En oikein ymmärrä kommenttiasi. Lainasin, mitä sanoit pronomineista. Analogiaa erisnimiin en pidä relevanttina. Erisnimi ja pronomini ovat eri asioita.
Raumalla tunnutaan pelaavan esim. Mikkon kanssa, mutta minä pelaisin edelleen Mikon kanssa, vaikka se Mikkoa voisi harmittaa.Ja lopulta nimen omaava kertoo miten se tulee taivuttaa ja vääntää, ääntää.
Kasarilla oli koulussa poika jonka nimi on Hamid. Hän halusi että nimensä äännetään kirjoitusasultaan "Heymad" eli sanottuna "Heimääd". Pieniä arjen iloja.Raumalla tunnutaan pelaavan esim. Mikkon kanssa, mutta minä pelaisin edelleen Mikon kanssa, vaikka se Mikkoa voisi harmittaa.
Toki tiedän nuo. (Ajattelin siis Tuuli-etunimeä.)Tuuli etunimenä taipuu Tuulin. Lempi -) Lempin. Helmi-) Helmin.
Tuuli sukunimenä taipuu yleisnimen tuuli mukaan eli Tuulen.
Kaikki toki voivat välillä taivutella nimiään kuten haluavat.
Sinuun viitattaessa kyllä voisin käyttää, mutta mielestäni sinulla ei ole oikeutta vaatia että minä käytän kokonaisesta ryhmästä tiettyä pronominia. Sinulla on toki oikeus kieltäytyä kategorisesti käyttämästä jostain esimerkiksi they/them pronominia kun sitä pyydetään mutta mielestäni se on melko moukkamaista käytöstä. Jos nyt oletetaan että sinulla olisi ystävä joka pyytäisi sinua käyttämään xe/xem pronominia itsestään niin kieltäytyisitkö siitä ja sanoisit että on typerää vaatia sitä?Erisnimi on eri asia kuin pronomini.
Kieli voi olla vallankäyttöä, jolla korostetaan jonkin yksilön tai ryhmän erityisyyttä. Jos vaadin, että HPK-kannattajien ihan oma pronomini on tästä eteenpäin vaikkapa yksikössä "jes" ja monikossa "jesit", käyttäisitkö näitä?
Tämä nyt on sinällään vähän tyhmää koska minä voin keksiä jonkun glyx/dahbing ja sen jälkeen vaatia sitä käytettäväksi muokkamaisuuden varjolla ja asettaa ihmisiä kiusalliseen tilanteeseen.Jos nyt oletetaan että sinulla olisi ystävä joka pyytäisi sinua käyttämään xe/xem pronominia itsestään niin kieltäytyisitkö siitä ja sanoisit että on typerää vaatia sitä?
Kieltäytyisin. Yksityiset ihmiset eivät voi määrätä, mitä pronomineja minun tulee käyttää. Noudatan niitä ilmauksia, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä ja kieleen vakiintuneita. Erisnimenä käyttäisin sitä, mitä hän haluaa.Sinuun viitattaessa kyllä voisin käyttää, mutta mielestäni sinulla ei ole oikeutta vaatia että minä käytän kokonaisesta ryhmästä tiettyä pronominia. Sinulla on toki oikeus kieltäytyä kategorisesti käyttämästä jostain esimerkiksi they/them pronominia kun sitä pyydetään mutta mielestäni se on melko moukkamaista käytöstä. Jos nyt oletetaan että sinulla olisi ystävä joka pyytäisi sinua käyttämään xe/xem pronominia itsestään niin kieltäytyisitkö siitä ja sanoisit että on typerää vaatia sitä?
Kaikki tietysti voivat taivuttaa nimeään niin kuin haluavat. He eivät voi kuitenkaan vaatia muilta, että nämä noudattavat heidän taivutustaan.
Yhtä lailla moukkamaista on vaatia kielellistä erityiskohtelua. Se on valtapeliä: saat puhua (ja ajatella) vain minun kielelläni ja tavallani tai loukkaannun ja sanon sinua moukkamaiseksi.Tässähän se on se avainasia.
Ei kyse ole siitä että vaaditaan, vaan toivotaan, että kunnioitetaan sitä vastapuolen toivetta.
Jos haluaa toimia vastoin vastapuolen toivetta, se on ihan ok, useimmiten se on toki melko moukkamaista käytöstä, jota on usein sitä helpompi toteuttaa mitä "kauempana" se vastapuoli on.
Yhtä lailla moukkamaista on vaatia kielellistä erityiskohtelua. Se on valtapeliä: saat puhua (ja ajatella) vain minun kielelläni ja tavallani tai loukkaannun ja sanon sinua moukkamaiseksi.
Lopetan keskustelun tähän. Emme kykene löytämään yhteisymmärrystä.
Ylimys 1981! Ollos tervehditty!Vaadin, että minua puhutellaan:
Ylimys + Sukunimi
Jos tähän ei kykene, niin onhan ahdasmielinen tapaus ilman käytöstapoja.
Minä tunnen joitain ihmisiä, joita ehdottomasti tulisi kutsua pronomineillä hönö/hönö.Tämä nyt on sinällään vähän tyhmää koska minä voin keksiä jonkun glyx/dahbing ja sen jälkeen vaatia sitä käytettäväksi muokkamaisuuden varjolla ja asettaa ihmisiä kiusalliseen tilanteeseen.
Kyllä tuollaisessa pyynnössä voi vähintään kysyä että onko tuo oikeasti englantia (oletan että englannin kieltä puhutaan kuvaamassasi tilanteessa) ja voiko näyttää vaikka sanakirjasta että ovat oikeita sanoja eikä jonkun keksimiä.Jos nyt oletetaan että sinulla olisi ystävä joka pyytäisi sinua käyttämään xe/xem pronominia itsestään niin kieltäytyisitkö siitä ja sanoisit että on typerää vaatia sitä?
Noh toki sinulla on oikeus kutsua transnaisia he/him pronomineilla eikä she/her, mutta on se minusta yleisesti ottaen kusipäisyyttä.Yhtä lailla moukkamaista on vaatia kielellistä erityiskohtelua. Se on valtapeliä: saat puhua (ja ajatella) vain minun kielelläni ja tavallani tai loukkaannun ja sanon sinua moukkamaiseksi.
Lopetan keskustelun tähän. Emme kykene löytämään yhteisymmärrystä.
Itse olen ihan onnellinen siitä, ettei meidän kielessä tarvitse käytännössä huomioida koko asiaa.Voiko tätä keskustelua käydä suomeksi kun kaikki on kuitenkin hän tai he jos on useampia??
Itse olen ihan onnellinen siitä, ettei meidän kielessä tarvitse käytännössä huomioida koko asiaa.
Päästään helpolla...
Voiko tätä keskustelua käydä suomeksi kun kaikki on kuitenkin hän tai he jos on useampia??
Juuri näin, kyseessä on enemmänkin sellainen "varmuuden vuoksi"-juttu, ettei vahingossakaan näyttäydytä tahdittomana ketään kohtaan. Esimerkiksi asiakaspalveluun tai muuten asiakasrajapintaan liittyvissä keisseissä ohjeistetaan viittaamaan kaikkiin henkilöihin termillä "they/them", vaikka nimi olisi James, koska vastaavasti esim. Taylor tai Sam voi sitten olla mitä vain ihan binäärisessäkin ajattelussa.Toki tämä on anglomaailmassakin pikemminkin anomalia kuin yleinen asia, itse olen toiminut muutamassa kansainvälisessä korporaatiossa ja kommunikoinut satojen ihmisten kanssa, minulle on tullut yksi pronomini"pyyntö/-ilmoitus" koko historian aikana (ja sekin vastasi oletusta).
Nimellä toki puhunkin mutta mikäli tarkoituksena on se niin miksi tuollaista tietoa edes kerätä?Aina voi puhua ihmisistä myös nimellä. Vaikka eiköhän siitäkin voi luoda itselleen ongelman niin halutessaan.
Jossain työehteisössä tuo on kyllä myös helpommin sanottu kuin tehty. Kun vaihtoehtoja alkaa olla aika liuta ja tapaat ihmisiä satunnaisesti niin hiukan hankala olisi tuollaista muistaa. Ihminen kuitenkin yhdistää ensisijaisesti kasvot nimeen.Kyse on puhtaasti siitä, miten vastapuoli haluaa itseään kutsuttavan.
En näe relevanttina sitä, onko kyse nimestä vai pronominista tai niiden yhdistelmästä.
Toki jos se on niin kovin vaikeaa ja vastenmielistä kunnioittaa toisen toivetta käytettävästä pronominista, yleensä sen voi välttää käyttämällä erisnimeä.
Jossain työehteisössä tuo on kyllä myös helpommin sanottu kuin tehty. Kun vaihtoehtoja alkaa olla aika liuta ja tapaat ihmisiä satunnaisesti niin hiukan hankala olisi tuollaista muistaa. Ihminen kuitenkin yhdistää ensisijaisesti kasvot nimeen.
Vähän kieliposkessa tuota tarkoitin, mutta ihan tosissaan...en kyllä ikinä noita asioita mieli. Saa nähdä tarvitseeko joskus miettiä jossain tilanteessa.Toki tämä on anglomaailmassakin pikemminkin anomalia kuin yleinen asia, itse olen toiminut muutamassa kansainvälisessä korporaatiossa ja kommunikoinut satojen ihmisten kanssa, minulle on tullut yksi pronomini"pyyntö/-ilmoitus" koko historian aikana (ja sekin vastasi oletusta).