Mihin asti Vegas Golden Knights etenee kaudella 2019–2020?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 10 6,3%
  • Stanley Cupin loppuotteluihin

    Ääniä: 11 7,0%
  • Konferenssifinaaleihin

    Ääniä: 16 10,1%
  • Konferenssivälieriin

    Ääniä: 53 33,5%
  • Pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle

    Ääniä: 45 28,5%
  • Jää pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 23 14,6%

  • Äänestäjiä
    158
  • Poll closed .

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
38/82 Vancouver vs. Vegas

Fleury oli maalissa. Merrill istui toistamiseen katsomossa. Hyökkäyksestä Codyt olivat yhä sivussa.

Arvosanataulukko
++
+ Karlsson, Smith, Marchessault, Stone, Holden, Engelland
+/- McNabb, Theodore, Hague, Pacioretty, Stephenson, Stastny, Tuch, Carrier, Nosek, Reaves
- Fleury, Schmidt, Zykov
--

Avauserässä Vegas oli pelin päällä tasaviisikoin, mutta henkilökohtaisten virheiden takia tauolle mentiin 3-1 lukemissa. Ensin ajassa 2:49 Gaudette voitti luistelukilvassa Nosekin ja tökkäsi kiekon nollakulmasta maalin oikealta puolelta sen eteen. Kiekko meni Fleuryn läpi, vaikka tämä olevinaan peitti syöttöä maalin eteen. Paikalle kiiruhti Roussel lapioimaan kiekon tyhjiin, kun Theodore ei varautunut pahimpaan eli siihen, että kiekko tulisikin Fleuryn läpi vielä maalin eteen. Neljän minuutin päästä ylivoiman viime sekunneilla ensin Canucks piti juuri ja juuri kiekon hyökkäysalueella. Sitten Virtanen pelasi oikeasta laidasta syvyyteen, Leivo syötti kulmasta maalin eteen ja Pearson nakutti kiekon takakulmaan, kun Schmidt ei pitänyt mailaa kurissa, vaan peitti vain jäätä polvellaan. Heikkoa puolustamista kalleimmalta puolustajalta. Vegas tuli peliin mukaan 14 minuutin kohdalla, kun Miller menetti kiekon hyökkäyssiniviivalla Smithille, Vegasin ykkönen käynnisti rintamahyökkäyksen, Smith syötti siniviivan ylityksen jälkeen Millerin läpi eteenpäin Karlssonille, joka laukoi kämmeneltä patjaan, mutta Marchessault siirsi reboundin sisään. Loistava riisto ja hyökkäyksen päätös vieraiden illan parhaalta ketjulta. Päätösminuutilla Vegas oli tasoittaa, kun Paciorettyn syöttö vasemmasta laidasta tavoitti maalin edestä Stonen, joka vei vielä rystylle, mutta Markström nollasi hänet. Vastaiskusta Canucks nosti kiekon toiseen päätyyn ja Schmidt haki sen. Hän yritti kääntää pelin painopisteen takaisin isäntien päätyyn, mutta antoikin harhasyötön. Miller katkoi siniviivalla, ajoi keskelle yrittäen laukoa McNabbin jaloista kohti Fleurya, joka sylki karanneen kiekon eteensä liian helposti eikä saanut vangittua sitä haltuunsa, joten Petterssonilla oli helppo työ nostaa kiekko maaliin. Peli olisi voinut olla 2-2, mutta se olikin 3-1 ja kahden maalin tappioasemasta Vegas ei ole vielä tällä kaudella voittoon noussut, mutta en menettänyt uskoani, koska peli-ilme oli hyvä ja isien valvomalla reissulla kukaan ei kehtaisi lopettaa uskomista voittoon yhden erän jälkeen. Vieraat loivat paljon kulmaralleja, mutta vain ykkönen sai kiekon maaliin asti.

Toisessa erässä usko palkittiin. Pelin kuva oli melko samanlainen, mutta omissa ei soinut tässä erässä, vaan toiselle tauolle mentiin 3-3 lukemissa. Kavennuksesta vastasi ykkösketju. Karlssonin voittaman hyökkäyspään aloituksen jälkeen kiekko ajautui päätyyn. Horvat sitoi Wiljamin vasten laitaa, mutta tämä kykeni silti antamaan loistavan rystypassin Marchessaultille maalin eteen. Tämä ei laukonut, vaan siirsi vielä viereen Smithille, joka päätti kauniin kuvion one-timeriin puolityhjään maaliin ottelun puolivälin tienoilla. Minuutti myöhemmin Holdenin one-timer viivasta ohjautui Horvatin luistimen kautta alakulmaan. Stone ja Engelland saivat syöttöpisteet. Edeltävässä vaihdossa Holden oli pinchatessaan jyrännyt Leivon selästä jäihin, mutta selvisi rangaistuksetta ja kun heti seuraavassa vaihdossa hän teki maalin, kotiyleisö oli raivoissaan. Erän lopussa Vancouver oli hyödyntää taas ylivoimansa, jonka aiheutti Theodore jäätyään jälkeen laidasta vauhdilla maalille murtautuneesta Horvatista, mutta Petterssonin rannelaukaus oikeasta laidasta kilahti maalirautaan.

Päätöserän puolivälissä Canucks meni taas edelle. Stastnyn ketju vuoti omiin päin päästäen vastustajan 3v2-hyökkäykseen. Pettersson antoi ristipiston oikealle Boeserille, joka ylitti sinisen ja syötti sitten terävästi takaisin Petterssonille vasempaan laitaan Holdenin ohitse. Pettersson otti kovan syötön haltuun ja laukoi rytmistä ranteella etukulmaan ennen kuin Fleury ehti liikkua sivuttain. Stastny oli myöhässä takapaineen kanssa. Golden Knights oli kuitenkin sitkeä lauma yhä edelleen ja se palkittiin neljä minuuttia ennen loppua, kun tasavajaalla pelatessa Theodore kuljetti kiekon keskeltä ylös ja laukoi patjaan. Stone haki reboundin kulmasta, palautti viivaan ehtineelle Theodorelle, joka syötti poikittain Paciorettylle. Poikittaissyöttö avasi 2v1-tilaisuuden ja Pacioretty löysikin vapaaksi jääneen Stonen takatolpalta. Tämä otti kiekon haltuun ja nosti sen sitten takayläkulmaan yli Markströmin hanskakäden. Nuorta Hughesia koulutettiin tilanteessa urakalla, kun hän hukkasi Stonen kesken Vegasin hyökkäysalueen hyökkäyspelin. Kaksi ja puoli minuuttia ennen loppua Golden Knights sai illan ensimmäisen ylivoiman, kun Tuchia koukittiin päädyssä. Ylivoimalla Stastnylle avautui loistopaikka voittomaaliin, mutta tämä laukoi vasemmalta takatolpalta poikittaissyötöstä kiekon Markströmin ojennettuun kilpikäteen. Jatkoajalla sitten Pacioretty munasi jo ainakin kolmannen kerran tällä kaudella vastaavalla tavalla eli jäi väärälle puolelle miestä, joka teki voittomaalin. Olen jo sitä mieltä, että hänet tulee penkittää jatkoajalla, koska nuo virheet ovat nyt maksaneet jo kolme sarjapistettä. Maali oli sellainen tällä kertaa, että Tanev piti juuri ja juuri kiekon hyökkäysalueella viivassa. Pacioretty seurasi häntä vieressä. Stone ja Schmidt vartioivat Horvatia ja Boeseria. Tanev jätti viivassa kiekon Horvatille ja pujahti samalla maalin eteen Paciorettyn selustaan. Hän sai lättysyötön lapaan ja veivasi Fleuryn jäihin samalla, kun Pacioretty yritti epätoivoisesti väärältä puolelta saada kiekon irti lavasta.

Lopulta noin lukuisten virheiden jälkeen yksi piste maistuu kohtalaiselta, mutta voittokin oli otettavissa. Onneksi sentään Canucks ei ole vieläkään ainoana seurana voittanut Golden Knightsia varsinaisella peliajalla. Lopulliset vedot kohti maalia olivat 34-43, mutta blokit peräti 18-5, joten nuokin luvut kertovat Vegasin hallinnasta. Lopulliset maaliodottamat tosin menivät lopulta melko tasan 3.98-3.67, mutta sanotaan näin, että tosiaan se kaksi pistettä olisi ollut täysin otettavissa. Vastaavalla hyökkäyspelaamisella voittoja pitäisi kyllä irrota jatkossakin kuten nyt on toki viime aikoina tapahtunutkin ja sen seurauksena Vegas on nyt tasoissa divisioonan kärjessä Arizonan kanssa, jolla on yksi peli vähemmän pelattuna.

Ykkösketju oli kerrassaan erinomainen ja teki kaksi kaunista osumaa ollen paras ketju vierailta. Karlsson pelasi jopa 20:09 alivoimavastuusta johtuen. Ykkönen laukoi yhteensä 13 kertaa kohti maalia. Stone puolestaan teki neljännessä ottelussa putkeen vähintään kaksi tehopistettä, joten hän on selättänyt hienoisen vaisumman ajanjakson. Holden ja Engelland puolestaan tuottivat yhden osuman hyökkäyssuuntaan ja jäivät tehotilastossa lukemaan +0, mutta Canucksin neljättä maalia en heidän piikkiin laita, kun virheitä tapahtui jo ylempänä hyökkääjien karvauksen petettyä.

Fleury oli osasyyllinen kahteen maaliin avauserässä, joten hän saa miinuksen. Schmidt puolestaan oli heikoin puolustaja annettuaan niin paljon harhasyöttöjä, että heikompaa olisi hirvittänyt. Lisäksi Canucksin toisessa maalissa hän puolusti heikosti maalinedustaa. Ironista on silti se, että hän ja McNabb jäivät plussalle tehotilastossa, mutta Schmidt ei ole kyllä ollut tällä kaudella läheskään yhtä hyvä vielä kuin kahdella edeltävällä kaudella. Toivottavasti hän pääsee tasolleen viimeistään keväällä. Zykov puolestaan otti yhden täysin turhan hyökkäyspään jäähyn selästä taklaamisesta toisen erän alussa eikä saanut muutoin mitään aikaan hyökkäysalueella. Jääaikaa tuli 10:16.

Loput olivat neutraaleja. Theodorelle olin antaa miinuksen harhasyötöistä ja avausmaalin heikosta maalineduspuolustamisesta, mutta hän paikkasi ne tasoitusmaalin syötöllään ja ylipäätään viidellä kudilla maalia kohti. McNabb ja Hague pelasivat ilman loistamista tai virheitä. Hyökkäyksessä Pacioretty putosi plussalta neutraaliksi jatkoajan pupeltamisen myötä. Stephensonin neljän pelin pisteputki puolestaan katkesi. Kolmosketjusta Tuchin jääaika jäi toistamiseen melko vaisuksi 11:10, mutta hän ehti siinäkin ajassa laukoa kolmesti kohti maalia. Kolmessa viime pelissä hänen vaihtojensa määrät ovat 14,12 ja 14, joten jotenkin hänelle pitäisi saada hieman enemmän vastuuta, jotta hän saisi koneensa taas käyntiin. Vertailun vuoksi Karlsson on pelannut kahdessa viime pelissä 28 ja 27 vaihtoa alivoimien vuoksi. Tasakentin alivoimien jälkeen Gallant voisi antaa Tuchille vaikka pari tuplavaihtoa, jotta tämän jääaika nousisi. Nelosketju jäi maalin verran pakkaselle avausmaalin vuoksi, jossa Nosek oli osasyyllinen, mutta Carrier sai kuitenkin aikaan neljä kutia kohti maalia ja oli energinen. Toki hänkin pelasi vain 6:38 ja Reaves 6:40, joten ilman tehopisteitä on vaikea antaa plussaa noin pienellä otannalla.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights

Viime kesän toisen kierroksen varaus Kaedan Korczak on tehnyt tulokassopimuksen Vegas Golden Knightsin kanssa. Tällä kaudella hän on paukuttanut 28 tehopistettä 32 ottelussa, joten ylöspäin treidaaminen kesän toisella kierroksella vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, koska hän on enää viiden pisteen päässä viime kauden saldostaan WHL:ssä Kelowna Rocketsissa. Thomsonin poistuminen edestä hierarkiassa toki on edesauttanut pistetehtailua.

Yritän tässä jossain vaiheessa tehdä tarkemman välikatsauksen siihen, miten tulevaisuuden lupaukset ovat pelanneet eri sarjoissa. Tulevissa nuorten MM-kisoissa mukana ovat Yhdysvaltojen kolmosmaalivahtina Isaiah Saville sekä sitten kenttäpelaajina Venäjän miehistössä Morozov ja Dorofeyev. He eivät kuitenkaan pelaa samassa ketjussa toisin kuin vielä kesän harjoituspeleissä, vaan Dorofeyev pelaa toki edelleen Denisenkon laituriparina ykkösketjussa, mutta keskellä viilettää QMJHL:ssa pelaava Alexander Khovanov, joka on kyseisen sarjan pistepörssin kolmas 53 pisteellä 26 ottelussa, mutta eroa kärkipaikalla olevaan tulevaan ykkösvaraukseen Lafreniereen on 17 pistettä peräti. Morozov puolestaan sentteröi nimellistä kolmosketjua, jossa ovat laidoilla hänen SKA-toverinsa Podkolzin ja Marchenko. Koska muissa joukkueissa ei ole Vegas-edustusta, on syytä luonnollisesti kannattaa tulevassa turnauksessa Suomen lisäksi myös Venäjää eritoten.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
39/82 San Jose vs. Vegas

Subban oli maalissa odotetusti, koska peliaikaa haluttiin antaa kaikille mahdollisille pelaajille isien reissun aikana. Merrill puolestaan korvasi Holdenin alakerrassa. Hyökkäyksessä ei ollut muutoksia, vaan Stephenson jatkoi kakkosen keskellä, kolmonen oli Zykov-Stastny-Tuch ja nelonen Carrier-Nosek-Reaves. Kyseessä oli neljäs ja viimeinen runkosarjakohtaaminen selostajien mukaan.

Alku oli terävä vierailta, sillä heti alussa Vegas sai ylivoiman, kun Kane kamppasi Stonen Vegasin alueella laidan vieressä. Ylivoimalla molemmat viisikot liikuttivat kiekkoa hyvin sarjan parasta alivoimaa vastaan, mutta Stastny laukoi yli maalin edestä Dellin mailan kautta ja Karlsson puolestaan haki vielä turhaan vasemmasta siivestä syöttöä takatolpalle Tuchille saatuaan Marchessaultilta poikittaissyötön avonaiseen vetopaikkaan. Viidennellä minuutilla puolestaan Stone vapautti keskialueelta Paciorettyn puolittain läpi vasemmalta. E. Karlsson häiritsi toki iholla sen verran, että vaikka Pacioretty otti kiekon taitavasti suojaukseen, hän sai aikaan vain puolitehoisen yrityksen kohti kilpikulmaa lähietäisyydeltä. Tuon jälkeiset 7-8 minuuttia olivat tapahtumaköyhiä. Molemmat kävivät vuorotellen toistensa alueilla pääsemättä laidoista kunnollisille vetopaikoille tai välttämättä edes hyökkäysalueille keskialueen yli. Viisikoiden puolustuskurit olivat läsnä jatkuvasti. Sharks sai toki aikaan joitakin vetoja viivasta, mutta Vegas siivosi maalinedusreboundit paljon Vancouver-peliä paremmin.

14. minuutilla Hague nousi tukemaan nelosvitjan hyökkäyspään pyöritystä ja laukoi vasemmasta laidasta pienestä kulmasta kiekon kohti etuyläkulmaa, mutta avausmaali jäi yhä haaveeksi ylärimaosuman takia. Kaksi minuuttia myöhemmin sama toistui kakkosketjun kulmarallin aikana, kun hän sai syötön Stephensonilta poikittain viivassa oikealle puolelle ja latasi sieltä uskomatonta kyllä molempiin tolppiin osuen ensin oikeaan ja siitä vasempaan. Vajaat kolme minuuttia ennen loppua Vegas sai toisen ylivoimansa, kun E. Karlsson nosti kiekon paineen alla katsomoon. San Jose pääsi alivoimalla 2v1-hyökkäykseen, kun Hague antoi viivasta heikon syötön liian taakse laitaan kohti Zykovia alueelle tulon jälkeen. Vastaiskusta Kane pääsi ampumaan Hertlin poikittaissyötöstä oikeasta laidasta, mutta Subban luki syötön ja oli tasapainoisena pakettina edessä peittämässä kulmat, joten Kane ampui suoraan syliin. Ylivoiman lopussa Stone pujotteli vielä vetopaikkaan slottiin, mutta Dell ryösti hänen rannarinsa räpylällä, joten tauolle mentiin maalittomassa tasatilanteessa. Vedot olivat 6-13, joten nuokin luvut tukevat lievästi Vegas-merkkistä erää, jonka silmällä pystyi näkemään. Avauserän maaliodottamat olivat 0.25-0.91, joten San Jose ei tosiaan luonut juuri mitään muuta uhkaa kuin pari laukausta viivasta tai laidasta Kanen paikan lisäksi. Erinomaisen kontrolloitu vieraserä, jossa Golden Knights ei leikkinyt voitolla omalla alueella, vaan sai kiekot turvallisesti pois omalta alueelta.

Toisen erän avausvitosella tapahtui paljon. Ensin Theodore loi itselleen vetopaikan, mutta Dell oli parempi nokikkain. Sitten Smith kisutti E. Karlssonia vasemmassa laidassa käyttäen kiekkoa tämän jaloissa ja laukoen lopulta maskitta yli. Toisessa päässä Thornton missasi avopaikan maalin edestä saatuaan päätylautapompun suoraan lapaansa. Avauskympin loppuun Vegas pelasi hyvän alivoiman Carrierin oman alueen katsomohätäpurun jälkeen. 11. minuutilla Burns tulitti viivasta patjaan, mutta Noesen nosti reboundin maalin kulmalta ohi. ja noesen läheltä ohi. Heti perään toisessa päässä Burns huitoi Tuchin naaman vasten lasia jäähynarvoisesti, mutta vieraat hukkasivat kolmannenkin ylivoimansa.

Sen jälkeiset pari minuuttia olivat Sharksin hallintaa vieraiden alueella, kunnes sitten kesken yhden painostusjakson kolmonen pääsi ohi karvauksen, Zykov oli päädyssä ensimmäinen tökäten kiekon viereen Tuchille, joka löysi maalin edestä Stastnyn ja tämä laukoi yhdellä kosketuksella kiekon riman alle. Minuutin päästä nelonen oli lähellä osua myös, kun Carrier ja Reaves survoivat irtokiekkoa sisään maalin edessä, mutta Dell pelasti tilanteen maaliviivalta. Sharksin ongelmana oli juuri avausmaalissakin nähty karvauksen heikkous. Muihin joukkueisiin verrattuna Vegas pääsee paljon helpommin Sharksin karvauksen ohitse aina keskinäisissä kohtaamisissa. Aiempiinkin kausiin verraten Sharksin karvaus tuntui jopa kesyltä ja epäsynkronoidulta.

Päätöserän alkuun Karlsson-Vlasic pari pelasi Hertlin ketjun kanssa 1:40 mittaisen vaihdon neljän pitkän kiekon takia. Stone tarjoili välissä yhden paikan oikeaan laitaan nousun tehneelle Engellandille, mutta tämä ampui patjaan. Neljännellä minuutilla syntyi tasoitus. Heikon vaihdon takia San Jose pääsi ilmaiseksi hyökkäysalueelle. Burns kiersi maalin ja syötti sitten maalialueen editse takatolpalle Couturelle, joka nosti läheltä ylös. Engelland oli sidottuna eikä siksi pystynyt katkomaan syöttöä. Merrill sen sijaan seurasi Burnsia liiaksi maalin taa eikä sitten ajoissa ehtinyt enää merkkaamaan Couturea. Seitsemän minuutin kohdalla Tuch pääsi läpiajoon muistaakseni McNabbin avauksesta, mutta laukoi suoraan päin kuten Blues-pelissäkin Binningtonia vastaan jokin aika sitten. Onneksi minuutin päästä Theodore otti ritarit reppuselkään laukomalla oikealta b-pisteeltä Karlssonin jätöstä kiekon takayläkulmaan. Dillonin peitto oli ihan sivussa. Seuraavassa vaihdossa Dell ryösti tylysti maalin edestä one-timerin Stonen ja Paciorettyn esityöstä laukoneen Stephensonin. Maali oli tyhjä, mutta niin vain kiekko löysi tiensä ojennettuun räpylään. Avauskympin lopussa Labanc oli hyvin hereillä patjareboundissa toisessa päässä, mutta Subban nollasi hänen käännön. Paine jäi kuitenkin alueelle ja McNabb aikaili purun kanssa, jonka seurauksena hän otti jäähyn, mutta Vegasin alivoima oli ehjä.

Toisella puolikkaalla Kane ja McNabb komennettiin yhtä aikaa boksiin maalin kulmalla tapahtuneiden asioiden seurauksena. Tasavajaalla Theodore sai mainion paikan käytettyään kiekon Smithilla vasemmassa laidassa alueelle menon yhteydessä, mutta laukaus vasemmalta kaarelta kilpistyi Delliin. Reilut kolme minuuttia ennen loppua Vegas naulasi viimeisen naulan, kun keskialueen aloituksesta Karlsson puski eteenpäin ja vippasi kiekon vasemmalle Smithilla, joka kiersi seisovan E. Karlssonin ja syötti keskelle Marchessaultille, joka viimeisteli yhdellä kosketuksella Vlasicin edestä kiekon reppuun. Viimeiset kaksi minuuttia pelattiin 6v4, kun Stephenson otti huitomisjäähyn, vaikka Thornton taisi itse rikkoa mailansa. Burnsin tolppakutia lähemmäs isännät eivät päässeet, vaan lopputulos oli yksi-kolme Vegasin pelattua yhden kauden ehjimmistä vieraspeleistään. Keskinäiset kohtaamiset menivät runkosarjassa Vegasille siis 3-1 ja ainoa tappiokin tuli jatkoajalla. Saldo tällä kaudella on nyt 9-3-2 omaa divaria ja 14-8-3 konferenssia vastaan.

Arvosanataulukko
++
+ Subban, Theodore, Hague, Karlsson, Smith, Marchessault, Stone, Pacioretty, Zykov, Stastny, Tuch
+/- McNabb, Schmidt, Engelland, Merrill, Nosek, Reaves, Carrier, Stephenson
-
--

Subban oli loistava maalissa torjuen 37 kiekkoa. Sharksin maaliodottama oli kuitenkin lopulta kahden viimeisen erän paikkojen jälkeen 3.44, joten Malcolm torjui yli odotusten ja oli varsinkin lähitorjunnoissa hyvä maalin kulmilla. Theodore teki voittomaalin ja jatkoi vahvaa virettään. Viimeiseen viiteen peliin hän on tehnyt kahdeksan pistettä. Hague sai syötön voittomaaliin ja kilautti lisäksi pari kertaa maalirautoihin. Puolustuspäässä hän oli positiivisen näkymätön. Hyökkääjistä Karlsson vietti ainoana kahden pisteen iltaa, mutta ykkösvitja tosiaan värkkäsi kaksi viimeistä osumaa, joten Smith ja Marchessaultkin pääsivät tulostaululle. Kakkosvitjasta Stone ja Pacioretty laukoivat kumpikin neljästi. Pisteputket katkesivat, mutta peli-ilme oli jälleen hyvä ja erona ykkösvitjaan oli vain se, että he eivät saaneet kiekkoa sisään, mutta siitä huolimatta annan plussan, koska Stonekin uurasti lähes 22 minuuttia ollen alivoimalla luotettava ja Paciorettykin pelasi 19:24 ilman oman pään ongelmia. Kolmosketjulaiset saavat plussan avausmaalistaan.

Puolustuksessa ei ollut epäonnistujia kuin Merrill Couturen maalissa, mutta muutoin hänkin pelasi perusvarmasti. McNabb tuki hyvin hyökkäyksiä ja sai siksi kolmekin kutia aikaan kohti maalia sekä pari vielä ylikin. Nelosketju pelasi karvan alle kymmenen minuuttia tasapainoisesti ja oli tosiaan toisen erän lopussa lähellä maalintekoakin. Stephenson jää neutraaliksi, koska hän tuhlasi sen kakkosketjun parhaimman maalipaikan kahdesta metristä laukoen räpylään, kun muu maali oli täysin auki.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
40/82 Golden Knights vs. Avalanche

Viimeinen peli ennen joulutaukoa oli kotona. Fleury palasi maaliin ja Holden puolustukseen Merrillin tilalle. Hyökkäyksessä ei ollut muutoksia, mutta niitä kyllä nähtiin pelin aikana, kun Avs voitti peräti 3-7. Kaksi kuukautta sitten joukkueet kohtasivat myös Vegasissa ja silloin peli päättyi 1-6, joten kauden pahimmat tappiot ovat tulleet nyt sitten Coloradolle. Lisäksi kertaalleen Philadelphiassa Vegas päästi vähintään kuusi omiin, mutta tänään meni jopa seitsemän. Fleurykin oli viimeksi päästänyt selkänsä taakse seitsemän kiekkoa kaiketi vuonna 2006 Rangersia vastaan. Kahdeksaa hän ei ole ilmeisesti ikinä päästänyt, mutta sitäkin joutui jännittämään ottelun loppuvaiheissa. Edellisessä keskinäisessä ottelussa oma koira Bellemare vietti uransa ensimmäistä kolmeen pisteen iltaa 1+2 tehoin. Tässä pelissä hän puolestaan teki ensi kertaa kaksi maalia samassa pelissä ja aivan kuten viimeksi, hän vei joukkueensa 0-1 johtoon avauserässä, muttei sentään avausvaihdossa kuten viimeksi, vaan vasta ajassa 4:37, kun hän leikkasi vasemmalta keskelle ja laukoi rystyltä kiekon alakulmaan terävästi. Theodorea vietiin aivan liian helposti tuossa 1v1-tilanteessa ja Fleurykin olisi varmasti joku toinen päivä saanut vedon kiinni, vaikka se olikin tarkka.

