Tärkeä taito, jota en osaa!

[Turha Kaukalo]

Mä en osaa elää.

 

[Palstalegenda]

Mä en osaa kuolla.

 

[Jaws]

Kirjekuoren avaaminen niin, että kuori pysyy ehjänä. Ei vain onnistu, aina repeää jostain ja totean itsekseni, että "fuck it, menköön kun taas kerran epäonnistui" ja kiskon brutaalisti auki. Viime vuonna pääsykokeissa oli tilanne, kun koepaperit oli laitettu kirjekuoreen. Muut avasivat näppärästi pienillä kätösillään, saivat ihan ääneti omansa auki. Hiljaisuuden rikkoi riipivä ääni, kun yritin parhaani mukaan hellävaraisesti saada kuoren auki ja koepaperit ulos ehjinä. Avattuani kuoren toki tajusin välittömästi, että koepaperit palautetaan samaisessa kirjekuoressa. Vähän nolona sanoin kokeen tehtyäni ja kuorta palauttaessani kokeen valvojalle, että sori, taisi vähän repeytyä tuosta.

Liekö siinä sitten syy, miksi samaisen oppilaitoksen kokeessa ei tänä vuonna enää ollut kirjekuoria. Kokeen haastavin osuus olisi tänäkin vuonna ollut eittämättä se kirjekuoren avaaminen, ei niinkään se koe itsessään.

 

[ludvig]

Kreikan kieli. Seurassa helvetin kauniita paikallisia, joilla on valitettavasti heikko kielipää englannin osalta. Tietenkin itse juon kuin kesämies kaiken päälle. Tai aloitan juomaan.

 

[Johnny B. Goode]

En nyt tiedä onko nyt maailman tärkeimpiä taitoja, mutta olen aivan onneton viikkaamaan vaatteita. Vaikka kuinka yritän saada pukineet siisteihin nippuihin niin kamalia möykkyjä tulee aina, paidoista varsinkin. Onneksi rouva hoitaa meillä ton homman. Toinen mistä ei tule mitään on lahjojen paketointi. Ei jeesus mitä muotovalioita saan aikaan vaikka olisi kuinka tasainen ja symmetrinen paketoitava. Eipä kyllä tule nykyään mitään lahjoja enää osteltuakaan muuta kuin vaimolle joskus, niin putiikin typykät saavat kyllä pistää lahjan pakettiin ostettaessa.

 

[Ollakseni]

Ruotsia en osaa ja olisi mukavaa jos pystyisi naamioitumaan bättre folkin jäseneksi. En myöskään osaa opiskella tehokkaasti kun aivot huutavat epäoleellisuuksia. Pilkkujen paikat ja yhdyssanat ovat myös hakusessa.

 

[Txjokeri]

En nyt tiedä onko nyt maailman tärkeimpiä taitoja, mutta olen aivan onneton viikkaamaan vaatteita. Vaikka kuinka yritän saada pukineet siisteihin nippuihin niin kamalia möykkyjä tulee aina, paidoista varsinkin. Onneksi rouva hoitaa meillä ton homman. Toinen mistä ei tule mitään on lahjojen paketointi. Ei jeesus mitä muotovalioita saan aikaan vaikka olisi kuinka tasainen ja symmetrinen paketoitava. Eipä kyllä tule nykyään mitään lahjoja enää osteltuakaan muuta kuin vaimolle joskus, niin putiikin typykät saavat kyllä pistää lahjan pakettiin ostettaessa.

Tässä on parikin tapaa taitella t-paita.

 

[Moto]

Tiedä nyt hyödyllisyydestä, mutta siistin lahjapaketin tekeminen on mahdoton tehtävä. Juuri tuossa käärin sukulaiskakaraa varten täydellisen suorakaiteen muotoisen Duplo-paketin ja voi jumalauta lopputulosta. Ei enää helpompaa paketoitavaa voisi olla, mutta keskiverto 7-vuotias tai kolmen promillen kännissä oleva aikuinen tekee varmasti hienomman paketin. Jotenkin sain vielä paperin repeämäänkin kulman kohdalta ja piti sitä paikkailla.

