Vegaanit – löytyykö ymmärrystä kasvissyöjille?

[Snakster]

Tästäkin syystä on mielestäni erikoista, että ensin sanotaan punaisen lihan nostattavan syöpäriskiä koska siinä on niin paljon hemirautaa. Seuraavaksi sanotaan, että soijarouhe ei nostata vaikka siinä on moninkertaisesti hemirautaa. Ja lopulta sitten sanotaan ettei oikein voidakaan edes sanoa hemiraudan lisäävän syöpäriskiä.

Lihankulutuksen lisääntyminen tulikin jo todettua. Palkokasvien tiedot puuttuvat ja lisäksi kiinnostaisi myös soijarouheen lisääntynyt käyttö. Löytyykö tietoa?

 

[Jeffrey]

Lihankulutuksen lisääntyminen tulikin jo todettua. Palkokasvien tiedot puuttuvat ja lisäksi kiinnostaisi myös soijarouheen lisääntynyt käyttö. Löytyykö tietoa?

Löytyy, ja itseasiassa löytyy tietoa myös siitä, että lihankulutus laskee. Eli voisit korjata tämän valheellisen väittämäsi.

Kasviproteiinien kulutus valtavirtaistuu ja kasvaa pikavauhtia, lihankulutus laskenut kahtena vuotena – K-ryhmä: Peilaa osaltaan lihansyöntiin

Juhannuksen alla julkaistu Luonnonvarakeskuksen tilasto osoittaa, että lihankulutus on laskenut nyt kahtena perättäisenä vuotena. Suomalaisten lihansyönti on kasvanut vuosikymmenten ajan.

yle.fi

Suomalaisten punaisen lihan kulutus laskee entisestään – jopa perinteinen makkaratehdas rakensi itselleen tukijalan hedelmävälipaloista

Suomalaiset kuluttivat eniten lihaa vuonna 2018, mutta sen jälkeen määrä on ollut laskussa. Saman suunnan arvioidaan jatkuvan myös tänä vuonna.

yle.fi

Tarvitsetko apua vielä muiden uutisten tulkinnassa, tai kenties päivämäärien ymmärtämisessä?

 

[Snakster]

Löytyy, ja itseasiassa löytyy tietoa myös siitä, että lihankulutus laskee. Eli voisit korjata tämän valheellisen väittämäsi.

Kasviproteiinien kulutus valtavirtaistuu ja kasvaa pikavauhtia, lihankulutus laskenut kahtena vuotena – K-ryhmä: Peilaa osaltaan lihansyöntiin

Juhannuksen alla julkaistu Luonnonvarakeskuksen tilasto osoittaa, että lihankulutus on laskenut nyt kahtena perättäisenä vuotena. Suomalaisten lihansyönti on kasvanut vuosikymmenten ajan.

yle.fi

Suomalaisten punaisen lihan kulutus laskee entisestään – jopa perinteinen makkaratehdas rakensi itselleen tukijalan hedelmävälipaloista

Suomalaiset kuluttivat eniten lihaa vuonna 2018, mutta sen jälkeen määrä on ollut laskussa. Saman suunnan arvioidaan jatkuvan myös tänä vuonna.

yle.fi

Tarvitsetko apua vielä muiden uutisten tulkinnassa, tai kenties päivämäärien ymmärtämisessä?

Viimeisten vuosikymmenten saatossa lihankulutus on moninkertaistunut. Suolistosyöpiin ei varmaan yhden vuoden pudotus juuri vaikuta, jos trendi on se, että 1950 syötiin 30 kg per nenä ja nyt noin 80 kg, niin onko se sitten laskenut vai noussut.

 

[Jeffrey]

Viimeisten vuosikymmenten saatossa lihankulutus on moninkertaistunut. Suolistosyöpiin ei varmaan yhden vuoden pudotus juuri vaikuta, jos trendi on se, että 1950 syötiin 30 kg per nenä ja nyt noin 80 kg, niin onko se sitten laskenut vai noussut.

Kannattaa lukea enemmän... Jo näistä antamistani lähteistä on saatavissa se tieto, että lihankulutus on pudonnut useita vuosia.

Tarkastellaan sitten väitettäsi 30-80 ja ensimmäistä kaneettiani.