Vegas tasoitti puolivälissä avauserää. McNabb avasi pystyyn oikeaan laitaan, Nosek siirsi keskelle Reavesille ja tämä laukoi takapatjaan. Carrier oli rintaman vasemmassa laidassa reboundissa ja ohjasi sen sisään siten, että hän työnsi Zadorovin mailan lapaa eteenpäin, josta kiekko ohjautui sisään, joten maali merkittiin Reavesille eikä Carrierille. Neljän minuutin päästä vieraat menivät takaisin edelle alivoimalla. Marchessault antoi heikon syötön oikeasta siivestä poikittain, johon Compher pääsi väliin. Hän ehti keskialueella irtokiekkoon ennen Theodorea ja Karlssonia. Nieto polki samalla pystyyn ja kun tosiaan Theodore luki väärin tilanteen, Compher sai rauhassa vapauttaa Nieton läpi ja tämä viimeisteli varmasti suoralla laukauksella kiekon ohi Fleuryn. Kolme minuuttia myöhemmin puolestaan Stone antoi harhasyötön omalla puolustussiniviivalla, Kadri pääsi väliin, ajoi vapaasti vasemmasta laidasta maalille ja kiekko kimposi sisään jotenkin hänen jaloistaan Fleuryn puolittaisen tökkäämisyrityksen jäljiltä. Harvinainen erhe Stonelta. Tauolle mentiin 1-3 lukemissa myös. Vedot olivat 18-12 ja grafiikan mukaan maalipaikat 13-4, mutta Francouz oli parempi maalivahti kuin Fleury ja lisäksi Colorado oli äärimmäisen tehokas osuen käytännössä jokaisesta paikastaan. Muutoin kotijoukkue oli vielä tässä erässä lievästi pelin päällä, mutta kaksi muuta erää olivat sitten tasaisempia (toinen erä vedot 10-13) tai jopa vieraiden hallintaa (päätöserä vedot 4-13).

32. minuutilla Vegas kavensi toisen erän ensimmäisestä kunnon paikastaan, kun Stone katkoi hyökkäysalueella MacKinnon yrityksen lähteä jalalla nostamaan vastaiskua laitakamppailun jäljiltä. Stephenson siirsi kiekon Paciorettyn lapaan, joka laukoi oikealta pienestä kulmasta kohti maalia ja siirsi sitten oman reboundinsa sisään, mutta jo parin minuutin päästä Avs teki neljännen maalinsa, kun ylivoimalla MacKinnon toi kiekon sinisen yli ja syötti vasempaan laitaan Landeskogille, joka liikkui slottiin ja ampui Holdenin jaloista kiekon kohti Fleurya, joka imi kainalostaan kiekon sisään. Tuokin veto oli otettavissa ilman muuta. Kolme minuuttia ennen taukoa puolestaan Fleury torjui eteensä laidasta lähteneen kudin. Karlsson poimi irtokiekon, mutta menetti sen heti Nichushkinille, joka siirsi viereen Bellemarelle ja tämän yhden kosketuksen laukaus yllätti Fleuryn. Ennen Vegasin kavennusmaalia Engelland yritti herätellä joukkuettaan spontaanilla tappelulla Nichushkinia vastaan maalinedustökkimisen jäljiltä. Hän kaatoikin venäläisen nopeasti jään pintaan ensimmäisessä runkosarjatappelussaan Golden Knightsin riveissä. Avs oli lähellä erässä maalintekoa jo ennen Paciorettyn kavennustakin, kun Donskoi kilautti maalirautaan oikeasta laidasta. Erän lopusta pitää tietysti mainita myös isäntien loistopaikka alivoimalla, kun Stone riiston jälkeen käynnisti 2v1-vastaiskun, käänsi keskeen Stephensonille, joka ei laukonut avopaikasta, vaan haki vielä syöttöä takaisin, mutta se katkottiin maalin edessä. Stone liukui paikalle kuitenkin ja sai aikaan vedon kohti puolityhjää maalia rystyltä, mutta jostain ilmestyi vielä Francouzin räpylä kiekon eteen.

Päätöserä oli enemmän tai vähemmän pelailua tosiaan ainakin kotijoukkueen osalta, vaikka se kavensikin erän alussa toisella minuutilla, kun Smith piti kiekkoa hyökkäysalueella, jakoi viivaan, Schmidt laukoi päätylautaan ja reboundin siirsi sisään maalin kulmalta Carrier. Reilun minuutin päästä kuitenkin jo Rantanen osui ylivoimalla Holdenin otettua kampitusjäähyn omalla alueella. Rantanen laukoi oikeasta laidasta ja kiekko muutti hieman suuntaa Schmidtin luistimista mennen ohi Fleuryn. Kolme minuuttia ennen loppua vielä Nichushkin osui visiirillään. Fleury torjui viivakudin eteensä ja Schmidt yritti purkaa rystyltä, mutta vastaan luistellut Nichushkin sai kiekosta kypäräänsä ja limppu kimposi näin ohi Fleuryn. Lopputulos oli siis 3-7. Avalanche oli erittäin tehokas ja lisäksi Vegasilla oli melko paljon epäonneakin, mutta parempi joukkue voitti silti ilman muuta. Maalidottamat olivat 2.7-3.74, joten Vegas periaatteessa sai sen, mitä ansaitsi, mutta Coloradolla oli onneakin matkassa ja siksi lukemat repesivät hieman suuremmiksi kuin pelitapahtumien perusteella olisi ollut ansaittua. Päätöserässä nähdyt ketjut olivat Marchessault–Karlsson–Stone, Pacioretty–Stastny–Tuch, Carrier–Stephenson–Smith ja Zykov–Nosek–Reaves.

Arvosanataulukko
++
+ Nosek, Carrier, Reaves, McNabb, Schmidt
+/- Stone, Pacioretty, Stephenson, Smith, Hague, Holden, Engelland, Stastny, Tuch, Zykov
- Karlsson, Marchessault,
-- Fleury, Theodore

Fleury pelasi ehkä uransa heikoimman ottelun Vegas-nutussa. Seitsemän meni selän taakse ja todella moni maaleista oli torjuttavissa. Theodoren teholukema oli puolestaan -4 ja suurin osa siitä täysin itseaiheutettua. Avausmaalissa hän oli Bellemaren vietävänä 1v1-tilanteessa ja toisessa maalissa hän luki tilanteen täysin väärin lähtien puolustamaan eteenpäin peruuttamisen sijaan. Avauserän kolmannenkin maalin aikana hän oli kentällä, muttei ihan Stonen menetyksen jälkeen ehtinyt takakarvaamaan Kadria kuten ei Stone itsekään. Hyökkäyssuuntaankaan Theodore ei saanut yhtään vetoa aikaan kohti maalia.

Karlssonin ketju hävisi taistelunsa MacKinnonin ketjua vastaan totaalisesti sen aikaa, kun he saivat pelata yhdessä pari erää. Karlsson ja Marchessault molemmat omilla menetyksillään olivat osasyyllisiä viidenteen ja toiseen vieraiden osumaan, joten siksi rajaan Smithin miinusten ulkopuolelle. Marchessaultin teholukema oli jopa -3 ja Karlssoninkin -2.

Alkuperäinen nelonen oli illan onnistuja. Carrier teki periaatteessa kaksi maalia, vaikka vain toinen kirjattiin tilastoihin ja toinen Reavesille. Nosekkin kirjasi yhden syötön, kolme kutia ja seitsemän taklausta. Kolmikolla riitti energiaa tutusti painia vahvasti laidoissa ja luoda siinä ohessa pari paikkaa, joista he viimeistelivät tänään tehokkaasti. Ykköspari puolestaan kirjasi yhdet syötöt kumpainenkin ja teholukema oli +2, joten McNabb ja Schmidt olivat puolustuksen onnistujat, vaikka sitten päätöserässä Schmidt oli omalta osaltaan mukana molemmissa vieraiden maaleissa, mutta vain ja ainoastaan epäonnen takia, kun Rantasen veto kimposi hänen luistimestaan sisään ja purkuyritys puolestaan kimposi Nichushkinin visiiristä maaliin.

Stone kuittasi avauserän erheensä alustuksella isäntien toiseen maaliin. Pacioretty laukoi peräti kuudesti tehden yhden, muttei ollut kuitenkaan niin hyvä, että ansaitsisi plussan tällä kertaa. Ykkösketjussa Smith ikään kuin kärsi Karlssonin ja Marchessaultin erheistä pari erää ja jäi siksi tehotilastossa pakkaselle, mutta hän alusti kuitenkin päätöserän kavennuksen, muttei plussaa voi silti antaa. Alkuperäinen kolmosvitja oli melko vaisu, muttei vuotanutkaan juuri omiin ainakaan kovin näkyvästi, joten en anna heille miinusta, vaikka Zykovkin pudotettiin neloskenttään päätöserään ja Carrier nousi pykälän ylemmäs.

Joulun viettoon on nyt joka tapauksessa hyvä lähteä vuoristoratamaisen syksyn jälkeen divisioonan jaetulta kärkipaikalta joskin yhden ottelun Arizonaa enemmän pelanneena.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Kiitos taas ketjun ylläpidosta @Salming:ille. En ole paljon ehtinyt muuten Vegasia seurata kuin tämän ketjun ansiokkaista teksteistä. Seuraava peli onkin sitten Anaheimissa 27.12. ja siihen peliin olen toivonut joulupukilta lippuja, joten toivottavasti olen paikan päällä katsomassa. Voin yrittää jonkin kommentin tänne laittaa pelin jälkeen ilmapiiristä tai muista mahdollisista erikoishavainnoista, vaikka @Salming sitten laittaakin varmaan tarkemman raportin pelistä. Hyvää joulua kaikille Vegas-faneille, aika vuoristoratamaistahan tuo peli on ollut, mutta jotenkin ollaan hyvissä asemissa ainakin omassa divisioonassa.
 
Florida Gators - 2006,2007 NCAA basketball champions, 1996, 2006, 2008 NCAA football champions

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Seuraava peli onkin sitten Anaheimissa 27.12. ja siihen peliin olen toivonut joulupukilta lippuja, joten toivottavasti olen paikan päällä katsomassa. Voin yrittää jonkin kommentin tänne laittaa pelin jälkeen ilmapiiristä tai muista mahdollisista erikoishavainnoista, vaikka @Salming sitten laittaakin varmaan tarkemman raportin pelistä. Hyvää joulua kaikille Vegas-faneille, aika vuoristoratamaistahan tuo peli on ollut, mutta jotenkin ollaan hyvissä asemissa ainakin omassa divisioonassa.
Toivottavasti saamme jälleen pitkästä aikaa nauttia havainnoistasi paikan päältä! Taitaapi olla vielä niin, että Glass on valmis palaamaan kaukaloon, koska Zykov lähetettiin eilen takaisin AHL:ään. Ennen Sharks-peliä hän oli jo harjoituksissa mukana, mutta ilman kontaktia. 40 pelistä on tosiaan toistaiseksi kasassa 20 voittoa ja 20 tappiota (kuusi varsinaisen peliajan jälkeen toki), mutta viimeisestä 14 pelistä voittoja on yhdeksän ja tappioita varsinaisella peliajalla vain kolme, joten suunta on oikea.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Ivan D. Morozov ja Pavel Dorofeyev aloittivat urakkansa nuorten MM-kisoissa hetki sitten. Morozov sentteröi nimellistä kolmosketjua laidoillaan SKA-toverit Marchenko ja Podkolzin. Dorofeyev pelasi ykkösvitjassa Denisenkon ja Khovanovin kanssa. Lisäksi molemmat Vegas-pelurit olivat ylivoimalla neliön keskellä. Dorofeyev sai b-pisteiden välistä kaikkiaan kolme hyvää paikkaa maalintekoon ottelun aikana. Avauserässä hän sai syötön Khovanonilta oikeasta laidasta, mutta haltuunotto karkasi hieman ja kiekko lipui niukasti ohi maalin oikealta. Toisessa lähes identtisessä tilanteessa hän sai kiekon haltuun, vei taas rystylle ja nosti sitten läheltä Dostalin kypärään. Toisessa erässä puolestaan hän pääsi ampumaan kämmeneltä suorahyökkäyksen päätteeksi toisesta aallosta alueelle tulon jälkeen, mutta laukaus meni päin Dostalia. Morozov puolestaan sai Marchenkolta oikeasta laidasta pari lättyä neliön keskelle, mutta latasi niin ikään vain päin Dostalia, joten Morozovkaan ei lopulta päässyt tehopisteille, kun Tsekki voitti 4-3. Morozov toki oli jäällä ottamassa aloitusvoiton, kun Venäjä haki tasoitusta ilman maalivahtia.

Dorofeyevin jääaika oli 16:04 ja vaihtoja kertyi 22. Morozov pelasi 18:25, joka oli toiseksi eniten Venäjän hyökkääjistä Denisenkon jälkeen. Aloituksia hän voitti 11 ja hävisi kahdeksan. Saldo +3 oli Venäjän paras ja siksi varmasti hän saikin kunnian ottaa pelin tärkeimmän aloituksen voittaen sen. Yhteensä Morozov laukoi kohti maalia neljästi ja Dorofeyev kahdesti. Morozovin kudit tasaviisikoin olivat valitettavasti yhtä löysiä kuin aina ennen eivätkä ne ole todellakaan uhka, jollei maskia ole. Dorofeyev oli tasaviisikoin ehkä hieman tavallistakin flegmaattisempi eikä minusta niin hyvin ollut pelin sisällä kulmapeleissä kuin hän parhaimmillaan on. Morozov puolestaan oli yhtä rauhallinen kiekollisena kuin aina, mutta tietynlainen jalkanopeuden puute häntäkin vaivaa nopeissa suunnanmuutoksissa, vaikka hän osaakin suojata kiekkoa, mutta välillä tuo rauhallisuus johtaa menetyksiin, kun hän etsii liiaksi syöttöpaikkaa ja samalla jalkojen työskentely tuppaa unohtumaan, jolloin hän jää vain liukumaan kulmaan/laitaan etsien syöttöpaikkaa, mutta silloin kiekko ehditäänkin riistää takakarvaamalla. Noin tapahtui pari kertaa hänelle Tsekki-pelissäkin.

Kisojen kolmas Vegas-edustaja Saville on odotetusti Yhdysvaltojen katsomomaalivahti kohta alkavassakin pelissä.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Laitetaanpa muutamia ranskiksia juuri päättyneestä Ducks - Golden Knights -pelistä, jota olin paikan päällä todistamassa:

- tuttuun tapaan noin puolet katsojista oli Vegas-paita päällä. Näin yleensä aina (vierasjoukkue vastaa huomattavasta osasta katsojia Ankkalinnassa).

- palvelu ei oikein pelannut hallin pizza-paikassa, missä kävimme. Kesti ja kesti ja kesti ja toinen erä alkoi jo ennen kuin pääsimme vihdoin kassalle. Haluamaani pizzaa ei ollut saatavilla, joten otin toisen. Kassoja oli rakennettu varmaan 5 tai 6 mutta vain neljä oli auki. Vähän sama homma kuin täällä yleensä pankeissa näkyy olevan 25 kassaihmiselle paikat, mutta paikalla vain 3-4 asiakkaita vastaanottamassa. Miksi pitää rakentaa niin monet koneet ja paikat jos niitä ei koskaan kerran käytetä? Anyways, Marchessaultin hieno maali meni ohi tästä ilosta johtuen (pienen vilauksen näin hidastuksesta tulostaululta takaisin paikoillemme kömpiessämme).

- kyllä se on niin, että siitä ensimmäisen kauden Vegasista ei ole kuin muisto vain.

- vauhtia puuttuu Vegasin otteista.

- Schmidt miellytti, mutta taisi ottaa ensimmäisen jäähyn siinä sumassa, josta tuli Duckseille kolme maalia putkeen. Paikkaili sitten vähän lopussa tekemällä kaksi maalia, mutta liian myöhään. Tuohon Ducksien puolentoistaminuutin tehotuokioon ottelu ratkesi, vaikka yhden maalin sitten Ducksit vielä tekivätkin kolmannessa erässä (joka jäi voittomaaliksi).

- Subban maalissa saa ottaa kontolleen nähdäkseni tuon viimeisen maalin. Muista en lähtisi kauheasti syyttämään, hyvin tai onnekkaasti pelattu Duckseilta ne kolme ekaa maalia.

- Stephenson oli kyllä minulle aika näkymätön pelaaja.

- Hague oli hampaissani ottelun alkupuolen, mutta esitti sitten jotakin loppua kohden. En ole vieläkään varma, onko hänen paikkansa NHL:ssä.

- Holden oli minun silmissäni mukavan näkymätön (siis positiivisesti).

- vähän edelleen mietityttää, että onko Tuchilla takana tosiaan loistava tulevaisuus.

- Glass pelasi juu, ei mitään ihmeempää kertomista hänen otteistaan.

- Stonerilta toivoin enemmän, jotenkin tuntuu, kuin hän olisi kutistunut rooliltaan viime vuodesta.

- nelosketju pyöritti pariin otteeseen ihan hyvin. Nosekia kohdeltiin kaltoin, tosin ehkä hän aiheuttaa sen osin itse omalla pelityylillään.

- toiveissa oli jatkoaika ja siellä Vegasin voitto, mutta se jäi nyt haaveeksi. Lopun pari maalia vähän lohduttivat. Ja onhan mulla edelleen Ankkojen (Saku Koivu #11) rotsi päällä matseissa, joten kai se sitten oli OK lopputulos.
 
Viimeksi muokattu:
Florida Gators - 2006,2007 NCAA basketball champions, 1996, 2006, 2008 NCAA football champions

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
41/82 Anaheim vs. Vegas

Puolivälin krouvi. Subban jatkoi maalissa, koska Fleury pelaa sitten ensi yönä Arizonaa vastaan vielä tärkeämmässä ottelussa. Merrill oli puolustajista yhä katsomossa ja Glass tosiaan palasi kolmosvitjan laitaan.

- Avauskympillä vedot olivat 3-2, mutta avauserän jälkeen 4-8. Loman jäljiltä molempien joukkueiden ajoitukset olivat hukassa, mikä johti lukuisiin paitsioihin avauserässä. Ducks loi syvyyden kautta paljon kulmaralleja alussa. Vegas puolusti keskustaa, muttei ollut sitten enää energinen hyökkäämään vastaan. Erän toisella puolikkaalla tosin se alkoi saamaan stoppeja jo enemmän keskialueella ja siksi laukaustilastokin kääntyi vieraille edulliseksi, kun oma hyökkäyspelaaminen virkosi siksi, että joukkueelle jäi enemmän energiaa hyökätä
- Avauskympin paras paikka isännille syntyu 3v2-hyökkäyksen Carrickin ajosta maalille, mutta tämän kolattua Subbanin McNabb oli maaliviivalla torjumassa reboundin. Toisessa päässä puolestaan Reaves sai pari paikkaa samassa vaihdossa b-pisteiden välistä, muttei sen kummempaa
- 13. minuutilla Reaves katkoi hyökkäyssiniviivalla Ducksin avauksen ja seurauksena oli 2v1-hyökkäys. Stastny laukoi itse oikealta patjaan, kun Lindholm piti syötön kiinni mukaan polkeneelle Reavesille. Hetken päästä myös Smith pääsi ampumaan oikeasta laidasta ristipiston jälkeen, mutta tulos oli sama. Ykkönen ja nelonen olivat kuitenkin Vegasin parhaat ketjut avauserässä hyökkäyssuuntaan saaden edes jotain aikaan
- Pari minuuttia edellisistä tilanteista Subban puolestaan venyi toisessa päässä, kun Rowney lätytti poikittain 2v1-hyökkäyksessä ja Shore laukoi rystyltä, mutta Malcolmin paketti pysyi kasassa sivuttaisliikkeessä hyvin. Päätössekunneilla puolestaan McNabbin rannari viivasta muutti suuntaa Paciorettysta maalin edessä, mutta tolppa ja maaliviivalla ollut Lindholmin maila pelastivat isännät, joten tauolle mentiin 0-0 lukemissa suhteellisen tarkan erän päätteeksi

- Toisen erän neljännellä minuutilla nelosvitja jatkoi pirteyttään, kun Reaves jatkoi keskialueelta puolustajan avauksen vauhtiin vasempaan laitaan Nosekille. Tämä ajoi vapaasti maalille, mutta nosti sitten kämmeneltä ohi maalin. Minuutin päästä Vegas pelasi identtisen kuvion, mutta nyt Smith avasi pois omista keskialueelle, Karlsson jatkoi kiekon keskikaistalle vauhtiin ja Marchessault pääsi läpiajoon ampuen tarkasti oikean tolpan kautta kiekon sisään kauden 13. maalillaan
- Kolme minuuttia myöhemmin Schmidt otti kampitusjäähyn omissa. Syy oli ilman muuta väsymys, koska hänellä oli alla pitkä vaihto ja yksi mahdollisuus olisi ollut livahtaa McNabbin kanssa samaan aikaan vaihtoon, kun kiekko oli Ducksin alueella, mutta Nate ei sitä tehnyt ja se koitui kalliiksi, kun vielä Nosek otti hetken päästä tuplakakkosen mailan noustua Getzlafin kasvoihin, joten Ducks sai pelata 5v3-ylivoimaa 46 sekuntia. Anaheim otti aikalisän ja sekunti ennen Schmidtin jäähyn päättymistä Henriquen one-timer oikeasta laidasta pienestä kulmasta upposi Subbanin putkista sisään Silfverbergin syötöstä. Muutoin Karlsson-McNabb-Engelland pelasi hyvin kolmikkona eivätkä he tuotakaan maalia voineet estää, vaan se oli Subbanin torjuttavissa, jos jonkun. Nosekin jäähy kuitenkin jatkui ja Ducks iski vielä toistamiseen ylivoimalla, kun Fowlerin rannari viivasta muutti suuntaa Engellandista ja painui ohi Subbanin. Eikä siinä vielä kaikki, vaan seuraavassa vaihdossa Comtois ohjasi Theodoren pihdeistä maalin kulmalta Larssonin viivakudin etukulmaan ohi Subbanin, joten parissa minuutissa johtoasema oli vaihtunut kahden maalin tappioasemaksi ja siitä asemastahan Vegas ei ole vielä kertaakaan noussut voittoon tällä kaudella (eikä niin käynyt tänäänkään)
- 12. minuutilla Golden Knights oli saamassa ylivoiman Steelin koukittua McNabbia maalin takana, mutta samalla Nosekin vapaa kyynärpää heilahti Kasen kasvoihin kiekkoa suojatessa, joten peliä jatkettiin tasavajaalla. Tsekillä oli siis käynnissä melko karmea erä kahden jäähyn ja tuhlatun läpiajon myötä
- 16. minuutilla Pacioretty vapautti Stonen läpiajoon, mutta tämä jäätyi täysin, kun kämmenuitolle ei avautunutkaan tilaa. Jatkotilanteessa hän ja Getzlaf nujakoivat kulmassa ja peliä jatkettiin taas tasavajaalla, mutta enempää maaleja ei nähty, joten päätöserään lähdettiin 3-1 tilanteessa

- Päätöserän alkuun Vegas sai pelata reilun minuutin ylivoimaa. Glass ja Tuch olivat vaihtaneet paikkoja ylivoimaviisikoissa. Glassin rooli Karlssonin viisikossa oli olla vasemmassa siivessä, kun puolestaan Karlsson siirtyi neliön keskelle ja Marchessault oli oikealla. Tulosta ei kuitenkaan tullut, mutta heti perään vieraat saivat uuden yrityksen, kun Nosek kampitettiin keskialueella taklaamalla. Sama laulu jatkui eli molemmat viisikot pääsivät alueelle, mutta aktiivisten mailojen takia he eivät saaneet kuviota millään kuntoon
- Vajaan seitsemän minuutin tienoilla Smith otti ilmasta alas vieraiden purun hyökkäyssiniviivalla ja pääsi nokikkain Gibsonin kanssa, mutta tämä torjui kilvellä. Puolivälissä erää puolestaan syntyi lopullinen niitti, kun isäntien päätydumppauksen jälkeen Holden ei saanut rännikiekkoa ulos alueelta Mansonin pinchattua vastaan. Reaves otti irtokiekon haltuun b-pisteiden välissä toki, mutta Rowney tökkäsi sen häneltä irti ja sen jälkeen kiekko ajautui maalin kulmalle Shorelle, joka yllätti Subbanin längistä nopealla vedolla Engellandin oltua myöhässä
- Lopussa tosiaan Schmidt iski kaksi kavennusmaalia viimeisen kahden minuutin aikana, mutta nuo olivat pelkkää kosmetiikkaa. Ensin Stone alusti laidasta paikan viivaan ja Schmidtin toimitus maalille muutti suuntaa Henriquen lavasta. Viisi sekuntia ennen loppua puolestaan Pacioretty kierrätti vasemmasta laidasta kiekon päätyyn, josta Stone syötti sen maalin eteen nousseelle Schmidtille ja tämän yhden kosketuksen jatko painui längistä sisään, mutta se oli liian myöhäistä ja Ducks vei pisteet 4-3 voitolla
- Laukaukset olivat vieraille kohti maalia 18-29, mutta Ducks oli tehokas, Gibson parempi maalivahti ja yksi pariminuuttinen maksoi vieraille pisteitä, koska kahden maalin takaa tämä joukkue ei näytä osaavan nousta enää taisteluun voitosta. Maaliodottamat olivat 2.14-1.92, joten laukauksien voittamisesta huolimatta laatupaikat menivät melko tasan, mutta toki pelkässä 5v5-pelissä Ducksin maaliodottama oli vain 1.21 ja Vegasin 1.85, joten erikoistilanteissa kotijoukkuekin oli selvästi edellä, koska omilla ylivoimillaan Vegas ei siis luonut lähes yhtään maaliodottamaa ja Ducks puolestaan vajaan maalin verran

Arvosanataulukko
++
+ Reaves, Carrier, Karlsson, Smith, Marchessault, Stone
+/- Stephenson, Pacioretty, Holden, Hague, Schmidt, McNabb, Theodore
- Nosek, Glass, Stastny, Tuch, Engelland, Subban
--

Vaikka nelosketjun teholukema oli -2, pidin sekä Reavesin että Carrierin annista ylöspäin. Reaves alusti pari paikkaa muille omien avauserän vetopaikkojen lisäksi ja Carrier puolestaan oli tutun energinen. Nosek puolestaan saa miinuksen tuhlatusta läpiajosta ja parista turhasta jäähystä, joissa hän ei osannut pitää itseään irti vastustajan kasvoista. Ykkösketju oli toinen onnistuja tasaviisikoin nelosvitjan lisäksi ja värkkäsi yhden osuman, joskin tontteja oli vielä lisäosumiinkin, muttei tällä kertaa. Teholukema oli silti +2. Stone puolestaan saa plussan lopun kahdesta syöttöpisteestään.

