Mainos

Uskotko Jumalaan?

  • 1 388 429
  • 14 396

Cow's opinion

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dark side of the Moo
Minusta se on kyllä erittäin lohdutonta, jos elämän jälkeen ei ole enää mitään. Jos näin olisi, omaa elämää tulisi periaatteessa pitkittää keinolla millä hyvänsä, koska mitä hävittävääkään on, jos kerran ei ole enää mitään kuoleman jälkeen

EIkä ainoastaan periaatteessa vaan myös käytännössä valtaosa ihmisistä ja eläimistä tekee juuri niin.

Vastasit tässä aika tyhjentävästi miksi uskontoja on olemassa, ihmiset pelkäävät kuolemaa niin paljon että on helpompaa vakuuttaa itsensä uskomaan johonkin yliluonnolliseen kuin vain hyväksyä se tosiasia että kuoleman jälkeen ihminen yksinkertaisesti sanoo sopimuksensa irti.

Se voi olla lohdutonta mutta eipä sille mitään voi. Minä saan lohtua siitä, että koska tiedän niin ihmisten, kasvien, planeettojen olevan samaa energiaa, kuoleman jälkeen olen yhä samaa energiaa ja samalla tavalla pieni hiukkanen maailmankaikkeutta kuin tähänkin asti. En vain ole tiedostava olento siinä vaiheessa, mutta periaatteessa osaltani kuitenkin olemassa.
 

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Marxismi-leninismi ei todellisuudessa ollut tieteellinen oppi. Mutta niin vain NKP:sta alkaen puhdistivat valtavissa vainoissa ihmisiä erityisesti Neuvostoliitossa luotujen ateististen ja tieteellisten periaatteiden mukaan.

Ei kai mikään poliittinen doktriini ole tieteellinen?
Pointtini olikin, etteivät ko. periaatteet olleet niinkään ateistisia saati varsinkaan tieteellisiä.

Mutta kuten sanottu, Neuvostoliiton ateismi oli jotain samassa hengessä kuin mainitsemasi tieteelliset periaatteet.

Ja jos syitä esim. Stalinin vainoille haetaan, suurimmat syylliset olivat varmaan nihilismi, ihmisviha, vainoharhaisuus ja suoranainen psykopatia.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Eihän kirkkoon kuuluminen tai jumalaan uskominen välttämättä ole millään lailla toisiinsa liittyviä asioita.

Eräs lähisukulaiseni ei kuulunut kirkkoon, mutta uskoi jumalaan. Hän sanoi, että "se Jumala, johon uskon, ei tarvitse minun rahojani". Minä taas olen agnostikko, mutta kuuluin kirkkoon, koska katsoin kirkon diakoniatyön rahoittamisen arvoiseksi asiaksi siksi, että sillä on Suomessa suuri yhteiskunnallinen merkitys valtion sosiaalipalvelujen täydentäjänä. Minun näkemykseni mukaan erittäin, erittäin moni haavoittuvassa asemassa oleva ihminen saa - vakaumukseen katsomatta - kirkolta apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin, päihdeongelmiin, vakavaan yksinäisyyteen tai äärimmäiseen köyhyyteen, jota eivät osaisi tai uskaltaisi hakea valtiolta tai joka ei edes olisi heille saatavilla. Diakoniatyöllä on myös valmiuksia esimerkiksi apuun kriisi- tai suurinnettomuustilanteissa, jonka katson tärkeäksi. Katsoin siis kirkon diakoniatyön siinä määrin merkittävänä yhteiskunnallisesti, että halusin osallistua sen olemassaolon turvaamiseen.

Olen kyllä luonnollisesti tietoinen, että kirkollisverolla rahoitetaan paljon rakenteita ja byrokratiaa, mutta sitä se on. Kaikissa suurissa järjestöissä menee paljon rahaa byrokratiaan, mutta sekin on pohjimmiltaan välttämätöntä. Tehostamisen varaa on aina, mutta ilman byrokratiaa ei ole mitään organisaatiota ja mitä suurempi organisaatio, sitä enemmän rahoitettava rakenteita väistämättä on.

Muuttaessani Itävaltaan en luonnollisestikaan ole myöskään kirkollisverovelvollinen Suomessa ja kirkon jäsenyyteni siirtyi "automaattisesti" paikalliseen luterilaiseen kirkkoyhteisöön. Siitä erosin, koska voimakkaan katolisessa maassa tuo on puhtaan marginaalinen uskonyhteisö, jolla ei ole käytännössä yhteiskunnallista merkitystä, vaan toimii lähes puhtaasti jäsentensä yhteisönä.