Nyt mielestäsi lihankulutuksella on yhteys nykyiseen suolistosyöpien kasvuun koska 1950 syötiin vähän lihaa? Valitettavasti nyt tämäkin väitteesi menee ohi. Toki olet lukenut ihan oikein, että 1950 syötiin 30 kiloa lihaa ja 2021 syötiin 80 kiloa lihaa. Vetoat nyt kuitenkin tilastoon kokonaislihankulutuksesta, tässä ketjussa on kokoajan puhuttu punaisesta lihasta. Punaista lihaa syötiin 1950 14,3 kiloa ja 2021 18,9 kiloa - sianlihaa en suostu laskemaan punaiseksi vaikka niin joissain yhteyksissä tehdäänkin. Pelkän naudan luvut ovat 12,4 ja 18,4 kiloa.

Huomasitko muuten, että naudanlihan kulutus on pysynyt Suomessa aikalailla samoissa sieltä 60-70 luvuilta alkaen, ja itseasiassa laskenut 25% huippuvuoteen 1975 verrattuna. Tämä ymmärtääkseni vahvistaa sitä omaa loogista päätelmää, että punaisen lihan kulutuksen kasvu ei olisi suolistosyöpien nousun takana - koska punaisen lihan kulutuksen kasvua ei itseasiassa ole tapahtunut vaan 1990 luvun alusta alkaen on pyöritty aikalailla samoissa lukemissa - ja jos nyt se sianliha laskettaisiin mukaan niin laskenut varsin selkeästi. Toki voi olla niin, että punaisen lihan kulutuksen vähentyminen on syöpien lisäyksen takana, mutta en nyt tähänkään jaksaisi hetipitäen uskoa. Suolistosyöpien lisääntyminen on uudempi asia kuin ennen 1975 tai 1995 tapahtunut.

Eli jälleen kerran tuot joko valheellisesti tai ymmärtämättä virheellisiä tilastoja väitteidesi tueksi - tämä on melko niljakasta joskin melko nopeasti netistä faktatarkistettavissa. Sinun antamiisi lukuihin vaikuttaa suurimmaksi osaksi siipikarjantuotannon vauhdikas kasvu broilerin kehittymisen myötä ja toki tilastointimenetelmien muutokset. Siipikarjan tuotannon tehostuminen yhditetään yleisesti positiiviseen kehitykseen ihmiskunnassa. Noin 10-15 vuotta kokonaislihankulutus on Suomessa pysynyt melkein samoissa.

Eikä tämä ole ainoastaan sinulle, moni muukin voisi lukea niitä tilastoja ja tutkimuskia joihin tullee viitanneeksi, eikä ainoastaan kuvitelleeksi mitä niissä lukee uutisartikkeleiden perusteella.

 

[Snakster]

Kannattaa lukea enemmän... Jo näistä antamistani lähteistä on saatavissa se tieto, että lihankulutus on pudonnut useita vuosia.

Tarkastellaan sitten väitettäsi 30-80 ja ensimmäistä kaneettiani.

Nyt mielestäsi lihankulutuksella on yhteys nykyiseen suolistosyöpien kasvuun koska 1950 syötiin vähän lihaa? Valitettavasti nyt tämäkin väitteesi menee ohi. Toki olet lukenut ihan oikein, että 1950 syötiin 30 kiloa lihaa ja 2021 syötiin 80 kiloa lihaa. Vetoat nyt kuitenkin tilastoon kokonaislihankulutuksesta, tässä ketjussa on kokoajan puhuttu punaisesta lihasta. Punaista lihaa syötiin 1950 14,3 kiloa ja 2021 18,9 kiloa - sianlihaa en suostu laskemaan punaiseksi vaikka niin joissain yhteyksissä tehdäänkin. Pelkän naudan luvut ovat 12,4 ja 18,4 kiloa.

Huomasitko muuten, että naudanlihan kulutus on pysynyt Suomessa aikalailla samoissa sieltä 60-70 luvuilta alkaen, ja itseasiassa laskenut 25% huippuvuoteen 1975 verrattuna. Tämä ymmärtääkseni vahvistaa sitä omaa loogista päätelmää, että punaisen lihan kulutuksen kasvu ei olisi suolistosyöpien nousun takana - koska punaisen lihan kulutuksen kasvua ei itseasiassa ole tapahtunut vaan 1990 luvun alusta alkaen on pyöritty aikalailla samoissa lukemissa - ja jos nyt se sianliha laskettaisiin mukaan niin laskenut varsin selkeästi. Toki voi olla niin, että punaisen lihan kulutuksen vähentyminen on syöpien lisäyksen takana, mutta en nyt tähänkään jaksaisi hetipitäen uskoa. Suolistosyöpien lisääntyminen on uudempi asia kuin ennen 1975 tai 1995 tapahtunut.