Nosekin lisäksi Engelland saa miinuksen, koska hän ei pystynyt alivoimalla McNabbin kanssa voittamaan Ducksin hyökkääjiä ja lisäksi oli sitten myöhässä vielä neljännessä maalissa. Subban puolestaan päästi yhden helpon ja lisäksi ensimmäinen maali oli ehkä otettavissa, koska veto tuli niin pienestä kulmasta. Gibson vei veskaritaiston lukuisilla läpiajotorjunnoilla. Kolmosketju oli puolestaan harmaata massaa Stastnyn avauserän paikkaa lukuun ottamatta ja kun Ducksin kolmannessa osumassa sekä Tuch että Glass vuotivat ja olivat myöhässä vastustajan puolustajien häirinnässä siniviivalla, koko ketju saa miinuksen lopulta näkymättömyydestään.

Stephenson-Pacioretty kaksikko ei juuri erottunut. Puolustuksessa Schmidt olisi saanut miinuksen, jollei olisi tehnyt kahta osumaa lopussa. Holden, Hague ja McNabb pelasivat rutiini-illat. Theodore puolestaan oli osasyyllinen kolmanteen osumaan, mutta uurasti muutoin yli 23 minuuttia, laukoi neljästi kohti maalia ja oli tutusti alakerran paras yksilö kiekollisena, joten vaikka Comtois hänen pihdeistään onnistui tekemään taitavan maalin, en rankaise siitä Theodorea.

- Schmidt miellytti, mutta taisi ottaa ensimmäisen jäähyn siinä sumassa, josta tuli Duckseille kolme maalia putkeen. Paikkaili sitten vähän lopussa tekemällä kaksi maalia, mutta liian myöhään. Tuohon Ducksien puolentoistaminuutin tehotuokioon ottelu ratkesi, vaikka yhden maalin sitten Ducksit vielä tekivätkin kolmannessa erässä (joka jäi voittomaaliksi).

- Subban maalissa saa ottaa kontolleen nähdäkseni tuon viimeisen maalin. Muista en lähtisi kauheasti syyttämään, hyvin tai onnekkaasti pelattu Duckseilta ne kolme ekaa maalia.

- Stephenson oli kyllä minulle aika näkymätön pelaaja.

- Hague oli hampaissani ottelun alkupuolen, mutta esitti sitten jotakin loppua kohden. En ole vieläkään varma, onko hänen paikkansa NHL:ssä.

- Holden oli minun silmissäni mukavan näkymätön (siis positiivisesti).

- vähän edelleen mietityttää, että onko Tuchilla takana tosiaan loistava tulevaisuus.

- Glass pelasi juu, ei mitään ihmeempää kertomista hänen otteistaan.

- Stonerilta toivoin enemmän, jotenkin tuntuu, kuin hän olisi kutistunut rooliltaan viime vuodesta.

- nelosketju pyöritti pariin otteeseen ihan hyvin. Nosekia kohdeltiin kaltoin, tosin ehkä hän aiheuttaa sen osin itse omalla pelityylillään.
Schmidt otti tosiaan ensimmäisen jäähyn ja kuten todettua, annan pientä kritiikkiä siitä, että hän ei mennyt vaihtoon, kun oli paikka ennen väsymyksen iskemistä omissa, mikä johti jäähyyn. Subbanin piikkiin meni viimeinen, siitä olen samaa mieltä, mutta ehkä se ensimmäinenkin oli otettavissa kuten yllä kirjoitin. Stephensonista samaa mieltä eli hän oli melko näkymätön vaihteeksi. Toki pari kertaa hän toi luisteluvoimallaan kiekon hyökkäysalueelle, mutta siinä se. Hague ja Holden pelasivat molemmat mielestäni melko tasaisen harmaat pelit, joskin molemmat olivat jäällä kertaalleen Ducksin maalatessa. Tuch on ollut kyllä ehkä pieni pettymys tällä kaudella, vaikka hän on kärsinyt loukkaantumisista, mutta sitä New Yorkin viikkoa lukuun ottamatta hän ei ole saanut itsestään tarpeeksi irti tasaisesti ja väläytyksetkin ovat olleet viime kautta vähäisempiä. Vain 5+6=11 pistettä 24 otteluun ei hurraahuutoja aiheuta, vaikka hän on joutunut pelaamaan kolmosketjussa ja välillä jääaika on jäänyt vain reiluun kymmeneen minuuttiin. Itse asiassa tänään hän pelasi 13:22, joka oli eniten sitten viiteen viime peliin, joten ei häntä liikaa voi moittiakaan, jos jääaikaa ei tule enempää, mutta toisaalta sitten nelosketjun pojatkin loivat tänään alle kymmenessä minuutissa paljon enemmän uhkaa ylöspäin. Mitä tulee Glassiin, hänellä on samaiset 11 pistettä 33 ottelussa. Tänään hän pelasi 11:55. Kymmenen viimeisen pelin saldo on 0+2 ja kun tehopisteistä kuusi on syntynyt ylivoimalla koko kausi huomioiden, hänenkin 5v5-pelaamisessaan on rutkasti parannettavaa kevättä kohti mentäessä. En tiedä, ehkä häntä voisi nyt kokeilla vielä uudelleen Stonen ja Paciorettyn keskellä, kun Stephensoninkin kuumin vire on hiljalleen historiaa ja alkukaudella Glass näytti kakkosketjun keskellä paremmalta kuin muilla pelipaikoilla tällä kaudella.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Kolesar kutsuttiin varalta ylös, mutta Gallantin mukaan hän tuskin pelaa, vaan Nosekin pitäisi olla kunnossa, mutta kyseessä on joka tapauksessa varotoimenpide.

Junnukisoissa Venäjä voitti juuri päättyneessä pelissä Kanadan 6-0. Dorofeyev sai pistetilinsä auki nostamalla Venäjän avauserässä maalin edestä 2-0 johtoon Alexandrovin laukauksen patjareboundista maltillisesti kiekon rystylle siirtäen ja sitten kattoon nostaen. Lisäksi hän oli mukana Venäjän neljännessä maalissa keskialueen syöttölautana, kun Alexandrov ajoi oikeasta laidasta maalille ja uitti kiekon ohi Dawsin, mutta tuohon osumaan ainakaan vielä hänelle ei ole merkitty kakkossyöttöä luultavasti siksi, että välissä Voronkov ja Alexandrov syöttelivät keskenään useamman kerran laidassa. Dorofeyev oli siirretty uuteen ketjuun pois Denisenkon ja Khovanovin rinnalta. Uudet ketjutoverit olivat siis Voronkov ja Alexandrov, kun Sokolov siirtyi pois heidän rinnaltaan. Morozov puolestaan pelasi toistamiseen ilman tehopisteitä. Hän muuten muodostaa näissäkin kisoissa yhden Venäjän alivoimahyökkääjäpareista yhdessä Podkolzinin kanssa aivan kuten viime kisoissakin. Morozovin aloitussaldo oli +3 viime pelin tapaan (9-6), joten hän on nyt aloituksissa kahden pelin jälkeen +6. Peliaikaa kertyi tänään 17:40 ja kertaalleen hän ampui kohti maalia avauserässä ylivoimalla neliön keskeltä, mutta taas veto meni maalivahdin syliin. Morozovin ketju pelasi Venäjän hyökkäysketjuista eniten, sillä laiturit Podkolzin ja Marchenko pelasivat noin 19 minuuttia. Dorofeyev pelasi puolestaan hyökkääjistä neljänneksi eniten 17:10 ja laukoi kahdesti kohti maalia. Hän oli kyllä uudessa vitjassaan tasaviisikoin paremmin pelin sisällä kuin ensimmäisessä ottelussa ja jälleen oma dominoiva itsensä ikäisiään vastaan kulmissa kiekon suojaajana. Ylipäätään Venäjän pitkät hyökkäykset olivat kaunista katsottavaa ja esimerkiksi päätöserän lopussa Morozovinkin ketju vietti vajaat pari minuuttia kanadalaisten puolustusalueella yhtäjaksoisesti kiekkoa halliten. Dorofeyevista pitää todeta myös se, että hänen luistimensa liikkui paremmin kuin avauspelissä, sillä hän pystyi pari kertaa tuomaan jalalla kiekon itse keskialueen halki hyökkäyssiniviivalle asti ja dumppaamaan sitten joko päätyyn tai syöttämään viereen vapaalle pelaajalle.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
-se vielä unohtui mainita, että Theodoren luistelutyyli, kun hän lähtee ylös vauhdilla kiekkoa kuskaamaan, on aika Emerson Etem -mäinen jalat reippaasti haarallaan rollerblade-tyyliin. Muistaakseni Andrew Cogliano luistelee kovaa samalla tyylillä. Pisti nyt vain todella hyvin silmään tuo luistelutyyli.
 
Florida Gators - 2006,2007 NCAA basketball champions, 1996, 2006, 2008 NCAA football champions

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
42/82 Vegas vs. Arizona

Puolivälin krouvi on ylitetty. Divisioonan kärkitaistossa Fleury asettui tolppien väliin. Kolesar oli mukana alkulämmittelyissä, muttei päässyt pelaamaan. Puolustuksessa Hague lepäsi ja Holden pelasi Theodoren parina sekä Merrill Engellandin.

Arvosanataulukko
++ Stone
+ Pacioretty, Stephenson, Stastny, Tuch, Theodore, McNabb, Engelland, Fleury
+/- Karlsson, Smith, Marchessault, Glass, Carrier, Nosek, Reaves, Schmidt, Holden
- Merrill
--

Lyhyt kertaus ennen arvosanojen perustelua. Avauserän puolivälissä Stone vei isännät johtoon ylivoimalla, kun Tuch toi kiekon alueelle ja sitten heitti sen vasemmasta laidasta maalille. Stone alisti Demersia maalin edessä ja nosti irtokiekon ohi Raannan. Tuon maalin jälkeen seurasi noin viiden minuutin suvantovaihe, jonka aikana Arizona oli pelin päällä ja lopulta se tasoittikin kauniin 3v2-hyökkäyksen päätteeksi, jossa kiekko liikkui ja lopulta Ekman-Larsson löysi Grabnerin vapaana takatolpalta. Merrill antoi liikaa tilaa Garlandille tulla hyökkäysalueelle ja sitten vielä hukkasi takatolpalle vapaan pelaajan, jota Engelland ei ehtinyt enää paikata peittäessään syöttöä. Pari minuuttia myöhemmin Vegas meni takaisin edelle, kun Pacioretty antoi maalin takaa kesken päätypelin hienon syötön maalin kulmalle ja Stone sai rauhassa siirtää rystyltä kiekon sisään, koska Raanta katsoi juuri väärään suuntaan Paciorettyn syöttöhetkellä. Toisen erän avausvaihdossa puolestaan Theodore avasi vauhtiin vasempaan laitaan Stephensonille, joka laukoi suorasta luistelusta kiekon ohi Raannan. Tuokin maali oli ylivoimaosuma, koska kaksi sekuntia aiemmin tasavajaa oli päättynyt Reavesin päästyä pois aitiosta. Kahden minuutin kohdalla puolestaan Marchessaultin hidastettu syöttö puolustajien selustaan näiden välistä tavoitti lapojen kautta Stastnyn, joka uitti nokikkain päästyään kiekon ohi Raannan. Samalla Hill vaihdettiin sisään, mutta se oli jo liian myöhäistä, koska Raanta ei ollut ollut terävimmillään, vaan osin lahjoitti isännille pari maalia. Hill sen sijaan otti heti sisääntultuaan pari mainiota torjuntaa ja piti lukemat siedettävinä loppuun asti.

Sitä avauserän yhtä viisiminuuttista lukuun ottamatta Vegasilla ei ollut oikeastaan pahemmin hätää missään vaiheessa, vaan se pelasi erittäin kontrolloidun ottelun kiekkoa halliten. Fyysisyydessä ja kaksinkamppailuissa oli suuri ero myös isäntien eduksi, sillä taklaukset olivat peräti 36-17. Tunnetaso oli juuri oikea eikä läikkynyt yli, vaikka Paciorettykin nujakoi hetkellisesti Crousen kanssa päätöserässä vaihtoaitioiden edessä. Laukaukset olivat suhteellisen tasan kohti maalia eli 36-28, mutta maaliodottamat 3.39-1.84, joten ihan hirveästi tosiaan A-luokan paikkoja Vegas ei antanut ja harvoissa tilanteissa Fleury oli terävimmillään sitten isänsä kuoleman paluun jälkeen. Vegasin neljännen maalin jälkeen pelin kuva oli oikeastaan koko ajan sellainen, että usko voittoon ei juuri horjunut juuri siksi, että Golden Knights oli niin paljon edellä kamppailupelaamisessa ja ehkä Arizona kärsi vielä loman jälkeisestä ruosteisuudesta kuten Vegas Anaheimia vastaan.

Sitten yksilöihin vielä tarkemmin. Stone pelasi monsteri-illan tehden jo avauserässä kaksi kaappia ja ollen jatkuvasti hyvä kiekollisena, joten annan hänelle siksi kaksi plussaa, koska hän oli palkkapussinsa arvoinen toistaiseksi kauden tärkeimmässä ottelussa. Päätöserässä hän jäi hetkeksi jäähän, kun vasen polvi näytti vääntyvän Chychrunia vastaan vääntäessä laidassa, mutta hän palasi onneksi kaukaloon käytyään pikaisesti kopissa. Kakkosketjun muut jäsenet saavat yhdet plussat. Pacioretty keräsi kaksi passia ja Stephenson 1+0 tehot. Kuten todettua, Paciorettyn alustus voittomaaliin toimistosta oli elegantin upea Raannan käännettyä päätään juuri väärällä hetkellä. Koko ketjun hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen toimi läpi illan tasaviisikoin ja se loi paljon kulmaralleja. Kolmosketjusta Tuch nousi esiin ja oli nyt tasaisen hyvä läpi ottelun saaden palkinnoksi siitä yhden syötön avausmaaliin. Stastny puolestaan pelasi myös hyvin ja oli näkyvä useissa vaihdossa viimeistellen lisäksi neljännen maalin. Glass oli yhä vähän vaisumpi toisessa paluun jälkeisessä pelissään ja tempoon totuttelu näyttää vielä vaativan aikaa. Hän sai kolme laukausta toki aikaan, mutta kaikki lähtivät pienistä kulmista. Puolustuksesta Theodore nousi esiin kolmella syötöllään sivuten uransa ennätystä yhden ottelun syötöissä. Holden, McNabb, Schmidt ja Engelland viettivät perusillan ilman loistamisia tai virheitä. McNabb-Engelland pari toki saa vielä plussat yli kuuden minuutin uurastuksesta alivoimalla ilman takaiskua. McNabb blokkasi kolme kiekkoa ja lisäksi taklasi neljästi ollen yksi parhaista kamppailijoista laitojen lähellä. Fleury puolestaan oli maalissa hyvä. Avauserässä hän torjui Garlandin läpiajon 0-0 tilanteessa, kun Schmidt ja McNabb sekoilivat hetkellisesti. Lisäksi läpiajon jälkeisen reboundinkin hän torjui, kunnes Reaves purki kiekon ilmasta kauemmas, mutta samalla osuen Stepania kasvoihin, joten Vegas joutui pelin alussa kestämään neljän minuutin alivoiman, mutta selvisi siitä erinomaisesti eikä Fleuryakaan pahemmin testattu, joten tuo onnistunut erikoistilanne heti pelin alkuunkin varmasti edesauttoi oikeanlaisen tunnetason löytymistä loppupelin ajaksi. Avausmaalin tehneelle Grabnerille oli toisessa erässä vielä paikka toiseenkin osumaan, mutta Fleury ryösti hänen rannarinsa slotista räpylällä tyylikkäästi. Fleurylle voitto oli uran 454. ja hän nousi jaetulle kuudennelle sijalle voittotilastossa.

Ainoaksi epäonnistujaksi leimaan Merrillin sen avausmaalin heikon puolustuspelaamisen johdosta, kun hän antoi Garlandille liikaa tilaa kuljettaa kiekko hyökkäysalueelle 3v2-hyökkäyksessä ja sitten ei enää ehtinyt ajoissa takatolpalle merkkaamaan Grabneria. Ykkösketju oli neutraali. Arizonan maali syntyi Marchessaultin huolimattomasta poikittaissyötöstä hyökkäysalueella, josta tilanne kääntyi omiin, mutta hän paikkasi sen syötöllään Stastnyn osumaan. Smith-Karlsson kaksikko oli alivoimalla tutun loistava ja Smith pääsi kerran läpi, mutta nosti rystyltä ohi maalin, kun Raanta oli jo jäissä. Nelosketjusta ei ole mitään kummallista sanottavaa. Se loi pari puolittaista paikkaa ja oli energinen. Reaves keräsi kahdeksan taklausta ja Carrier viisi.

Hyvä alku kaikkiaan seitsemän ottelun kotiputkelle. Seuraavaksi vastaan tulevat Anaheim, Philadelphia, St. Louis, Pittsburgh, Los Angeles ja Columbus. Neljä voittoa kuudesta on minimitavoite noista peleistä.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Morozov ja Dorofeyev hävisivät eilen Yhdysvalloille 3-1. Dorofeyev vietti vähän hiljaisemman illan ja putosikin pelin aikana ketjuhierarkiassa alaspäin. Tasaviisikoin en muista häneltä oikeastaan yhtään mitään, vaan hän oli lähinnä esillä ylivoimilla siirtyessään neliön keskeltä maalinedusreboundeille, mutta niihinkään hän ei käsiksi päässyt- Yhtään laukausta hän ei kirjannut ja jääaikaakin tuli vain 10:58.

Morozov puolestaan pelasi 18:02, voitti yhdeksän ja hävisi yhdeksän aloitusta. Hänellä oli pari hyvää maalipaikkaa, kun esimerkiksi avauserässä ylivoimalla Podkolzin tarjosi päädystä avopaikan maalin eteen, mutta puolityhjästä maalista Morozov onnistui laukomaan kiekon Knightin kypärään jotenkin. Toinen hyvä paikka tuli toisessa erässä, kun hän sai taas päädystä syötön slottiin, mutta jäänuoliainen kilpistyi sillä kertaa vasempaan patjaan eikä reboundkaan uponnut. Hyökkääjistä häntä enemmän pelasi vain Podkolzin. Silti ketjun teholukemaksi jäi -1, joten tulosta pitäisi tuolla vastuulla saada enemmän aikaan. Harjoituspeleissä nähty tehoilu ei ole kantanut kisoihin, vaan kahdessa viime pelissä koko ketju on jäänyt tehopisteittä. Tasaviisikoin Morozovin pelaaminen näytti kuitenkin eilen paremmalta kuin aiemmissa peleissä eli hän oli kiekollisesti entistä varmempi, mutta myös luistin liikkui keskikaistalla hyvin molempiin suuntiin. Hän pystyi itse kuskaamaan kiekkoa eikä vain laittamaan sitä heti liikkeelle laitureille, joka tokin sekin on suotavaa, mutta tarkoitan sitä, että nyt se ei ollut ainoa ratkaisumalli, vaan hän tosiaan pärjäsi jalallakin riittävän hyvin. Pientä kritiikkiä toki voi yhä antaa ylivoimalla siitä, että jos hän yrittää antaa vähänkin vaikeamman syötön, tilanne yleensä kuihtuu siihen.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
Puolet kaudesta takana ja divisioonan kärkipaikalla ollaan. Hyvä näin, vaikka edelleen pelien välillä ja sisälläkin on paljon ailahtelua.

Tuch pelaa kolmatta kautta kolmosessa. Hänelle soisi jossain välissä kunnon näyttöpaikan yläketjuissa. Se tosin saattaa aueta vasta, jos joku loukkaantuu. Karlssonin ketjua ei kannata pidemmäksi aikaa rikkoa, koska ketjun jäsenet ovat tehottomampia ja/tai hyödyttömämpiä ilman toisiaan. Kakkosketjun laiturit Stone ja Pacioretty ovat olleet alkukaudesta joukkueen parhaat suorittajat hyökkäyspäässä ja muutenkin heidän paikkansa yläketjuissa on selviö. Siten Tuchia on vaikea sovitella ylemmäs ja miestä uhkaa jämähtäminen pysyvästi pienehköille peliminuuteille.

Glassin puolestaan passittaisin farmikäynnille. Iso rooli alhaalla voisi kasvattaa itseluottamusta ja valmiuksia pärjätä entistä paremmin ylhäällä.

Nyt on tosiaan edessä monta kotipeliä putkeen. Toivon mukaan saadaan niiden avulla lisättyä turvallisemman tuntuinen ero muihin divisioonavastustajiin.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
43/83 Vegas vs. Anaheim

Vuosikymmenen viimeinen Golden Knightsin jääkiekko-ottelu pelattiin T-Mobile Areenalla paikallista aikaa jo kello 12 Anaheimia vastaan. Fleury jatkoi maalissa. Kenttäpelaajistossakaan ei ollut muutoksia eli Hague oli toistamiseen viltissä. Ottelu oli todella mukava katsoa siksi, että peli tuli parhaaseen katseluaikaan ja sen sai katsoa suorana television ruudulta, kun yleensä vain kelaan pelit nopeasti aamulla univajeessa tabletilta.

Ennen lyhyttä raporttia kertaus vielä nuorten MM-kisoista. Venäjä kaatoi tänään Saksan 6-1. Moro ja Doro (poikien uudet lempinimet) pelasivat ensi kerran samassa ketjussa, jonka kolmas lenkki oli Alexandrov. Molemmat pääsivät myös tehopisteille. Morozov avasi pistetilinsä saatuaan kakkossyötön Venäjän avausmaaliin. Hän käynnisti vastahyökkäyksen omalta alueelta siirrolla kohti laitaa, jonka jälkeen Marchenko polki oikeasta laidasta puolittain läpi ja ampui tarkasti takakulmaan. Dorofeyev puolestaan osui ylivoimalla kahdesti toisessa erässä. Ensin hän tykitti Marchenkon poikittaissyötöstä kiekon etualakulmaan oikeasta laidasta. Neljä minuuttia myöhemmin kiekko lipui taas neliön läpi hänelle maalin oikealle kulmalle, josta hän nosti kiekon kämmeneltä varmasti maalin kattoon. Dorofeyevin ei aluksi edes pitänyt pelata ylivoimaa uusien koostumusten vuoksi, mutta yhtäkkiä hän olikin Morozovin kanssa samassa koostumuksessa oikeassa siivessä ja vastasi huutoon kahdella osumalla. Peliaikaa tuli toki silti vain reilut 11 minuuttia, kun puolestaan Morozov pelasi tutusti paljon, 18:27. Morozovin aloitustilasto oli uskomaton, 12 voitettua eikä yhtään hävittyä! Puolivälierissä Venäjä kohtaa Sveitsin, joten mahdollisuudet mitalipeleihin etenemiseen ovat hyvät.

