Meikällä on aivoissa varmaan jonkinlainen umpisolmu, nimittäin solmut ovat jotain rusettisolmua lukuunottamatta aivan ylitsepääsemättömiä suoritteita.
Tuon rusettisolmun opettelukin oli juniorina niin pitkäaikainen projekti että äitekin meinas jo luovuttaa. Muita solmuja on useamman ihmisen taholta yritetty opettaa mutta viiden minuutin kuluttua ei mitään käsitystä miten narun kanssa taas piti taiteilla.
Sama juttu. Nauhallisten kenkienkin käyttö on vähän epämukavaa, kun parhaatkin solmuni ovat todella huonoja ja nauhoja saa olla kiristelemässä ja sitomassa tämän tästä.
Ja joku lakanoiden tai vaikka ihan vain t-paitojen viikkaaminen nätisti kaappiin... aargh! Kateellisena katson vierestä kun jotkut (eritoten naisihmiset) tekevät kaksi liikettä ja lakana on kuin kaupan hyllystä otettu, kun omat parhaat suoritukset ovat kohtuuttoman ajan kanssakin korkeintaan säällisiä.