Nyt en siis kuulu kirkkoon. Jossakin vaiheessa olen luultavimmin Suomeen taas muuttamassa, jolloin kirkon jäsenyys tulee taas harkintaan. Syy liittymiselle olisi taas tuo diakoniatyön tukeminen, mutta toisaalta tuskin olisin liittymässä, jos kirkon perhe- ja tasa-arvo näkemykset eivät ole yhteiskunnallisen kehityksen kanssa samalla vuosikymmenellä. Harkitsen siis tilanteen mukaan, ja syrjiviä rakenteita en halua rahoittaa. Periaatteessa tämmöisiin asioihin voi jossakin määrin vaikuttaa kirkon sisältä, mutta kirkon demokratiassa on kyllä erittäin paljon tekemistä. Suomessa asuessani toki aina äänestin myös kirkollisvaaleissa, koska halusin tehdä sillä tavoin voitavani myös kirkon asenteiden sinällään positiivisessa mutta aivan lian hitaassa kehityksessä tähän päivään.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Elämä on suuri etuoikeus, joka jäi saavuttamatta miljardeilta samoihin aikoihin kanssani uimakilpailuun osallistuneilta, ja sellaisenaan kaunis. En koe tarvitsevani erityistä lohtua siksi, että palaan tilaan, joka kohtaa kaikkia. Elämä on muistoja, ja ne kattavat lopulta hyvin suppean osan edes tiedostamastani ajankulusta.

Tottakai tunnen haikeutta ajatellessani, että joskus tämä kaikki loppuu. Että joskus en enää ole katselemassa tähtitaivasta tai tyyntä järveä, en osana perhettäni. Mutta juuri käsillä olevan hetken ainutkertaisuus tekee elämästä kauniin.

Band of Brothersin luutnantti Ronald Spiersiä mukaillen voisi sanoa, että ihmisen ainoa toivo on hyväksyä se, että hän on jo kuollut. Mitä nopeammin sen hyväksyy, sitä nopeammin voi alkaa elää, kuten kuuluu - hetkestä nauttien, muistoja keräten ja läheisiään tukien. Koko elämä riippuu siitä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ei kai mikään poliittinen doktriini ole tieteellinen?
Pointtini olikin, etteivät ko. periaatteet olleet niinkään ateistisia saati varsinkaan tieteellisiä.

Oma pointtini oli useampaan kertaan, että ateistien ja tieteen nimissä on tehty suuria ihmisoikeusrikoksia.

En tiedä avautuisiko paremmin, jos sanoisi tieteen nimissä on tehty ilmastohuijauksia. Ehkä silloin kukaan ei ymmärtäisi tieteen olevan huijausta, vaan lähinnä denialistien vääristävän tiedettä?
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Se voi olla lohdutonta mutta eipä sille mitään voi. Minä saan lohtua siitä, että koska tiedän niin ihmisten, kasvien, planeettojen olevan samaa energiaa, kuoleman jälkeen olen yhä samaa energiaa ja samalla tavalla pieni hiukkanen maailmankaikkeutta kuin tähänkin asti. En vain ole tiedostava olento siinä vaiheessa, mutta periaatteessa osaltani kuitenkin olemassa.
Tavallaan monissa itämaisissa filosofioissa on ihan järkeviä ajatuksia ja tulkintoja tästä asiasta. Kaikki oleva ja ei-oleva on jatkuvaa kiertokulkua, mikään olemassaoleva ei ole pysyvää. Elämä tuottaa aina kuolemaa ja kuolema uutta elämää. Siis rinnastan nyt elämän olevaan ja kuoleman ei-olevaksi "muuttumiseen". Ja kuoleman jälkeen ikään kuin "palaa" osaksi nimetöntä, sinänsä olematonta mutta silti ikuista "Yhtä", miksi sitä nyt haluaa kutsuakaan. Sitä mistä kaikki on aikoinaan tullutkin.

En ota kantaa siihen, onko kuoleman jälkeen elämää, pääosin olen agnostikko kaikkien uskontojen suhteen ja tavallaan järkevin ajatus on juuri se, että kuoleman jälkeinen olotila ei juuri poikkea olotilasta ennen syntymäämme (sekin tavallaan lohdullista koska eihän siinäkään mitään pahaa ole), mutta kyllä maailmassa tapahtuu sen verran kummallisia ja selittämättömiä asioita että en sano koskaan ei koskaan. Aina hankalia asioita miettiä, ja tuskin kukaan tietää oikeaa vastausta. Tai sitten me kaikki olemme oikeassa, jossain vaihtoehtoisessa todellisuudessa elämme ikuisesti, ja jossain toisessa kuolemme pysyvästi. Ei voi tietää.
 