 

[Nick Neim]

Mynthoneiden nauttiminen kohtuudella. Kurkku on aivan saatanan kipeä, mutta silti voisi saada jotain järkeä noiden syömiseen. Tuli syötyä varmaan pariin tuntiin rasia, ja nyt on kurkun lisäksi maha saatanan kipeä. Tällä hetkellä olen istunut legendaarisella mynthonpaskalla varmaan kohta vartin. Ei sitä jumalauta opi.

 

[pernaveikko]

Tiedä nyt hyödyllisyydestä, mutta siistin lahjapaketin tekeminen on mahdoton tehtävä.

Jos haluat olla hyödyksi, niin eikö paikalliset urheiluseurat tarjoa paketointipalvelua monissa kaupoissa? Ei se paketti välttämättä sen ammattimaisemmin siitä tule, mutta lopputulos on sama ja pääsee antamaan kolikon seuralle ja kaikille joulumieltä. Olisit siis hyödyksi muillekin kuin kasvottomille osakeyhtiöille.

Olen ollut paketoimassa 90-luvulla ja mielestäni (muistaakseni) niistä tuli ihan hyviä sitten kun sen oppi ja pääsi siihen rytmiin.

 

[Kirjoittelija]

Auton ja asunnon korjaaminen ja huoltaminen. On vähän kenkkua, kun renkaiden ja lampun vaihtaminen on monimutkaisinta, mihin tällä sektorilla kykenen.

 

[Turha Kaukalo]

En minäkään osaa autoa ja asuntoa huoltaa ja korjata. Mutta siihen on ammattimiehiä, joille mielelläni ojennan vetovastuun em. kommervenkeissä. Tosin ei ole autoa, enää. Asunto sentään sensijaan on. Vuokramallia. Vaikka olishan se kiva ostaa itäisestä kantakaupungista asunto, kuitenkin naapurissa on sitten huumekämppä, souvat. Hesarilla se punainen tiilitalo on pelkkiä yksiöitä, kerto eräs neiti.

 

[NDT665]

Väitän osaavani soittaa pianoa, koskettimia, yms. Joka ainoa uusi kappale menee nuottilukuina periaatteella eiku, eiku... saatana, eiku et sinä!
Osaan kirjoittaa nuotteja. Muutama ömni on tehty. Mutta kohtuumatemaattisena molopäänä voin kertoa, että biisin oppimiseen menee aina vähintään viikko.

Kuka myisi halvalla bassokitaran ja Vihreiden (De Gröna) – jäsenkirjan?
Yhtä käytännöllisiä perusmolopäälle molemmat.

 

[Jaws]

Esiintymistaito. Ei niin millään tuppaa onnistumaan, ja joka kerta suorastaan pelottaa pitää joku lyhytkin esitelmä. Jos yleisössä olisi kaksi ihmistä, niin ei hätää, mutta siitä enemmän porukkaa kuulemassa niin jännittää aivan liikaa. Ihan mahdotonta jo suomeksi, niin maanantaina pitäisi sitten neljä minuuttia puhua yhteen pötköön englanniksi ja esitellä omaa kirjoitelmaansa.

Sanovat, että esiintymällä se pelko lähtee ja alkaa puhuminen luonnistua, mutta noin on sanottu jo vuosia. Jos aina tuntee esitelmänsä jälkeen, että meni ihan plörinäksi, niin ei se kyllä rohkaise seuraavaa kertaakaan varten.

Ehkä luen vain suoraan paperista ottamatta kovin montaa kertaa erityisempiä katsekontakteja. Ja toivon, ettei jännitys näy ulospäin turhan selvästi.

Kevään (toki suomenkielinen) puheviestintäkurssi stressaa nyt jo.