Eli jälleen kerran tuot joko valheellisesti tai ymmärtämättä virheellisiä tilastoja väitteidesi tueksi - tämä on melko niljakasta joskin melko nopeasti netistä faktatarkistettavissa. Sinun antamiisi lukuihin vaikuttaa suurimmaksi osaksi siipikarjantuotannon vauhdikas kasvu broilerin kehittymisen myötä ja toki tilastointimenetelmien muutokset. Siipikarjan tuotannon tehostuminen yhditetään yleisesti positiiviseen kehitykseen ihmiskunnassa. Noin 10-15 vuotta kokonaislihankulutus on Suomessa pysynyt melkein samoissa.

Eikä tämä ole ainoastaan sinulle, moni muukin voisi lukea niitä tilastoja ja tutkimuskia joihin tullee viitanneeksi, eikä ainoastaan kuvitelleeksi mitä niissä lukee uutisartikkeleiden perusteella.

Ja sitten vielä alkuperäinen väitteesi siitä, että palkokasvit olisivat suolistosyöpien lisääntymisen takana, oliko tästä jotain tietoa? Tuosta aiemmin linkkaamastasi jutusta selvisi, että kasvisproteiininlähteiden osuus kaikesta myydystä proteiinista on parin prosentin luokkaa. Tämäkö nyt on se volyymi, jolla kohonnut riski selitetään?

 

[Jeffrey]

Ja sitten vielä alkuperäinen väitteesi siitä, että palkokasvit olisivat suolistosyöpien lisääntymisen takana, oliko tästä jotain tietoa? Tuosta aiemmin linkkaamastasi jutusta selvisi, että kasvisproteiininlähteiden osuus kaikesta myydystä proteiinista on parin prosentin luokkaa. Tämäkö nyt on se volyymi, jolla kohonnut riski selitetään?

Minä en valitettavasti ole tällaista väitettä esittänyt. En näin ollen viitsi tästä sinulle lähteitä etsiä.

Toki tätäkin on tutkittu. Ja esimerkiksi miso keiton yhteys miesten suolistosyöpiin on löydetty mahdolliseksi. Ehkä se on kuitenkin ne mausteet. Tämä ei ollut vakava heitto, vaikka toki tutkimustulos varmasti Googlesta löytyy.

 

[hablaa]

Ja esimerkiksi miso keiton yhteys miesten suolistosyöpiin on löydetty mahdolliseksi.

Laitoin googleen "miso soup cancer" ja ekana tuli tällainen vastaan:

Miso a day keeps breast cancer away

Women who drink three or more bowls of miso soup per day are 40 percent less likely to develop breast cancer than women who drink less than one bowl, researchers claimed Wednesday.

www.japantimes.co.jp

...mutta tuo nyt toki on vain lehtiartikkeli. Seuraavana löytyi ihan tieteellinen artikkeli:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/cas.14459

Synopsiksen lopusta:

These findings indicate that pretreatment intake of Japanese foods such as soybean products and seaweed may have favorable effects on patient survival of stomach and colorectal cancer, although this needs to be confirmed by further research.

Toki tuolla myöhemmin viitataan varmaan tutkimukseen mitä tarkoitat: "It has been reported that intake of miso soup might be associated with an increased risk of stomach cancer". Mutta kenties asia ei ole ihan näin yksiselitteinen, muutenhan japanilaisilla suolistosyövät olisivat varmaan merkittävä kansantauti kerta misokeittoa tms. ovat vetäneet jo vuosisatojen ajan.

 

[BigRedCat]

Toki tuolla myöhemmin viitataan varmaan tutkimukseen mitä tarkoitat: "It has been reported that intake of miso soup might be associated with an increased risk of stomach cancer". Mutta kenties asia ei ole ihan näin yksiselitteinen, muutenhan japanilaisilla suolistosyövät olisivat varmaan merkittävä kansantauti kerta misokeittoa tms. ovat vetäneet jo vuosisatojen ajan.

Puskista huudellen, ihan näin simppeliä tuo ei välttämättä ole. Joskus mahdollinen vaikutus voidaan erityisesti paljon käytetystä ruoka-aineesta havaita mutta sen merkitys voi olla pieni. Ei kaikki syövän riskiä lisäävät asiat ole mallia tupakka ja keuhkosyöpä.

Misokeitosta en kyllä väitä yhtään mitään. Ja vaikka en usko suolistosyöpien yleistymisen olevan ihan niin yksinkertainen juttu että kaikenlainen lihansyönti olisi se suurin tai ainoa syypää, kuulostaa vähän harhaiselta hakuammunnalta lähteä syyttämään kasviproteiineja ilman mitään lähteitä.

 

[DAF]

Toki olet lukenut ihan oikein, että 1950 syötiin 30 kiloa lihaa ja 2021 syötiin 80 kiloa lihaa. Vetoat nyt kuitenkin tilastoon kokonaislihankulutuksesta, tässä ketjussa on kokoajan puhuttu punaisesta lihasta. Punaista lihaa syötiin 1950 14,3 kiloa ja 2021 18,9 kiloa - sianlihaa en suostu laskemaan punaiseksi vaikka niin joissain yhteyksissä tehdäänkin.

Että ihan ”joissain yhteyksissä”, Missä muissa kuin sinun omassa yhteydessäsi näin siis ei tehdä?

 

[JjZz]

Puskista huudellen, ihan näin simppeliä tuo ei välttämättä ole. Joskus mahdollinen vaikutus voidaan erityisesti paljon käytetystä ruoka-aineesta havaita mutta sen merkitys voi olla pieni. Ei kaikki syövän riskiä lisäävät asiat ole mallia tupakka ja keuhkosyöpä.

Misokeitosta en kyllä väitä yhtään mitään. Ja vaikka en usko suolistosyöpien yleistymisen olevan ihan niin yksinkertainen juttu että kaikenlainen lihansyönti olisi se suurin tai ainoa syypää, kuulostaa vähän harhaiselta hakuammunnalta lähteä syyttämään kasviproteiineja ilman mitään lähteitä.

Lisäksi kun tutkitaan asioiden vaikutusta syöpiin, pitää muistaa että syövät kehittyvät usein vuosikymmenten kuluessa. Esim asbesti voi aiheuttaa syövän vielä 40-50 vuotta altistumisen jälkeen. Harvoin kuitenkaan alle 20 vuodessa. Ja asbesti on hyvin voimakas karsinogeeni. Tämän hetken syöpätilastoihin siis vaikuttavat monet sellaiset asiat jotka ovat tapahtuneet 80-luvulla. Eli kuten sanoitkin, kaikki ei vaikuta kuten tupakka.

Tämä osaltaan vaikeuttaa aika paljon syöpien tutkimista. Jos jonkun aineen vaikutusta syöpään halutaan tutkia vaikka sen altistusta vähentämällä, tutkimukset voivat kestää vuosikymmeniä.

 

[Jeffrey]

Että ihan ”joissain yhteyksissä”, Missä muissa kuin sinun omassa yhteydessäsi näin siis ei tehdä?

Kyllä minulle sopii laskea mukaan. Tosin tämänkin jo kerroin aikaisemmassa viestissäni. Toki ravinteellisesti pidän possua niin heikkona, että itse en syö sitä kuin harvoin ja tällöin herkuttelutarkoituksissa.

Tämä ymmärtääkseni vahvistaa sitä omaa loogista päätelmää, että punaisen lihan kulutuksen kasvu ei olisi suolistosyöpien nousun takana - koska punaisen lihan kulutuksen kasvua ei itseasiassa ole tapahtunut vaan 1990 luvun alusta alkaen on pyöritty aikalailla samoissa lukemissa - ja jos nyt se sianliha laskettaisiin mukaan niin laskenut varsin selkeästi.

Eli jos nyt lasketaan se sika mukaan, niin punaisen lihan kulutus on laskenut selkeästi 1975 lähtien. Tämä siis nimenomaisesti vahvistaa sitä omaa pointtiani eikä minulla näin ollen ole mitään ongelmaa ottaa sikaa mukaan. Paitsi toki puhtaan ravinteellinen ongelma, ja myös yksi tutkimusten tuoma punaisen lihan ongelma eli hemirauta, jota siassa om noin kolmasosa naudasta.

 

[Jeffrey]

Toki tuolla myöhemmin viitataan varmaan tutkimukseen mitä tarkoitat: "It has been reported that intake of miso soup might be associated with an increased risk of stomach cancer". Mutta kenties asia ei ole ihan näin yksiselitteinen, muutenhan japanilaisilla suolistosyövät olisivat varmaan merkittävä kansantauti kerta misokeittoa tms. ovat vetäneet jo vuosisatojen ajan.

Vähänhän tämä menee jo hassuttelun puolelle, mutta.

Soy food intake and risk of gastric cancer: A dose–response meta-analysis of prospective studies

Epidemiological studies were inconsistent on the association between soy food intake and risk of gastric cancer (GC). This study aimed to determine the role of soy food intake in the development of GC.A systematic search was conducted in PubMed and Web ...

www.ncbi.nlm.nih.gov

3.3. Soy food intake and GC risk according to gender

High intake of miso soup was associated with GC risk in male (the highest vs the lowest category: RR: 1.17, 95% CI: 1.02–1.36) (Table (Table2).2). Nonfermented soy food intake was inversely associated with the risk in both male and female (RR: 0.64, 95% CI: 0.49–0.84; RR: 0.60, 95% CI: 0.40–0.90). The other types of soy food showed no significant association with GC risk neither in male or female.

Se mitä tulee kansantautiin niin itseasiassa tämä on näin. Suolistosyövät ovat miehillä kolmanneksi ja naisilla jopa toiseksi yleisin syöpä. Lisäksi miehillä toiseksi tappavin ja naisilla jopa tappavin. Nopeasti laskettuna noin 15% kaikista syövistä suolistosyöpiä, eli selkeästi yleisin syöpä. Rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat molemmat noin 10% kaikista syövistä. Melko hurjaa kun vertaa kotimaisiin tilastoihin. Toki nyt ei oikeasti ole aikeita syyttää misokeittoa. Hyvä kuitenkin kun tutkitaan.

CANCER STATISTICS IN JAPAN 2021：[国立がん研究センター　がん情報サービス　一般の方へ]

国立がん研究センターが運営する公式サイトです。

ganjoho.jp

 

[HanskiJockstrap]

Hemiraudan puolesta taas esimerkiksi hampunsiemenissä, soijarouheessa, linsseissä, nyhtökaurassa ja tofussa on huomattavasti korkeammat pitoisuudet kuin punaisessa lihassa. Joidenkin lähteiden mukaan soijarouheeessa ja hampunsiemenissä on jopa 4 kertainen määrä punaiseen lihaan verrattuna. Toki hemirauta on osaltaan myös tärkeä ravintoaine.

Kannustaisin ihan kaikkia lukemaan enemmän, ja kuvittelemaan vähän vähemmän.

Ravitsemustieteilijät taas kiiruhtaneita paikalle postaamaan yksittäisiä tutkimuksia vegaanista ruokavaliota vastaan. Nuoruusvuosien bodaritausta tai lukutaito ei tee teistä asiantuntijoita. Onneksi ihan viralliset, tuhansiin tutkimuksiin perustuvat ravitsemussuositukset on jo tehty teidän puolesta ja siellä on katettu myös vegaaniruokavalion osuus.

Ruoka ja ravitsemus herättää tunteita, joten vähemmän rationaalinen ihminen pitää kynsin ja hampain kiinni epäterveellisistä ravitsemustavoistaan perustelemalla mitä epäolennaisimmilla tutkimuksilla.

Olet oikeassa, hemirauta on todellinen ongelma terveydelle. Onneksi sitä ei ole saatavilla kasveista joten, ei hätää sen suhteen. Niin kuin joku aiemmin sanoi, kannattaa lukea enemmän.

 

[Simolainen]

Mulle on se ja sama mitä kukin syö. Itseni lasken sekasyöjäksi, taitaa mennä 50-50. Muttei minkään ideologian takia vaan pyrin syömään safkaa joka maistuu hyvältä. Tarkoitan sitä, että mun mielestä sushikaan ei ole enää sushia, jos sen uittaa wasabissa. Muiden ruokailutottumuksiin en ota kantaa, koska se ei kiinnosta.