Cow's opinion

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dark side of the Moo
Tavallaan monissa itämaisissa filosofioissa on ihan järkeviä ajatuksia ja tulkintoja tästä asiasta. Kaikki oleva ja ei-oleva on jatkuvaa kiertokulkua, mikään olemassaoleva ei ole pysyvää. Elämä tuottaa aina kuolemaa ja kuolema uutta elämää. Siis rinnastan nyt elämän olevaan ja kuoleman ei-olevaksi "muuttumiseen". Ja kuoleman jälkeen ikään kuin "palaa" osaksi nimetöntä, sinänsä olematonta mutta silti ikuista "Yhtä", miksi sitä nyt haluaa kutsuakaan. Sitä mistä kaikki on aikoinaan tullutkin.

Näin on, en ole kovinkaan syvällisesti tutustunut mihinkään uskontoon, mutta pintaraapaisulla uudelleensyntymisen käsite ainakin jossakin määrin käy mun järkeeni.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Näin on, en ole kovinkaan syvällisesti tutustunut mihinkään uskontoon, mutta pintaraapaisulla uudelleensyntymisen käsite ainakin jossakin määrin käy mun järkeeni.
No joo, onhan sekin yksi mahdollisuus, myös sitä ajoin takaa että tietoisuus tässä meidän muodossa voi myös olla vain ohimenevää, ja kuoleman jälkeen se lakkaa mutta silti samalla olemme osa jotakin suurempaa nimetöntä "alkuvoimaa" josta kaikki kumpuaa. Se voi myös olla käsityskykymme ulkopuolella, jolloin emme sitä voi tajutakaan. Näitä tulkintojahan on erilaisia, en ole itsekään sen suuremmin perehtynyt mutta tuntuu jotenkin loogisemmalta kuin perinteinen kristillinen jumalakäsitys. Buddhalainen käsitys nirvanasta on myös ihan lukemisen arvoinen, aika paljon samaa tausta-ajatusta. Sekä Spinozan jumala, johon mm. Einstein itse uskoi.
 

Cow's opinion

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dark side of the Moo
No joo, onhan sekin yksi mahdollisuus, myös sitä ajoin takaa että tietoisuus tässä meidän muodossa voi myös olla vain ohimenevää, ja kuoleman jälkeen se lakkaa mutta silti samalla olemme osa jotakin suurempaa nimetöntä "alkuvoimaa" josta kaikki kumpuaa. Se voi myös olla käsityskykymme ulkopuolella, jolloin emme sitä voi tajutakaan. Näitä tulkintojahan on erilaisia, en ole itsekään sen suuremmin perehtynyt mutta tuntuu jotenkin loogisemmalta kuin perinteinen kristillinen jumalakäsitys. Buddhalainen käsitys nirvanasta on myös ihan lukemisen arvoinen, aika paljon samaa tausta-ajatusta. Sekä Spinozan jumala, johon mm. Einstein itse uskoi.

Tätä tarkoitin myös uudelleensyntymisellä, eli me olemme vain energiaa joka sitten kuoleman jälkeen vain vaihtaa muotoaan. Ei siis mitenkään niin että ihminen kirjaimellisesti syntyisi uudelleen.
 

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Oma pointtini oli useampaan kertaan, että ateistien ja tieteen nimissä on tehty suuria ihmisoikeusrikoksia.

En tiedä avautuisiko paremmin, jos sanoisi tieteen nimissä on tehty ilmastohuijauksia. Ehkä silloin kukaan ei ymmärtäisi tieteen olevan huijausta, vaan lähinnä denialistien vääristävän tiedettä?

Nimissä.

Ei oikein avaudu. Kuulostaa siltä, että syyt x ja y voidaan lukea siihen nimissä -kategoriaan, liittyivät ne asiaan tai eivät. Kunhan mainitsee ne. Voin tehdä sen ilmastohuijauksen tieteen nimissä, ilman että tieteellä on mitään tekemistä asian kanssa.

