Syntyvyyden äkillinen romahdus Suomessa

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Eikös köyhät rikastu, eivät vain yhtä nopeaa kuin rikkaat.

No ei se ainakaan siltä tunnu. Vaikka köyhät näennäisesti rikastuisi niin elintasonkustannukset tai verotus vie sen "rikastumisen". Kerro toki, jos olen väärässä.

 

[Pavlikovsky]

Nykyinen polvi, ketä niitä lapsia voisi vääntää potentiaaliltaan, näkee tulevaisuuden pitkälti uhkakuvien kautta,ei mahdollisuuksien. Aikana, jolloin kuka vaan voidaan mielivaltaisesti potkaista pihalle duunista siinä missä uusien työpaikkojen löytäminen on kiven alla, tuppaa se nimittäin olemaan sellainen yhtälöpari, että herkempi tekee tuosta johtopäätökset, jos duunit eivät ole edes hyvää keskitasoa. Monella on itsensä elatukseen näinä päivinä ihan tarpeeksi tehtävää. Muutenkin työelämässä edelleen tiettyyn ikään päässeiden naisten skippaus on yleistä peläten että kohta se on paksuna ja moni nainen tuota kohtelua haluaa välttää viimeiseen asti, jopa perustamatta perhettä eräänä keinona.

Lisäksi lapsiperheiden arjen myllytys on tuotu tehokkaasti ihmisten tietoisuuteen eri viestimien ja median kautta kaiken maailman Super Nannyjen ja duudsonit tuli taloon - hömpötysten myötä ja osa toki viihdettä, mutta silti monelle maalautuu kuva lapsiperheen arjesta paskanhajuisena vaippana, kiljumisina mallia krooninen ja vitun huonosti nukuttuina öinä. Aika vähän näkee sitä toista näkökulmaa.

 

[Murkula]

Omalla kylällä kunnanisännät ja emännät visioivat että voisi jättää perimättä laspen syntymävuoden aikaiset kunnallisverot vanhemmilta. Ajatus oli ihan hyvä, mutta sitten iski demarit joille tuo ei kelvannut eriarvoistamisen vuoksi. He kun ajattelivat että toiselle maksetaan lapsesta 5000€ ja toiselle 600€. Ei tietenkään voineet ymmärtää että kyseessä oli ajatus jossa kaikilta peritän 0€ eli tuon tasavertaisemmaksi ei olisi voinut mennä. Sen sijaan demarit ehdotti juuri tuota jonkun edellämainitsemaa siitostonnia. Vasemmistolaisen mielestä on tasa-arvoista maksaa 300€ kunnallisveroa maksavalle 1000€ ja 13000€ kunnallisveroa maksavalle sama 1000€ ja näinhän se tulonsiirto sitten näppärästi onnistuisikin.

Omat lapset nyt on varmaan tehty ja nuo summat on sellaisia ettei niillä mitään varsinaisesti kompensoi, mutta kyllä sieppasi etenkin nuo perustelut. Tai no, on oltu vaimon kanssa vähän kahden vaiheilla että vieläkö yritettäisiin kolmatta, ja olin päättänyt että jos tuo ehdotus menee läpi niin lapsentekoyritys alkaa. Demarille on kuitenkin tasa-arvoa että päiväkodin pihalla leikkii heikki, jukka ja petteri. Yhden vanhemmat maksaa 10k€ kunnallisveroa ja sen päälle täyden päivähoitomaksun, yhden vanhemmat 3000€ veroja ja puolikkaan päivähoitomaksun. Ja yhden vanhemmat ei sitten maksakaan kunnallisveroa eikä päivähoitomaksua. Tämähän ei eriarvoistakaan vaikka heikin jalkapallo päiväkodissa maksaa 3000€ + verot, jukalla se on 1500€ + verot ja petterillä 0€. Tietääkseni palvelu on kaikilla kuitenkin sama.
En minä tätä järjestemää vastusta vaan en hyväksy tässä yhteydessä perusteluna tasa-arvoa.

