Edit: aamulla klo 8.00 YLE1:llä on keskustelu teologisten tiedekuntien asemasta yliopistoissa. Pitääpä kuunnella, jos on siihen tilaisuus.
Keskustelu käytiin Petri Kejosen johdolla ja keskustelijoina olivat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professori Reijo Työrinoja ja Skepsis ry:n varapuheenjohtaja Pertti Laine.
Työrinoja kertoi, että teologisen tiedekunnan opetusmetodit täyttävät tieteellisyyden vaatimukset. Tutkimus- ja opetusmenetelmät ovat verrattavissa historian ja humanististen tieteiden vastaaviin. Uskonnnot eivät ole häviämässä vaan päinvastoin uskonnollisten ihmisten osuus kasvaa.
Pertti Laine oli huolissaan (niinkuin Tuomiojakin) uskonnottomien asemasta, jota ei arvosteta tarpeeksi. Laine vaati kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Pappiskoulutusta ei saisi antaa Laineen mukaan yliopistoissa.
Työrinoja kertoi niinkuin girlzilla on täällä kirjoittanut, että yliopistossa koulutetaan teologian maistereita. Yliopisto ei määrittele sitä, mikä tulee olla papin koulutus vaan kirkko määrittää sen, miten se ottaa työntekijänsä ja mitkä ovat opintovaatimukset. Yliopisto ei vaadi opiskelijoilta luterilaisen tai minkään muunkaan uskonnon tunnustamista. Kirkon työtehtäviin päätyy 200:sta vuosittain alottavasta teologian opiskelijasta noin puolet ja puolet hakeutuu muihin tehtäviin kuten opettajiksi.
Kyselin Kaivannon harmiksi täällä aiemmin sitä, miten muualla maailmalla on järjestetty näitä Skepsiksen esille ottamia asioita. Näihinkin tuli keskustelussa vastauksia. Esimerkkinä maasta, jossa valtio ja kirkko on erotettu toisistaan, tuli esille Yhdysvallat. Skepsis pyrkii saamaan Suomeen Ranskan mallin mukaisen valtion ja kirkon yhteyden sekä pappiskoulutuksen. Työrinoja piti Ranskan mallia poikkeuksellisena. Katolisilla ovat omat tunnustukselliset yliopistonsa. Skandinavian malli on tunnustukseton.
Laine piti Neuvostoliittoa huonona esimerkkinä ateismin ja valtion yhteydestä. Suomessa uskonnottomien ihmisten asema ei ole Laineen mukaan heikkenemässä. Paineet ovat muualla. Laine korosti sitä, että uskonnoton vakaumus on oltava yhtä arvokas kuin uskonnollinen vakaumus.
Työrinoja korosti sitä, että valtiovallan keskeinen tehtävä on vaalia uskonnonvapauksia.
Kaiken kaikkiaan hyvin asiallinen ja maltillinen keskustelu, josta kiihkeä uskonnollisuus tai taistelunhaluinen ateismi puuttuivat kokonaan.