Oma vastalauseeni oli se, että siinä missä uskonnollisista teksteistä löytyy suoria ohjeita ja käskyjä kansanmurhiin, ihan mustaa valkoisella, siitä, ettei niihin usko: ei löydy. Se vaatii, että uskonnon/jumalan paikalla olevat place holderit (ne ideologiat) sinne ohjaavat. Insert leninismit ja stalinismit. Ymmärrän kyllä, että näihin on sisäänrakennettuna ateismi, ihan vain että sen Jumalan paikan ottaa Dear Leader tai The Doctrine.

Siis voinhan minäkin tehdä kansanmurhan sillä oletuksella, että Joulupukkia ei ole ja saan lahjat joka tapauksessa porukoilta. Driveriksi, motiiviksi vaaditaan silti jotain muutakin, kuin että en usko siihen pukkiin. Satan Claus, joka ei tykkää tietystä kansanosasta tms.

Neuvostoliiton, Maon ja Kamputsean kansanmurhat eivät tapahtuneet sen takia, että joku ei uskonut jumaliin. Ne tapahtuivat (uskovaisten uhrien osalta), koska uhrit uskoivat jumaliin ja se nähtiin uhkana oman ehdottoman ideologian tottelemiselle.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Niin, miksi ihmeessä on tärkeää, että kuoleman jälkeen olisi elämää? Miksi niin moni ihminen pitää itseään niin tärkeänä, että vaeltelesi jossain vielä kuolemansakin jälkeen? Kuoleman jälkeen elämä vain loppuu, yhtä satunnaisesti kuin on meille tullutkin. Ei sillä, ettenkö itse olisi tällä hetkellä ihan kiitollinen tästä biologisesta sattumasta joka omalle kohdalle osui.
Eiköhän ihminen kuolemanpelossaan ole vain tuon kuoleman jälkeisen elämän keksinyt. Ajatus kaiken lopullisuudesta on herkästi ihmismielelle liian musertava,

Ellei ihminen ole aivan totaalinen yksineläjä, niin jäähän meistä toki kaikista jonkinlainen jälki tänne maailmaan ainakin siihen lähipiiriin, jossa olemme eläneet. Perheeseen, ystäviin, työtovereihin, harrastuskumppaneihin jne. Sitä kautta tämän kuolemanjälkeisen elämän miettiminen voi olla ihan paikallaan. Erittäin harva meistä saa täällä aikaan mitään sellaista, josta kukaan meitä siitä lähipiirimme ulkopuolelta sen kummemmin muistelisi. Jos se perintö on se, että enimmäkseen ihmiset muistavat meidän olleen ihan hyvä tyyppi, joka toi jonkinlaista valoa heidänkin elämäänsä, niin jotenkin sen suuntaisesti tätä elämää kannattanee elää.

Tämä on minusta ihan terveellinen ajatus, että jokainen voi kokeilla nimetä esimerkiksi omien isovanhempiensa isovanhemmat nimeltä. Jos ei ole harrastanut sukututkimusta, niin suurimmalla osalla tuskin tulee ensimmäistäkään nimeä mieleen. Tämä pätee lähes kaikkiin meistä, että sen aikaa täällä menee, että kukaan ei meitä enää muista. Ehkä se on ihan hyväkin niin.
 

Byvajet

Jäsen
Eiköhän ihminen kuolemanpelossaan ole vain tuon kuoleman jälkeisen elämän keksinyt.

Tuskin siihen ensisijaisesti pelko liittyy. Se on osa ihmislajin moraalia, joka taas on ollut oleellinen osa lajin selviämistä. Jos emme uskoisi oikeaan ja väärään ja hyvään ja pahaan, joihin Jumalakin liittyy, ihmiskuntaa ei nykyisenlaisena olisi.

Arvomme ovat sokeaa uskoa, jotain rationaalisuuden ulkopuolista. Maailmankaikkeuden mitassa oikeaa ja väärää ei ole. Maailmankaikkeudelle lasten hyväksikäyttäjä on yhtä arvokas tai arvoton kuin laupias samarialainenkin. Meille on kuitenkin tärkeää uskoa, että jotkut asiat ovat oikein ja toiset väärin.