Tuo ilmastoahdistus on paskin syy ikinä, kun samat ilmastoahdistuneet eivät ole yhtään kiinnostuneita paljon pahasti ylikansoittuvissa maissa porukka sikiää. Sen sijaan että antaisi luonnon vaikuttaa siihen ylisikiämiseen niin ollaan valmiit ottamaan vaikka kaikki omaan maahan että ylisikiäminen voi jatkua muualla maailmassa.

 

[Byvajet]

70-luku.

Kouluja käytiin vähän. Pitkää kouluttautumista ei odotettu.

Työ oli pysyväisluonteista. Siitä ei kilpailtu nykyiseen tapaan, vaan sen varaan saattoi olettaa tulevaisuuden.

Palkalla ei saanut nykyaikaan verrattuna juuri mitään. Elämä oli yksinkertaista. Kaukomailla kävivät vain harvat.

Nettiä ei ollut, TV-kanavia oli useimmilla vain yksi. TV2 laajeni koko Suomeen vasta 80-luvun loppupuolella.

Harrastusmahdollisuudet olivat nykyaikaan verrattuna mitättömät.

Mitäpä muutakaan sitä olisi tehnyt kuin lapsia? Jollakin töiden ulkopuolinen aika piti täyttää.

Vielä aikaisemmin.

Omat sodan kokeneet isovanhempani olivat köyhistä oloista. Silti kumpikin hankki korkeakoulutuksen. He eivät koskaan kokeneet työttömyyttä, mummikin teki alansa töitä ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien myös opintojen aikana, mutta silti elämä oli kahden korkeakoulutetun palkalla ilman perittyä omaisuutta nuorena hyvin niukkaa. Mummi kertoi, että vaikka he olivat tarkkoja rahan käyttäjiä, maisteriksi valmistuneita ja vakituisessa koulutusta vastaavassa työssä, ensimmäisen lapsen synnyttyä oli pakko kysyä naapurista rahaa lainaksi, että sai ostettua edes ruokaa kuun loppuun saakka.

Jos vertaa tuolloisen ajan kahden nuoren korkeakoulutetun elämää nykyiseen, ero on valtava. Nykyään nuorella korkeakoulutetulla parilla on taivas avoinna. Mahdollisuudet etsiä elämäänsä nautintoa monenlaisista virikkeistä ovat huikeat.

Otaksun, että lapsien vähyyteen on kaksi perussyytä.

-On suunnaton määrä muitakin mahdollisuuksia täyttää elämänsä virikkeellisellä tekemisellä. Vapaa-aikaansa ei ole pakko täyttää lapsilla.
-Odotukset elämältä ovat suuret. Isovanhempieni aikaan köyhyys ei ollut syy olla tekemättä lapsia, koska hyvin monet muutkin olivat köyhiä. Köyhyys oli odotusarvo, jonka varaan elämä rakennettiin.

Sekä mummini että vaarini lapsuudenkodeissa vilisi lapsia, vaikka asuinneliöt olivat mitättömät. Nukuttiin lattioilla, monta lasta samassa huoneessa.

Vaarini kertoi, että perheellä oli varaa yhteen suksipariin, jolla suuri sisarusparvi vuorotteli.

Mummini kertoi, että oli suuri hetki, kun kerran vuodessa lähdettiin ostamaan uusia kenkiä. Lippua ei kuitenkaan ostettu keskustaan saakka, koska se oli halvempi, kun jäi kauemmas. Loppumatka keskustaan käveltiin, mutta oli aina suuri hetki, kun sinne pääsi.

Kuitenkaan mummini tai vaarini eivät koskaan ole puhuneet niukoista ajoista katkerasti. Kun ei osannut odottaa parempaa, elämä oli hyvää ja mielekästä. Se oli sitä samaa elämää, jota melkein kaikki muutkin elivät.

