Toisaalta taas tästä on puhuttu aika paljon läpi vuosien, ja silti pilluvitsit kaikuvat kovaan ääneen erinäisissä yhteyksissä, naisia kähmitään jne.
Eikö tämä jo kerro omaa tarinaansa tuon keskustelutyylin tehosta?
Kärjistetyimmillään tämä nykyinen ihmisten piiskaaminen poteroihin(*) johtaa siihen, että satunnaiset kohtaamiset ovat aiempaa arvaamattomampia. Ihmiset eivät kuuntele toisiaan, vaan "omiaan". Ihmiset eivät enää jaakaan samoja arvoja ja asenteita. Se puolestaan ei näy päälle päin, joten kun tapaat uuden ihmisen, et voi millään tietää, mistä hän on asenteensa ammentanut.
Siksi poteroitumista vastaan pitää taistella. Sinne ei pidä ajaa ketään, eikä sinne pidä jäädä istumaan.
(*) Johon itsekin syyllistyit potkaisemalla
@BigRedCat :ia omaan poteroonsa.
En tiedä, miten häirinnästä pitäisi puhua, että se tajuttaisiin.
Minulla on ajatuksia, mutta harvoin saan niihin mitään vastakaikua. Ihmisille tuntuu olevan paljon mukavampaa vain toistaa oman joukkonsa iskulauseita, kuin alkaa käärimään hihojaan.
Itse pidän hyvänä, että tuolia välillä vähän huojutetaan. Osa siitä suuttuu, mutta sellaista se on.
Minusta tämä karhu-meemi ei ole niinkään huojutellut tuolia, vaan ennemminkin antanut joillekin tahoille hyväksynnän omalle kielenkäytölleen. Kukaan ei pysty kiistämään sitä faktaa, että mies herättää pelkoa enemmän kuin nainen, kaikissa ihmisissä sukupuolesta, etnisyydestä, ihonväristä ja uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta.
Lisäys: Tämähän ei koske pelkästään ihmistä, vaan ylipäätään lähes kaikilla nisäkkäillä urokset ovat pelottavampia ja vaarallisempia. Jos olet ollut tekemisissä eläinten (koirien, hevosten, nautojen, lampaiden, vuohien) kanssa, niin se on aika tuttua.
Aiheeseen liittyy tekijöitä, joihin miesten on mahdoton vaikuttaa. Kun luet tuon linkatun jutun, niin siinä käy minusta tosi hyvin ilmi se, ettei miehen edes tarvitse tehdä mitään ja silti hän voi olla pelottava - ja taas toisaalta ei tarvitse tehdä mitään, ja silti saa olon tuntumaan turvallisemmalta. Nii-in. Väärä sanavalinta, väärä ele, jokin muu väärä tekijä voi laukaista pelon. Miehen yksilönä voi olla ihan mahdoton hallita tätä.
Se, mistä meidän pitäisi keskustella, on se, että miten vähennetään miesten aiheuttamaa todellista vaaraa lähiympäristölleen.
Minusta iso osa keskustelusta ei puutu tuohon lainkaan. Minusta iso osa ehdotetuista ratkaisuista on joko puhdasta fantasiaa tai totalitarismia. Sheri Tepperillä on kirja nimeltään "Portti naisten maahan". Sitä kuvataan usein feministisenä utopiana. Tepperin utopiassa käytetään sen verran totalitaristisia otteita ja karkeaa rodunjalostusta, että natsi-Saksakin olisi voinut käyttää sitä käsikirjanaan. Monet maalaillut ratkaisut ovat sen tyyppisiä, että "rumat miehet" pakotetaan pysyvästi "friend zonelle", ja siihen he puolestaan tuskin suostuvat kuin pysyvästi lääkittyinä. Minusta siis realismin nimissä olisi parempi koettaa keksiä jotain muuta.