Karhuvertaus on saanut aikaan keskustelua, mutta en ole ollenkaan varma, onko tämän kaltainen keskustelu lainkaan asialle eduksi. Henkilökohtaisesti pidän provosointia aina typeränä, eikä tule mieleen, milloin sillä olisi saavutettu oikeasti mitään.
@BigRedCat jo nostikin esiin, mutta miten ihmisillä aivot nyrjähtävätkin näin pahasti sijoiltaan logiikan suhteen. Minusta on hölmöä ja typerää politikoida maahanmuuttajien raiskauksilla, vaikka ne faktisesti ovat yliedustettuja tilastoissa. Siitä samalla tavalla ajattelevia ihmisiä jostakin syystä löytyy viestinnällisesti tismalleen samanlaisen meemin tueksi, koska se herättää keskustelua. Niin herättää, mutta se on ollut aivan yhtä kehittävää ja eteenpäin vievää kuin persujenkin avaukset. Kaikki keskustelu ei ole hyvää keskustelua ja tässäkin tapauksessa vaikutus taitaa olla kokonaisuutta katsoen negatiivinen.
Ei ole mitään merkitystä sillä, pitäisikö meemiä tulkita yleistyksenä. Sillä on merkitystä, että aivan varmasti etukäteen pitäisi pystyä ymmärtämään, että se tullaan laajalti yleistyksenä tulkitsemaan. Kun halutaan viestiä tehokkaasti, pitää asiaa lähestyä siitä näkökulmasta, miten se vastaanottajiin vaikuttaa sen sijaan, miten viestin on tarkoittanut. Olen todella huolissani, että tämäkö on nykypäivän vaikuttajien kykyjen taso, kun rakentavaa keskustelua ei onnistuta aikaan saamaan mistään aiheesta, ja edistymistä tärkeämmäksi koetaan ns. hyvien puolella olemisen todistelu tai vastapuolen tölviminen.
Ihmiset tekevät ja sanovat kaiken aikaa asioita, jotka aiheuttavat toisille ihmisille henkisiä ja fyysisiä vaurioita, joskus läpi elämän kannettavaksi. Sinänsä on hyvä asia, että siihen puututaan ja niistä keskustellaan, mutta se tehdään väärällä tavalla ja usein turhaan keskittymällä vain yhteen ilmenemismuotoon kerrallaan. Juurisyy kaiken taustalla kuitenkin on etupäässä ihmisten ajattelemattomuus ja siihen yhdistettynä tai erikseen kusipäisyys. Joku pelkää kohtaavansa esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa ja rajoittaa pelolla elämäänsä. Toinen pelkää henkistä väkivaltaa ja pilkatuksi tulemista. Kolmas vaahtoaa netissä häirintää vastaan, mutta saattaa samaan aikaan aiheuttaa neljännelle henkisiä traumoja.
Sen sijaan, että keskitytään etsimään, kuka syyllistyy mihinkin kusipäisyyden ilmenemismuotoon, pitäisi tarmo laittaa siihen, kuinka kenenkään ei pidä tahallisesti aiheuttaa toisille ihmisille minkäänlaista häirintää. On valtavan paljon tehokkaampaa opastaa jokaista ihmistä minkäänlaiseen ominaisuuteen katsomatta, koska vasta silloin vastuu koetaan kollektiivisena. On aivan eri asia sanoa, että kiusaamista tapahtuu työpaikoilla, kuin että naiset kiusaavat työpaikoilla (esimerkki, ei perustu yhtään mihinkään), koska miljoonia ellei jopa kymmeniä miljoonia kertoja ollaan kokemusperäisesti opittu, mihin keskustelu johtaa jos minkäänlaisia rajauksia tekee.