Suurempana kuvana taustalla on kulutusyhteiskunta, markkinatalous, jonka pyrkimys on kasvattaa ihmiset tyytymättömyyteen. Jo pienet lapset opetetaan siihen, että aina on saatava enemmän. Aina on mahdollisuus enempään, parempaan. Kun tullaan lastentekoikään, ymmärrys lasten rajoittavuudesta on jo hyvin vakiintunut. Nuoret miehet ja naiset tajuavat lasten tekemisen mittavat kustannukset ja lasten rajoittavuuden.

Nykynuoret eivät isovanhempieni tapaan oleta, että elämän tuleekin olla köyhää ja pientä. Markkinatalous on iskostanut heihin ajatuksen, että elämästä on tehtävä täysi etsimällä jatkuvia elämyksiä ja kehittämällä itseään.

Tuollaiseen yksilölliseen kehittämis-, kulutus- ja elämyskeskeisyyteen lapset eivät vain mahdu.

Jos tulotaso on riittävän korkea, lapsia saatetaan tehdä, koska rahaa riittää sen jälkeenkin elämyksiin. Tämä näkyy myös tilastoista. Nykyään matala koulutus ja vähälapsisuus kulkevat käsi kädessä. Paremmin koulutetut tekevät enemmän lapsia.

 

[444]

Nykynuoret eivät isovanhempieni tapaan oleta, että elämän tuleekin olla köyhää ja pientä. Markkinatalous on iskostanut heihin ajatuksen, että elämästä on tehtävä täysi etsimällä jatkuvia elämyksiä ja kehittämällä itseään.

Tuollaiseen yksilölliseen kehittämis-, kulutus- ja elämyskeskeisyyteen lapset eivät vain mahdu.

Juuri näin, ja sehän tässä hienointa onkin. Ei tarvitse valita sellaista arkea, joka pyörii esim. kersojen ympärillä vain siksi, että niin kuuluu tehdä tai koska lapsettomuus olisi yhteiskunnallisesti tai yhteisöllisesti jotenkin epähyväksyttävää. Tänä päivänä on mahdollisuus elää omaa itseään varten ja nauttia elämästä ilman lisämuuttujia.

 

[DAF]

Lisäksi lapsiperheiden arjen myllytys on tuotu tehokkaasti ihmisten tietoisuuteen eri viestimien ja median kautta kaiken maailman Super Nannyjen ja duudsonit tuli taloon - hömpötysten myötä ja osa toki viihdettä, mutta silti monelle maalautuu kuva lapsiperheen arjesta paskanhajuisena vaippana, kiljumisina mallia krooninen ja vitun huonosti nukuttuina öinä. Aika vähän näkee sitä toista näkökulmaa.

Tämä. 100 x tämä. Yritin sanoittaa samaa aiemmin myös. Tähän voi lisätä erilaisia rajoituksia ja yleistä ilmapiiriä, jossa on valtava ero joihinkin muihin Euroopan maihin.

 

[opelix]

Juuri näin, ja sehän tässä hienointa onkin. Ei tarvitse valita sellaista arkea, joka pyörii esim. kersojen ympärillä vain siksi, että niin kuuluu tehdä tai koska lapsettomuus olisi yhteiskunnallisesti tai yhteisöllisesti jotenkin epähyväksyttävää. Tänä päivänä on mahdollisuus elää omaa itseään varten ja nauttia elämästä ilman lisämuuttujia.

Surullisinta tässä on se että tämä on totisinta totta ja ihan yhtä arvokas näkemys kuin mikä muu tahansa..

Toki siinä vaiheessa kun on vanha saa elää itselleen todennäköisesti yksin. Varmasti on olemassa ikä kun jaksaa ja viitsii kaikenlaista mutta nuoruus ei ole ikuista eikä edes keski-ikä. Toki täytyy ensin löytää sopiva kumppani. Asia ei ole helppo.

Lasten todellista arvoahan ei tiedä ellei niitä itsellä ole niin iloineen kuin suruineen. Sitä asiaa et voi lukea lehdistä tai surffata netistä.

Ota riski, tee lapsi - Kokemusasiantuntijan näkemys - Kyrö

Lasten ansiosta yksi elämä on monta elämää.

suomenkuvalehti.fi

 

[Mostal0]

Surullisinta tässä on se että tämä on totisinta totta ja ihan yhtä arvokas näkemys kuin mikä muu tahansa..

Toki siinä vaiheessa kun on vanha saa elää itselleen todennäköisesti yksin. Lasten todellista arvoahan ei tiedä ellei niitä itsellä ole. Sitä asiaa et voi lukea lehdistä tai surffata netistä.

Ihan nopeana välikommenttina mielestäni on aika huono syy tehdä lapsia siksi, ettei tarvitsisi viettää vanhuutta yksin. Ei sillä, etteikö "et ymmärrä jos sulla ei ole omia lapsia" olisi muutenkin vähän huono argumentti.

 

[IceWalker]

Tähän on olemassa ratkaisu, josta persut eivät pidä. Alkaa m:llä. Lisätään sitä, niistä maista, joiden kansalaiset ovat valmiina sitoutumaan länsimaiseen elämänmuotoon. Kaakkois-Aasia, Intia, Kiina, E-Amerikka, USA (jos Trump valitaan vielä) jne.

Kotoutetaan tänne noin miljoona 20-50-vuotiasta miestä ja 20-40-vuotiasta naista ja/tai vähintään kaksilapsisia perheitä. Aikavälinä 2020-39 eli 50 000 per vuosi.

Erityisenä bonuksena olisi Jussi Halla-ahon naaman näkeminen tämän ratkaisun jälkeen. Ja niiden, joiden mielestä Suomi kuuluu suomalaisille, mutta joita ei se reproduktio nappaa. Kun on ne kännykätkin.

Geeniaineksen sekaantuminen tekisi Suomesta taas suuren. Päästäisiin eroon heikon vaalean tukan omaavista liian äkkiä kaljuuntuvista miehistäkin. Arjalaisetkin olivat Intiasta, jalosukuista väkeä: jopa natsitkin diggaisivat tätä ratkaisua.

Suomi suureks! Ja kun meitä olisi pian 10 miljoonaa, hankitaan sitten jo kuihtuneelta Venäjältä Karjala takaisin (siirtolaisineen). Siitäkin geenipoolimme tykkäisi.

 

[Jesus Shaves]

Surullisinta tässä on se että tämä on totisinta totta ja ihan yhtä arvokas näkemys kuin mikä muu tahansa..

Toki siinä vaiheessa kun on vanha saa elää itselleen todennäköisesti yksin. Varmasti on olemassa ikä kun jaksaa ja viitsii kaikenlaista.

Lasten todellista arvoahan ei tiedä ellei niitä itsellä ole niin iloineen kuin suruineen. Sitä asiaa et voi lukea lehdistä tai surffata netistä.

Yksi vaihtoehto on myös se, että sitten kun ollaan eletty yksin / kaksin ilman lapsia herätäänkin siihen, että nyt niitä lapsia pitäisikin saada kauhealla kiireellä. Sitten tehdään - tai adoptoidaan - iltatähti - joka saakin sitten laittaa nuoruutensa vaipoissa olevien vanhempiensa hoitamiseen.

Elämällään jokainen saa luonnollisesti tehdä oman makunsa mukaisesti. Eihän muiden valintoja tule tuomita kuitenkaan.

 

[opelix]

Ihan nopeana välikommenttina mielestäni on aika huono syy tehdä lapsia siksi, ettei tarvitsisi viettää vanhuutta yksin. Ei sillä, etteikö "et ymmärrä jos sulla ei ole omia lapsia" olisi muutenkin vähän huono argumentti.

Tässä olet oikeassa. En tarkoittanut tuota syyllistääkseni kirjoittajaa. Lapsia ei todellakaan noista syistä pidä hankkia. Pointtini oli että tähän on tultu kun moni ajattelee kirjoittajan tavoin. Miksi? Se on se kysymys.

 

[Byvajet]

Tämä. 100 x tämä. Yritin sanoittaa samaa aiemmin myös. Tähän voi lisätä erilaisia rajoituksia ja yleistä ilmapiiriä, jossa on valtava ero joihinkin muihin Euroopan maihin.

Lienevätkö käsitykset yleisestä ilmapiiristä totta vai ainoastaan mielikuvia? Vuoden 2016 tilaston mukaan esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa saadaan hyvin vähän lapsia, mutta silti tuntuu, että näihin maihin ja erityisesti Italiaan liitetään vahva perhekeskeisyyden ajatus.

"Official statistics obtained from the 28 nations in the bloc show there are 192 births for every 100 mothers in France - at a rate of 1.92.

In comparison, Spain and Italy had the lowest rates - with 134 births for every 100 mothers - at a rate 1.34, according to the new data."

French women have the most children out of the entire EU

Official statistics obtained from the 28 nations in the bloc show there are 192 births for every 100 mothers in France - at a rate of 1.92. The UK came fourth.

www.dailymail.co.uk

Uusin syntyvyyskohu on suurelta osin median luomaa. Kun Suomi asetetaan tilastollisesti muiden EU-maiden rinnalle, se sujahtaa muiden joukkoon eikä erotu joukosta terävänä piikkinä. Kehitys on siis vähintään Euroopan laajuista eikä yksinomaan Suomea koskevaa.

 

[DAF]

Lienevätkö käsitykset yleisestä ilmapiiristä totta vai ainoastaan mielikuvia? Vuoden 2016 tilaston mukaan esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa saadaan hyvin vähän lapsia, mutta silti tuntuu, että näihin maihin ja erityisesti Italiaan liitetään vahva perhekeskeisyyden ajatus.

Puhun kyllä maista paljon lähempänä, sekä heidän tukijärjestelmistään, että julkikuvasta. Eteläisen Euroopan demografiaongelmista puhuttiin jo paaaaaljon aiemmin kuin tässä pohjoisessa yhteisössämme, mutta se ei ole meillä julkisuuskynnystä oikein koskaan ylittänyt.

 

[DAF]

Ei sillä, etteikö "et ymmärrä jos sulla ei ole omia lapsia" olisi muutenkin vähän huono argumentti.

Ei se täysin heikko argumentti ole, ehkä yksinäisenä, mutta osana kokonaisuutta on merkitystä. Kokonaan toinen asia on, ettei siitä voi tehdä induktiivista päättelyä.

 

[Mediakuutio]

Ei sillä, etteikö "et ymmärrä jos sulla ei ole omia lapsia" olisi muutenkin vähän huono argumentti.

Ei sinänsä sillä eihän lapsettomuuden valinnut voi todellisuudessa tietää mitä menettää.

 

[Byvajet]

Puhun kyllä maista paljon lähempänä, sekä heidän tukijärjestelmistään, että julkikuvasta.

Olisi mielenkiintoista nähdä tilasto, josta on poistettu maahanmuuton vaikutus syntyvyyteen. Muualta tulevat tuovat myös kulttuurinsa, mutta millainen on kantaväestön innokkuus lisääntymiseen?

Tukijärjestelmien kritisointia en ymmärrä. Lieneekö missään vanhemmille tarjolla enemmän tukea kuin pohjoismaissa? Keski-Euroopassa suositaan kotiäitiyttä ja osa-aikatyötä, kun esimerkiksi Suomessa pyritään ohjaamaan naiset nopeasti täysiaikaisiin töihin.

Tuskinpa on maailmassa kovin montaa maata, jossa nainen pystyy yhdistämään yhtä hyvin korkean koulutuksen, uran ja äitiyden kuin Suomessa.

Silti erot maiden välillä ovat suht pieniä.

https://www.ednh.news/wp-content/uploads/2018/03/fertility.jpg

 

[MPN]

Ihan nopeana välikommenttina mielestäni on aika huono syy tehdä lapsia siksi, ettei tarvitsisi viettää vanhuutta yksin. Ei sillä, etteikö "et ymmärrä jos sulla ei ole omia lapsia" olisi muutenkin vähän huono argumentti.

En tiedä kuinka paljon muut viettävät vanhempiensa (tai isovanhempiensa) kanssa aikaa, mutta onko elämä merkittävästi parempaa jos lapsi/lapset/lapsenlapset/jne tulevat käymään vaikka joka sunnuntai syömässä? Tai pahimmassa tapauksessa kun nuo ovat muuttaneet jo "isoon kaupunkiin", niin käyvät kesälomalla ja jouluna moikkaamassa? Tietysti nykyään on viestintävälineet hyvät, mutta silti.

Tukijärjestelmien kritisointia en ymmärrä. Lieneekö missään vanhemmille tarjolla enemmän tukea kuin pohjoismaissa? Keski-Euroopassa suositaan kotiäitiyttä ja osa-aikatyötä, kun esimerkiksi Suomessa pyritään ohjaamaan naiset nopeasti täysiaikaisiin töihin.

Tukijärjestelmät maksetaan tietyllä osaa kansaa, demarien perimmäisen ajatusmallin mukaan, eli yhteiskunta on tarpeeksi tasa-arvoinen silloin kuin kaikilla on yhtä huono olla. Ja ellei äiti ole mikään uraohjus, on Suomessa aika usein järkevää jäädä kotiin hoitamaan lapsia, siis taloudellisesti. Tukijärjestelmän hyödyt valuvat sitten ihan muualle. Eli jos tarkkoja ollaan, missään muualla ei ole "köyhille"* yhtä paljon tukea kuin pohjoismaissa.

*tätä en tarkoita pahalla, toivottavasti kaikki ymmärtää mitä tässä tarkoitetaan.

 

[Patarouva]

En tiedä kuinka paljon muut viettävät vanhempiensa (tai isovanhempiensa) kanssa aikaa, mutta onko elämä merkittävästi parempaa jos lapsi/lapset/lapsenlapset/jne tulevat käymään vaikka joka sunnuntai syömässä? Tai pahimmassa tapauksessa kun nuo ovat muuttaneet jo "isoon kaupunkiin", niin käyvät kesälomalla ja jouluna moikkaamassa?

Aika monelle tuo käyminenkin tuntuu olevan vastenmielistä ja ikävä velvollisuus. Niitä suhteita vanhempiin ja isovanhempiin on niin monenlaisia.

 

[Knox]

Kyllähän nykymaailman hektisyys on osa ongelmaa. Normaalit koti-illat on ihan boring, joka ilta pitäisi tapahtua jotain siistiä. Ulkomaanmatkat ovat halpoja, ja jos ei juuri nyt ole fyrkkaa, niin maksat sitten myöhemmin. Tuohon yhtälöön ei lapsi sovi, tai ainakin sopii huonosti.

Tähän lisättynä jo mainittu työelämän epävarmuus, niin ei se ihme ole jos syntyvyys laskee. Minäkin olin vuosia sitten pätkätöiden kierteessä, ja muistan kuinka hirvittävää aikaa se oli. Mitään et voinut suunnitella, rahat oli jatkuvasti kortilla ja oma mielenterveys koetuksella. Jos tuohon yhtälöön olisi löyty vielä lapsi, niin en tiedä miten olisi käynyt.

Tuosta suosta kun sitten nousin, niin halusin tehdä ja kokea eri juttuja. Reissata, juhlia ja harrastaa, elää ns vapaasti. Ostettiin asunto, auto ja reissattiin lisää. Rahaa rupesi jäämään säästöön, eikä tarvitse enää paskoa housuun pelosta jos pyykkikone ääntelee oudosti. Nyt on reissaamiset vähäksi aikaa reissattu, esikoinen ilmoitteli tulostaan tässä joku aika sitten :) Mutta nyt ajatus lapsesta tuntuu mahtavalta, vuosia sitten olisin saanut paniikkikohtauksen.

 

[Byvajet]

Eli jos tarkkoja ollaan, missään muualla ei ole "köyhille"* yhtä paljon tukea kuin pohjoismaissa.

Kaipa tuo on tulkintakysymys. Pitkä korkeakoulutus maksetaan suurimmaksi osaksi yhteisestä pussista. Se tarjoaa korkeamman tulotason, joka taitaa nostaa joitain kotiin jäävän vanhemman tukiakin. Onko näin? Millainen on tukien ja palkan yhteys?

Korkeasti koulutettujen lisääntyminen ei ole laskenut kymmenen vuoden takaisesta, vaan muutos koskee nimenomaan matalammin koulutettuja ja köyhempiä.

 

[dana77]

No ei se ainakaan siltä tunnu. Vaikka köyhät näennäisesti rikastuisi niin elintasonkustannukset tai verotus vie sen "rikastumisen". Kerro toki, jos olen väärässä.

No olet. Vaikka käyttörahaa ei jäisi säästöön niin ostovoima on kasvanut. Se että suomalaiset käyttävät rahansa isolta osin asumiseen tarkoittaa, että asutaan tilavammin, paremmin mukavuuksin, syödään useammin ulkona, käydään ulkomailla kauempana ja useammin. Nämä jää helposti huomaamatta.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

No olet. Vaikka käyttörahaa ei jäisi niin ostovoima on kasvanut. Se että suomalaiset käyttävät rahansa isolta osin asumiseen tarkoittaa, että asutaan tilavammin, paremmin mukavuuksin jne joka jää huomaamatta.

Onko sulla tähän jotain faktaa. Itse olen mutulla liikenteessä. Tai siis onhan sinulla varmasti. Linkkiä kiitos

 

[Jesus Shaves]

No olet. Vaikka käyttörahaa ei jäisi niin ostovoima on kasvanut. Se että suomalaiset käyttävät rahansa isolta osin asumiseen tarkoittaa, että asutaan tilavammin, paremmin mukavuuksin jne joka jää huomaamatta.

Köyhät mitä oletettavammin asuvat vuokralla - joten eikö vuokrien nousu syö tuon tilavammin, paremmin oletuksesi?

Vuoden 2015 indeksin ollessa 100 - Q2 2019 luku on 105.4.

 

[dana77]

Onko sulla tähän jotain faktaa. Itse olen mutulla liikenteessä. Tai siis onhan sinulla varmasti. Linkkiä kiitos

Luonnollisesti. Tuolta taulukko 3:

Tilastokeskus - 2. Asuntokunnat ja asuinolot 2013

www.stat.fi

Minun syntymästäni yli 10 neliötä tullut lisää

Edition vielä edellistä vastaustani sen jälkeen lainasit.

 

[MPN]

Aika monelle tuo käyminenkin tuntuu olevan vastenmielistä ja ikävä velvollisuus. Niitä suhteita vanhempiin ja isovanhempiin on niin monenlaisia.

Ihan mielenkiinnosta itse kyselin, itsellä on hyvät välit sukuun ja sukuloimassa tulee käytyä, eikä se tunnu velvollisuudelta. Mutta käykö joku niin usein että täyttää vaikka (iso)vanhempiensa elämän tyhjät aukot? Kun ei ne vierailut kuitenkaan isoa osaa vapaa-ajasta yleensä vie.