1. erä
- Toisella minuutilla Tuch antoi upean hidastetun rystypassin vasemmasta laidasta oikealle takatolpalle luistelleelle Theodorelle, mutta tämä ajautui liian pieneen kulmaan uhatakseen Gibsonia. Hieno suorahyökkäys silti junioreilta. Alku oli muutoinkin isänniltä hyvä, sillä se sai alusta asti painopisteen melkeinpä jokaisen ketjun voimin vietyä vieraiden alueelle ja vedot olivat 7-1 neljän minuutin jälkeen jo
- Viidennellä minuutilla Engelland avasi maalin takaa vauhtiin oikeaan laitaan kiekon Carrierille, joka punnersi maalille asti, mutta laukoi sitten patjaan kämmeneltä suojaamisen päätteeksi
- Kahdeksan minuutin kohdalla Ducks meni vastoin pelitapahtumia johtoon, kun kolmosketju ei saanut kiekkoa pois omista laidan lähellä. Silfverberg pääsi kävelemään kulmasta maalille jatkotilanteessa ja sekavan tilanteen päätteeksi reboundin iski maalin edestä sisään Holzer, kun varsinkin Glass aikaili purun kanssa ja mieluummin vain tuijotti kiekkoa vierestä Tuchin kanssa
- Puolivälin jälkeen ykkösketju oli lähellä tasoittaa, kun Gibsonin eteen luodusta ruuhkasta Marchessault pääsi ainakin kolmesti yrittämään maalintekoa, mutta kaikki yritykset kilpistyivät joko maalivahtiin tai uhrautuviin puolustajiin
- Pari minuuttia myöhemmin Karlsson sai puolestaan paikan slotista Marchessaultin laidasta ampuman kudin paluukiekkoon, mutta laukoi ohi. Seuraavassa vaihdossa kuitenkin kolisi viisi minuuttia ennen taukoa, kun Stone taklasi ensin Steelin jäähän Ducksin alueella irrottaen tämän kiekosta, sitten Pacioretty karvasi kiekon Gudbransonilta ja tarjoili viereen Stonelle, joka tykitti yhdellä kosketuksella ohi Gibsonin paraatipaikalta. Tässä vaiheessa erää vedot olivat jo 18-5 kohti maalia, joten sikäli tasoitusmaali oli ansaittu
- 20 sekuntia ennen erätaukoa Golden Knights meni johtoon juuri, kun sen erän ainoa ylivoima oli umpeutunut. Stastny syötti vasemmasta laidasta keskelle ja Tuch laukoi rystyltä päin Gibsonia. Gibson kaatui jään pintaan ja luuli peittäneensä kiekon alleen, mutta tuomari oli hyvin sijoittunut maalin kulmalla eikä viheltänyt peliä poikki, koska kiekko oli yhä pelissä. Lopulta sitten Manson epähuomiossa siirsi sen ruuhkasta omaan maaliin kiekon liruessa hitaasti maaliviivan yli
- Vedot olivat lopulta musertavasti kohti maalia 22-5 isännille, joten Gibson oli täystyöllistetty ja Fleury ei niinkään. Kyseessä oli myös seuraennätys avauserän laukausten määrässä. Hienosti joukkue vastasi tappioasemaan nousemalla johtoon vielä ennen erätaukoa, joka ei ole ollut tyypillistä tällä kaudella. Avauserän maaliodottamat olivat noin 2.77-0.45

2. erä
- Toisessa erässä ei tapahtunut yhtään mitään ensimmäiseen kahdeksaan minuuttiin ennen mainoksia, vaan vedot olivat vain 1-3 ja vieraidenkin harvat yritykset lähtivät kaukaa laidasta. Vegasin kolmosvitja sai parissa vaihdossa paineen Ducksin alueelle, muttei luonut maalipaikkoja kulmaralleista. Ducks oli tauolla kyennyt tiivistämään ykkösalueen puolustamistaan eikä enää antanut 11 vaarallista maalipaikkaa kuten avauserässä
- 12. minuutilla kolmosketju jatkoi osittaista pirteyttään, kun terävän poikittaissyötön päätteeksi Glass pääsi ampumaan oikealta b-pisteeltä hyvästä rytmistä rannarin, mutta veto meni niukasti ohi takakulman. Vedot maalia kohti olivat yhä vain 2-5 toisellekin mainostauolle mentäessä
- Pari minuuttia myöhemmin Marchessault antoi keskialueella laidasta hyvän syötön keskikaistalle vauhtiin Karlssonille. Tämä ylitti sinisen ja pääsi vapaasti ampumaan oikealta kaarelta, mutta terävä rannari kohti vasenta yläkulmaa kilpistyi Gibsonin kilpeen. Minuutti myöhemmin Stephenson puolestaan yritti tavoitella hyökkäysalueen hallinnan päätteeksi Paciorettya takatolpalta, mutta Anaheimin puolustaja sai viime hetkellä sidottua tämän lavan eikä Max päässyt puttaamaan tyhjiin rystyltä
- Kaksi minuuttia ennen taukoa ykkösketjun karvaus johti 3-1 maaliin. Lindholm ja Manson eivät saaneet ajoissa kiekkoa eteenpäin päädystä Karlssonin ja Marchessaultin ahdistaessa. Lopulta kiekko pelattiin ahtaaseen tilaan keskelle Henriquelle, jolta Smith riisti kiekon maalin edessä, jäädytti Gibsonin jäihin ja nosti sitten rystyltä maalin kattoon. Toinen erä oli pääosin miekkailupitoista kamppailupelaamista eikä maaliton erä olisi ollut vääryys

3. erä
- Päätöserän neljännellä minuutilla Engelland purki huolimattomasti kiekon lasin yli täysin paineettomassa tilanteessa avaten vieraille oven tulla peliin mukaan ylivoimalla. Viime sekunneilla Ducks olikin tasoittaa, kun Kase pääsi lataamaan vasemmalta suoraan syötöstä ja rebound kimposi slottiin Fleuryn torjunnasta Silfverbergille, mutta tämäkään ei kyennyt ohittamaan vuosikymmenen voitokkainta NHL-vahtia, vaan lopulta Holden ja Merrill saivat kiekon puretuksi maalin edestä pois, vaikka Comtois oli vielä survoa kiekon maalin kulmalta sisään. AV-hyökkääjäparit olivat tutusti Karlsson-Smith ja Stephenson-Stone. Nosek vaikuttaa pudonneen nyt pysyvästi vasta kolmanteen AV-pariin. Engellandin istuttua boksissa Schmidt aloitti McNabbin rinnalla alakerrassa.
- Avauskympillä Golden Knightsin kiekollinen pelaaminen oli melkoista roiskimista eikä luontaista rytmiä löytynyt. Pelaaminen oli riskien välttelyä ja kellon kuluttamista enemmän kuin lisäosumien hakemista
- Puolivälissä erää kakkosketju pelasi hurjan vaihdon luoden kasan tilanteita. Paras paikka avautui slottiin Stephensonille, kun Pacioretty löysi hänet syötöllä päädystä, mutta Gibson sai jostakin venytettyä räpylänsä vielä eteen
- Seuraavassa vaihdossa Marchessault riisti kiekon puolustussinisellä, polki karkuun ja pakotti Mansonin rikkomaan takaa päin pilkun arvoisesti. Joonatan ei erehtynyt, vaan hiipi tutusti vasemmasta laidasta keskelle, jäädytti Gibsonin jäihin ja nosti sitten kämmeneltä maalin kattoon
- Seitsemän minuuttia ennen loppua Stone otti vielä huitomisjäähyn omalla alueella. Karlsson-Smith-McNabb-Engelland nelikko aloitti tietysti alivoiman, koska he ovat olleet kuluneen vuosikymmenen ahkerimmat alivoimapelaajat seurahistoriassa. Vuosikymmenen viimeisen alivoiman vaarallisin paikka oli Getzlafin one-timer, mutta Fleury liukui upeasti sivuttaistorjuntaan, kun Nosek ei voinut katkoa poikkisyöttöä mailan oltua poikki. Lopulta Ducks jäi ilman kavennusosumaa vuosikymmenen viimeisellä ylivoimallaan ja Vegas päätti vuosikymmenen onnistuneeseen alivoimaan. Joskin heti kun joukkueet olivat tulleet täysilukuisiksi, Silfverberg nosti slotista kiekon yläkulmaan sen jälkeen, kun Lundeström oli laukonut ensin oikeasta siivestä maalinedussumppuun
- Ducks otti maalivahdin pois jo kolme minuuttia ennen loppua. Minuutin päästä Schmidt oli ensimmäisenä vastassa Getzlafin päätydumppausta, Smith siirsi laidasta kakkoskiekon keskelle Marchessaultille ja tämä laukoi omalta alueelta kiekon tyhjiin Vegas Golden Knightsin vuosikymmenen viimeisellä maalilla! Lopputulos oli Golden Knights viisi, Ducks kaksi. Lopulliset vedot kohti maalia olivat 41-28, joten voitto oli ihan ansaittu, kun maaliodottamakin oli isännillä lopulta 4.75 ja juuri parin maalin verran vieraita parempi, jos unohdetaan lopun osuma tyhjiin
- Kaksikymmentä sekuntia ennen loppua Theodore vielä tarjoili sirkushupia kansalle, kun Comtois juuttui häneen kulmassa kiinni Shean rajamailla olleen taklauksen jälkeen. Lopulta kaksikon tappelu ei oikein edes päässyt edes kunnolla alkamaan, kun jo tuomarit menivät väliin
- Vuosikymmen päättyi 11-4-2 saldoon marraskuun lopun Preds-voitosta alkaen

Arvosanataulukko
++
+ Karlsson, Smith, Marchessault, Stone, Pacioretty, Stastny, Tuch, Fleury, Schmidt
+/- Stephenson, Carrier, Nosek, Reaves, McNabb, Engelland, Merrill, Holden, Theodore
- Glass
--

Epäonnistujia ei juuri ollut. Marchessault teki 2+0 tehot laukoen kahdeksan kertaa kohti maalia ja Smith säesti 1+1 lukemilla. Ykkösketjun kolmas lenkki Karlsson jäi kiikareille, mutta olisi ansainnut avustuksen tilastoihin kolmannen maalin karvauspelaamisestaan. Kakkosketjusta tehokaksikko Stone-Pacioretty pääsi taas pinnoille avausmaalin myötä. Pacioretty päätti vuosikymmenen sisäisen pörssin kärkipaikalla tehoin 16+25=41 43 pelissä. Kolmosketju ei onnistunut tasaviisikoin, vaikka se loi puolittaisia paikkoja jonkin verran, mutta Stastny-Tuch kaksikko oli kuitenkin värkkäämässä toista maalia, joten he pääsevät plussalle, koska eivät olleet täysin tehottomia. Maalissa Fleury päästi kaksi, mutta otti tukun akrobaattisia venytyksiä varsinkin viimeisessä erässä. Puolustuksessa Schmidtin teholukema oli paras, +2 ja hän pääsi ainoana tehoillekin vuosikymmenen viimeisen maalin alustajana.

Nelosketjulta rutiiniesitys. Ei vuotamista omiin ja ohessa pari puolittaista tonttia toisessa päässä kymmenen minuutin jääajalla. Stephenson hukkasi yhden loistopaikan, mutta oli muuten OK. Glass oli melko heiveröinen puolestaan eikä saanut kiekollisena oikein mitään aikaan ja kun hän vielä mokasi Ducksin avausmaalissa aikailullaan purun suhteen, vuosikymmenen viimeisessä ottelussa on ilkeää jättää hänet ainoana miinuksille, mutta haluan olla rehellinen enkä sääliä ketään. Puolustajista voisi mainita Holdenin seitsemän kirjattua taklausta. Theodore toimitti neljästi kiekon kohti Gibsonia, mutta nuo olivat pääosin vain löysiä heittoja viivasta ponttooneihin maskitta. Engelland blokkasi puolestaan neljä kutia.
 
Viimeksi muokattu:
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Seuraava aihe ansaitsee oman viestin. Ajattelin nimittäin koota kuluneen vuosikymmenen joukkueen Vegas Golden Knightsissa pelanneista pelaajista, koska internet on koko joulukuun ollut pullollaan erilaisia listauksia vuosikymmenen kohokohdista ja joukkueista urheilussa. Golden Knightsilla on takanaan kaksi kokonaista kautta ja yksi puolikas, mutta se riittää vallan mainiosti vuosikymmenen joukkueen kokoamiseen. Joukkueeseen mahtuu 23 pelaajaa arvokisojen tapaan. Toivottavasti tästä muodostuu vuosikymmenen välein toistuva tapa sillä olettamalla, että keskustelupalsta pysyy pystyssä. Haastan myös muiden joukkueiden kannattajat tekemään ja kasaamaan oman lempijoukkueensa vuosikymmenen tähdistön. Sen pidemmittä puheitta siirrytään joukkue-esittelyyn. Kenttäpelaajistoon tarjolla oli 42 vaihtoehtoa, sillä niin monta pelaajaa on toistaiseksi esiintynyt Vegas Golden Knightsin riveissä NHL:ssä. Maalivahtiehdokkaita oli puolestaan kuusi. Tähdistökentällisen jälkeen puolestaan käyn vielä läpi 25 huippuhetkeä kuluneelta vuosikymmeneltä loppua kohti huipentuvassa järjestyksessä.

Vegas Golden Knights 2010-2019 - vuosikymmenen joukkue (13+7+3)

Jonathan Marchessault - William Karlsson - Reilly Smith
David Perron - Erik Haula - James Neal
Mark Stone - Cody Eakin - Alex Tuch
Tomas Nosek - Pierre-Edouard Bellemare - William Carrier
Ryan Reaves

Brayden McNabb - Nate Schmidt
Shea Theodore - Deryk Engelland
Jon Merrill - Colin Miller
Brad Hunt

Marc-Andre Fleury
Malcolm Subban
Oscar Dansk

Jonathan Marchessault, yhteensä 229gp 79+113=192, josta runkosarjassa 202gp 67+98=165
- Ykkösketjun vasen laituri on tietysti Marchessault. Kun mukaan lasketaan sekä runkosarja että pudotuspelit, hän on tehnyt kautta aikojen eniten pisteitä, 192 kappaletta. Pelejä hän on pelannut toiseksi eniten eli 229. Runkosarjassa hän on toisena tehdyissä pisteissä ja maaleissa, mutta johtaa syöttötilastoa ollen vain kahden syötön päässä 100 syötön rajasta Vegasissa. Hän on nyt muodostanut jo vajaan kolmen kauden ajan Vegasin parhaimman ketjun yhdessä Karlssonin ja Smithin kanssa. Lisäksi hän on laukonut ylivoimaisesti eniten kohti maalia runkosarjassa, 699 kertaa. Toisena olevaan Theodoreen eroa on yli 230 kutia. Runkosarjan tehotilasto +35 on viidenneksi paras. Marchessault omistaa myös seuraennätyksen tehdyissä maaleissa yksissä pudotuspeleissä (8). Runkosarjassa Marchessault on myös tehnyt eniten voittomaaleja (14). Lisäksi hän on tehnyt eniten maaleja tyhjiin (9), kun seuraavaksi parhaat ovat tehneet kolme osumaa.

William Karlsson, yhteensä 234gp 86+101=187, josta runkosarjassa 207gp 77+90=167
- Ykkössentteri viimeiset kaksi vuotta. Karlsson on ensinnäkin ainoana pelaajana pelannut toistaiseksi jokaikisen runkosarja- ja pudotuspeliottelun. Sen myötä hän on runkosarjan kaikkien aikojen piste- ja maalipörssin ykkönen. Marchessault on perässä neljä pistettä ja 12 osumaa. Pudotuspelit mukaan lukien Marchessault on kuitenkin kolme pistettä edellä. Runkosarjan teholukema +58 on sen sijaan historian paras ja ruotsalaisen vastuullisuuden tuntien lukema ei tule heikkenemään tulevinakaan kausina. Sen lisäksi, että hän on muodostanut Marchessaultin ja Smithin kanssa parhaan ketjun, yhteistyö Smithin kanssa on toiminut alivoimallakin, sillä alivoimatehot ovat 7+6=13 ja Smithilla 4+6=10. Tällä kaudella tuo kaksikko on ollut ehkä kaikkien aikojen alivoimavireessä, sillä heidän ollessaan jäällä Vegas on tehnyt viisi maalia ja päästänyt vain neljä (ainakin noin viikko sitten tilanne oli tämä, en jaksa tarkistaa, onko asia muuttunut). Kaikista pelaajista Karlsson on toistaiseksi pelannut myös toiseksi eniten 3903 minuuttia, joista alivoimalla 358 (eniten hyökkääjistä). Vuosikymmenen kruunasi debyyttikauden 43 osumaa, 78 tehopistettä ja teholukema +49, jotka ovat yhden kauden ennätyksiä. Muita hänen vähäpätöisempiä seuraennätyksiä ovat muun muassa ensimmäinen hattutemppu ja ensimmäinen alivoimamaali. Kiekonriistoissa (188) Karlsson on myös ykkönen ennen Smithia (163). Tasakentin tehdyissä maaleissakin Karlsson on kärjessä (53) kaksi maalia enemmän Marchessaultia tehneenä. Muut eivät ole 50 maalia ylittäneetkään tasakentin. Karlsson on pelaaja, joka saa kunnian olla ensimmäisessä tulevaisuudessa hankkimassani vieraspelipaidassa nimenä selkäpuolella.

Reilly Smith, yhteensä 211gp 62+112=174, josta runkosarjassa 184gp 56+90=146
- Smith täydentää kolmossijallaan useimmat tilastot Karlssonin ja Marchessaultin takana. Hän on kolmantena pisteissä sekä runkosarjassa että myös pudotuspelit huomioiden. Runkosarjassa hän on tarkennettuna kolmas myös maali- ja syöttösarakkeissa. Pudotuspelit mukaan lukien sen sijaan hän on toisena syötöissä (112) ja vain yhden syötön Marchessaultia perässä. Ensimmäisenä pudotuspelikeväänä Smith keräsi peräti 17 syöttöpistettä ja teki 22 tehopistettä, jotka ovat organisaatioennätyksiä. Marchessault teki tuolloin yhden pisteen vähemmän. Runkosarjassa Smithin teholukema +52 on toiseksi paras Karlssonin jälkeen. Kiekonriistoissa hän on tosiaan toinen Wiljamin takana kuten AV-minuuteissakin (318). Loistava yleispelaaja, josta pidän kausi kaudelta enemmän. Tällä kaudella hän on lisäksi taas matkalla yli 20 maalin sesonkiin, vaikka ajoittainen tavaramerkkituhlailu on yhä pelissä läsnä. Rankkareissa hänen onnistumisprosenttinsa tasan 50 (2/4) oikeuttaa kakkossijaan.

David Perron, yhteensä 85gp 17+58=75, josta runkosarjassa 70gp 16+50=66
- Perron on ehkä paras yksittäinen kiekon suojaaja laitojen lähellä Stonen ohella, joka on Vegasissa pelannut. Hän pääsee vuosikymmenen tähdistöön eritoten siksi, että avauskaudella hän syötti ainoana runkosarjassa 50 osumaa huolimatta vajaasta ottelumäärästä. 50 syöttöä yhden runkosarjan aikana on yhä seuraennätys ja Marchessault jäi siitä silloin avauskaudella kahden syötön päähän. Lisäksi Perron ratkoi ainoalla kaudellaan kolme jatkoaikapeliä (ennätys tämäkin) ja kirjasi kaikkiaan neljä voittomaalia. Seuraennätys on myös 18 ylivoimasyöttöpistettä yhden kauden aikana. Mieleeni on ikuisesti painunut hänen patenttiliikkeensä eli pieni siirto sivulle ja laukaus puolustajan jaloista. Lisäksi hän oli erinomainen syöttämään suojauksesta juuri laitojen läheltä. Ainoat pudotuspelit Vegasissa menivät hieman pipariksi hänen oltuaan selvästi puolikuntoinen kevään pienien vammojen takia, mutta se ei himmennä hänen loistoaan ja muistoaan. Yksi Perronin seuraennätyksistä on ensimmäinen rangaistuslaukausosuma, joka syntyi Rangersia vastaan 31. lokakuuta 2017.

Erik Haula, yhteensä 111gp 34+37=71, josta runkosarjassa 91gp 31+31=62
- Erik Haula on seurahistorian ainoa suomalainen, mutta ansaitsee ilman muuta kakkossentterin paikkansa, koska hän edusti Vegasia kahdella ensimmäisellä kaudella, vaikka kausista jälkimmäinen päättyi jo 15 pelin jälkeen polvivammaan Torontossa, mutta avauskaudella hän teki komeat 29 osumaa ja 55 tehopistettä. Hän oli tuolloin joukkueen toiseksi paras maalintekijä Karlssonin jälkeen eikä viime kaudellakaan kukaan yltänyt hänen maalimääräänsä, joten Haulan 29 maalia yhdellä kaudella on toiseksi kovin lukema seurahistoriassa. Haulalla on kuitenkin varsinainen ennätys yhden kauden ylivoimamaalien lukumäärässä (12). Hän ihastutti kyvyillään ohjata kiekkoja sisään neliön keskeltä ja maalin edestä. Edes Tuch ei ole sittemmin pystynyt täyttämään hänen jättämäänsä aukkoa tuolla osa-alueella. Avauskaudella Haula teki myös 19 pistettä ylivoimalla, joka sekin on yhden kauden ennätys. Perron jäi siitä silloin yhden pisteen päähän ja viime kaudella Marchessault kolmen pisteen päähän. Kaipaan yhä Haulan nopeutta ja toki hän sai kunnian olla myös ensimmäinen Vegas-pelaaja, jonka pelipaidan ostin osin suomalaisuuden vuoksi. Runkosarjan tehotilastossa Haula sen sijaan omistaa kyseenalaisen ennätyksen, sillä hänen lukemansa -15 on kaikkien aikojen huonoin. Otteluita Vegasissa kertyi kaikkiaan 111, joka on 18. eniten tällä hetkellä. Yksi Haulan unohtumattomimista seuraennätyksistä on myös seurahistorian ensimmäinen voittomaali jatkoajalla pudotuspeleissä, kun hän kaatoi Los Angeles Kingsin 13. huhtikuuta 2018 toisessa jatkoerässä T-Mobile Areenan räjähtäessä täyteen mylvintään, kun kiekko lipui Quickin alta maaliin. Rankkareissa puolestaan hän on neljäntenä onnistumisprosentillaan 33,3% (2/6). Toinen osumista toi viime kauden avausvoiton Minnesotan vieraana.

James Neal, yhteensä 91gp 31+24=55, josta runkosarjassa 71gp 25+19=44
- Neal omistaa monia ennätyksiä ja ansaitsee siksi paikan tähdistössä. Hän teki seurahistorian ensimmäisessä runkosarjapelissä molemmat maalit 1-2 voitossa Dallasista. Seuraavassa pelissä hän teki ensimmäisen jatkoaikavoittomaalin ja kolmannessa pelissä ensimmäisen ylivoimamaalin Vegasin historiassa. Hän oli myös kaikkien aikojen ensimmäinen pelaaja, joka osui laajennusjoukkueen historian neljässä ensimmäisessä ottelussa. Yksi pukukoppijohtajista, josta ainoa negatiivinen ja kirpeä muisto on finaalien tyhjän maalin käsittämätön missaaminen Washingtonissa, kun maalia olisi todella tarvittu (joko kolmas tai neljäs osaottelu). Ainoalla kaudellaan hän jakoi runkosarjan voittomaalitilaston kärkipaikan kuudella osumalla Karlssonin ja Marchessaultin kanssa. Tehotilasto -11 sen sijaan on yhdessä Tatarin kanssa toiseksi huonoin kautta aikojen. Olin kuitenkin jo avauskauden jälkeen sitä mieltä, että jos jostakin pitää luopua, Neal ei sattuisi, koska hän katosi ajoittain kuvasta pitkiksikin toviksi eikä ollut esimerkiksi yhtä tasainen ja luotettava kuin Perron, jonka olisin ennemmin halunnut pitää seurassa.

Alex Tuch, yhteensä 205gp 48+66=114, josta runkosarjassa 178gp 41+61=102
- Kolmosketjun oikeaan laitaan ei voi istuttaa ketään muuta kuin Alex Tuchin, joka on omistanut sen paikan avauskaudesta lähtien. Hän on ykköskentän poikien jälkeen neljäntenä sekä maali- että pistepörssissä seurahistoriassa. Syöttöpörssissä väliin kiilaavat vielä Theodore ja Schmidt. Pelatuissa otteluissa hän on kahdeksas, koska Tuch ei ole kertaakaan ollut mukana vielä kauden avauspelissä, sillä avauskaudella hän aloitti Theodoren kanssa farmissa rosterikikkailun takia ja kahdella viime kerralla hän on missannut noin kymmenen peliä loukkaantumisten takia kausien alussa. Tuch on ollut merkittävä osa Vegasin ylivoimia kyvyllään tuoda kiekko hyökkäysalueelle. Hänessä yhdistyvät sekä koko, nopeus että kyky suojata kiekkoa. Viime kaudella hän pelasi uransa parhaan kauden tehden 20 maalia ja 52 pistettä. Nuo rajapyykit eivät ole selviöitä Vegas-hyökkääjille todellakaan. Avauskauden pudotuspeleissä Tuch puolestaan keräsi kymmenen pistettä 20 ottelussa ollen merkittävä osa finaaleihin asti edennyttä ryhmää, sillä pudotuspeleissä hän pelasi ajoittain kakkosketjussakin Perronin paikalla tämän oltua puolikuntoinen. Runkosarjan teholukema +13 on seitsemänneksi paras. Voittomaaleissa (11) hän on kolmantena kuten myös kiekonriistoissa (143) ja rankkareiden onnistumisissa (3/8 37,5%). Laukauksissa kohti maalia Tuch on viides (409). Seuraennätyksistä voinee mainita Tuchin olleen ensimmäinen Gordie Howe -hattutempun tekijä helmikuussa 2018 Flamesia vastaan.

Cody Eakin, yhteensä 209gp 41+40=81, josta runkosarjassa 182gp 36+39=75
- Kolmosketjun keskelle asettuu luonnollisesti Cody Eakin, koska hän on pelannut seitsemänneksi eniten otteluita yhdessä Theodoren kanssa. Ilman nykyistä loukkaantumistaan hän olisi tilaston viides. Kautta aikain pistepörssissä hän on kahdeksas. Eakin oli kolmossentteri finaaleihin edenneessä ryhmässä ja on sittemmin pitänyt roolinsa. Viime kaudella hän rikkoi 40 pisteen ja 20 maalin rajapyykit, mutta tämä kausi on ollut todella vaisu ja tällä hetkellä on päävamman takia sivussakin, mutta siitä huolimatta tosiaan varsinkin pelimäärän ja alkuperäiseen ryhmään kuulumisen takia Eakinia ei voi sivuuttaa tähdistöstä. Parhaiten hänet toki muistetaan ehkäpä toisen pudotuspelikevään seitsemännen ottelun ulosajosta San Josea vastaan. Viime kaudella Eakin teki kolme alivoimaalia ja on yhden kauden AV-maaleissa toisena yhden maalin Karlssonin avauskautta perässä. AV-minuuteissa hän on puolestaan hyökkääjistä neljäs 290 minuutilla.