 

[JYP#44]

@Jaws ille jaxuhalit täältä. Vähän samat setit löytyy täältä. Tosin tuntuu että esiintymisjännitys on vain kasvanut iän myötä, liekö syynä sitten huonontunut itsetunto ja yleinen itseluottamus. Mulla on tossa tosin sellainen jännä piirre, että jos saan istua esiintyessäni, niin en jännitä juuri yhtään. Esimerkiksi kun tunneilla pidetään jotain power point-esitelmiä, niin aika usein hakeudun siihen tietokoneen taakse, sitten puhun esitelmäni siitä ja samalla vaihtelen näppiksen kautta diat. Ei tee tiukkaa ollenkaan, voin lätistä ummet ja lammet, en takeltele tai jäädy. Mutta sitten kun pitäisi oikeasti nousta seisomaan ja kävellä sieltä pöydän takaa esiin, niin sitten esittäminen ei menekään yhtä rennosti. Kai se johtuu siitä että istuessa rentoutuu vähän enemmän ja toisekseen siellä pöydän ja koneen takana on hieman piilossa.

Mulla olis tässä talven aikana opinnäytetyöseminaareissa esiintymisiä. Siellä ei kehtaa istua pöydän takana piilossa, vaan täytyisi rehdisti seistä esillä. Täytyy varmaan kehittää joku kombinaatio jossa puoliksi seison ja pikkaisen nojaan siihen opettajan pöytään, niin jospa se siitä luonnistuisi.

 

[Klose16]

Tuosta sanotaan, että kannattaa koittaa kuvitella yleisön ihmiset edessään alastomina.
Mieluummin kyllä ajattelisin, että ovatpahan kunnon toopeja kuunnellessaan siellä kun puhuja voisi olla käytännössä kuka tahansa. Tälle voi sitten hymyillä, se rentouttaa.

En pysty suhtautumaan animaatioelokuviin kuin normaaleihin. Piirretyt piirrettyinä.

 

[Ollakseni]

Esiintymistaito lähtee siitä ettei ota itseään niin vakavasti. Se on kuumottava tilanne kun on laatinut 7 diaisen jutun open officella joka ei toimikaan sitten Microsoft Officella. Siinä sitten alat jauhamaan asioita Ranskan maataloudesta ja taloudellisista näkymistä. Kunnialla meni läpi.

En osaa itse opiskella. Helvetin vaikeaa keskittyä mihinkään pitkää aikaa.

 

[PataJaska]

En osaa uida. Tai no "osaan" siis sikäli etten nyt huku jos putoan veteen ja pääsen vedessä eteenpäin parillakin tyylillä, mutta olen siis erittäin surkea uimaan. En ole koskaan suorittanut tätä Pohjoismaista uimataidon määritelmää onnistuneesti, eli 200m yhteen menoon josta 50m selällään. Ongelma on varsinkin tuo 50m, sillä jos käännyn selälleni vedessä niin menen pohjaan kuin kivi. Motoriikkani (minulla oli lapsena motorinen kehitys paljon hitaampaa kuin suurimmalla osalla muista, onneksi en nyt aikuisena ole kuitenkaan mitenkään kömpelö vaan ihan normaali) ei vain ole ikinä käsittänyt miten selällään voi uida.. ja nyt 30+ iässä on jo armottoman myöhäistä

 

[Shard]

Esiintymistaito. Ei niin millään tuppaa onnistumaan, ja joka kerta suorastaan pelottaa pitää joku lyhytkin esitelmä. Jos yleisössä olisi kaksi ihmistä, niin ei hätää, mutta siitä enemmän porukkaa kuulemassa niin jännittää aivan liikaa. Ihan mahdotonta jo suomeksi, niin maanantaina pitäisi sitten neljä minuuttia puhua yhteen pötköön englanniksi ja esitellä omaa kirjoitelmaansa.

Sanovat, että esiintymällä se pelko lähtee ja alkaa puhuminen luonnistua, mutta noin on sanottu jo vuosia. Jos aina tuntee esitelmänsä jälkeen, että meni ihan plörinäksi, niin ei se kyllä rohkaise seuraavaa kertaakaan varten.

Ehkä luen vain suoraan paperista ottamatta kovin montaa kertaa erityisempiä katsekontakteja. Ja toivon, ettei jännitys näy ulospäin turhan selvästi.

