Tekstissäsi on erittäin hyvä pointti. Lainaamassani kappaleessa on tosin turhan subjektiivinen näkökulma, sillä some kyllä ristiinnaulitsee puolin ja toisin. Some kuitenkin muodostuu ihmisistä.
Aivan. Ihmiset ovat keskimäärin aika konservatiivisia ja kommentointi sen mukaista. Totta kai vihervasemmistolaiset toimittajat ärsyttävät, kun he luulevat tietävänsä paremmin.
Sitä on vaan vaikeampi huomata jos pitää jonkun näkökulman dissaamista oikeutetumpana, kuin toisen.
No, en aio vajota arvorelativismiin; mielestäni näkemykset eivät ole yhteismitallisia, vaan suurimmassa osassa poliittisista kysymyksistä on löydettävissä vastauksia, jotka ovat toisia perustellumpia.
Havainnoit erityisesti mainitsemiisi asioihin kohdistuvan kritiikin, koska itse pidät niitä hyveinä, ja siten ne tuntuvat henkilökohtaisemmilta, kuin asiat, joiden koet olevan väärässä, ja siksi niihin kohdistava kritiikki soljuu luonnollisemmin ohi muun arjen ohessa.
En minä mitenkään "havainnoi" esimerkiksi punavihreitä näkemyksiä lehdistä, päinvastoin. Yleensä luen lehdistä ensimmäisenä substanssiasiat Suomen politiikkaa ja kansainvälisiä suhteita koskien. Jos jaksan, saatan plärätä myös näitä Sonia el Kamelin ja kumppaneiden human interest -juttuja; yleensä kuitenkin törmään niihin täällä Jatkoajassa, jossa valkoinen heteromies on vetänyt herneet nenukkiin, kun joku kehtaa nostaa esille rasismin kaltaisen aiheen.
Tälläkin kertaa oli paljon kritiikkiä mutta vähän villoja.
En esimerkiksi näe, että naissukupuolen halveksiminen olisi tässä ajassa mitenkään muodikasta.
Se on ollut muodissa kautta maailmanhistorian. Nykypäivää lähestyttäessä tendenssi on muuttunut, minkä vuoksi some-papit kokevat identiteettinsä olevan uhattuna.
Mutta ehkä vasemmistolaiset toimittajat ovat helpompia kohteita irvailulle, koska heidän edustamissaan arvoissa on usein paljon ironiaa taustalla; Sanan- ja ilmaisunvapautta kaikille, kunhan sillä ei loukata ketään. Toisin sanoen - pois kaikki sanan- ja ilmaisunvapaus kaikilta, sillä joku loukkaantuu aina, mutta sitähän he eivät halua. Ja mainitsemasi arvot ovat olleet nyt enemmän pinnalla, joten ehkä se kuuluisa heiluriliike kritisoi nyt noita arvoja enemmän, kuin aiemmin.
Suurin osa toimittajista on punavihreitä, koska toimittajan työ on vähän sen luontoista, että se vetää niukalti puoleensa business-orientoituneita ihmisiä. Ei se silti tarkoita, että toimittajat olisivat biasoituneita tai poliittisesti motivoituneita.
Ikävien globaalien ilmiöiden paljastelu viettää enemmän vasemmalle, koska vasemmalla tähdätään enemmän järjestelmän hajottamiseen kuin oikealla.
Näen myös, että toimittajien arvostelu somessa on hyvä asia. Parempi, että he toimivat paskaharavina somekansan käydessä päättymätöntä taistelua yhteisten arvojen kartoittamisessa, kuin random-julkkisten hetken mielenjohteesta tapahtuneet teot. Toimittajat ovat kuitenkin somen ammatilaisia, joilla on aikaa harkita ja valmistella omia näkökulmiaan asioihin. Enkä näe huonona jos toimittajien on kehitettävä omaa ammattitaitoaan, jotta eivät tulisi syödyiksi keskustelupalstoilla.
Arvostelu on hyvä juttu, jos se perustuu asiakysymykseen, eikä siihen, että nostetaan tikunnokkaan Sonia el Kamelin sukupuoli ja mahdollinen pyrkyryys "toimittelijan uralla".