Mark Stone, yhteensä 68gp 27+36=63, josta runkosarjassa 61gp 21+30=51
- Stone oli lähellä pudota listalta vertailussa Paciorettyyn, mutta päädyin lopulta Stoneen, koska hän oli heti ensikeväänään Vegasin paras pistemies pudotuspeleissä (6+6=12) ja lisäksi hänen pistekeskiarvonsa 0.93 pudotuspelit mukaan lukien on ylivoimaisesti historian paras lukema, kun laskuista jätetään pois yhden ottelun Schuldt. Perron on toisena lukemallaan 0.89. Ykkösketjun pojat yltävät myös vähintään lukemaan 0.8, mutta Stone on omalla kymmenluvullaan ja on ollut melko vakuuttava ensipiirroistaan asti Golden Knightissa. Vähäinen pelimäärä oli pudottaa hänet kunniamainintoihin, mutta tosiaan tuo pistekeskiarvo on ollut vuosikymmenen paras, joten hän kuuluu joukkueeseen, kun otantaakin on sentään yli 60 peliä.

Tomas Nosek, yhteensä 199gp 24+22=46, josta runkosarjassa 175gp 20+20=40
- Nosek on yhdeksäntenä pelien määrässä ja pistepörssissä viidestoista. Hän teki kautta aikain ensimmäisen runkosarjamaalin T-Mobile Areenalla Arizonaa vastaan laukoessaan kiekon vasemmasta laidasta ohi Raannan. Nosek pelasi kaksi ensimmäistä kautta pääosin Bellemaren laiturina nelosketjussa sekä satunnaisesti kolmosvitjassa, mutta tällä kaudella hän on pelannut pääosin sentterinä. Molemmat pelipaikat hoituvat, mutta sentterinä hän on ilman muuta omimmillaan. Nosekin arvo ei ole vain tehopisteissä, vaan hän on alusta asti ollut toisen alivoimaparin luottohyökkääjä 273 AV-minuutilla (viidenneksi eniten hyökkääjistä). Bellemaren kanssa hän muodosti loistavan kaksikon ja tällä kaudella rinnalla ovat vaihdelleet Stone, Stephenson ja Stastny, mutta Nosek on ja pysyy. Välillä hänkin on toki kärsinyt rotaatiosta varsinkin laiturina pelatessaan, mutta minun tähdistöön Nosek kuuluu ilman muuta, koska seurahistorian ainoissa finaaleissa hän teki kolme osumaa, joista yksi oli toistaiseksi ainoa Stanley Cupin finaalien Vegasin voittomaali Theodoren annettua upean poikittaissyötön, joten Nosek on ollut Nealin jälkeen ehkä merkittävin historiallisten maalien tekijä.

Pierre-Edouard Bellemare, yhteensä 174gp 12+22=36, josta runkosarjassa 148gp 12+19=31
- Kahden ensimmäisen kauden takuuvarma nelossentteri on myös tämän joukkueen nelossentteri. Hän tosiaan muodosti Nosekin kanssa lisäksi luotettavan alivoimaparin kahden kauden ajan ja on AV-minuuteissa viidentenä 302 minuutilla. Pelatuissa otteluissa hän on yhdestoista ja pistepörssissä 19:s. Bellemare ihastutti uhrautuvalla blokkipelaamisellaan (114, toiseksi eniten hyökkääjistä Karlssonin jälkeen), mutta hänen johdollaan jo avauskaudesta lähtien nelosvitja pystyi olemaan uhka myös hyökkäyssuuntaan pitkillä kulmaralleilla ja energisellä laitureiden taklauspelaamisella. Bellemare oli siis luomassa tuota kulttuuria ja oli myös muistaakseni yksi varakapteeneista ainakin viime kaudella. Nosek-Bellemare-Carrier oli kolmikko, joka oli yhdessä myös finaaleissa muun muassa ratkaisevassa viidennessä ottelussa.

William Carrier, yhteensä 151gp 14+9=23, josta runkosarjassa 134gp 14+9=23
- Carrier on alusta asti ollut olennainen osa nelosketjua taklauspelaamisellaan. Valitettavasti hän on myös kärsinyt pienistä loukkaantumisista, joiden vuoksi pelimäärä on vasta 14. suurin, mutta siitä huolimatta hän on ollut historian ahkerin taklaaja 60 minuuttia kohti reilulla 24 taklauksella. Yhteensä taklauksia on 514, joka oikeuttaa kolmossijaan Reavesin ja McNabbin jälkeen. Kausi kaudelta hän on lisäksi kehittänyt käsiään, laukaustaan ja ylipäätään hyökkäysalueen hyökkäyspelaamistaan vikkelien jalkojen ja loistavan nojasuojaamiskyvyn kylkeen. Tällä kaudella hän onkin jo tehnyt tehot 5+6=11 ja tuplannut kahden aiemman kauden yhteispistemäärän, vaikka runkosarja on vasta puolivälissä. 17 pudotuspeliottelussa pisteitä ei ole tullut, mutta ehkä ensi keväänä. Mielenkiintoisena tilastonostona voisi mainita sen, että Carrierin keskimääräinen jääaika ottelua kohden 9:23 on historian toiseksi pienin Matteaun jälkeen.

Ryan Reaves, yhteensä 161gp 15+16=31, josta runkosarjassa 144gp 13+16=29
- Kolmastoista hyökkääjä on taklaustilaston kärkinimi Ryan Reaves 564 pommilla. Hän saapui Vegasiin kesken avauskauden treidillä, mutta johdatti ritarit Stanley Cupin finaaleihin läntisen konferenssin finaalien viidennen ottelun ohjausmaalillaan, joka taisi jäädä voittomaaliksi vieläpä. Pelatuissa otteluissa Reaves on kolmastoista saatuaan avauskauden jälkeen kahden vuoden erittäin rahakkaan lähes kolmen miljoonan jatkosopimuksen. Viime kaudella hän kiitti luottamuksesta ennätystehoillaan 9+11=20 ja teki jopa uransa ensimmäisen maalin ylivoimalla, mutta toki hän on silti ylipalkattu pelaten keskimäärin 10:19 peliä kohden, mutta hän on kuitenkin lunastanut hiljalleen minunkin luottamuksen ja Reavesista pitää mainita myös se, että hän ei turhaan sikaile tai vahingoita joukkuetta jäähyillään, vaan osaa ravisuttaa vastustajan alakertaa ja kerätä taklauksia puhtaasti sekä jäähyittä. Viime kaudella hän toki otti nimiinsä yhden kauden jäähyennätyksen 74 minuutilla, mutta pikkukakkosia hän kerää yllättävän vähän pelityyliin nähden.

Brayden McNabb, yhteensä 227gp 13+31=44, josta runkosarjassa 200gp 11+27=38
- McNabb on pelimäärässä kolmantena kautta aikojen. Hän on alusta asti muodostanut Engellandin kanssa ykkösalivoimapuolustajaparin sekä ollut myös tasaviisikoin ykkösparissa pääosin Schmidtin rinnalla, mutta viime kaudella myös Theodore nähtiin useasti hänen vierellään. McNabb on kuitenkin siis ollut ja pysynyt ykkösparissa ja siksi hän on kenttäpelaajista pelannut kaikkein eniten, 3971 runkosarjaminuuttia. Keskimääräinen jääaika on 19:51. Pelatuissa vaihdoissa (4894) hän on tietysti myös tilastokärki. Blokeissa McNabb on myös ykkönen (391) ennen Engellandia ja taklauksissa kakkonen (553) 11 taklausta Reavesia perässä. Tällä kaudella McNabb on ollut ajoittain hieman viime kausia huonompi puolustussuuntaan, mutta silti hän on yksi kolmesta tärkeimmästä puolustajasta Theodoren ja Schmidtin ohella yhä edelleen. Teholukema +39 on neljänneksi paras Karlssonin, Smithin ja Schmidtin jälkeen. Yksi McNabbin heikkouksista on ollut jäähyalttius, sillä hän on 140 rangaistusminuutilla eniten jäähyjä ottanut pelaaja.

Nate Schmidt, yhteensä 195gp 21+73=93, josta runkosarjassa 167gp 18+65=82
- Puolustuksen suuripalkkaisin pelaaja Schmidt on itseoikeutetusti McNabbin rinnalla ykkösparissa, koska tuo pari on ollut tuki ja turva Vegasille tällä vuosikymmenellä. Pelimäärissä Schmidt on kymmenes, koska hän oli 20 ottelusta poissa viime kaudella käryn takia ja tällä kaudella puolestaan hän missasi reilut kymmenen peliä polvivamman vuoksi, mutta muutoin hän on ollut aina käytettävissä. Pistepörssissä Schmidt on kuudes sekä runkosarjassa että pudotuspelit mukaan lukien. Syöttöjä hänellä on viidenneksi eniten ykkösketjun ja Theodoren jälkeen, mutta Tuch tullee pian ohi. Kahdella avauskaudellaan Schmidt rikkoi 30 pisteen rajan ja tälläkin kaudella hän pystynee samaan, koska kasassa on nyt 17 pistettä 31 pelissä. Hän on ollut hyvin tasainen noin puoli pistettä per peli tekevä puolustaja, joka on ollut paras alakerran kiekonliikuttaja, mutta toki tällä kaudella Theodore on ehkä mennyt jo ohi sillä osa-alueella. Siitä huolimatta Schmidt on ollut se, jonka on aina voinut huoletta heittää kaukaloon vastustajan parhaita pelaajia vastaan, koska hänen liikkuvuutensa, kestävyytensä ja iholla puolustamistaidot ovat mahdollistaneet suuret peliminuutit. Schmidt onkin pelannut kaikkein eniten ottelua kohden seurahistoriassa (22:00). Yhteisjääajassa hän on viides 3695 runkosarjaminuutilla. Kautta aikain tehotilastossa Schmidt on kolmas lukemalla +44. Vielä viime kaudella pidin häntä jopa arvokkaimpana pelaajana, koska niin totaalisesti Vegasin kurssi kääntyi, kun hän palasi pelikiellostaan takaisin kaukaloon ja ensimmäisestä 25 pelistä Vegas taisi voittaa parikymmentä suurin piirtein.

Shea Theodore, yhteensä 210gp 27+80=107, josta runkosarjassa 183gp 23+66=89
- Theodore on sisäisen pistepörssin viides nykyään, mutta syöttöpisteissä jopa neljäs ykkösketjun jälkeen. Pelejä Theodorella on kuudenneksi eniten tällä haavaa. Hänen pistekeskiarvonsa ottelua kohden 0.51 on puolustajista seurahistorian paras. Schmidtin lukema on muuten 0.48. Lisäksi Theodore on tehnyt puolustajista eniten maaleja (27) ja antanut syöttöjä (80). Hänen viime kauden 12 maalia ovat puolustajien yhden kauden maaliennätys. Lisäksi hänen 460 laukaustaan maalia kohti oikeuttavat kakkossijaan kaukana Joonatanin takana. Avauskaudella Theodore pelasi Engellandin parina ja oli vielä puolustussuuntaan todella raakile, mikä näkyi karusti finaaleissakin, mutta kausi kaudelta hän on mennyt eteenpäin puolustuspelaamisessaan ja on tällä kaudella ollut ehkä silläkin osa-alueella jopa Vegasin luotettavin pelaaja hyökkäyssuunnan loistamisen lisäksi, koska elegantilla luistelullaan Theodore pystyy selvittämään paljon tilanteita omassakin päässä eikä hänen tarvitse kamppailla niin paljoa. Kiekonriistoja hänellä onkin 139, joka on puolustajista paras lukema ja eroa Schmidtiin on parikymmentä riistoa. Lisäksi Theodore on nykyään paras avaamaan peliä omista keskialueelle hyökkääjien lapoihin. Hänen keskimääräinen jääaika oli runkosarjassa tällä vuosikymmenellä 20:31, joka on toiseksi eniten Schmidtin jälkeen. Henkilökohtaiset ennätysminuuttinsa 26:57 hän pelasi lokakuussa Chicagoa vastaan. Theodore on ollut myös arvokas pelaaja voittomaalikilpailuissa, sillä patenttirystynoston toimittua melko usein, hänen onnistumisprosenttinsa 57,1% (4/7) on historian paras.

Deryk Engelland, yhteensä 218gp 8+36=44, josta runkosarjassa 191gp 8+33=41
- Engelland oli finaaleissa Theodoren parina, joten niin hän on tässäkin joukkueessa. Pelimäärissäkin hän on neljäntenä Karlssonin, Marchessaultin ja McNabbin jälkeen. Engelland on ollut alusta asti ehkä se merkittävin johtaja ja jos jostain pelaajasta olisi pitänyt tehdä kapteeni, Deryk olisi saanut luultavimmin kunnian pidettyään silloin aikoinaan tunteikkaan puheen avauskotipelin alla paikallisen tragedian jälkeen. Engelland on sisäisessä pörssissä 17:s, koska vielä ensimmäisellä kaudellaan hän teki peräti ennätyksensä eli 23 pistettä runkosarjassa. Viime kaudella syntyi kuitenkin enää vain 12 pinnaa ja nyt puolen kauden jälkeen hän on samassa tahdissa kuudella pisteellä. Engellandin suurin anti on ollut alivoimapelaaminen yhdessä McNabbin kanssa ykkösalivoimanelikossa. Blokkitilastossa hän onkin toisena 372 estetyllä kiekolla. Kokonaisjääajassa hän on kolmas 3768 minuutilla, joka tarkoittaa ottelua kohden 19:44 ja oikeuttaa nelossijaan kolmen edellämainitun puolustajan jälkeen. Usein juuri alivoimavastuun takia hän on pelannut myös reilusti yli 20 minuutin iltoja, koska alivoimaminuutteja on kertynyt kaikkiaan 612, joka oikeuttaa ylivoimaiseen ykkössijaan. McNabb on toisena 579 AV-minuutilla. Taklauksissa Engelland on neljäs 386 osumalla, mutta eroa kärkikolmikkoon on yli 100 taklausta. Tällä kaudella jalkanopeuden hidastumisen takia Engelland on pelannut enää vain kolmosparissa, kun vielä viime kaudella hän pelasi Schmidtin kanssa ykkösparissa, mutta roolin pienentymisestä huolimatta hän kuuluu pelaavaan kokoonpanoon ja on ollut yhä omassa päässä laitojen lähellä hyvä ja esimerkiksi Merrillia ja Holdenia parempi. Teholukema +7 on jaetulla 11. sijalla.

Colin Miller, yhteensä 173gp 17+63=80, josta runkosarjassa 147gp 13+57=70
- Miller oli ajoittain turhauttava pelaaja, koska niin usein hänen lyöntilaukaukset paukkuivat seinille. Ohiammutuissa kudeissa hän onkin seurahistorian kuudes lukemalla 140, joka on Theodoren jälkeen puolustajisten eniten. Viime kaudella viimeistään kävi selväksi myös se, että Milleristä ei ole iloa ylemmissä pareissa, vaan hän esiintyy parhaiten kolmosparissa hyökkäävänä osapuolena. Avauskaudella Miller takoi puolustajien yhden kauden piste-ennätyksen 10+31=41, joka on yhä voimassa, mutta vaarassa. YV-syötöissä hän on toiseksi paras (24) runkosarjahistoriassa. Hän oli myös historian toiseksi kovin teräsmies, sillä vasta toisella kaudella hän missasi ensi kerran ottelun muistaakseni Bostonia vastaan vieraissa ja sen jälkeen Karlsson on ainoana esiintynyt kaikissa peleissä. Kun Millerin putki päättyi, hän oli ajoittain muutenkin pari kertaa jo viltissä viime kaudella ja siten palkkansa takia luonnollinen kauppakohde, kun tilaa piti tehdä palkkakaton alle. Pudotuspeleissä Miller tosin pystyi aina nostamaan tasoaan ja oli muun muassa avauskaudella Schmidtin ohella todella loistava terrieri omassa päässä kulmissa. Viime kaudellakin hän keräsi kolme pistettä kuudessa pelissä Sharksia vastaan, joten sikäli kyllä kaipaan Milleriä hänen playoffotteiden takia. Lisäksi ei Hague ole pystynyt korvaamaan hänen kiekonliikutustaitojaan saatika sulavaa luistelua, jonka ansiosta Vegas pääsi helpommin paineen alta pois omista. Millerin keskimääräinen jääaika 19:29 on vuosikymmenen kuudenneksi suurin, kun edellämainittujen puolustajien lisäksi edelle mahtuu niukasti Luca Sbisa. Sisäisessä pistepörssissä Miller on yhä yhdeksäs 80 tehopisteellä ja puolustajista kolmas. Pistekeskiarvo peliä kohden oli 0.46 ja siinäkin tilastossa hän oli kolmas. Ylivoimalla hän vuorotteli usein Schmidtin kanssa toisessa viisikossa ja joskus heidät nähtiin yhtä aikaakin kehissä. Ehkä hieman yllättävä tilasto on se, että taklauksissa Miller on peräti viides (287), mutta se kertoo juuri siitä, että hän ei arkaillut mennä kulmiin iholle asti puolustamaan. Toki hän otti samalla paljon jäähyjäkin, josta kertoo neljäs sija jäähyminuuteissa (97) ja hyvin usein ne olivat juuri oman alueen jäähyjä.

Jon Merrill, yhteensä 142gp 4+17=21, josta runkosarjassa 127gp 4+17=21
- Pelaavan kuusikon täydentää Jon Merrill. Tämä oli vaikein valinta alakerrassa etukäteen ajatellen, mutta kun tutkin tilastoja, Merrilliä ei voi ohittaa, koska hän on pelimäärissä viidestoista kenttäpelaajista ja puolustajista kuudes. Ero seuraavaan puolustajaan Holdeniin on lähes 50 peliä. Lisäksi Merrill on ollut alusta asti mukana. Avauskaudella hän oli pääosin rotaatiopuolustaja pelaten 34 runkosarja- ja kahdeksan pudotuspeliottelua, mutta viime kaudella hän syrjäytti Holdenin pelaavasta kuusikosta ja teki ennätystehonsa 3+12=15 57 pelissä. Pudotuspeleissä hän pelasi kaikki pelit Sharksia vastaan, joten läpimurto oli tapahtunut. Tällä kaudella on tapahtunut ehkä pieni notkahdus, koska ihan aina hän ei ole enää pelannut esimerkiksi Theodoren parina, vaan välillä myös kolmosparissa tai ollut katsomossa, koska pelejä on vain 36/43. Maalitilikin on yhä avaamatta tältä kaudelta eikä syöttöjäkään ole kuin kolme. Lisäksi Merrill on vuotanut hieman enemmän omiin päin, mutta kun pelimäärissä on tosiaan niin suuri ero seuraaviin alakerran ehdokkaisiin ja Merrill on kuitenkin alkuperäisjäsen, hän on kuudes puolustajavalinta. Merkittävää on myös Merrillin teholukema +25, joka on peräti kuudenneksi paras! McNabbin ja Millerin jälkeen Merrill on kuitenkin ollut myös turhan jäähyherkkä puolustaja 95 jäähyminuutilla.

Brad Hunt, yhteensä 58gp 5+20=25, josta runkosarjassa 58gp 5+20=25
- Seitsemänneksi puolustajaksi ei voi laittaa ketään muuta kuin Brad Huntin, joka oli puolentoista kauden ajan aina valmis hyppäämään askiin tarpeen vaatiessa eikä ikinä vahingoittanut joukkuetta protestoinnilla, vaan pystyi olemaan hyödyksi kentällä kuten tehotkin osoittavat. Pelimäärässä Hunt on toki vasta sijalla 25, mutta PPG oli hulppea 0.43, joka ei juuri kalpene esimerkiksi Millerille, mutta siitä huolimatta Gallantilta ei vain herunut tarpeeksi luottoa pienikokoiselle Huntille, joka sitten lopulta treidattiin Minnesotaan osin miehensä itse pyytämänä, koska hän halusi enemmän vastuuta uransa pelastamiseksi ja Minnesotassa hän onkin ollut vähintään hyvä vahvistus. Hunt oli loistava YV-tuuraaja ja pystyi pärjäämään kiekollisten taitojensa ansiosta mukavasti. Teholukemakin oli vain -2, joten sikäli olisin toivonut Huntin saavan hieman useammin niitä näytönpaikkoja, koska tehoja tosiaan syntyi todella kovalla tahdilla siihen nähden, että hän pelasi vain 16:19 ottelua kohden. Hänen yksi vahvuuksistaan oli myös maltti hyökkäysalueella.
 
Viimeksi muokattu:
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Marc-Andre Fleury, yhteensä 162gp 96-53-15, josta runkosarjassa 135gp 80-42-12
- Fleury on pelannut toistaiseksi kaikki Vegasin historian 27 pudotuspeliottelua reilun 130 runkosarjaottelun päälle. Hän lähestyy 100 voiton rajaa pudotuspelit mukaan lukien. Runkosarjan torjuntaprosentti 91,8% on paras kuten GAA 2.46. Runkosarjassa hän on pysäyttänyt 3641 kiekkoa 3967 laukauksesta. Jääaikaa on kertynyt 7946 minuuttia ja kun siihen ynnätään pudotuspeliminuutit (1725), yhteislukema on 9671 minuuttia, joten kenttäpelaajat mukaan luettuna hän on viihtynyt eniten varusteet päällä jäällä luonnollisesti. Pudotuspelien torjuntaprosentti on 92,2%. Voittoja hän on raapinut 16 kappaletta 27 startistaan ja tappioita varsinaisella peliajalla on vain 11. Pudotuspelien GAA tällä vuosikymmenellä oli 2.37. Lisäksi hän torjui pudotuspeleissä viisi nollapeliä. Runkosarjassa nollapelejä on 14, joka oikeuttaa tietysti seuran kärkipaikalle. Yhden kauden ennätys on kahdeksan (2017-2018). Avauskaudellaan hänen torjuntaprosenttinsa runkosarjassa oli 92,7% ja GAA 2.24, jotka nekin ovat seuraennätyksiä. Fleury on maalivahti, jonka tasoista Vegas ei välttämättä enää ikinä saa maalinsa suulle sitten, kun Marc-Andre aikanaan lopettaa, joten nautitaan franchise-tason maalivahtipelaamisesta niin kauan, kun sitä kestää. Fleury on ihastuttanut lukuisillaan torjunnoillaan sivuttaisliikkeessä, mutta myös läpiajojen aggressiivisella haastamisella ja mailan tökkäämisillä. Lisäksi hänet on valittu jokaisella kaudella tähdistöotteluun. Ensi vuosikymmenen tavoitteeksi hänelle voisi asettaa yhä puuttuvan maalin tekemisen, sillä siitä hän on itsekin aina silloin tällöin haastatteluissa puhunut.

Malcolm Subban, yhteensä 58gp 27-20-7, josta runkosarjassa 58gp 27-20-7
- Selkeä kakkosmaalivahti kaikilla kausilla. Pudotuspeleissä Subban ei ole vielä pelannut, mutta runkosarjassa hän on 54 startistaan voittanut tasan puolet ja lisäksi kerännyt seitsemän kertaa yhden pisteen jatkoaikatappiolla. Merkittävin tilasto on kuitenkin se, että Subban ei ole vielä kertaakaan hävinnyt urallaan rangaistuslaukauskilpailua, vaan voittanut kaikki viisi ja päästänyt 19 yrityksestä vain yhden maalin, jonka teki Arizonan Dvorak kilven sisäreunan kautta kainalosta laukoen kuukausi sitten. Vegas-uran torjuntaprosentti Subbanilla on 90,6% ja GAA 2.83. GAA-lukema oikeuttaa toiseen sijaan, mutta torjuntaprosentilla mitattuna hän on vasta kolmas Danskin jälkeen, jonka otanta on toki paljon pienempi. Subban on pysäyttänyt toistaiseksi 1508 kiekkoa 3326 minuutin aikana. Nollapelejä on yksi. Hän on loistava sivuttaistorjuja, joka kuitenkin on kärsinyt ailahtelevaisuudesta ja ollut paljon loukkaantuneenakin vähäisestä pelimäärästä huolimatta. Viimeisen kuukauden hän on kuitenkin pelannut ehkä Vegas-uransa parasta jääkiekkoa, sillä saldo marraskuun lopusta tähän päivään on kuusi voittoa, kaksi tappiota varsinaisella peliajalla ja yksi jatkoajalla. Tuona aikana hän otti ensi kerran neljä perättäistä voittoa.