Kevään (toki suomenkielinen) puheviestintäkurssi stressaa nyt jo.

Minulla oli AMK:n puolella vastaavanlainen kurssi, ja ainakin omalla kohdallani siitä oli apua. Etukäteen tuli kyllä kuumoteltua kurssia, ja alussa se oli täyttä tuskaa, mutta kevään edetessä jännitys väheni jatkuvasti ja lopussa esiintymisestä oppi melkein jopa nauttimaan. Sen jälkeen esiintymiset ovat olleet helpompia, pitkän tauon jälkeen saattaa jännittää mutta alun jälkeen saa tatsin päälle ja ottaa rennommin. Toivottavasti kurssista on sinullekin hyötyä.

 

[Hollanti]

Pää edellä en veteen osaa hypätä.

Lisää kerron sitten kun tulee mieleen.

 

[Klose16]

Pää edellä en veteen osaa hypätä.

Lisää kerron sitten kun tulee mieleen.

Mullon muuten aivan sama. Hienoa että meitä on muitakin.

En osaa myöskään hurjastella autolla. Tai no, kerran kokeilumielessä vedin rikki maagisen 150 km/h rajan (moottoritiellä). Se jäi ainoaksi kerraksi, siinä jo tunsi miten hallintaa ei ole.

 

[DTremens]

Mynthoneiden nauttiminen kohtuudella. Kurkku on aivan saatanan kipeä, mutta silti voisi saada jotain järkeä noiden syömiseen. Tuli syötyä varmaan pariin tuntiin rasia, ja nyt on kurkun lisäksi maha saatanan kipeä. Tällä hetkellä olen istunut legendaarisella mynthonpaskalla varmaan kohta vartin. Ei sitä jumalauta opi.

Jos kurkku on kunnolla kipeä niin pakkohan sitä on jotain voitelevaa kokoajan imeskellä. Kannattaa silti roiman käyttötarpeen ilmetessä valita tuoteportfoliosta ne, jotka sisältävät ihan oikeaa sokeria ja unohtaa maltitolia, sorbitolia ja/tai xylitolia sisältävät -- ellet sitten salaisesti nauti noista mynthonintuoksuisten varpusparvien lennätyshetkistäsi.


Itse en osaa lukea nuotteja enkä soittaa mitään soitinta (jos ja kun rytmisoittimia ei lasketa).

 

[Ollakseni]

Auton ja asunnon korjaaminen ja huoltaminen. On vähän kenkkua, kun renkaiden ja lampun vaihtaminen on monimutkaisinta, mihin tällä sektorilla kykenen.

Kai nyt öljyt pitäisi osata itse vaihtaa ja öljynsuodatin? Jarrupalatkin on melko helppo vaihtaa loppuviimeksi. Talon kunnostusta en ole juurikaan harrastanut, mutta osaan esittää ymmärtäväni asiasta jotain. Toki nykyinen olemukseni ja kohtuullinen kaljamaha tuovat lisää uskottavuutta.

 

[Captain Slow]

Lasipullon avaaminen sytkärillä. Tai ylipäänsä muilla kuin pullonavaajalla. Pihtejä kun ei aina oo saatavilla eikä viittis joka pöydänkulmaa vetää säpäleiksi.

 

[finnjewel]

Lasipullon avaaminen sytkärillä. Tai ylipäänsä muilla kuin pullonavaajalla. Pihtejä kun ei aina oo saatavilla eikä viittis joka pöydänkulmaa vetää säpäleiksi.

Omat hampaat toimi noin ensimmäiset tuhat kertaa. Sitten irtosi kulmahampaasta pala ja hankin riittävästi avaajia. Hammasta ei ole arvinnut korjauttaa, ei ole lohjennut lisää, mutta paras terä meni.
En osaa kaartaa vasemmalle luistellessa enkä tehdä solmion solmua. Tai eihän nuo ole tärkeitä. Naisia en osaa iskeä. Jokunen on iskenyt minut.