Osa ihmisistä lisää oikean ja väärän rinnalle ajatuksen korkeammasta voimasta, mutta ei se irrationaalisuuden astetta kasvata, koska oikeaan ja väärään uskominenkin on irrationaalista. Mitään objektiivista perustetta tällaiselle uskolle ei ole.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Eiköhän ihminen kuolemanpelossaan ole vain tuon kuoleman jälkeisen elämän keksinyt. Ajatus kaiken lopullisuudesta on herkästi ihmismielelle liian musertava,

Ellei ihminen ole aivan totaalinen yksineläjä, niin jäähän meistä toki kaikista jonkinlainen jälki tänne maailmaan ainakin siihen lähipiiriin, jossa olemme eläneet. Perheeseen, ystäviin, työtovereihin, harrastuskumppaneihin jne. Sitä kautta tämän kuolemanjälkeisen elämän miettiminen voi olla ihan paikallaan. Erittäin harva meistä saa täällä aikaan mitään sellaista, josta kukaan meitä siitä lähipiirimme ulkopuolelta sen kummemmin muistelisi. Jos se perintö on se, että enimmäkseen ihmiset muistavat meidän olleen ihan hyvä tyyppi, joka toi jonkinlaista valoa heidänkin elämäänsä, niin jotenkin sen suuntaisesti tätä elämää kannattanee elää.

Tämä on minusta ihan terveellinen ajatus, että jokainen voi kokeilla nimetä esimerkiksi omien isovanhempiensa isovanhemmat nimeltä. Jos ei ole harrastanut sukututkimusta, niin suurimmalla osalla tuskin tulee ensimmäistäkään nimeä mieleen. Tämä pätee lähes kaikkiin meistä, että sen aikaa täällä menee, että kukaan ei meitä enää muista. Ehkä se on ihan hyväkin niin.
En sen enempää jauha enää näistä erilaisista elämänfilosofioista (Spinoza, taolaisuus, buddhalaisuus jne.) mutta niistä jos ottaa ne liialliset uskonnolliset tulkinnat pois ja keskittyy siihen metafysiikkaan, siihen kuolemaan suhtautuminenkin on paljon terveempää, eikä ollenkaan niin dramaattista. Sen sijaan kuolema esitetään juuri yhtä luonnollisena asiana, osana kiertokulkua kuin syntyminen ja elämäkin, paluu takaisin alkuun. Uskallan väittää että näissä kulttuureissa keskimäärin ihmiset ovat paljon enemmän sinut kuoleman kanssa kuin länsimaisessa kulttuurissa. Itsekään en väitä että olisin sinut sen enempää, kyllä ajatus ikuisesta olemattomuudessa karmii tietenkin, mutta sanotaan näin että se ei enää ahdista ollenkaan samalla tavalla kun asiaa on ajatellut uudella tavalla. Kun asian hyväksyy luonnollisena: olemmehan me kaikki jo aikoinaan olleet "kuolleita" ei siinä ole sen enempää pelättävää. Ja jos jotain olisikin kuoleman jälkeen ( koskaan ei voi olla varma ) niin sehän on sitten vain plussaa.

Kaikesta huolimatta, pidän itse kaikki ovet ja mahdollisuudet avoinna. Sen verran outoja sattumuksia olen pari kertaa todistanut, joihin ei osaa sanoa juuta eikä jaata. Agnostisesta näkökannasta huolimatta.
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
En sen enempää jauha enää näistä erilaisista elämänfilosofioista (Spinoza, taolaisuus, buddhalaisuus jne.) mutta niistä jos ottaa ne liialliset uskonnolliset tulkinnat pois ja keskittyy siihen metafysiikkaan, siihen kuolemaan suhtautuminenkin on paljon terveempää, eikä ollenkaan niin dramaattista. Sen sijaan kuolema esitetään juuri yhtä luonnollisena asiana, osana kiertokulkua kuin syntyminen ja elämäkin, paluu takaisin alkuun. Uskallan väittää että näissä kulttuureissa keskimäärin ihmiset ovat paljon enemmän sinut kuoleman kanssa kuin länsimaisessa kulttuurissa. Itsekään en väitä että olisin sinut sen enempää, kyllä ajatus ikuisesta olemattomuudessa karmii tietenkin, mutta sanotaan näin että se ei enää ahdista ollenkaan samalla tavalla kun asiaa on ajatellut uudella tavalla. Kun asian hyväksyy luonnollisena: olemmehan me kaikki jo aikoinaan olleet "kuolleita" ei siinä ole sen enempää pelättävää. Ja jos jotain olisikin kuoleman jälkeen ( koskaan ei voi olla varma ) niin sehän on sitten vain plussaa.