Oscar Dansk, yhteensä 5gp 3-1-0, josta runkosarjassa 5gp 3-1-0
- Toinen vaihtoehto kolmosveskariksi oli Maxime Lagace, joka sai avauskaudella paljon vastuuta, kun sekä Fleury, Subban että Dansk olivat loukkaantuneina, joten Lagace pelasikin peräti 17 ottelua NHL:ssä, mutta Danskin valitsin siksi, että hänellä on ennätys, jota ei ikinä rikota, sillä Oscar pelasi seurahistorian ensimmäisen nollapelin nollaamalla Colorado Avalanchen 27. lokakuuta 2017 32 torjunnalla. Nollapeli tuli kolmannessa ottelussa. Tuota ennen hän ehti tulla sisään Bluesia vastaan ja torjua Vegasin voittoon jatkoajalla. Kolme päivää myöhemmin hän kaatoi Chicagon ja sitten Avalanchen. Avauskauden neljännen ja viimeisen pelinsä hän hävisi Islandersille. Tällä kaudella Dansk pääsi pelaamaan Philadelphiaa vastaan ja päästi ensi kerran yli kaksi maalia, kun Flyers teki hänen selkänsä taakse kuusi osumaa 37 laukauksella. Tuota edeltäneissä neljässä ottelussa hän oli päästänyt yhteensä viisi maalia. Viiden ottelun torjuntaprosentti 91,5% on lukemana toiseksi paras Fleuryn jälkeen, jonka lukema on 0,3 prosenttiyksikköä parempi. GAA on 2.89, joka kalpenee niukasti Subbanille (2.83). Toistaiseksi Dansk on pelannut 228 minuuttia ja pysäyttänyt 119 kiekkoa, mutta siis eritoten hänen kykynsä voittaa nosti hänet tälle listalle Lagacen edelle, joka keräsi vain kuusi voittoa 17 ottelustaan. Fleuryn, Subbanin, Lagacen ja Danskin lisäksi Sparks ja Ferguson ovat päässeet kehiin Vegasin peleissä, mutta kumpikin vain kertaalleen kesken ottelun, joten tällä vuosikymmenellä Vegasilla oli neljä eri aloittavaa maalivahtia. Oletan lukeman kasvavan ensi vuosikymmenellä.

Kunniamaininnat:

Max Pacioretty, yhteensä 115gp 43+48=91, josta runkosarjassa 108gp 38+42=80
- Kolmosketjun toinen laituri oli haastavin valinta ja olin lähellä päätyä Stonen sijasta Paciorettyyn, koska hän on kivunnut kaikkien aikojen pistepörssissä jo seitsemänneksi. Avauskausi oli repaleinen uuden ympäristön ja jatkuvien pienien vammojen vuoksi, mutta tällä kaudella hän on ollut ehkäpä paras kenttäpelaaja johtaen sisäistä pörssiä tehoin 16+24=40 42 ottelussa ja ollen matkalla uransa tehokkaimpaan kauteen. Lisäksi viime pudotuspeleissä hän oli Vegasin toiseksi tehokkain pelaaja 11 pisteellä seitsemässä ottelussa jääden vain pisteen Stonen tehopistemäärästä. Parhaiten Paciorettysta ovat jääneet muistiin lukuisat tolppalaukaukset kahden viime kauden aikana.

Ryan Carpenter, yhteensä 121gp 14+23=37, josta runkosarjassa 104gp 14+18=32
- Carpenter on 121 ottelullaan sijalla 16 pelatuissa peleissä ja halusin todella mahduttaa hänet mukaan, mutta alakenttien monipuolinen ja vuotamaton laiturisentteri jäi valitettavasti Carrierin ja Reavesin taakse lopulta rankingissani. Carpenter poimittiin aikoinaan kesken avauskauden waivereista Vegasiin ja hän teki välittömästi vakuutuksen pystyen myös tuottamaan tulosta alakentissä. Toinen kausi oli tehojen valossa vaisumpi pistekeskiarvolla mitaten, mutta finaalikeväänä hän oli kuitenkin kokoonpanossa 17 pudotuspeliottelussa tehoin 0+5 ja teki tosiaan runkosarjassa sitä ennen yhdeksän maalia ja 14 pistettä 36 pelissä ansaiten siten Gallantin luottamuksen.

Vuosikymmenen TOP25 hetket/ottelut/maalit/torjunnat

25. 9-4 voitto Vancouver Canucksista historian ensimmäisessä harjoitusottelussa syksyllä 2017 & kautta aikojen ensimmäisen varauksen Cody Glassin kakkossyöttö Tyler Wongin tekemään kyseisen pelin avausmaaliin

- Olin aluksi jo erittelemässä maaleja, torjuntoja ja parhaita otteluita erillisiksi listauksiksi, mutta totesin, että tietyt asiat menisivät liikaa päällekkäin, joten siksi kokosin vuosikymmenen 25 mieleenpainuvinta asiaa yhteen ja samaan listaukseen. Loppua kohden huipentuva listaus käynnistyy syksystä 2017, jolloin Vegas kaatoi Vancouverin vieraissa maalein 9-4 ensimmäisessä virallisessa harjoitusottelussaan. Entistä merkittävämmän tästä pelistä teki se, että ykkösvaraus Cody Glass oli mukana alustamassa ensimmäistä virallista osumaa, jonka iski Tyler Wong. Maali syntyi ylivoimalla, kun Glass lätytti kiekon rystyltä hyökkäyssiniviivalta puolustajien selustaan, Wong ajoi oikeasta laidasta maalille ja viimeisteli sitten rystyltä lähietäisyydeltä. Tämä voitto antoi ensisysäyksen myös sille yliotteelle, että vuosikymmenen aikana Canucks oli ainoa joukkue, joka ei voittanut Golden Knightsia kertaakaan varsinaisella peliajalla:



24. Jonathan Marchessaultin voittomaali Ottawa Senatorsia vastaan rangaistuslaukauksesta jatkoajalla tulevan joukkuetoverin Mark Stonen rikkeen jälkeen
- Tämä oli sikäli historiallinen hetki toisen kauden alussa, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Golden Knights voitti ottelun rangaistuslaukausosumalla. Kyseessä oli myös Marchessaultin uran ensimmäinen pelitilannerangaistuslaukaus. Hän hankki rankkarin tietysti itse polkemalla karkuun jatkoajalla ja pakottaen nykyään samassa joukkueessa pelaavan Stonen lyömään käsille rikkeen arvoisesti. Neljä kuukautta tämän tilanteen jälkeen Stone ja Marchessault olivatkin siis jo joukkuetovereita. Itse rangaistuslaukauksessa Marchessault kaarteli viileästi laidasta b-pisteiden väliin ja ampui sitten tarkasti oikeaan kulmaan:



23. Max Paciorettyn tasoitusmaali Nashvillea vastaan ajassa 59.59.7 marraskuussa 2019
- Tämä maali on toistaiseksi kääntänyt tämän kauden suunnan, koska Vegas lopulta kaatoi Nashvillen jatkoajalla Stastnyn osumalla ja päätti sen jälkeen vuoden saldoon 11-4-2 kivuten divisioonan kärkipaikalle ensi kerran lokakuun alun. Paciorettyn osuma oli tietysti seurahistorian myöhäisin tasoitusmaali varsinaisella peliajalla. Kellossa oli aikaa vain 11 sekuntia, kun Marchessault lähti nostamaan vielä kerran hyökkäystä oman maalin takaa. Hän kuljetti kiekon keskialueelle asti ja vippasi sen sitten päätyyn ehtien samoilla vauhdeilla sinne ensimmäisenä kamppailemaan Hamhuisia vastaan. Smith tuli viereen auttamaan, siirsi irtokiekon maalin eteen Stonelle ja tämän rystykääntö löysi vielä vierestä Paciorettyn, jonka one-timer upposi Saroksen ohi vain kolme kymmenystä ennen ottelun loppua. Jatkoajalla sitten Schmidtin oman alueen katko johti 2v0-hyökkäykseen, jonka Stastny päätti varmaan viimeistelyyn, mutta olihan tuo Paciorettyn osuma yksi kuluneen kauden ikimuistoisimmista hetkistä, koska alla oli vielä kolmen pelin tappioputki ja neljäs häämötti jo aivan oven takana:



22. Historian ensimmäisen varauksen Cody Glassin avausmaali NHL:ssä uran ensimmäisessä NHL-ottelussa
- Harvemmin enää tuuletan yksittäisiä maaleja runkosarjassa, mutta jääkiekkoromanttisesti ajateltuna näinhän sen pitikin mennä, että ykkösvaraus kihauttaa heti debyyttipelissään ja se olikin ainoa toiveeni, kun tämä kausi alkoi. Maalista ja hetkestä entistä makeamman teki se, että vastassa oli edelliskeväänä katkeraa kalkkia syöttänyt San Jose Sharks. Stone katkoi erinomaisesti siniviivan alla Vlasicin purun, Pacioretty löysi takatolpalle liukuneen Glassin ja tämä puttasi tarkasti taka-alakulmaan ohi Jonesin. Kaunista:



21. Seurahistorian ensimmäinen nollapeli (Oscar Dansk vs. Colorado 27. lokakuuta 2017), joka jatkoi historian parasta laajennusjoukkueen kauden alkua
- Ensimmäisen nollapelin Golden Knights pelasi yhdeksännessä ottelussaan. Maalia vartioi tuolloin uransa kolmannessa ottelussa ruotsalainen Oscar Dansk, joka kuuluu yhä organisaatioon ja pelasi viime kesänä AHL:n finaaleissa. NHL-uran toistaiseksi ainut nollapeli tuli 32 torjunnalla, kun Colorado kaatui peräti 7-0. Voiton myötä Golden Knights voitti yhdeksästä ensimmäisestä ottelustaan peräti kahdeksan. Ainoa tappio tuli neljännessä pelissä Detroitia vastaan, kun Henrik Zetterberg vietti neljän pisteen iltaa 6-3 voitossa, mutta muutoin Golden Knights kaatoi ensimmäisissä peleissään Dallasin, kahdesti Arizonan, Bostonin, Buffalon, St. Louisin, Chicagon ja viimeiseksi Coloradon.

20. Nate Schmidtin soolovoittomaali Stanley Cupin finaalien revanssissa joulukuussa 2018
- Schmidt kärsi 20 ottelun pelikiellon kauden 2018-2019 aluksi, mutta palasi kaukaloon marraskuun puolivälissä. Muutamaa viikkoa myöhemmin kauden yhdeksännessä ottelussaan hän ratkaisi kauden avausmaalillaan voiton Stanley Cupin finaalien uusinnassa T-Mobile Areenalla vain reilu minuutti ennen ottelun loppua. Hän sai kiekon vauhtiin Theodorelta, kuljetti hyökkäysalueelle ja laukoi sitten Niskasen jaloista tarkasti yläkulmaan soolonsa päätteeksi. Schmidt keräsi kaikkiaan 2+1 tehot kyseisessä ottelussa iskien kiekon vielä seuraavassa vaihdossa tyhjiin ja anto isiten balsamia finaalihaavoille ja -arville: Schmidt's clutch go-ahead PPG

19. Kauden 2018-2019 avausvoitto Minnesotan vieraana Max Paciorettyn (tasoitus ilman maalivahtia) ja Erik Haulan (voittomaali voittomaalikilpailussa) osumilla
- Toisen kauden viidestä ensimmäisestä pelistään Vegas voitti vain yhden. Ainoa voitto tuli Minnesotan vieraana maalein 1-2, kun ensin uusi tulokas Max Pacioretty tasoitti ottelun lyöntilaukauksella neliön keskeltä päätösminuutilla ilman maalivahtia ja sitten rangaistuslaukauskilpailussa Erik Haula ratkaisi voiton entistä seuraansa vastaan upottamalla kiekon Dubnykin längistä sisään suoralla laukauksella ainoana onnistujana:



18. Marc-Andre Fleuryn uskomaton pesäpallosyöksytorjunta Torontoa vastaan marraskuussa 2018
- Tämän kauden Fleuryn toistaiseksi hienoin torjunta pääsee listan sijalle 18. Ilya Mikheyev pääsi ampumaan vasemmasta laidasta Haguen jaloista ja Fleury torjui terävän kudin patjoillaan, mutta rebound kimposi toiselle puolelle Petanille, joka ampui haltuunoton jälkeen rystyltä, mutta Fleury ryösti tämän fantastisella pesäpallotyylisellä syöksykopilla. Piip, piip, palo kotipesälle!: Fleury robs Leafs with save-of-the-year candidate

17. Mark Stonen uran ensimmäinen hattutemppu ja Golden Knightsin seurahistorian ensimmäinen pudotuspelihattutemppu keväällä 2019 San Josea vastaan kolmannessa ottelussa
- Stone oli heti ensimmäisissä pudotuspeleissään Vegasin paras pistemies tehoilla 6+6. Olin ollut hyvin surullinen siitä, että Stonen vastineena Erik Brännström oli jouduttu kauppaamaan Ottawaan, mutta kun Sharks-sarjan kolmas peli ohi, Stone oli voittanut luottamukseni kytkintason esityksellään. Hän teki uransa ensimmäisen hattutempun kolmella rystymaalilla ja johdatti Vegasin 6-3 voittoon sekä sarjassa 2-1 johtoasemaan: GOTTA SEE IT: Mark Stone Lights Up San Jose Sharks For Hat Trick In Game 3

16. David Perronin historiallinen voittomaali jatkoajalla helmikuussa 2018 Winnipegiä vastaan
- Helmikuun toisena päivänä 2018 Golden Knightsin 50. runkosarjaottelussa David Perron iski kauden kolmannen voittomaalinsa jatkoajalla kaarrettuaan oikeasta laidasta keskemmäs ja ammuttuaan tavaramerkkilaukauksen Bufyglienin jaloista takayläkulmaan Winnipegin vieraana. Voitto oli historiallinen, koska se oli järjestyksessään 34. ja Vegasista tuli eniten voittoja avauskaudellaan ottanut NHL-seura, vaikka kyseessä oli tosiaan vasta kauden viideskymmenes ottelu. Ja kukapa muu maalin olisi ansainnutkaan iskeä kuin jatkoaikojen erikoismies Perron, jota kaipaan, mutta jonka puolesta olen iloinen hänen voitettuaan Bluesin paidassa Stanley Cupin viime kesänä: Vegas wins wild OT, makes history

15. Alex Tuchin soolomaali kevään 2018 pudotuspelien toisen kierroksen avauspelissä San Josea vastaan ennätyssuuressa 7-0 voitossa
- Golden Knightsin suurinumeroisin voitto pudotuspeleissä on 7-0 ja se tuli San Josea vastaan toisen kierroksen avauskohtaamisessa 2018. Tuossa pelissä Vegas iski kolme maalia 91 sekunnissa, mutta parhaiten mieleeni on kuitenkin jäänyt päätöserän alun ylivoimamaali, jossa Tuch kuljetti kiekon kaikkien neljän vastustajan välistä vapaaseen maalipaikkaan ja viimeisteli sitten tylysti rannelaukauksella kiekon maaliin: Golden Knights' Tuch skates through entire Sharks team

14. Marc-Andre Fleuryn tuplatorjunta läntisen konferenssin finaaleissa keväällä 2018 Mark Scheifelea vastaan
- Golden Knightsin vuosikymmenen arvokkain tuplatorjunta tapahtui läntisen konferenssin finaaleissa Jetsiä vastaan. Kyseessä oli kolmas peli ja ottelusarja oli tasan 1-1. Golden Knights johti kotonaan kolmatta kohtaamista yhdellä maalilla päätöskympin alussa. Sitten Wheeler antoi hyökkäysalueen oikeasta laidasta poikittaissyötön suoraan Scheifelen lapaan vasemmalle b-pisteelle. Tämän one-timer kimposi Fleuryn patjatorjunnasta slottiin. Scheifele pääsi kiekkoon uudestaan käsiksi, mutta niin vain Fleury kampesi itsensä ylös salamana ja pystyi heittäytymään uudelleen kiekon eteen pelastaen siten tilanteessa hukassa olleen McNabbin. Vegas voitti pelin lopulta maalein 4-2 siirtyen ottelusarjassa 2-1 johtoon: Fleury makes 2 desperation saves against Scheifele in Game 3

13. William Karlssonin seurahistorian ensimmäinen hattutemppu uudenvuodenaattona 2017 Torontoa vastaan
- 43 maalin avauskauden pelannut Karlsson teki maaleistaan kolme Torontoa vastaan T-Mobile Areenalla joulukuussa 2017 uudenvuodenaattona. Maalien myötä hänestä tuli ensimmäinen hattutempun tehnyt Vegas-pelaaja. Ensimmäinen maali syntyi tietysti toveri Smithin syötöstä 2v1-hyökkäyksestä. Marchessault alusti puolestaan päädystä toisen osuman. Viimeinen osuma on silti legendaarisin, koska Maple Leafs pelasi ilman maalivahtia. Karlsson spurttasi Smithin purkukiekon perään yhdessä Riellyn kanssa, heittäytyi ajoissa ja sai suunnattua kiekon tyhjään rysään rystyltään pienestä kulmasta laidasta: William Karlsson records first hat trick in Vegas Golden Knights history

12. Ryan Reavesin voittomaali läntisen konferenssin finaalien viidennessä ottelussa Winnipegiä vastaan
- Pakkohan tämäkin on listalle nostaa. Ottelusarjan viides peli päättyi tiukan raastamisen jälkeen Golden Knightsille maalein 2-1 vieraskaukalossa. Stanley Cupin finaaleihin johtaneen voittomaalin iski toisessa erässä muutama kuukausi aiemmin seuraan saapunut nelosketjun rouhija Ryan Reaves ohjattuaan Luca Sbisan viivalaukauksen maalin edestä yläriman alle. Ketjutoverit Nosek ja Bellemare tekivät kulmassa arvokasta työtä saadakseen pelattua kiekon viivaan Sbisalle: Winnipeg Jet vs Vegas Knights / 1-2 Ryan Reaves scores / Game 5 May 20, 2018 NHL Playoffs

11. Shea Theodoren voittomaali kaksi sekuntia ennen loppua Tampa Bay Lightningia vastaan T-Mobile Areenalla joulukuussa 2017
- Ehkä kaikkein unohtumattomin runkosarjamaali on avauskaudelta joulukuulta, kun yksi mestarisuosikeista Tampa Bay Lightning vieraili T-Mobile Areenalla, mutta kaksi sekuntia ennen loppua ylivoimalla Shea Theodoren lyöntilaukaus painui ohi Vasilevskin. Perron-Haula-Neal kolmikko teki kulmassa hyvää työtä voittaakseen irtokiekon vastustajan pelatessa aikaa. Lopulta Haula sai kaivettua kiekon esiin, syötti sen viivaan Marchessaultille, tämä levitti ja loppu on historiaa. Ikoninen maali kerrassaan: Theodore launches game-winner with 2 seconds left to beat Lightning

10. Tomas Nosekin T-Mobile Areenan avausmaali kotiavauksessa Arizonaa vastaan & sitä seurannut ylimarssi
- Nosek sai kunnian viimeistellä T-Mobile Areenan avausmaalin NHL:n runkosarjassa. Hän sai kiekon Bellemarelta vauhtiin hyökkäyssiniviivan päällä, otti kiekon haltuun ja laukoi sen sitten vasemmasta laidasta ohi Antti Raannan sytyttäen kotituvan liekkeihin. Nosekin maalin jälkeen Vegas viimeisteli vielä kolme kertaa lisää ensimmäisen 11 minuutin aikana antaen täystyrmäyksen vastustajalleen ensimmäisessä kotiottelussaan. Raanta vaihdettiin 3-0 osuman jälkeen kuuden minuutin kohdalla ja loppuluvut olivat 5-2. Toinen merkkipaalu pelissä oli Nealin tekemä seurahistorian ensimmäinen ylivoimamaali. Syöttöpisteet tuohon maaliin saivat Smith ja Haula, kun suomalainen syötti oikeasta laidasta poikittain vasemmalle puolelle Smithille ja tämä jatkoi takaisin oikealle takatolpalle Nealille.

9. Shea Theodoren seurahistorian ensimmäinen pudotuspeliosuma, joka oli samalla 1-0 voittomaali Los Angeles Kingsia vastaan
- Theodore sai kunnian viimeistellä tarkalla rannelaukauksella siniviivasta oikean tolpan juureen ruuhkan läpi Golden Knightsin historian ensimmäisen pudotuspelimaalin. Vastus oli Los Angeles Kings. Maalin alusti kulmarallillaan nelosvitja Carrier-Bellemare-Nosek ja viimeisenä syöttäjänä toimi avauskaudella monissa merkittävissä maaleissa osallisena ollut Nosek. Muita maaleja pelissä ei nähty, koska Fleury piti nollat, joten osuma jäi myös voittomaaliksi: Theodore scores Golden Knights' first playoff goal

8. Nousu maalin takaa voittoon kolmella maalilla kahden viimeisen minuutin aikana Flamesin vieraana tammikuussa 2018
- Kärkikymmenikköön yltää yksi avauskauden makeimmista voitoista. Flamesia vastaan historia tällä vuosikymmenellä oli sellainen, että kymmenestä keskinäisestä kohtaamisesta vain kerran vierasjoukkue poistui voittajana ja tämä ottelu oli se. Itse asiassa tämän pelin jälkeen yhdeksän viime kertaa ovat päättyneet aina kotijoukkueen voittoon. Takaisin asiaan. Vielä vajaat kaksi minuuttia ennen loppua Vegas oli 2-1 tappiolla, kunnes sitten Frolikin huolimaton syöttö omalla alueella alaspäin ei tavoittanut puolustajaa, vaan meni päin Smithin patjoja. Tämä sylki eteen ja Haula ehti paikalle tasoittamaan pelin. Seuraavan aloituksen jälkeen vain yhdeksän sekuntia edellisestä osumasta kiekko oli taas Flamesin nuotassa, kun Marchessault haastoi sinisen ylitettyään Giordanon ja ampui sivuttaisliikkeestä tarkasti oikeaan etukulmaan. Viimeinen maali syntyi tyhjiin, joten Vegas käänsi 2-1 tappioaseman 2-4 voitoksi viime minuuteilla: Flames fold late in third period to Golden Knights

7. Marc-Andre Fleuryn hanskaryöstö Logan Couturen laukaukseen b-pisteiden välistä pudotuspeleissä keväällä 2018 kolmannen ottelun jatkoajalla
- Mahdutin vuosikymmenen huippuhetkiin kolme Fleuryn torjuntaa. Tämä on yksi niistä. Pavelski tarjosi maalin takaa loistavan lätyn slottiin Couturelle, mutta Fleury otti erittäin tyylitellyn tv-torjunnan räpylällään Couturen yhden kosketuksen laukaukseen. Torjunta oli erittäin kriittinen, koska toisen kierroksen pudotuspelisarja oli tilanteessa 1-1 otteluvoitoissa ja kolmas peli oli puolestaan jatkoajalla, kun Fleury ryösti Couturen. Hetkeä myöhemmin William Karlsson ratkaisi voiton Vegasille, mutta se ei olisi ollut mahdollista ilman tätä Fleuryn torjuntaa ja kuka tietää, olisiko Vegas Golden Knights ikinä pelannut NHL:n finaaleissa, jos tämä laukaus ei olisi jäänyt hanskan pohjalle: Marc Andre Fleury UNREAL save on Logan Couture

6. William Karlssonin voittomaali jatkoajalla pudotuspelien toisella kierroksella kolmannessa ottelussa San Josen vieraana
-Karlssonin tarkka viimeistely suorasta luistelusta vasempaan yläkulmaan yläriman kautta on ikuisesti piirtynyt verkkokalvoilleni laukauksen laadukkuuden ansiosta. Neal antoi erinomaisen peliä edistävän syötön keskialueella, jonka jälkeen Burns ei enää ehtinyt peittämään laukausta sen jälkeen, kun Martin oli seikkaillut itsensä ulos tilanteesta. Marchessault puolestaan oli koko tilanteen käynnistäjä omalta alueelta. Ottelu päättyi 3-4 ja Vegas siirtyi toisen kierroksen pudotuspelisarjassa 2-1 johtoon: Karlsson snipes OT winner for Golden Knights to take series lead

5. Seurahistorian ensimmäisen Stanley Cupin finaaliottelun voitto Tomas Nosekin hurjan päätöserän ansiosta maalein 6-4 Washingtonia vastaan T-Mobile Areenalla
-Siirrytään viiden kärkeen. Sensaatiomaisesti Stanley Cupin loppuotteluihin edennyt ritarilauma jatkoi ennätystehtailua voittamalla seurahistoriansa ensimmäisen loppuottelun maalein 6-4 kotikaukalossa. Voittomaalin iski päätöserässä Shea Theodoren upeasta poikittaissyötöstä oikealta takatolpalta Tomas Nosek, joka teki myös viimeisen maalin tyhjiin blokattuaan ensin Ovechkinin laukauksen. Eikä siinä vielä kaikki, sillä hän oli alustamassa myös päätöserän alussa 4-4 tasoitusmaalia maalin takaa, jonka iski lopulta maalin edestä Ryan Reaves. Tuohon maaliin ei kuitenkaan merkitty syöttäjiä, vaikka Nosek oli suuressa roolissa siinäkin: Fourth-liner Nosek seals it late with dominant fourth line for Golden Knights

4. Ensimmäisen runkosarjaottelun voitto James Nealin päätöserän kahdella maalilla Dallasia vastaan lokakuussa 2017
- Golden Knights pelasi ensimmäisen runkosarjaottelunsa Dallasin vieraana 6. lokakuuta 2017. Ottelu päättyi 1-2 voittoon, kun päätöserässä James Nealin kahdella maalilla Vegas nousi voittoon. Ensimmäisen osuma oli tulinen rannelaukaus ruuhkan läpi ohi Kari Lehtosen. Nate Schmidt sai ykkössyötön jätöstään viivan tuntumassa. Luca Sbisa sai kunnian olla seurahistorian avausmaalin toinen syöttäjä. Toisessa maalissa puolestaan Garrison avasi pystyyn hyökkäyssiniviivalle, Eakin otti kiekon haltuun luoden 2v1-tilanteen, jakoi poikittain ohi heittäytyvän Hamhuisin, Neal otti kiekon haltuun, jäädytti Lehtosen ja nosti sitten kiekon maalin kattoon polviltaan vajaat kolme minuuttia ennen loppua: James Neal scores the first two goals in Golden Knights history

3. Erik Haulan voittomaali toisessa jatkoerässä 95. peliminuutilla Los Angeles Kingsia vastaan kevään 2018 pudotuspelien avauskierroksella
- Seurahistorian ensimmäinen jatkoerävoittomaali näki päivänvalon jo toisessa playoffpelissä ja vieläpä kotiareenalla. Ottelu Kingsia vastaan eteni 1-1 lukemissa jatkoeriin ja lopulta toisessa jatkoerässä kakkosketju ratkaisi pelin, kun Neal kiemurteli keskialueella ostaakseen aikaa, Haula kiersi takaa henkselit kiinni, sai kiekon vauhtiin oikeaan laitaan, ajoi päättäväisesti maalille ja viimeisteli Quickin alta kiekon maaliin. Ilman muuta vuosikymmenen yksi TOP3-hetkistä, koska suomalainen pelaaja vieläpä oli tekemässä historiaa: Erik Haula 2nd OT Goal + Celebration | Kings-Golden Knights WCQF Game 2 | 4.13.2018

2. William Karlssonin divisioonavoiton varmistanut sensaatiomainen läpiajo-osuma omien jalkojen välistä San Josea vastaan runkosarjan viimeisillä kierroksilla keväällä 2018
- Jos en aivan väärin muista, tämän ottelun voitollaan Vegas varmisti avauskaudellaan divisioonavoiton maaliskuun lopussa 2018. Ottelu San Josea vastaan oli tasatilanteessa 2-2 päätöserässä, kunnes alivoimalla Karlsson pujahti Pavelskin syötön katkottuaan Burnsilta karkuun laidan puolelta, polki vimmatusti ja viimeisteli sitten jo kauden 42. osumallaan kiekon hallitusti omien jalkojensa välistä maalin kattoon, kun Jones pelasi itsensä osin ulos tilanteesta väärin ajoitetun tökkäyksen takia. Maalista vielä legendaarisemman on jälkikäteen tehnyt tietysti paikallinen selostus, sillä "What a goal! Through his own legs!" -huudahdukset hieman karhealla äänellä eivät luultavasti ikinä pyyhiydy muistista pois: Karlsson goes between-the-legs shorthanded on Jones

1. Seitsemäs ottelu San Jose Sharksia vastaan pudotuspelien avauskierroksella keväällä 2019
- Ykkössijalle ei voi laittaa mitään muuta kuin vuosikymmenen ehkä sairaimman yksittäisen pudotuspeliottelun. Kevään 2019 pudotuspelien ensimmäisen kierroksen sarja eteni 3-3 tilanteessa San Joseen, kun Vegas oli menettänyt 3-1 sarjajohdon ja edeltävässä pelissä se oli vieläpä hävinnyt toisessa jatkoerässä Hertlin tehtyä voittomaalin alivoimalla. Golden Knights kokosi loistavasti itsensä kuitenkin kahden tappion jälkeen ja pelasi erittäin ehjää vierasjääkiekkoa 50 minuuttia johtaen maalein 0-3. Sitten puolustuspään aloituksen jälkeen Eakinin ja Stastnyn avustuksella Pavelski rojahti holtittomasti jään pintaan, Eakin komennettiin suihkuun poikittaisesta mailasta ja San Jose teki neljä maalia viiden minuutin ylivoiman aikana. Vegas tuli vielä tasoihin ilman maalivahtia, kun Marchessault tasoitti maalin edestä päätösminuutilla, mutta jatkoerässä E. Karlssonin hidastettu syöttö McNabbin selustaan vapautti Goodrowin nokikkain Fleuryn kanssa eikä tämä erehtynyt uittaessaan kiekon kämmeneltä maaliin patjan ja tolpan välistä. Vaikka Vegas oli rikkonut monia ennätyksiä, seurahistorian ensimmäistä seiskapeliä se ei pystynyt voittamaan, mikä harmittaa tietysti hyvin paljon edelleen: NHL Highlights | Golden Knights vs. Sharks, Game 7 - April 23, 2019
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Moro ja Doro etenivät mitalipeleihin Venäjän kukistettua Sveitsin 3-1 puolivälierässä. He pelasivat jälleen yhdessä kakkosketjussa.