 

[Surukuku]

Mulle on se ja sama mitä kukin syö. Itseni lasken sekasyöjäksi, taitaa mennä 50-50. Muttei minkään ideologian takia vaan pyrin syömään safkaa joka maistuu hyvältä. Tarkoitan sitä, että mun mielestä sushikaan ei ole enää sushia, jos sen uittaa wasabissa. Muiden ruokailutottumuksiin en ota kantaa, koska se ei kiinnosta.

No, juurikin suurinpiirtein sinnepäin näin... enkä minäkään ymmärrä niitä, jotka uittavat makit ja nigirit nimenomaan wasabissa, soijassa paremminkin, vaikkei liikaa siinäkään...

 

[Jeffrey]

Ravitsemustieteilijät taas kiiruhtaneita paikalle postaamaan yksittäisiä tutkimuksia vegaanista ruokavaliota vastaan. Nuoruusvuosien bodaritausta tai lukutaito ei tee teistä asiantuntijoita. Onneksi ihan viralliset, tuhansiin tutkimuksiin perustuvat ravitsemussuositukset on jo tehty teidän puolesta ja siellä on katettu myös vegaaniruokavalion osuus.

Tämä viestisi kertoo tilanteesta aika paljon. En ole yhtä ainoaa vegaanista ruokavaliota vastaan olevaa tutkimusta tänne postannut - ilmeisesti tiedät sellaisiakin löytyvän? Lukutaito ei varmasti asiantuntijaa tee, mutta lukutaitoni avulla olen kyennyt selittämään mitä tutkimukset sanovat punaisen lihan osalta. Tämä lukutaito nyt mahdollisti sen, että myös täällä ehkä ymmärretään tieteellisiä lähteitä paremmin. Yleisradio ei tosiaan tieteellinen lähde ole. Tieteenharjoittajana taas osaan sen sanoa ilman varsinaisia terveystieteen opintoja, että pelkkä tilastollinen korrelaatio kahden eri muuttujan välillä ei todista syy-seuraus yhteyttä. Toki ravinnon puolesta puhuttaessa lienee syytä ymmärtää myös se, että pekonilla ja rasvattomalla naudanfileellä on ravinteellisia eroavaisuuksia vaikka ne molemmat "punaiseksi lihaksi" tilastoidaankin.

Onneksi meillä tosiaan on tiede. Ruokavalion osalta käytännössä joka ikisen tutkimuksen osalta noussee ne samat kaksi haitallisinta asiaa - liika rasva ja liika kalorit. Nämä asiat eivät varsinaisesti ole ruokavalioriippuvaisia, vaan ne voi toteutua missä tahansa ruokavaliossa. Eli jossain määrin hyvään suuntaan ihminen pääsee monipuolisella ruokavaliolla jossa makrot ja kalorit ovat kunnossa - näistä kolmesta asiasta voidaan varmaan kaikki olla samaa mieltä, joskin esimerkiksi termi monipuolisuus kaipaisi ehkä tarkempaa määritelmää. Esimerkiksi Harvard taitaa puhua "välimeren ruokavalion" puolesta ns. "parhaimpana" ruokavaliona, ja tässä taitanee nämä kaikki ominaisuudet toteutua.

 

[kehveli]

Tuli eilen käytyä ulkona syömässä ja täytyy kyllä sanoa, että ravintoloiden tarjonnassa vegaaneille on tapahtunut vuosien saatossa "pientä" muutosta.

Seurueessamme oli useampi vegaani ja melkein jokaisesta paikasta, joita mietimme olisi ruoka järjestynyt. Paikassa jossa sitten kävimme löytyi useampikin vaihtoehto ja oli kyllä aivan uskomattoman hyvää!

 

[Kälvis]

Tuli eilen käytyä ulkona syömässä ja täytyy kyllä sanoa, että ravintoloiden tarjonnassa vegaaneille on tapahtunut vuosien saatossa "pientä" muutosta.

Seurueessamme oli useampi vegaani ja melkein jokaisesta paikasta, joita mietimme olisi ruoka järjestynyt. Paikassa jossa sitten kävimme löytyi useampikin vaihtoehto ja oli kyllä aivan uskomattoman hyvää!

Minä innostuin jostain syystä lukemaan tämän ketjun alkupään viestejä ja kyllä niistäkin paljastui, että asenteet kasvisruokaa kohtaan ovat "hieman" muuttuneet tämän vuosituhannen aikana. Nykyään harvempi kai enää luulee, että kasvisruoka on pelkkää "salaatin puputusta" tai ihmettelee grillijuhlissa, että pelkkää kesäkurpitsaa ja maissiako se pitää kasvisruokailijalle grillata...

Olin itse 2000-luvun alussa ihan lapsi vielä, mutta en muista että esimerkiksi ala-asteella olisi ollut yhtään kasvisruokailijaa. Yläasteella luokalla taisi olla kaksi kasvissyöjätyttöä ja he hakivat ruokansa erikseen keittäjiltä linjaston sijaan. Nykyisin kasvissyöjiä on jo paljon, vegaanius tosin on vielä edelleen suhteellisen harvinaista.

 

[finnjewel]

Ovato laktovegaanius ja/tai lakto-ovulovegaanius väistymässä; ovatko olleet välivaihe ja turha kompromissi?

 

[HanskiJockstrap]

Ovato laktovegaanius ja/tai lakto-ovulovegaanius väistymässä; ovatko olleet välivaihe ja turha kompromissi?

Mitään lakto- tai lakto-ovovegaaniuutta ei ole koskaan ollut olemassa.

 

[finnjewel]

Mitään lakto- tai lakto-ovovegaaniuutta ei ole koskaan ollut olemassa.

Vittuiletko vääristä termeistä vai onko vain puhtaita vegaaneja ilman välimuotoja?

 

[HanskiJockstrap]

Vittuilen termeistä. Vegaani ei käytä mitään eläinperäisiä tuotteita, joten välimallitapauksissa on järkevämpää puhua vegetaristeista tai ”kasvissyöjistä”.

 

[DAF]

Se oikea termi on tuossa tapauksessa toki lakto-ovo-vegetaristi, ei -vegaani. Ei kai sinänsä lihattoman (ja kalattoman) ei-vegaanisen ruokavalion suosio ole mihinkään varsinaisesti laskenut, mutta sillä tavalla ovat välivaihe, että kasvisruokaa harvoin kannattaa tehdä erikseen vegaanisena ja tuollaisena.

 

[Baldrick]

Muutaman kaverin kanssa tullut viime aikoina keskustelua aiheesta maataloustukien varjolla. Käytännössä tämän johdosta itselleni on auennut se, että EU-tukien lisäksi Suomi tukee noin 360 miljoonalla eurolla vuodessa maataloutta, josta kolmasosa menee nautakarjan tukemiseen, eli noin 120 miljoonaa euroa vuodessa.

Mitäpä jos tuo markkinaa vääristävä 120 miljoonaa tai ainakin valtaosa siitä leikattaisiin pois? Korkeammat hinnat vähentäisivät kulutusta, mikä olisi ilmaston lisäksi hyvä myös kansanterveydelle ja -taloudelle sekä suorana tukirahan vähennyksenä että terveellisemmän ruokavalion myötä myös terveydenhuollon osalta syntyy säästöjä pitkällä aikavälillä.

Naudanliha tai maito ei ole välttämätöntä huoltovarmuudelle. Nautakarja etunenässä tuottaa merkittävän määrän maatalouden päästöistä ja on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja Suomessa. Ainut haitta, mitä itse keksin, on haja-asutusalueiden työn ja tulojen väheneminen. Iso trendi vie kuitenkin joka tapauksessa tähän suuntaan, joten miksi rimpuilla vastaan ja heittää rahaa kaivoon matkalla.

Naudanlihaa saa toki syödä jatkossakin, mutta sen saa markkina hinnoitella, eikä siihen tarvitse pumpata verovaroja, jotta saastuttavan elintarvikkeen hinta pysyy kuluttajaystävällisenä. Sikäli mikäli muissa maissa ollaan valmiita subventoimaan naudanlihan tuotantoa, niin se on heidän valintansa ja siinä käytännössä siirtyy toisten valtioiden veroäyrejä suomalaisen kukkaroon hinnanalennuksien muodossa.

 

[Glove]

Tasapuolisuuden vuoksi tuet pitäisi sitten lopettaa muiltakin maatalouden aloilta. Kuinka tämä sitten vaikuttaisi ruuan hintaan? Menisikö poisterut tukirahat toimeentulotukeen, että hieman köyhemmilläkin suomalaisilla olisi varaa syödä?