Siinä vain taisi käydä niin, että jotkut uskonnot massojen hallinnan työkaluna tarvitsivat ja tarvitsevat kuolemanpelkoa ja helvettiin joutumisen pelkoa. Käännyttämistyö ruodussa pitämisen ohella helpompaa, kun voi pelotella ihmiset tottelevaisiksi. Ja niille, jotka katsoo bluffin ja suosittelee sitä muille, onkin sitten ollut yleensä maallisen taivalluksen ennenaikaista päätöstä luvassa.
 

synchro

Jäsen
Hyvää Tuomaan päivää! Nyt, kun meidän herramme ja vapahtajamme armorikas syntymäjuhla on jälleen käsillä, on hyvä aika puhua vähän Jeesuksesta. Hyvin vähän.

Törmäsin puolivahingossa Petri Paavolan vanhaan evoluutiota käsittelevään blogikirjoitukseen. En ollut aiemmin Paavolasta kuullutkaan, mutta hän ilmeisesti on jonkinlainen evankelista, joka on uponnut salaliittojen suohon ja vastustaa myös koronarokotetta. En nyt sen enempää yleistä tai rinnasta Paavolaa ns. tavallisiin uskovaisiin tai tapakristittyihin, mutta blogikirjoituksessa oli muutama kohta, jotka säännöllisesti nousevat jumala- ja evoluutiokeskusteluissa esiin.

Paavolan kirjoituksessa oli aukottomasti todistettu evoluutio mahdottomaksi mm. seuraavanlaisin virkkein:

"Evoluutioteorian opetus elottoman aineen kehittymisestä miljardien vuosien aikana eläväksi organismiksi ja evoluution kautta koko ajan kehittyneemmäksi elämäksi luonnonvalintojen ja mutaatioiden kautta on täydellinen mahdottomuus."

"Jokainen joka haluaa olla rehellinen itselleen ymmärtää, että elämän syntyminen elottomasta aineesta on mahdotonta."


Tuttuja argumentteja uskovaisten suusta.

Lisäksi tekstissä puututaan "evolutionistien pyhäkköön" aikaan, mm. seuraavasti.

"Evolutionistille evoluutio on kuin uskon kappale, johon uskotaan hinnalla millä hyvänsä. Aika on evolutionistille kuin pyhäkkö, joka ”pyhittää” ja tekee evoluutiosta ”totuuden”."

"Evolutionisti uskoo ajan suorittamaan ihmeeseen, jossa aika riittävän pitkän ajan päästä itsekseen itseohjautuvasti kykenee luomaan tyhjästä elottoman aineen, joka kehittyy eläväksi elämäksi."

"On päivänselvää, että riittävän pitkä aika ei kykene synnyttämään elottomasta aineesta elämää."


Nämäkin tuttuja ajatuksia. Ymmärrettävästi ihmisten on hyvin vaikea hahmottaa aikaa miljoonissa tai jopa miljardeissa vuosissa. Jotenkin kummasti se aika alkaa olla ihmeellinen ja häilyvä käsite siinä kohtaa, kun kysytään, mistä jumala on tullut ja mitä oli ennen jumalaa.

No mutta sitten itse aiheeseen, miksi halusin päästä avautumaan. Blogitekstissä oli mainittu vanha kunnon Boeing 747, eli tiedemies Fred Hoylen vertaus siitä, että evoluutioteorian paikkansapitävyys on yhtä todennäköistä kuin se, että täysin toimiva Boeing 747 muodostuisi maassa makaavista rojuista tornadon pyyhkäistessä rojujen ylitse. Tätä vertausta uskovaiset usein käyttävät todisteena siitä, ettei elämä ole voinut syntyä "sattumalta" ja että on pakko olla olemassa joku korkeampi älykäs suunnittelija. Richard Dawkins kirjoittaa Jumalharha kirjassaan tästä, että "Riippumatta siitä, miten epätodennäköinen on asia, jota yritetään selittää olettamalla suunnittelija, suunnittelijan itse on oltava vähintään yhtä epätodennäköinen. Jumala on lopullinen Boeing 747."

Tällä aasinsillalla päästään lopulta todennäköisyyksiin, jotka itselleni tulivat mieleen näin Tuomaan päivänä. Tunnetusti (tiedän, en perustele väitettäni mitenkään) jo ennen kristinuskoa ihmiset ovat järjestäneet juhlia auringon "liikkeiden" mukaan. Joulu, juhannus ja pääsiäinen sattuvat hassusti osumaan seisaus- ja tasauspäiviin, sattumalta tietenkin. Syksylläkin on pyhäinpäivä, mutta se taitaa liittyä satokauden päättymiseen enemmän kuin syyspäiväntasaukseen. Mietinkin siis sitä, että millä todennäköisyydellä Jeesus sattui syntymään juuri talvipäivänseisauksen aikaan ja Johannes kesäpäivänseisauksen. Tähän kun lisätään jeesuksen kuolema kevätpäiväntasauksen aikaan , niin kerroin alkaa pikkuhiljaa nousta aika isoksi.