Alkusarjan jälkeen turnauksen parhaana aloittajana (73,91%) keikkunut Sveitsin Sandro Schmid voitti tänään vain joka toisen aloituksensa (9/18). Alkusarjan jälkeen turnauksen seitsemänneksi paras aloittaja (64,06%) Venäjän Ivan D. Morozov sen sijaan oli jälleen erinomainen aloitusympyrässä voittaen 14/15 aloitusta, joten kahdessa viime pelissä, kun millään on ollut mitään merkitystä, hänen aloitusprosenttinsa on ollut huimaavan hyvä 96,30% (26/27)!
Aloitusdominanssin ohessa Morozov pelasi reilut 14 minuuttia kuten myös Dorofeyev. Jälkimmäinen kirjasi kolme kutia, joista paras paikka oli avauserässä ylivoimalla, mutta vapaa one-timer oikeasta laidasta juuri Morozovin levityksestä ei osunut kohteeseen. Morozov itse laukoi vain kertaalleen, mutta jäi muutoin mieleen muutamasta heikosta pakotetusta harhasyötöstä hyökkäysalueella sekä toisen erän laiskasta jäähystä, kun hän takakarvatessa otti rangaistuksen mailan noustua sveitsiläisen naamariin. Tuotakin jäähyä edelsi harhasyöttö poikittain hyökkäysalueella. Mutta mikä tärkeintä, saamme nauttia vielä kahden ottelun verran venäläiskaksikon otteista nuorten maailmanmestaruusturnauksessa.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
- Seuraavassa vaihdossa Marchessault riisti kiekon puolustussinisellä, polki karkuun ja pakotti Mansonin rikkomaan takaa päin pilkun arvoisesti. Joonatan ei erehtynyt, vaan hiipi tutusti vasemmasta laidasta keskelle, jäädytti Gibsonin jäihin ja nosti sitten kämmeneltä maalin kattoon
Olin ymmärtänyt, että rankkaria ampuessa pelaajan täytyy koko ajan liikkua eteenpäin laukaukseen asti. Nyt TV:stä tuota rankkaria seuratessa sekä livenä, että hidastuksena, näytti siltä, kuin Marchessault olisi vähän peruuttanut taaksepäin ennen tuota laukaustaan. Onko ymmärrykseni siis väärä, näinkö väärin, vai olisiko maali pitänyt hylätä?

- Kaksikymmentä sekuntia ennen loppua Theodore vielä tarjoili sirkushupia kansalle, kun Comtois juuttui häneen kulmassa kiinni Shean rajamailla olleen taklauksen jälkeen. Lopulta kaksikon tappelu ei oikein edes päässyt edes kunnolla alkamaan, kun jo tuomarit menivät väliin
Minun silmiini tuo näytti siltä, että kumpikaan kavereista ei osannut tapella, ja kun linjatuomarit näkivät, ettei tuosta kyhnäämisestä mitään tule, menivät väliin.

Suurkiitokset noista vuosikymmenen Vegas-joukkueen pelaajavalinnoista. Ei kai noista voi paljon kinastella, paitsi ehkä Mad-Maxin kuulumisesta joukkueeseen, mutta ei sitten mahtunut tällä kertaa. Ehkä sitten tämän alkaneen vuosikymmenen joukkueeseen mahtuun, jos otteet pysyvät nykyisen kaltaisena, ei loukkaannu, ja pelaa Vegasissa pitkään.

Kaikki nuo kirjoittamasi Vegasin 25. ikimuistoisemmasta pelistä muististasi vain laitoit vai? Kun välillä kirjoitat, että "ellen nyt aivan väärin muista". En kyllä lähde mihinkään muistipeliin kanssasi! Minä olisin noista muistanut ehkä neljä-viisi, tosin ensimmäisellä kaudella en katsonut paljon muuta kuin playoffsit ja muutenkin pelejä harvalleen olen nähnyt.
 
Florida Gators - 2006,2007 NCAA basketball champions, 1996, 2006, 2008 NCAA football champions

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Olin ymmärtänyt, että rankkaria ampuessa pelaajan täytyy koko ajan liikkua eteenpäin laukaukseen asti. Nyt TV:stä tuota rankkaria seuratessa sekä livenä, että hidastuksena, näytti siltä, kuin Marchessault olisi vähän peruuttanut taaksepäin ennen tuota laukaustaan. Onko ymmärrykseni siis väärä, näinkö väärin, vai olisiko maali pitänyt hylätä?

Suurkiitokset noista vuosikymmenen Vegas-joukkueen pelaajavalinnoista. Ei kai noista voi paljon kinastella, paitsi ehkä Mad-Maxin kuulumisesta joukkueeseen, mutta ei sitten mahtunut tällä kertaa. Ehkä sitten tämän alkaneen vuosikymmenen joukkueeseen mahtuun, jos otteet pysyvät nykyisen kaltaisena, ei loukkaannu, ja pelaa Vegasissa pitkään.

Kaikki nuo kirjoittamasi Vegasin 25. ikimuistoisemmasta pelistä muististasi vain laitoit vai? Kun välillä kirjoitat, että "ellen nyt aivan väärin muista". En kyllä lähde mihinkään muistipeliin kanssasi! Minä olisin noista muistanut ehkä neljä-viisi, tosin ensimmäisellä kaudella en katsonut paljon muuta kuin playoffsit ja muutenkin pelejä harvalleen olen nähnyt.
Samaa mieltä rankkarista, että Joonatanin liike näytti suuntautuvan välissä taaksepäin, joten kaipa tuo olisi saatettu hylätä tarkemmilla tuomareilla.

Pacioretty oli alkuperäisessä hahmotelmassa, mutta lopulta otin hänen sijastaan Stonen pistekeskiarvon takia. Ja ennen Stonen tuloahan Pacioretty oli melko hukassa ja puhkesi loistoon vasta Kiven laituriparina.

Kaikki huippuhetket eivät tulleet ulkomuistista. Flames-pelin nousun olin jo unohtanut kuten myös Fleuryn jatkoaikatorjunnan Couturen kutiin ennen Karlssonin voittomaalia. Samoin Perronin historiallinen JA-osuma olisi jäänyt listoilta ilman googletusta ja muistinvirkistystä.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Laitetaan nyt oma suosikki Vegas-maalini (Vegasin kolmas maali) tähän kun näitä vanhoja muistellaan. En vieläkään tajua miten Karlsson pystyy syöttämään Smithille yhdellä kosketuksella, koska häntä kohden tuleva laukaus/syöttö on jo todella vauhdikas, ja kaveri kääntää yhdellä kosketuksella millimetrin tarkasti Smithin lapaan. Mailan kannanko hän hakkaa jäähän juuri oikealla hetkellä ja juuri oikealla kulmalla ja sillä tavalla kääntää kiekon Smithille? Ei mahdu minun ymmärrykseeni miten voi ajoittaa noin täydellisesti.
 
Florida Gators - 2006,2007 NCAA basketball champions, 1996, 2006, 2008 NCAA football champions

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
44/82 Golden Knights vs. Flyers

Fleury jatkoi maalissa. Kenttäpelaajisto oli muodossa 11+7, kun Nosek oli lapsivahdissa ja Marchessault ei pystynyt pelaamaan alaraajavamman vuoksi. Roy sentään oli kutsuttu ylös nelosen keskelle. Tuch pelasi ykkösketjussa, Carrier nousi kolmoseen Stastnyn ja Glassin rinnalle sekä kaiken kukkurana Merrill pelasi nelosketjun vasemmassa laidassa. Puolustajaparit olivat McNabb-Schmidt, Holden-Theodore ja Hague-Engelland. Vastassa ollut Flyers oli yksi kahdesta joukkueesta, jota Vegas ei ollut vielä voittanut kotonaan ennen tätä ottelua. Detroit on toinen. Ennen raporttia pitää todeta myös se, että Dansk valittiin AHL:n kuukauden maalivahdiksi, koska hän voitti kaikki seitsemän peliään yli 94% torjuntaprosentilla. Wolves on hiljalleen hiipinyt divisioonassaan kolmospaikalle pisteissä. Voittoprosentilla mitaten sijoitus on toki neljäs, mutta pudotuspeliunelma elää siis yhä.

1. erä
- Seitsemän minuutin kohdalla Konecny levitti oikeasta laidasta poikittain, van Riemsdyk pääsi ampumaan vapaasti vasemmalta päin Fleurya ja Hayes ehti vielä maalinedusreboundiin ensimmäisenä, mutta Fleury oli alusta asti terävänä. Minuutin päästä hänet kuitenkin ohitettiin, kun ykkösparia Schmidt-McNabb liikuteltiin maalin takana ja lopulta Voracekin syöttö kulmasta löysi maalin eteen tyhjään tilaan lipuneen Girouxin, joka ohitti Fleuryn. Ykkösketjun laitureiden puolustuspelaaminen vuoti, koska puolustajat ja Karlsson olivat kaikki maalin takana, joten Tuchin tai Smithin olisi pitänyt joko saada Voracekin syöttö katki tai sitten seurata Giroux tarkemmin. Golden Knightsin saldo ennen tätä iltaa oli 6-11-5 tappioasemaan joutuessa, joten ennusmerkit eivät olleet hyvät
- Mutta Ducks-pelin tavoin Vegas tuli peliin pian takaisin mukaan. Holden dumppasi päätyyn, Carrier porhalsi ykköskiekon perään ja päädyssä Stastny nappasi "kakkosen" itselleen. Hän löysi maalin edestä Theodoren, joka viimeisteli ranteella tasoituksen. Erän puolivälissä isännät menivät edelle, kun pelin ensimmäinen YV ehti vanheta vain 15 sekuntia. Glass ja Stone liikuttivat kiekon syvyydestä viivaan, Theodore laukoi ruuhkaan, Stastny reagoi ensimmäisenä siirtäen irtokiekon sivuun ja Pacioretty tinttasi omalta paikaltaan one-timerin säkkiin. Heti seuraavassa vaihdossa vielä Smith tarjosi oikeasta laidasta syötön takatolpalle Karlssonille suorahyökkäyksestä, mutta tämä ei ihan päässyt kunnolla laukomaan
- Ajassa 11:27 kuitenkin Vegas iski kolmannen maalin vajaaseen kolmeen minuuttiin, kun nelosketju rouhi päädyssä. Reaves oli kulmassa ja sieltä kiekko ajautui maalin taakse Roylle, joka pyörähti vanhanaikaisella maalin eteen. Merrill oli täysin yksin irtokiekossa, vei rystylle ja nosti sitten rauhassa pelivälineen yli Hartin patjan. Maali oli Merrillille kauden ensimmäinen. Aiemmat 36 peliä puolustajana olivat tuottaneet vain kolme syöttöpistettä, mutta hyökkääjädebyytissään hän osui heti!
- Muutaman minuutin päästä Schmidt tykitti hyökkäyssiniviivalla päin ensimmäistä blokkaajaa. Laughton polki karkuun ja Holden löi käsille. Fleury onneksi torjui seuranneen pilkun eleettömästi antaen hyökkääjän tehdä aloitteen ja torjuen kiekon vain paikallaan pysyen. Hetken päästä tuosta tilanteesta Schmidt mokasi uudestaan, kun Konecny kiersi hänet vasemman kautta ajaen maalille ja uittaen kiekon Fleuryn ohi. Kalleimman puolustajan pitää vain suoriutua paremmin noista tilanteista ja oikeastaan koko avauserä oli häneltä melko karmea
- Vegas iski vielä kertaalleen 17. minuutilla. Keskialueen irtokiekkokamppailun hyökkäyssiniviivan tuntumassa voitti Vegas. Stone ylitti sinisen, hidasti peliä ja löysi sitten vasemmasta laidasta Paciorettyn, joka oli päässyt Vorobyevin sisäpuolelle, leikkasi maalille ja sijoitti rystyltä kiekon alakulmaan läheltä melkoisen sirkuserän päätteeksi. Vedot kirjattiin 18-12 ja vauhtia riitti kertakaikkiaan

2. erä
- Toisen erän ensimmäisen seitsemän minuutin aikana Vegas loi kolme mehevää paikkaa syöttämällä päädystä maalin eteen. Stephenson kilautti mm. kerran tolppaan ja muut paikat tulivat Stastnylle, joista jälkimmäisen loi Glass, mutta Paul ei osunut kohteeseen. Peli oli yhä vauhdikasta ja jopa koohottamista päästä toiseen
- Puolivälissä erää Golden Knights meni 5-2 johtoon. Carrier katkoi Flyersin hyökkäykseenlähdön sinisen kulmassa, syötti keskelle Glassille, tämä voitti seisaaltaan 1v1-kamppailussa Laughtonin ja laukoi tämän jaloista nopean laukauksen, joka yllätti Hartin. Ykkösvaraus katkaisi näin ollen 13 ottelun maalittoman putken Stastnyn tehtyä oivan maskin
- 12. minuutilla Flyers kavensi erän ainoalla toimintamallillaan eli laidasta tulleen laukauksen paluukiekosta. Hyökkäyspään aloituksen ja rännikierrätyksen jälkeen Niskanen oli laukojana oikealta pienestä kulmasta ja kun Fleury sylki edessään olleen Voracekin ohjauksen suoraan eteensä, Couturierilla oli helppo työ kaventaa. Schmidt oli tilanteessa jälleen toki osasyyllisenä oltuaan Voracekin selkäpuolella, mutta kuitenkin niin lähellä tätä, että reagoiminen reboundiin oli mahdotonta ajoissa, joten sijoittuminen olisi pitänyt olla parempaa tai sitten hänen olisi pitänyt saada katkottua Niskasen jäänuoliainen Voracekin etupuolelta
- Erän toinen puolikas oli Flyersin hallintaa ja Vegas taisi saada vain yhden kudin kohti Hartia ennen kuin se joutui vielä alivoimalle erän päätteeksi. Toki suurta hätää omissakaan ei ollut, vaan Philadelphia piti kiekkoa pääosin laidoissa. Erän lopun alivoimankin Golden Knights kesti, kun McNabb ja Engelland ottivat parit blokit viivavetoihin, joten tauolle mentiin 5-3 lukemissa

3. erä
- Päätöserään alkuun Flyersille jäi 16 sekuntia ylivoimaa. Sitä jäi sekunti pelaamatta, kunnes hyvän kiekonliikuttelun päätteeksi Provorov syötti kulmaan, Giroux sieltä keskelle ja Couturier tykitti one-timerin alakulmaan. Minuutin päästä vieraat olivat jopa tasoittaa, kun Pitlick pääsi vapaasti pyörähtämään päädystä maalille, mutta Fleury torjui patjallaan hienosti
- Neljännellä minuutilla Theodore pääsi puolestaan kahdesti peräkkäin kokeilemaan slotista, mutta ampui päin Hartia molemmilla kerroilla. Joka tapauksessa momentum oli hieman kääntymässä takaisin isännille Stonen ja Stastnyn ketjujen hyvien vaihtojen seurauksena
- 12. minuutilla kolmonen pääsi 3v1-hyökkäykseen riiston myötä. Glass käytti kiekon Carrierilla oikealla puolella ja sai sen sitten heti takaisin, mutta Hart joko venyi one-timerin eteen tai sitten veto osui ulkotolppaan. Noh, vasempaan alakulmaan se ei kuitenkaan mennyt. Hetkeä myöhemmin toisessa päässä Girouxin rannari vasemmasta laidasta pysähtyi Fleuryn räpylään
- Peli oli pysynyt hyvin isäntien kurissa eikä se ollut pelkkää selviytymistä johtoasemassa kuten vielä alkukaudella. Flyers sai kuitenkin mahdollisuutensa vajaat kolme minuuttia ennen loppua Smithin nostettua laitakahinasta kiekon katsomoon. Hetken päästä vielä Engelland antoi poikkaria maalin edessä Voracekille ja joutui melko heppoisesti jäähylle. Flyers otti maalivahdin pois ja pelasi kuudella kolmea vastaan 43 sekuntia. Karlsson-McNabb-Holden kolmikko kuitenkin selvisi, kun ensin McNabb blokkasi Gostisbeheren one-timerin ja heti perään hän sai lavan väliin syöttöyritykseen siten, että kiekko lipui keskialueelle saaden valtavat suosionosoitukset. Smithin päästyä takaisin kehiin 6v4-alivoimalla Vegasilla ei ollut enää suurempaa hätää, vaan kahden purun myötä isännät kestivät loppuun asti 5-4 johdossa
- Ensimmäinen kokonainen uusi vuosikymmen seurahistoriassa oli ilo käynnistää voitolla ja varsinkin, kun kyseessä oli ensimmäinen kotivoitto Philadelphiaa vastaan ikinä. Viimeisen 18 ottelun saldo on nyt 12-4-2. Tämä oli samalla toinen peli putkeen, jossa Vegas kykeni nousemaan tappioasemasta voittoon. Lupaava merkki jatkoa ajatellen

Arvosanataulukko
++
+ McNabb, Theodore, Stone, Pacioretty, Stephenson, Glass, Carrier, Stastny, Merrill, Roy, Reaves
+/- Fleury, Holden, Hague, Engelland, Reaves, Karlsson, Smith
- Schmidt, Tuch
--

Schmidt on miinuksella oltuaan jäällä vieraiden kolmen ensimmäisen maalin aikana ja aiheutettuaan myös pilkkuun johtaneen tilanteen avauserässä. Puolustuksessa McNabb toki jäi myös tehotilastossa lukemaan -2, mutta ei omasta syystään, vaan Schmidtin takia. Muutoin hän pääsee plussalle pelkästään lopun alivoimadominanssin ansiosta ollen peliaikakuningas yli 25 minuutilla. Theodore puolestaan oli mukana kahdessa ensimmäisessä maalissa 1+1 tehoin. Hän laukoi peräti kahdeksan kertaa kohti maalia. Hyökkääjistä kakkos- ja uudistunut kolmosketju vakuuttivat. Pacioretty teki kaksi maalia, Stastny keräsi kaksi syöttöä, Glass teki yhden maalin ja Stone-Carrier pari keräsi yhdet syötöt. Stephenson täydensi kakkosketjua tasaviisikoin erinomaisesti ja saa siksi yhtä lailla plussan, vaikka hän ei pisteille päässyt. Nuo ketjut olivat kuitenkin ne, jotka loivat eniten tilanteita hyökkäysalueella. Nelosketjusta puolestaan Roy ja Merrill olivat valopilkut, mutta Reaveskin saa plussan oltuaan mukana yhden maalin värkkäämisessä ja ketjun jäätyä plussalle maalin verran. Merrillin jääaika hyökkääjänä oli 9:11, joten hän sai siten vastuuta kuin tavallinen nelosen laituri. Ainoa tilastomerkintä oli maalin lisäksi yksi laukaus kohti maalia, joka siis upposi sisään.

Uusittu ykkösketju ei toiminut yhtä hyvin Tuchin kuin Marchessaultin kanssa. Teholukema oli -2. Karlsson ja Smith toki ampuivat kolmesti, mutta Tuch ei kertaakaan. En silti muista kuin sen avauserän takatolpatontin olleen edes etäisesti laadukas, joten ykköseltä nähtiin pienoinen ohipeli. Alivoimalla kuitenkin Karlsson uurasti varsinkin lopussa kiitettävästi eikä häntä voi siksi jättää miinukselle toisin kuin Tuchin, joka oli melko näkymätön yläkenttien näytönpaikassaan. Puolustuksessa Hague-Engelland pari oli pari kertaa ongelmissa hitaudensa vuoksi, mutta heidänkin teholukema oli lopulta +2, joten sikäli miinusta ei voi antaa, muttei oikein plussaakaan. Hague kirjasi muuten viisi taklausta jopa ja Holden seitsemän.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Olin ymmärtänyt, että rankkaria ampuessa pelaajan täytyy koko ajan liikkua eteenpäin laukaukseen asti. Nyt TV:stä tuota rankkaria seuratessa sekä livenä, että hidastuksena, näytti siltä, kuin Marchessault olisi vähän peruuttanut taaksepäin ennen tuota laukaustaan. Onko ymmärrykseni siis väärä, näinkö väärin, vai olisiko maali pitänyt hylätä?
Rule 24 – Penalty Shot
24.1 Penalty Shot – A penalty shot is designed to restore a scoring
opportunity which was lost as a result of a foul being committed by the
offending team, based on the parameters set out in these rules.

24.2 Procedure - The Referee shall ask to have announced over the public
address system the name of the player designated by him or selected
by the team entitled to take the shot (as appropriate). He shall then
place the puck on the center face-off spot and the player taking the
shot will, on the instruction of the Referee (by blowing his whistle),
play the puck from there and shall attempt to score on the goalkeeper.
The puck must be kept in motion towards the opponent’s goal line and
once it is shot, the play shall be considered complete
. No goal can be
scored on a rebound of any kind (an exception being the puck off the
goal post or crossbar, then the goalkeeper and then directly into the
goal), and any time the puck crosses the goal line or comes to a
complete stop, the shot shall be considered complete.
The lacrosse-like move whereby the puck is picked up on the blade
of the stick and “whipped” into the net shall be permitted provided the
puck is not raised above the height of the shoulders at any time and
when released, is not carried higher than the crossbar. See also 80.1.
The spin-o-rama type move where the player completes a 360°
turn as he approaches the goal, shall not be permitted. Should a
player perform such a move during the penalty shot, the shot shall be
stopped by the Referee and no goal will be the result.


Kiekon liike, ei pelaajan. Ja tietty pieni harhautusliike sallitaan.
 
