En ole turvallisen tilan vastustajia, mutta ymmärrän kyllä, mikä asiassa hiertää.Täällä kun on varmasti henkilöitä, jotka vastustavat turvallisemman tilan periaatteita, niin voitteko avata, mitkä niissä varsinaisesti hiertävät. Päädyin katsomaan paljon puhuttaneen jakson Ivan Puopolon YouTube:sta, jossa näytettiin kuohuttaneet Ylen turvallisemman tilan periaatteet (youtube.com/watch?v=TnYSSr-OirM ; kohdassa 18.31).
Ihan huomautuksena tässä nyt heti kärkeen, että tarkastelen asiaa sen toteutusten perusteella, en sen perusteella, mitä sen periaatteista on kirjoitettu. Teorian ja käytännön välillä on aina oma eronsa.
Ensimmäinen seikka, jonka uskon ihmisiä hiertävän "turvallinen tila" -puheessa on tämä:
Monet konservatiivisemmat ihmiset varmaan ajattelevat, että miksi tarvitaan "turvallinen tila", mikseivät heidän usein kannattamansa ja ajamansa hyvät käytöstavat riitä? Tästä tulee sellainen epäilys mieleen, että turvallisen tilan konseptilla tähdätään johonkin ihan muuhun kuin käytöstavoilla - mikä voi olla totta!Yleisemmin nuo kauheasti parjatut ja lännen tappiota kuuleman mukaan julistavat "turvallisen tilan periaatteet" yrittävät sanoa, että älä ole kusipää.
Itse henkilökohtaisesti aika monessa tapauksessa olen ajatellut, että turvallisen tilan mainostus on enemmän poliittinen kannanotto kuin niinkään jonkin asian korjaaminen tai johonkin asiaan puuttuminen. Samasta asiasta puhuessaan konservatiivi peräänkuuluttaa käytöstapoja, liberaali turvallista tilaa.
"Turvallinen tila" konseptina myös ohjaa ajattelemaan musta-valkoisesti. Kun esimerkiksi työpaikalla - linkkasin tuossa aiemmin esimerkin performanssitaitelijoiden ryhmästä - kuulutetaan turvallisesta tilasta, niin se on omiaan antamaan vaikutelman, että työpaikka on aiemmin ollut "turvaton tila". Se myös ohjaa ajattelemaan, että koko maailma oli yhtä suurta "turvatonta tilaa" ennen kuin konsepti keksittiin. Eli taas on maailmasta korjattu yksi suuri epäoikeudenmukaisuus!
Sekä käytöstapojen että turvallisen tilan vaatiminen on yhteisön yksilöön kohdistamaa vallankäyttöä. Olen itse todistanut keskusteluja, joissa näin on toimittu. Eräässä keskustelussa eräs osallistuja vaati toista keskustelijaa hiljennettäväksi tai poistettavaksi siksi, koska ei omasta mielestään tuntenut tilaa turvalliseksi tämän läsnäollessa, syyn ollessa kuitenkin mielipide-ero melko kiihkeässä keskustelussa - joka ei siis millään muotoa mennyt henkilökohtaisuuksiin.
Luonnontieteilijänä minua hämmentää usein vaatimuksena esitetty "älä oleta". Ymmärrän tavoitteen, mutta se on aika pahasti ristiriidassa kaiken älyllisen toiminnan kanssa, oli kyseessä ihminen, nisäkäs, nilviäinen tai tietokone. Kun pelataan rajallisella tietojenkäsittelykapasiteetilla sekä rajallisen informaation varassa, niin aina on ihan välttämätöntä olettaa. Ei homma muuten pelaa.
Keskustelimme tästä aiheesta kovastikin todennäköisesti tämän ketjun syövereissä, koskien sitä, että millä kielellä suomalaisena aloitat keskustelun ihmisten kanssa (siis englanniksi vai suomeksi). Teet joka tapauksessa oletuksen oman menneisyytesi perusteella, esimerkiksi minä yliopistomaailman kautta. Se on minusta yksi sellainen asia, josta ei tarvisi niin kovasti vedellä hernettä nenään, vaikka se - että kielitaidostasi tehdään oletus ulkonäkösi perusteella - toki saattaa olla yksilön kannalta rasittavaa. Kielitaito kun ei näy ulospäin. Toki tätä voitaisiin helpottaa vaatetuksella, sehän on ihmiselle miltei geneettinen keino kertoa ulospäin itsestään.
Tämä on harvinaisen rehellistä puhetta, mutta en välttämättä olisi ottanut tätä tähän keskusteluun. Tästä saa nyt sellaisen käsityksen, että sinusta on ihan OK arvostella henkilön ulkonäköä silloin, kun et ole tämän kanssa samaa mieltä: ällöttävät mielipiteet, ällöttävä ulkonäkö.Nämä raivostuttavat konservatiiveja niin maan perkeleesti. Sanna Ukkkolakin tuhisee videolla kuin olisi lähdössä ilmaan. Noh, olen kerran nähnyt Ukkolan livenä. Kun hän käveli korkkareissa ja lyhessä mekossa ja on melkoisen pyylevä, niin minulle tuli päähän ajatus, että jopas Ukkola näyttää koomiselta lyllertävältä seisomaan nousseelta valaalta.
Tämä on toki ihan ymmärrettävää ja niin valtaosa ihmisistä tuppaa ajattelemaan. Siksi sarja- ja elokuvien antagonistit ovat usein ulkonäöltäänkin antagonistisia.
Tästä syystä yhteisöillä on olemassa erilaisia käytöskoodeja, olivat ne sitten käytöstapoja tai turvallisen tilan periaatteita.
Kuten sanottu, niin on ihmisiä, jotka ihmettelevät, että mikseivät käytöstavat kelpaa.Ja näin tehdään turvallisemman tilan periaatteet, joissa mainitaan, että älä loukkaa toista. Mikä tässä on varsinaisesti väärin?
En minä muista, että työpaikoilla keskustelun yhteydessä olisi käytetty sukupuolta, mutta siihen, samoin kuin muihin ulkoisiin piirteisiin viitataan silloin, kun johonkin henkilöön viitataan poissaolevana. Eli vaikkapa siis jos uusi työntekijä on etsimässä jotakuta, niin voit viitata tuohon etsittyyn henkilöön vaikkapa että "se on se tummatukkainen nainen", "se on se pitkä, mahakas mies" tai jollain muulla ulkoisesti tunnistettavalla piirteellä, joka erottaa kyseisen henkilön niistä, joihin hän voisi sekaantua.Useimmiten esitetty esimerkki on, että on jotenkin väärin kehottaa periaatteissa olemaan olettamatta sukupuolta. On varmasti niin, että haitta, jonka saa keskimääräisesti aikaan sanomalla toiselle ''sinä nainen/mies'' on pienempi kuin jos ylläkuvatulla tavalla loukkaa, mutta kun en ymmärrä, että miksi tämä ylipäätään on iso asia. Jos on Ylellä toimittaja, niin miksi sinun pitää ääneen kommentoida sukupuolta, kun voit kommentoida toisia ihmisiä, tuota, ihan vain nimellä.
Tämä ulkonäöllisiin piirteisiin liittyvä väärinsukupuolittaminen on monelle kipeä asia, mutta se on myös hirveän hankalasti vältettävissä, koska tuntemattomat ihmiset joka tapauksessa perustavat kuvauksen ulkoisiin piirteisiin. Identiteetti ei näy ulospäin, ellei siitä sitten viestitä vaatetuksella, joka ei niin yllättäen on se ihmisten lähes geneettinen tapa kertoa ympäristölle ulospäin omasta sisäisestä maailmastaan.