Katsotaan: Jos otetaan huomioon jonkinlainen epätarkkuus ja ajatellaan, että Jeesus olisi syntynyt jouluviikolla, 1/52, ja Johannes juhannusviikolla, 1/52. Tähän vielä Jeesuksen kuolema pääsiäisviikolla 1/52, niin todennäköisyydeksi saadaan noin 0,0007%, eli siis noin 7 kertaa miljoonasta. Jollain tavalla kieroutuneesti voidaan ehkä myös ajatella, että Jeesus olisi hyvin voinut syntyä esimerkiksi kevätpäiväntasauksen aikaan, jolloin kristinusko olisi tehnyt siitä juhlasta "joulun" ja niin, että nuo kolme juhlaa olisivat näin voineet olla missä järjestyksessä tahansa, niin todennäköisyys olisi noin 0,004%, eli siis noin 4 kertaa sadastatuhannesta. (Laskutoimitukset saa korjata, jos luvut ovat päin honkia.) Ei ehkä ihan Boeing 747:n kaltaisia lukuja, mutta melko pieniä, mielestäni. Mutta ehkä tässäkin takana on se älykäs suunnittelu.

Lopuksi vielä linkki Vapaa-ajattelijat ry:n sivuilla olevaan Yki Räikkälän kirjoitukseen, jossa käsitellään kirkon omimia maallisia talvijuhlia. Muista vuodenajoista on samoilla sivuilla omat kirjoituksensa.
 

Van Cleef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, suomalainen/kansainvälinen jääkiekko
Onko jumala
A) Olemassa ja koronaviruksen aiheuttaja/luoja ja liikkeelle laittaja? (onko kaiken luoja esim. loispistiäiset?)
B) Olemassa ja tietoinen koronasta (tai holokausti, luonnonkatastrofit, nälänhätä, sairaudet esim. lapsilla jne.), mutta ei kykene tekemään asialle mitään?
C) Olemassa ja tietoinen koronasta (tai holokausti, luonnonkatastrofit, nälänhätä, sairaudet esim. lapsilla jne.), mutta ei halua tehdä asialle mitään?
D) Olemassa, mutta ei tietoinen koronasta (tai holokausti, luonnonkatastrofit, nälänhätä, sairaudet esim. lapsilla jne.)?
E) Ei ole olemassa?

E
 

Liitteet

  • 8863659df4848e4850a9f62d3c7fe852c417ed81cca81c1120c9a379152710a0_1.jpg
    8863659df4848e4850a9f62d3c7fe852c417ed81cca81c1120c9a379152710a0_1.jpg
    213,1 KB · kertaa luettu: 132
  • forgive.jpg
    forgive.jpg
    9,4 KB · kertaa luettu: 135

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
....
tiedemies Fred Hoylen vertaus siitä, että evoluutioteorian paikkansapitävyys on yhtä todennäköistä kuin se, että täysin toimiva Boeing 747 muodostuisi maassa makaavista rojuista tornadon pyyhkäistessä rojujen ylitse. Tätä vertausta uskovaiset usein käyttävät todisteena siitä, ettei elämä ole voinut syntyä "sattumalta" ja että on pakko olla olemassa joku korkeampi älykäs suunnittelija. Richard Dawkins ....
Tämähän on sama kun Watchmaker analogy tai suomeksi vaan Kelloseppävertaus – Wikipedia

Oliko Dawkins tai Dilahunty joka käyttää myös vesilätäkkövastinetta, mikä on mielestäni hauskimpia näistä. Vesilätäkkö herää aamulla ja huomaa, että tämä kuoppa on kuin tehty minua varten kun sovin tähän niin hyvin, pakko olla jumala.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Oliko Dawkins tai Dilahunty joka käyttää myös vesilätäkkövastinetta, mikä on mielestäni hauskimpia näistä. Vesilätäkkö herää aamulla ja huomaa, että tämä kuoppa on kuin tehty minua varten kun sovin tähän niin hyvin, pakko olla jumala.
Douglas Adamsia taitaa olla alunperin, tai häneen ainakin yleensä liitetään.