Fistauksessa on tärkeää muistaa nyrkkisäännöt

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Niinhän siinä kävi, että kaikista pelaajista Ivan D. Morozov lähetti Venäjän nuorten MM-finaaliin tekemällä voittomaalin jatkoerässä Ruotsia vastaan:


Huomenna mahdollisesti siis kruunataan ensimmäiset Golden Knightsin organisaatioon kuuluvat maailmanmestarit. Morozov teki pelissä toisenkin osuman. Se syntyi heti alussa, kun hän tasoitti pelin 1-1:een ylivoimalla omalta paikaltaan neliön keskeltä Podkolzinin päätypassista. Dorofeyev sai kakkossyötön pysyttyään taitavasti kiekossa ahtaassa tilassa oikean laidan lähellä aivan kuten marraskuussakin vastaavissa tilanteissa Nordiksella U20-turnauksessa:


Morozov jatkoi myös aloitusdominanssiaan voittamalla yhdeksän aloitusta ja häviämällä yhden. Kolmen viime pelin saldo on nyt 35/37 voitettua aloitusta (94,59%), jonka ansiosta hänen prosenttinsa keikkuvat koko turnauksessa noin 70% prosentin kieppeillä ja siksi hän on turnauksen TOP2-aloittaja jo ennen tätä iltaa ja varmasti tämän illan jälkeenkin, kunhan tilastot päivittyvät siltä osin.

Morozov ja Dorofeyev pelasivat tasaviisikoin kolmannen pelin yhdessä. Lisäksi he olivat myös kolmatta kertaa samassa kakkos-YV:ssä, jossa muut jäsenet ovat siis Romanov viivassa, Marchenko vasemmalla ja Podkolzin päädyssä (Dorofeyev oikealla ja Morozov slotissa). Morozoville kertyi jääaikaa peräti 21:37 ja Dorofeyevillekin 18:47. Jälkimmäisellä oli jatkoajalla puolittainen paikka ennen voittomaalia, kun Alexandrovin aloitusvoiton jälkeen hän pääsi ampumaan maalin edestä kääntölaukauksen, mutta se blokattiin kulmaan/korkeuksiin. Noin muutoin hän oli pelin sisässä vähän paremmin kuin edeltävässä pelissä aivan kuten Morozovkin. Päätöserän alussa tuo vitja oli tasaviisikoin parhaimmillaan pelaten reilun minuutin mittaisen pitkän hyökkäyksen Ruotsin alueella. Paras paikka sen aikana syntyi, kun Morozov käänsi vanhanaikaisella kiekon maalin eteen, mutta ketjun kolmas lenkki Alexandrov ei ihan saanut puolustajien jaloista sudittua kiekkoa ohi Alnefeltin.

Mitä tulee muihin lupauksiin. Elvenes valittiin odotetusti AHL:n tähdistöotteluun ainoana Wolvesin pelaajana. Hänen pistetahtinsa on hieman hiipunut, mutta toki silti hänellä on kasassa 36 ottelussa tehot 7+24=31, jotka oikeuttavat pistepörssissä sijaan 14. Tulokkaiden keskuudessa hän on ykkönen pisteellä ennen Josh Norrisia.

Fleury puolestaan kieltäytyi NHL:n tähdistöottelusta, joten kolmatta kertaa putkeen häntä ei nähdä siellä edustamassa Golden Knightsia, mikä on sääli, koska rakastan historiatilastoja ja omanlaistaan seurahistoriaa tuokin olisi ollut. Tuo on jopa ratkaisu, josta en suoraan sanottuna pidä, vaikka ylimääräinen lepo parantaisikin Golden Knightsin menestysmismahdollisuuksia keväällä, koska edustustehtävistä ei mielestäni pitäisi ikinä terveenä kieltäytyä varsinkaan, kun kannattajat hänenkin palkkansa viime kädessä maksavat hieman kärjistetysti sanottuna. Toki lieventänä asianhaarana Fleuryn kohdalla on se, että hänen isänsä menehtyi vajaa kuukausi sitten ja siten ymmärrän halun viettää ylimääräistä aikaa perheen parissa. Noh, hän kärsii joka tapauksessa yhden ottelun pelikiellon joko Carolinaa tai Bostonia vastaan myöhemmin tässä kuussa jäädessään terveenä sivuun. Gallant kuitenkin valittiin Tyynenmeren divisioonan valmentajaksi, joten hän sentään on sitten edustamassa Vegasia ja kenties myös Pacioretty, joka on mukana lisäpelaajaäänestyksessä.

EDIT: Otetaanpa seuraavakin lainaus toisesta ketjusta vielä tänne talteen, jotta muutaman vuoden päästä voi sitten katsoa, että miten Morozov on kehittynyt:
Kahden suunnan hyökkääjä joo, mutta enemmän puolustussuuntaan painottuva sellainen. NHL-potentiaali on mielestäni kolmos- ja nelosketjuissa alivoima- ja aloitusspesialistina. Ylivoimalla hän sitten voi pelata maalin edessä/neliön keskellä kakkosviisikossa. Tasaviisikoin dynaamisuus ei kuitenkaan todennäköisesti riitä millään säännölliseen pistetehtailuun.

Viime kaudella NHL:n keskushyökkääjien keskuudessa vaadittiin 28 pistettä sadan parhaan joukkoon sijoittumiseen. Pistekeskiarvolla mitattuna vaatimus oli 0.43, joka tarkoittaisi täydellä kaudella 35 pistettä. Tasaisesti pohdittuna siis (30+ organisaatiota x kolme sentteriä per joukkue = n. 100 pelaajaa) kolmossentterille realistinen pisteodottama on noin 28-35 pistettä ja siihen haarukkaan Morozovkin voi kyllä parhaimmillaan yltää.
 
Viimeksi muokattu:
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
45/82 Vegas vs. St. Louis

Toinen ottelu viikon sisään lähes parhaaseen katseluaikaan. Lisäksi kyseessä oli kauden ensimmäinen suomeksi selostettu Vegasin ottelu. Fleury jatkoi maalissa. Marchessault oli toisen pelin perättäin sivussa, mutta Nosek palasi nelosketjun laitaan Royn ja Reavesin rinnalle, joten Merrill putosi vilttiin, kun puolustuksessa Holden jatkoi Theodoren kanssa ja Hague Engellandin. McNabb pelasi 229. ottelunsa Vegas-nutussa ja nousi näin ollen jaetulle toiselle sijalle Marchessaultin kanssa.

1. erä

Avausvaihto oli hyvä. Kakkosvitja sai pelin painopisteen vieraiden päähän, Pacioretty pudotti kertaalleen viivaan ja Hague pommitti viivasta maskitta Allenin syliin. Parin minuutin päästä Carrier kiersi vauhdilla maalin ja tarjosi rystylätyn painottomalle puolelle vaihdosta tulleelle Roylle, mutta tämän kuti kilpistyi patjoihin. Vieraiden ensimmäinen vaarallinen tilanne tuli kolmen minuutin jälkeen, kun Perron syötti oikeasta laidasta maalin eteen ja Schwartz ohjasi McNabbin pihdeistä päin Fleuryn torsoa. O'Reilly oli vielä päästä reboundiin.

Kuudennella minuutilla viime pelissäkin pirteästi pelannut kolmonen aiheutti hämminkiä. Glass pääsi ampumaan vasemmalta kaarelta päin ruuhkaa ja maalin kulmalta Stastny suti reboundin Allenin patjaan. Myös Holden pääsi ampumaan viivasta kertaalleen samassa vaihdossa. Hetkeä myöhemmin Engelland puolestaan passitettiin jäähylle kyynärpäätaklauksesta hyökkäysalueella siniviivan kulmassa. Jäähy kostautui, kun Perron kuljetti hyökkäysalueelle, käytti laidassa O'Reillylla, sai kiekon takaisin päätyyn, syötti slottiin nousseelle Pietrangelolle ja tämä tykitti vapaasti ranteella kiekon ohi Fleuryn. Yllättävää, että ykkösalivoimparin Karlsson-Smith kaksikon väliin jäi niinkin suuri tila nousta, vaikka kiekko liikkuikin kivasti. Samalla tämä oli kolmas kotiottelu putkeen, jossa vastustaja teki avausmaalin. Blues teki 2-0 maalin puolestaan 12. minuutilla sen jälkeen, kun viiteen minuuttiin ei ollut tapahtunut juuri mitään. Allen purki omalta alueelta lasin kautta keskialueelle, jossa O'Reilly voitti kaksinkamppailun eteenpäin puolustanutta McNabbia vastaan. Hän sai käännettyä kiekon keskelle vauhtiin Perronille ja Schmidt joutui 1v2-tilanteeseen, kun Karlsson ei ehtinyt paikata McNabbia. Perron jakoi lätyn viereen vasemmalle ja Schwartzin suora laukaus takanurkkaan ohitti Fleuryn. McNabbin piikkiin meni eniten tämä osuma, koska jos irtoat vastaan puolustamaan, sitten kiekko ei vain saa tulla läpi laidasta keskelle. Oma koira Perron keräsi joka tapauksessa siis 0+2 tehot jo reilussa kymmenessä minuutissa.

O'Reillyn ketjun hyvä vire sai jatkoa nelisen minuuttia ennen loppua, kun Perron ja Schwartz kaivoivat päädystä kiekon maalin eteen, mutta O'Reilly pyssytti one-timerin Fleuryn räpylään. Joka tapauksessa Karlssonin ketju ja Schmidt-McNabb pari oli läpi erän helisemässä Perron-O'Reilly-Schwartz kolmikon kanssa ja sikäli epäonnistui heidän nollaamisessaan, kun mukaan lasketaan se päästetty alivoimamaalikin, jonka aikana McNabbkin oli jäällä. Vajaat neljä minuuttia ennen taukoa lukemat muuttuivat jo 0-3:een, kun Engelland hävisi päätypainin 100-0 Steenille, joka pyörähti maalin eteen, Barbashevin laukauksen irtokiekko kimposi ilmaan Fleuryn patjoista ja kun Hague oli yksin kahta pelaajaa vastaan Engellandin kaaduttua jäihin maalin takana, lopulta Sundqvist pomputti kiekon yli Fleuryn. Seuraavissa vaihdoissa Blues puolestaan sai kahdesti pelattua oikeasta laidasta vapaan syötön vasemmalle takatolpalle suorahyökkäyksistä, mutta kumpikaan tilanne ei lopulta aiheuttanut vaaraa. Sen sijaan kaksi minuuttia ennen loppua McNabb hävisi kulmassa kaksinkamppailun seisovin jaloin ja Schenn syötti slottiin avopaikan Thomasille, joka kuitenkin ampui Fleuryn syliin. Avauserän päätösvaihdossa erän pirtein ketju Stastnyn ja Glassin johdolla sai aikaan pienehkön kulmarallin, muttei päässyt ampumaan kuin laidoista, joten tauolle mentiin 0-3 lukemissa.

Laukaukset olivat 9-11, mutta kun Vegas loi maaliodottamaa vain 0.29 maalin ja Blues lähes puolentoista maalin verran, ero paikkojen laadussa oli suuri. Vegasilla ei oikeastaan ollut yhtään laadukasta maalipaikkaa, koska Blues puolusti jämäkästi omissa ja vain kolmosketju Carrier-Stastny-Glass saa puhtaat paperit annistaan ylöspäin. Ykköskentällinen sen sijaan ei kyennyt pitämään kurissa millään vastustajan ykkösnyrkkiä ja se näkyi kahdesti tulostaululla. Hyökkäyssuuntaan se kärsi yhä Marchessaultin poissaolosta eikä Tuch ollut samalla sivulla kemian suhteen Karlssonin ja Smithin kanssa. Tuo ketju vain jahtasi käytännössä kiekkoa jokaisessa vaihdossaan eikä energiaa riittänyt enää hyökkäämiseen. Toisaalta vaikeudet eivät yllättäneet, koska vastassa oli Wildin ohella koko viime vuosikymmenen hankalin vastustaja. Seitsemästä keskinäisestä pelistä Vegas oli voittanut aiemmin vain kaksi pisteprosentin oltua 28,6%. Puolustuksen peliaikakuningas avauserässä oli jopa hieman yllättäen Holden (8:25).

2. erä

Toisen erän alussa Glass nostettiin Stephensonin paikalle kakkosketjun keskelle, mutta heti avausvaihdossa Barbashev pelasi kulmasta paikan Steenille b-pisteiden väliin Glassin sijoituttua hieman heikosti. Tämä kuitenkin laukoi päin Fleurya. Muut ketjut olivat Carrier-Karlsson-Smith ja Stephenson-Stastny-Tuch, joten vain nelonen säilyi ennallaan Gallantin aloitettua ketjurallinsa. Vajaan viiden minuutin kohdalla Stone katkoi keskialueella ja siirsi keskelle viereen Paciorettylle, mutta tämän kuti kaukaa blokattiin kulmaan. Tuo oli ensimmäinen vaihto, kun uudistuneet ketjut saivat edes jotain pientä aikaan ylöspäin, kun myös Glass pääsi kertaalleen toisesta laidasta tavoittelemaan omia pelaajia tuloksetta maalin edestä, mutta sitä ennen Blues jatkoi siitä, mihin jäi avauserässä ja oli pelin päällä luoden tukun kulmaralleja heti erän alussa. Kuudennella minuutilla Stephenson käänsi päädystä maalin eteen, mutta Tuchin kuti epäonnistui. Jatkotilanteessa hän menetti kiekon laidassa ja Schenn polki toiseen päähän luoden 2v1-hyökkäyksen. Hän laukoi itse oikeasta laidasta, mutta Fleury sai hanskan eteen Stephensonin häirittyä jonkin verran takaa päin vielä. Hetkeä myöhemmin puolestaan Blues pääsi toistamiseen ylivoimalle pienoisen maalinedusnujakoinnin päätteeksi, kun isänniltä Hague-Engelland-Pacioretty kolmikko lähti jäähylle ja vierailtakin pari pelaajaa. Ainoa merkittävä tilanne vieraiden ylivoiman aikana oli kuitenkin vain Faulkin kuti oikeasta laidasta suoraan syliin.

Puolivälissä ottelua maaliodottamat olivat 0.36 ja 3.08, joten mitään merkittävää muutosta tosiaankaan Gallantin ketjuruletti ei tuonut toisen erän avauskympilläkään, vaan Blues puolusti yhä tilan ja ajan tehokkaasti pois sekä myllytti sitten tasaisesti syvyyden kautta tekopaikkoja. Laukauksetkin avauskympillä olivat 1-8 ja 13 minuutin jälkeen 2-11. Toisen puolikkaan ensimmäinen merkittävä tilanne oli Dunnin rannelaukaus vasemman b-pisteen yläkaarelta, jonka Fleury torjui räpylällään, mutta sitten hän oli potkia irtokiekon omaan maaliin, jollei Holden olisi pelastanut tilannetta maaliviivalta. Hetkeä myöhemmin puolestaan Schwartz pääsi läpi Schmidtin jäätyä väärälle puolelle, mutta Fleury pelasti tilanteen. Hetkeä myöhemmin isännät sen sijaan kavensivat hieman yllättäenkin, kun hyökkäyspään aloituksen jälkeen Reaves suti reboundin verkkoon maalin edestä. Hague oli se, joka aloitusvoiton jälkeen toimitti kiekon viivasta maalinedusruuhkaan. Myös Roy oli hyvin maalin edessä hakkaamassa kiekkoa sisään, mutta syöttöpisteitä ei merkitty. Maalinjälkeisessä vaihdossa uusittu ykkönen loi illan ensimmäisen paikkansa, kun Smith pääsi ampumaan ranteella kaukaa oikeasta laidasta Carrierin poikittaissyötöstä, mutta Allen ehti hyvin liikkumaan peittämään etukulman.

Viimeisen mainoskatkon jälkeen Vegas kavensi toistamiseen, kun Carrier otti taklauksen vastaan vasemmassa laidassa, piti kiekon hallussaan siitä huolimatta, leikkasi keskelle, kuljetti rystyllä aikansa sivuttain ja alusti sitten upeasti paikan takatolpalle Stastnylle, joka sai putata käytännössä tyhjiin. Loistava esityö isäntien kahden ensimmäisen erän parhaalta hyökkääjältä. Hague keräsi kakkossyötön. Vajaat kolme minuuttia ennen taukoa Vegas sai ensimmäisen ylivoimansa kaiken lisäksi, kun Faulk roikkui kulmassa Paciorettyssa kiinni. Glass oli tehnyt paluun Stonen YV-viisikkoon, mutta tuon viisikon yritykset tulla alueelle olivat heikkoja. Toisen viisikon ainoa paikka oli puolestaan Tuchin laukaus ohi takakulman ja rännistä suoraan keskialueelle. 20 sekuntia ennen taukoa Theodore katkoi keskialueella vieraiden heikon avauksen ja pääsi ampumaan Bortuzzon jaloista vasemmasta laidasta terävästi kohti taka-alakulmaa, mutta Allen venytti patjansa eteen. Viimeisellä kahdeksalla minuutilla laukaukset olivat kuitenkin isännille 8-0 ja maalit 2-0, joten yllättävän piristymisen myötä päätöserään lähdettiin vain 2-3 lukemista. Fleury oli avauskympillä hyvä ja toisella puolikkaalla sitten kenttäpelaajistokin sai vihdoin jotain aikaa hyökkäyssuuntaan nelosketjun näytettyä esimerkkiä Carrierin ohella.

3. erä

Päätöserän alkuun Carrier oli jälleen kolmosketjussa kuten 3-2 maalin syntyessäkin ja Stephenson puolestaan pelasi ykkösketjun vasemmassa laidassa. Kahden minuutin jälkeen kolmonen saikin ensimmäisen kulmarallin aikaan ja Tuch petasi suojauksesta laidan vierestä yhden paikan slottiin Stastnylle, mutta tämä ei saanut kunnon kutia aikaan. Sen sijaan seuraavassa vaihdossa Hague jatkoi dominanssiaan siniviivassa veivaamalla kärkimiinalla Sanfordin sivuun ja laukomalla sitten patjaan. Maalin edessä olivat taas Roy ja Reaves, joista Roy vuorostaan osui reboundista. Nosek kirjasi kakkossyötön kulmasta annetulla ristipassilla viivaan. Kuudennella minuutilla puolestaan Stone petasi paikan 4v3-vastaiskusta toiseen aaltoon Schmidtille, joka laukoi karusti ohi oikealta. Jatkotilanteessa maalille ajanut Glass jäi jään pintaan takareittään/oikeaa jalkaansa pidellen, kun Bouwmeester kampesi hänet jäihin. Kyseessä oli sama jalka, jonka Glass loukkasi myös viime kaudella junioreissa, joten toivottavasti kyseessä ei olisi sama vamma. Stastny nousi seuraavissa vaihdoissa kakkosen keskelle loukkaantuneen Glassin tilalle.

Kotijoukkue jatkoi paineistustaan ja siirtyi johtoon juuri ennen päätöskympin alkua, kun Stephenson katkaisi keskialueella Dunnin ristipiston, spurttasi hyökkäysalueelle ja antoi sitten hieman onnellakin jättösyötön Smithille, joka ampui b-pisteiden välistä ranteella kiekon ohi Allenin. Fleury joutui venymään kiekon eteen vain kahdesti 11 minuutin aikana, kun Vegas oli pelin päällä jatkaen päätöserässä siitä, mihin se jäi ottelun puolivälistä alkaen. Kahdeksan minuuttia ennen loppua kuitenkin Stephenson otti kulmassa vastaavanlaisen roikkumisjäähyn kuin Faulk edellisessä erässä. Jäähy kostautui taas, kun Perronin piiska oikeasta siivestä lävähti valtavalla nopeudella vasempaan alakulmaan tolpan kautta. McNabb ei ikävä kyllä onnistunut blokkaamaan kutia jatkaen heikkoa iltaansa puolustussuuntaan. Takakolmion muut jäsenet O'Reilly ja Pietrangelo keräsivät syötöt. Osuman myötä Fleury päästi jo neljännen kerran putkeen vähintään neljä maalia St. Louisia vastaan.

Reilut kaksi minuuttia ennen loppua Vegas oli tehdä voitto-osuman, kun Pacioretty riisti hyökkäyssiniviivalla, puski väkisin eteenpäin ja hänen jälkeensä jättämästä irtokiekosta Stone pääsi tinttaamaan slotista, mutta Allen torjui alakulmasta patjallaan. Jatkotilanteessa Perron ja Pacioretty sotkeutuivat toisiinsa jäähynarvoisesti, joten viimeiset minuutit pelattiin tasavajaalla. Sitä ei tosin ehdittu kauaa jauhaa, kun isännät saivat ylivoiman Thomasin koukittua Stonea laidan vieressä. Vegas otti aikalisän, kun kellossa oli aikaa 1:16. Karlsson-Stone-Smith-Theodore nelikko komennettiin jäälle ratkaisua hakemaan. Kiekonliikuttelu oli kuitenkin todella mielikuvituksetonta ja Karlssonin sekä Smithin yksittäiset yritykset oikeasta siivestä kilpistyivät blokkeihin.

Jatkoajalle Vegasille jäi ylivoimaa 44 sekuntia. Ratkaisua haettiin neljällä hyökkääjällä, kun Smith meni maskiin ja Stone-Karlsson-Pacioretty oli takakolmio. Viimeksi mainittu tykitti kertaalleen one-timerin, mutta sekin kilpistyi vasempaan patjaan. Muuta mainittavaa ei syntynyt. Kaksi minuuttia ennen jatkoajan päätöstä Schmidt-Stephenson-Tuch kolmikko ratkoi lopulta pelin. Ensin hyökkäyspäässä Stephenson tarjosi kulmasta syötön maalin eteen Tuchille, mutta tämä ei ihan osunut kiekkoon takatolpalla. Blues käänsi pelin toiseen suuntaan. Schenn syötti vasemmasta laidasta poikittain kohti Thomasia. Tuch kuitenkin teki hyvin töitä alaspäin ja irrotti kiekon omalla alueella laidassa nuorukaiselta. Stephenson nappasi irtokiekon vierestä, polki karkuun ja uitti längistä voittomaalin. Kyseessä oli kolmas kerta, kun Vegas kukisti Bluesin ja voitoista jokainen on nyt tullut T-Mobile Areenalla ja vieläpä jatkoajalla. Aiemmat ratkaisijat olivat Karlsson ja Marchessault. Nyt tuohon joukkoon lisättiin Stephenson. Miehekäs nousu kertakaikkiaan, johon en kyllä uskonut avauserän jälkeen historiaan peilaten. Voitto oli neljäs peräkkäinen ja samalla kolmannessa kotipelissä putkeen joukkue käänsi tappioaseman edukseen. Kyseessä taisi olla nyt myös vihdoin ensimmäinen kerta, kun Golden Knights nousi tällä kaudella vähintään kahden maalin takaa voittoon. Lopulliset maaliodottamat olivat muuten 2.21-5.14, joten sikäli voitto oli jopa hivenen epäansaittu maalipaikkojen laatuun nähden, mutta Vegas viimeisteli kerrankin tehokkaasti maalin edestä ottelun toisella puolikkaalla. Laukaukset olivat lopulta 33-31.

Arvosanataulukko
++
+ Carrier, Stastny, Glass, Nosek, Roy, Reaves, Holden, Hague, Stephenson
+/- Fleury, Pacioretty, Stone, Smith, Tuch, Theodore
- McNabb, Schmidt, Engelland, Karlsson
--

Osa ykköskentällisestä kerää miinukset hävittyään oman pelinsä avauserässä niin pystyyn Perronin ketjulle. He vain jahtasivat kiekkoa pääosin eivätkä onnistuneet Gallantin toivomassa päällystakkipelaamisessa. Tuch ei pystynyt käyttämään näyttöpaikkaansa tässäkään pelissä Karlssonin ja Smithin rinnalla, mutta jatkoajan alustuksestaan hän saa tunnustuksen ja pääsee neutraaliin kategoriaan. Smith pelastui miinuksilta päätöserän maalinsa myötä. McNabb ja Schmidt olivat puolestaan vastustajan parhaita vastaan luvattoman heikkoja vaihteeksi puolustussuuntaan eikä Engellandkaan vakuuttanut varsinkaan kolmannessa omiin menneeessä osumassa häviten tylysti Steenille kaksinkamppailun. Silti Derykin teholukema oli toki +2, mutta eritoten Haguen ja hyökkääjien ansiosta.

Carrier oli paras hyökkääjä ilman muuta pari ensimmäistä erää ja sai siitä palkinnon itse luodulla syöttöpisteellä Stastnyn osumaan. Liike oli huiman hyvää. Alkuperäisestä kolmosvitjasta Stastny ja Glass erottuivat myös positiivisesti. Toivottavasti Glassin loukkaantuminen ei ole vakava. Nelosketju saa plussat kahdesta tehdystä maalista ja fyysisestä preesenssistä maalin edessä. Puolustuksessa Hague oli mukana alustamassa kolmea ensimmäistä maalia laukoen viidesti kohti maalia 40 minuutissa. Hän kärsi puolustussuuntaan Engellandista, joten siksi hän ei missään nimessä saa miinuksia, koska hyökkäyssuuntaan hän pelasi uransa parhaan pelin. Holden oli puolestaan erittäin jämäkkä eikä tehnyt virheitä. Lisäksi hän pelasti yhden maalin maaliviivalta toisessa erässä ja laukoi neljästi.

Fleury päästi avauserässä pari suoraa vetoa omiin, mutta otti myös tukun vastaavia pelastuksia potkien hyvin vastaan peittämään kulmia. Esitys oli neutraali loppupeleissä. Alkuperäisen kakkosvitjan jäsenet puolestaan eivät haparoineet alaspäin, mutteivat juuri väläytelleet hyökkäyssuuntaankaan, kunnes päätöserässä Stephenson alusti Smithin osuman sulavalla liikkeellään ja puolustussuunnan osaamisellaan katkoen keskialueella Dunnin avaussyötön. Lisäksi hän teki tottakai voittomaalin jatkoajalla ja saa siksi plussan. Theodoreen pätevät sanat tasaisesta harmaudesta toisen erän lopun yhtä katkoa ja nousua lukuun ottamatta.

Historiallinen päivä, koska tässä pelissä muuten ensi kerran Golden Knights nousi voittoon kolmen maalin takaa.
 
Viimeksi muokattu:
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy