Paciorettya. Ykkösketjun pojat värkkäsivät yhteensä pari maalia, joista toisen alivoimalla. Hienoa, että Marchessault sai gorillan selästään toisessa pelissään. Ykkösketju ei ollut ihan niin dominoiva kuin edellisessä pelissä, mutta loi kuitenkin paikkoja tasaiseen tahtiin yhä. Kakkosvitjasta Glass hävisi vähän kuvasta avauserän jälkeen, mutta olisi kyllä ansainnut ainakin yhden syöttöpisteen, mutta Stonen viimeistely takkusi ja tämä kunnostautuikin vain kahden syöttöpisteen kerääjänä myöhemmin. Kolmosketju paransi ehkä eniten viime pelistä ja jokainen tuosta kolmikosta oli entistä paremmin pelin sisällä. Zykov laukoi kolmesti, Stastny kahdesti ja Pirri kerran. Laiturit pääsivät tehoille syöttöpisteiden myötä, kun Zykov oli mukana avausmaalissa ja Pirri neljännessä osumassa. Stastnyn pistetili jäi vieläkin avaamatta, mutta en ole siitä huolissani, kun koko ketjun yhteistyö oli kuitenkin jo paljon parempaa ja he kykenivät pysymään kiekossa hyökkäysalueellakin. Nelosketjusta Carrier teki vapauttavan avausmaalin ja Reaves puolestaan taklasi peräti yhdeksän kertaa, joista yksi kohdistui avauserässä Middletoniin, joka kaiketi jätti pelin kesken, koska taklaus oli niin painava, mutta puhdas suoraan ylävartaloon Sharksin alueen kulmauksessa. Reavesin liike näytti toissa päivää pykälän paremmalta ja hän katkoi keskialueella pari kertaa hyvin vastustajan avauksen, joten siitä hyvästä hän saa yhden plussan.
Neutraaliin kategoriaan jäivät sitten Paciorettyn lisäksi puolustuksesta Engelland, Holden ja Merrill, joista kukaan ei pettänyt, muttei myöskään loistanut. Holden oli muuten peliaikakuningas toistamiseen kellotettuaan 22:52, joista ylivoimallakin 1:34, mutta nuo minuutit tulivat lopussa, kun Vegas ei enää laittanut kuumimpia pelaajiaan kentälle loukkaantumaan pelin ratkettua. Mutta joo,
@ritaripervonen ennuste tai toivomus Holdenin tasonnostosta on toistaiseksi toteutunut yli odotusten ja hänestä on tullut kesän aikana luotettava työjuhta, joka ei enää vuoda kiekollisenakaan juuri ollenkaan, vaan siirtokiekot oman alueen päädystä menevät keskialueelle tai sitten omien lapaan, jotka hoitavat ne keskialueelle.
Ja näin. Kello seis. Raportin laatimiseen kului 54 minuuttia, pirskatti. Tavoite puolesta tunnista venyi, kun asiaa oli niin paljon, mutta jospa seuraavan pelin saisi tiivistettyä vielä paremmin. Jatketaan harjoituksia Bostonia vastaan seuraavaksi, mutta näemmä vasta keskiviikkona.