 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
"Jokainen joka haluaa olla rehellinen itselleen ymmärtää, että elämän syntyminen elottomasta aineesta on mahdotonta."

Mielenkiintoista. Tokihan munasolut muodostuvat pääsin naisoletettuun Eevaan jo sikiökaudella joten voisi kiistellä ad infinitum tuosta syntymähetkestä, mutta miesoletettu Aatami toki tekee elottomasta aineesta joka ikinen päivä keskimäärin 150 miljoonaa siimahäntää. Ne ovat kovasti elollisia, vaikkakin perimältään pahuksen keskeneräisiä ja itsenäisesti elämiskyvyttömiä. Siittiö rakentuu mm. hiilihydraateista, vedestä, ioneista, sokereista, aminohapoista, rasvahapoista ja proteiineista.
Saivartelua kenties. Mistä muusta kuin elottomasta aineesta uskikset kuvittelevat muodostuvansa? Hiiltä, happea, vetyä ja pieni ripaus muita alkuaineita. Vieläkö täällä punnitaan sielun painoa kuolinhetkellä?
 

Stigu

Jäsen
Onko jumala
A) Olemassa ja koronaviruksen aiheuttaja/luoja ja liikkeelle laittaja? (onko kaiken luoja esim. loispistiäiset?)
B) Olemassa ja tietoinen koronasta (tai holokausti, luonnonkatastrofit, nälänhätä, sairaudet esim. lapsilla jne.), mutta ei kykene tekemään asialle mitään?
C) Olemassa ja tietoinen koronasta (tai holokausti, luonnonkatastrofit, nälänhätä, sairaudet esim. lapsilla jne.), mutta ei halua tehdä asialle mitään?
D) Olemassa, mutta ei tietoinen koronasta (tai holokausti, luonnonkatastrofit, nälänhätä, sairaudet esim. lapsilla jne.)?
E) Ei ole olemassa?

E
Vastaan E tai D. E ei vaatine selityksiä, mutta jos jumala on olemassa, kyllähän hän on tietoinen kaikista asioista ja pystyy tekemään asioille mitä tahansa, mutta antaa ihmiselle vapaan tahdon. Mä en ole ikinä ymmärtänyt miksi Jumalan pitäisi jotenkin hoitaa kaikki ihmisen aiheuttama suru ja murhe pois tuosta vaan. Tai siis uskoisiko joku nykyään ei-uskovainen jumalaan, jos kaikki maailmassa olisi auvoista ja ihanaa?
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mä en ole ikinä ymmärtänyt miksi Jumalan pitäisi jotenkin hoitaa kaikki ihmisen aiheuttama suru ja murhe pois tuosta vaan.
Jos tuo kristittyjen jumala kuvailtaisiin pahantahtoiseksi tai edes välinpitämättömäksi, niin eihän siinä sitten olisi mitään. Mutta kun väitetään, että rakastaa ihmisiä. Katsoisitko sinä toimettomana vieressä, kun rakastamaasi ihmistä murhataan kiduttaen, vaikka voisit vaivatta sen estää? Minä pysäyttäisin tuossa tilanteessa sen murhaajan.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Musta tuntuu, että maailmankaikkeuden luojalla on loppunut osaaminen alkuräjähdyksen kohdalla. Sen jälkeen homma on joko karannut käsistä, tai ollut täysin itseohjautuvaa.
 

Pordinard

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buffalo Sabres
Jos tuo kristittyjen jumala kuvailtaisiin pahantahtoiseksi tai edes välinpitämättömäksi, niin eihän siinä sitten olisi mitään. Mutta kun väitetään, että rakastaa ihmisiä. Katsoisitko sinä toimettomana vieressä, kun rakastamaasi ihmistä murhataan kiduttaen, vaikka voisit vaivatta sen estää? Minä pysäyttäisin tuossa tilanteessa sen murhaajan.

Oleksää lukenut sitä raamattua? Jumala on hyvin pahantahtonen ja julma. Vai miten se Pasila-animaation pappi sanoikaan. Ja miksi näissä keskusteluissa jumalan pitää olla nimenomaan kristittyjen jumala? Ja kaikkiin näihin muihinkin uskontoihin liittyen niin millä pelimerkeillä ketkään ihmiset tietäisivät tai ymmärtäisivät yhtään mitään jostain jumalasta. Ja millä pelimerkeillä joku näsäviisastelija-ateisti kiistää jumalan olemassaolon? Koska tiede ainakaan ei siihen pysty.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös