Suomi Vancouverissa 2010

  • 1 096 718
  • 3 563
Tila
Viestiketju on suljettu.

Bobcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Itselläni on toive, että Slovakia vie ja isolla kädellä tänään. Tuolle mätisäkkiporukalle en haluaisi yhtään mitään menestystä. Toivottavasti Jalonen saa kenkää turnauksen jälkeen ja samalla oven avauksella voisi mennä uimalakkikin vaikka kebab-kioskille. Ainoastaan hieman säälittää Selänne ja Koivu S. joille olisin ihan oikeasti toivonut menestystä mahtavan uran finaaliksi. Mutta ei tuolle lammaslaumalle muille mitään.

Pakko myöntää, että pitkälti itsekin toivon Slovakian voittoa. Miksikö? Siksi, että Suomen joukkue ei ansaitse pronssia. Olen enemmän kiekkofani kuin olympiakisafani. Ei tuolla pelillä pitäisi olla neljän joukossa. Ei helvetissä lähelläkään.

Täällä on pohdittu, keitä tuosta joukkueesta ei enää nähdä maajoukkueessa. Minä käännän kysymyksen toisinpäin, keitä me vielä maajoukkuepaidassa näemme? Tulee toivottavasti huomattavasti lyhyempi lista. Kevään MM-kisoihin ei tuosta joukkueesta välttämättä kannata valita ketään. Katsellaan sitten tulevina vuosina josko tämän olympiajoukkueen nuoremmasta päästä jokunen voisi auttaa maajoukkuettakin.

Kommenttini ei ole mitään tappion aiheuttamaa kiukkua, vaan ihan vakavasti kirjoitettu. Suomi ei tipu B-sarjaan nuorella kokeilujoukkueella ja radikaali nuorennusleikkaus on yksinkertaisesti pakko tehdä. Helvetin vaikea on sitä paitsi löytää onnistujia tuosta olympiajoukkueesta. Jäähylle koko sakki hetkeksi. Aika moni ymmärtää onneksi keväällä lopettaa.
 

Bobcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
En peliä nähnyt (ehkä hyvä niin), mutta kun taas tälle palstalle tulin ja luin tekstejä niin silmään osui taas näitä "papat vaihtoon"-heittoja. Täytyi oikein käydä katsomassa maalit ja ketä siellä kentällä oikein oli.

Miettinen 1+0 ja Lepistö 0+1 hakkaavat kyllä Selänteen 0+0 ja Koivun 0+0 tilastot? Vai onko sillä puolustuspelaamisellakin jotain merkitystä.

Miettinen, Hagman, Kapanen, Lepistö, Niskala -3 !

mm. Selänne, Koivu, Lehtinen, Jokinen, Peltonen +-0

Eli papat vaihtoon vaan? No ehkä niin, mutta eipä taida olla paljon korvaavia pelaajia tarjolla.

Minä lasken lähes kaikki luettelemasi pelaajat pappoihin.
 

Sateentekijä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Anaheim Ducks - pelaajista: Joe Sakic
Yksi ihmetyksen aiheista itselleni oli Sakun vaisuus. Saksa-pelissä oli sähäkän oloinen, mutta sitten Ruotsia, Tshekkiä ja jenkkejä vastaan oli aivan pussissa, kummallisen vaisu. Ei Saku Ducksissa ole ollut näin vaisu, ihan hyvin on siellä pelannut. Haittasiko sitten se vamma, joka tapahtui hieman ennen kisojen alkua... en tiedä.

Taisi olla Nupe jyvällä, kun kisojen alussa puheli siitä, että säröjä on joukkueen sisällä. Jos se ei ollutkaan pumpkin head, Koivuilla jotan kismaa? Who knows.

Epäselvä pelitapa menee armotta Jalosen piikkiin. Kyllä jo leireillä olisi pitänyt tehdä umpiselväksi, miten tullaan pelaamaan.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Minä ihmettelen lievästi tätä plus miinus sarakkeen silmätkiinni tuijottelua. Eikö sillä ole mitään väliä mitä kaukalossa oikeasti tapahtuu, kunhan plusmiinus kertoo totuuden?

Se oli juurikin Kapanen&co joka sai miinukset siitä Kipperin munauksesta, niitä kun ei lasketa vain veskalle vaikka kukaan ei tilanteeseen vaikuttanut. Toinen miinus joka oikeasti oli miinus tuli 4 maalista jossa kenttä pelasi pehmeästi. Kolmas miinus 5 maalista, jossa perus keskialueen 2-2 tilanteessa pakit päästi vastustajan käveleen tekosektoriin ja pistään pömpeliin. Syytä siinä sitten kauheesti noita hyökkääjiä. Ne käytännössä otti yhen omiin ja teki yhden.

Ei sillä etteikö koko joukkue pelannut paskasti, mutta kyllä niitä tilastojakin saa katsella ihan avoimin silmin eikä vaan "pappalasien" läpi.

Onko kukaan koskaan miettinyt, että on tuolla ollut uusia pelaajia vuosi toisensa jälkeen kuvioissa, mutta miten voi täällä porukka tuomita näitä pelaajia, kun ei ne koskaan edes saa mahdollisuutta? Ihan sama millasia kisoja porukka pelaa, aina kun alkaa todelliset pelit niin samat papat vedetään takas ruotuun, nää "tulevaisuuden tähdet" koskaan ole päässeet pelaamaan kisoissa sitten vuoden 95. Heti kun on ollut mahdollisuutta niin on samat Bergit, ja Koivut vedetty roosteriin ja nuoret lempattu. Ei se nyt pelkästään ole niiden pelaajien tasosta kiinni. Kyllä sekin nyt kertoo paljon, että haluttiin S.Kapanenkin kisoihin, vaikka mies on kova jätkä ja häntä kunnioitan niin kyllä nyt jo SM-liigasta löytyy aika monta kovempaa pelaajaa, rooliin kuin rooliin.

Kyllä pelkästään tän NuoriSuomi yms. kuran vatvominen on aika väsähtänyt juttu, kun fakta on, että ei siellä ole koskaan annettu mahdollisuutta. Pariin peliin syksyllä johonkin Tsekkeihin tai Karjala turnaukseen, sitten jämärooleihin MM-kisoihin ja sitten ihmetellään kun ei tuu uusia pelaajia maajoukkueeseen.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Minä ihmettelen lievästi tätä plus miinus sarakkeen silmätkiinni tuijottelua. Eikö sillä ole mitään väliä mitä kaukalossa oikeasti tapahtuu, kunhan plusmiinus kertoo totuuden?

Oliko tää se kuuluisa käteenveto-tilasto?

Onko kukaan koskaan miettinyt, että on tuolla ollut uusia pelaajia vuosi toisensa jälkeen kuvioissa, mutta miten voi täällä porukka tuomita näitä pelaajia, kun ei ne koskaan edes saa mahdollisuutta?

Kenties näin. Ihan tätä turnausta ajatellen, olisiko Nokelainen-Bergenheim-Korpikoski -triolla voinut yhtä hyvin korvata Immonen, Peltonen kaksikon? Nuorempaa, pikkukaukalossa pelaavaa osastoa. Varsinkin kun Immoselle ei sitten löydetty edes peliminuutteja koko turnauksessa.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Onnittelut Suomelle pronssista, hieno nousu vikassa erässä, vaikka toka erä oli taas sitä itseään. Kiitos ja näkemiin myös näille papoille, hienot urat pelasivat maajoukkueessa, mutta nyt on muutosten aika.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Kisat ovat siis Suomelta ohi ja pronssi tuli. Se oli todella upea saavutus tämän vuoristorataturnauksen jälkeen. Tärkein löytyi kuitenkin lopussa: halu taistella leijonapaidan puolesta, ylpeys omasta tekemisestä ja tietenkin myös huippuonnistumiset maaleineen.

Koska nämä olivat monelle viimeiset kisat, täytyy erityisesti kiittää Teemua, Sakua, Jereä ja Villeä näistä vuosista. Nämä pelaajat ovat olleet aina leijonasydämellä mukana ja mahdollistaneet todella hyvän menestyksen vuosien saatossa. Kipru ansaitsee kiitokset siitä itsensä kokoamisesta, joka tapahtui Slovakiaa vastaan. On hienoa, ettei hänen tarvitse kantaa petturin viittaa harteillaan peliuransa loputtua.

Joukkueessa on myös monta muuta, joiden viimeiset olympiakisat nämä kisat olivat, kiitos teille. Ja kiitos tulevaisuuden vastuunkantajille, jotka jo nyt osoittivat taistelijan luonnetta.

Valmennusjohto oli varmasti myös tehnyt parhaansa kootakseen joukkueen taisteluun. Siitä kiitokset. Meillä suomalaisilla on syytä olla ylpeä pronssista, joka varmaan kirkastuu tulevina vuosina. Tämä pronssi oli ehdottomasti maksimisaavutus, sekin on syytä muistaa, vaikka kulta olikin unelmamme.
 

Quethas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Suomen maajoukkueet, Tampere United
Tarinalla oli onnellinen loppu. Vaikeuksien ja epätasaisten otteiden jälkeen pronssi ei ole huono saavutus. Mukava turnaus on voittoon päättää.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Helvetin hienolta tämä taistelupronssi maistuu! Fakta on, että tämän turnauksen kaksi ylivoimaisesti kovinta joukkuetta pelaa finaalissa, ja Yhdysvaltain finaalipaikka on ehdottoman oikeutettu. Reilun viiden miljoonan ihmisen Suomi on silti maailman huippumaiden joukossa. Kun kaikki parhaat pelaajat ovat olleet mukana vuodesta 1998 alkaen, Suomi on ollut neljä kertaa viidestä mitaleilla!

-Nagano 1998, samantyyppinen taisteluvoitto kuin nytkin, silloin jätettiin Gretzkyt mitalitta pronssipelissä karmaisevan välieräpelin (jossa Pavel Bure teki viisi maalia) jälkeen.
-Salt Lake City 2002 - ei mitaleita.
-2004 World Cupin finaalipaikka.
-2006 Torinon hopea.
-2010 Vancouverin taistelupronssi, nousu kahden maalin takaa-ajoasemasta kahden maalin voittoon.

Rakentavaa kritiikkiä (paino sanalla rakentava, "Jalonen vittuun" -mölinä ei ole rakentavaa eikä edes oikeata kritiikkiäkään) voi ja pitääkin esittää, jotta hopeat ja pronssit joskus kirkastuisivat kultamitaliksi vastoin kaikkia odotuksia ja ennakkoasetelmia. Jotain on kuitenkin tehty vuosien varrella oikein, sillä Suomi on joka kerta paperilla altavastaaja ja ennakolta mitalisijojen ulkopuolella, mutta kykenee useasti taistelemaan itsensä korkeammille sijoituksille.

Voi olla, että tämä mitali voitettiin valmentajasta huolimatta eikä valmentajan huipputyön johdosta, mutta voitettu mitali mikä voitettu mitali! Eikä se Suomea olisi Yhdysvaltoja vastaan finaaliin vienyt, vaikka Jussi Jokinen olisi joukkueessa ollut, Kiprusoff olisi USA-maalissa vaihdettu yhtä takaiskumaalia aikaisemmin pois jne jne - kaatoihan Yhdysvallat Kanadankin, eikä ole kenellekään tässä turnauksessa hävinnyt, joten vastus oli välierässä liian kova voitettavaksi muuten kuin äärimmäisen unelmapelin kautta.

Hieno päätöshän tämä lopulta oli Suomen "kultaiselle sukupolvelle", jotka nyt tekivät viimeisen palveluksensa Leijonapaidassa. Kaikkeen tyytymättömien kitisijöiden valituksista huomaa, että joko kitisijät ovat todella nuoria tai sitten sokaistuneet viime vuosien hyvän menestyksen myötä. Tosiasiahan on, että Suomella ei ollut YHTÄÄN arvokisamitalia ennen Calgaryn olympiakisoja 1988, eli kaikki Suomen kiekkohistorian arvokisamitalit ovat tulleet viimeisen 22 vuoden aikana.

Calgaryn joukkueesta Janne Ojanen jatkaa edelleen uraansa, joten niin lyhyt on suomalaisen mitalimenestyksen historia, että se mahtuu edelleen yhden aktiivipelaajan uran varrelle. Olympiamitaleita on nyt viisi, ja näistä neljää ovat olleet saamassa Saku Koivu, Ville Peltonen ja muut "pappapelaajat", jotka nyt jättivät olympiatasolla jäähyväisensä maajoukkueelle. Enää eivät veteraanit olleet entisessä iskussaan, mutta eipä heidän pitänytkään enää dominoida kenttää vaan vastuun piti siirtyä uudelle sukupolvelle.

Kaikki kunnia suomalaisen jääkiekon maajoukkuehistorian suurimmille legendoille! Mahtavaa oli nähdä Sakun ja Teemun kaltaisten veteraanien nauttivan aidosti mitaleistaan, pronssi on paljon enemmän kuin mitä näistä kisoista oikeasti lähdettiin hakemaan ennakkoasetelmien perusteella.

Vain tulokset ratkaisevat, ja tulosten perusteella Suomi on paras eurooppalainen jääkiekkomaa: laulukuoroon lensivät niin venäläiset, ruotsalaiset kuin tshekitkin, ja sinänsä sympaattisesti ja urheasti taistelleiden slovakkienkin kohtaloksi jäi mitaleitta jääminen.
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tuloksellisesti oltiin siellä mihin rahkeitten yleisesti uskottiin riittävän. Eli voisi sanoa että tuloksellisesti turnaus meni hyvin. Otteet sen sijaan oli todella kirjavia ja epätasaisia. "Helpot" ottelut hoidettiin ja tulokset olivat aika mairittelevia otteisiin suhteutettuina, mutta silti ne hoidettiin.

Otteissa oli nähtävissä että vaikeaa tulee olemaan kovempia maita vastaan, mutta silti Ruotsia vastaan koettu nöyryytys tuntui lähes uskomattomalta. Tsekki kaatui kuitenkin ja Suomi oli jälleen kerran matkalla mitalipeleihin. Sitten USA jo latoikin välierien ensimmäisessä erässä tauluun sellaiset lukemat ettei ymmärrys riitä...tuota ottelua tulen tuskin unohtamaan ikinä. Sen verran kamalaa se oli.

Slovakiaa vastaan ei voinut kuin pestä kasvonsa ja päättää turnaus kunniallisesti. Ottelu tuntui olevan Suomen osalta yksi turnauksen tasapainoisin, mutta mitä sitten kävikään? Onneksi Jokinen oli päättänyt ottaa Kipperin avustuksella mitalin kotiin. Näin saatiin hyvä lopetus turnaukselle sekä muutaman pelaajan uralle maajoukkueessa.

On selvä että tästä eteenpäin Suomen maajoukkueessa tulee puhaltamaan uudet tuulet. Tulevaisuus näyttää epävarmalta, mutta ei tässä voi kuin katsoa eteenpäin ja odottaa mitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Vielä on yksi turnaus edessä ja mitali hakusessa sieltäkin.
 

Anzi23

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers ja Oulun Kärpät
Monien kanssa olen samoilla linjoilla, että tämän tasoisessa turnauksessa pronssi on ehdottomasti hyvä suoritus, vaikka kulta toki olisikin ollut enemmän kuin tervetullut. Paperillahan Suomi olisi ollut sijoilla 5. - 6. ennen kisoja, joten pitää olla tyytyväinen.

Kuitenkin täytyy muistaa, että suoritukset vaihtelivat pelottavan paljon kisojen aikana ja tähän sijoitukseen vaadittiin onneakin. Toivoa sopii, että se johtui Jalosen kokemattomuudesta tämän tason turnauksissa. Siinä mielessä valmennusjohto siis sai arvokasta oppia tulevaisuutta varten.

Eniten tulevaisuudessa kuitenkin huolettaa se, että suomalaiset huippulupaukset on tällä hetkellä laskettavissa yhden käden sormilla ja tuskin kaikista heistäkään -- jos yhdestäkään -- tulee kovaa tekijää NHL-tasolle. Pitää luottaa siihen, että junnut ottavat isoja harppauksia eteenpäin tulevina vuosina.

Lopputulokseen pitää kuitenkin olla tyytyväinen, vaikka kaiken natsastessa olisikin ollut mahdollisuudet siihen kaikkein kirkkaimpaankin. Itse olen jopa pronssiottelun jälkitunnelmissa tyytyväisempi pronssiin kuin siihen, että jälleen kerran olisi tullut turpaan finaalissa. Mukavampi päättää turnaus voittoon. Hieman haikeat fiilikset kuitenkin jäi kisoista.

Kiitokset Leijonille tästä ja sen kauan kaivatun kullan metsästys jatkukoon...
 

lihaani

Jäsen
Jääkiekko on tulosurheilua. Win the right games! Ja umpisurkeita USA-ja ruotsipeliä lukuunottamatta Suomi voitti kuolemanpelin ja mitalipelin. Tuskin Jussi Jokinenkaan olisi Suomea loppuotteluun hinannut.

Mutta millä korvataan papat? Peltonenkin kaikesta paskasta, mitä hän täälläkin on niskaansa saanut, pelasi miltei virheettömät kisat. Korkea +/- lukema puhuu puolestaan. Oikeasti: Mistä löytyy nuoria, joilla on näiden herrasmiesten taitotaso? Ei jotkut Granlund ja Vatanen vielä kesää tee. Hyvähän se olisi, jos heillä kehitys jatkuisi samaa rataa kuin tähän asti.

Kiitos pronssista! Se oli sisun riemuvoitto.
 

El Guaje

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Anaheim Ducks, Spurs
Kisat on sitten Suomen osalta paketissa. Peli ei aina häikäissyt, mutta tulos puhukoon puolestaan. Pronssi on mahtava saavutus ja hieno päätös monien konkareiden maajoukkue urille. Selänteen nolla maalia on kurja juttu, mutta Teemu taisteli kyllä suurella sydämellä viimeiset olympialaisensa. Selkä ei suoristunut silloin, kun omaan päähän piti lähteä. Muutenkin pappojen kentältä vahvaa peliä, mutta tehotonta. Kipper kokosi itsensä erinomaisesti välierästä ja ottikin huikean torjunnan pronssipelin loppuun. Timonen oli jälleen alakerran liideri ja hoiti hommansa mallikkaasti.
Kokonaisuudessaan ihan hyvät kisat, kyllä tämä maistuu huomattavasti paremmalle kuin se Torinon hopea!

Kiitos Leijonat!
 

Jokeriarska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Muutenkin pappojen kentältä vahvaa peliä, mutta tehotonta. Kipper kokosi itsensä erinomaisesti välierästä ja ottikin huikean torjunnan pronssipelin loppuun. Timonen oli jälleen alakerran liideri ja hoiti hommansa mallikkaasti.

Kisojen avauspelissä oli kyllä papoilta näyttävää peliä, sen jälkeen ei niinkään. Pronssiottelussakin vain avauserässä. Ja pisteistähän nuo Teemut ym. elää, joten ei missään nimessä vahvaa peliä kokonaisuudessaan. Puolustukseksi on kyllä kuitenkin sanottava, ettei "manttelinperijätkään" juuri ottaneet tarjolla ollutta vastuuta, vaan esitys jäi melko keskinkertaiseksi tai vaihtelevaksi kuten Suomen koko pelikin kisoissa. Timonen täytti paikkansa erinomaisesti, mutta olisin odottanut aavistuksen enemmän kiekollista johtajuutta, vaikka sitäkin ajoittain esitti. Silti hänelläkin maila tärisi ajoittain käsissä.

Sami Salo nyt sai sitten viimein tulostakin aikaiseksi, mutta vastaavasti kyllä koomaili sitten senkin edestä puolustuspäähän. Ja voiko laukaus olla hyvä jos kaikki vedot menee ohi..

Eli hyvinkin kaksijakoisia ajatuksia jää kisoista, joten pronssiin on kuitenkin mukava päättää sekava turnaus. Torjuntavoitto vaikeuksien jälkeen.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Kyllä Suomelta hyviä pelaajia löytyy pappojen lyötyä hokkarit naulaan. Mutta toivottavasti tämä turnaus avasi vihdoinkin silmät sille, että maailman kärjen taitotaso karkaa aina vaan kauemmaksi suomalaisilta. Nyt pitäisi mielestäni satsata voimakkaasti junnuihin ja lopettaa se prosenttikiekon peluutus. Mitä iloa siitä taktisesti valmiista joukkueesta on, kun kukaan ei osaa tehdä maaleja? Uudet Möllit ja Vellut esiin vaikka väkisin!

Upeasti Jalonen hoiti homman kotiin kolmannessa erässä, kuten on nähty liigajäilläkin lukuisia kertoja. On pelkästään valmentajan hyvyyttä, että tuollaisten nukahdusten jälkeen ratkaisupelaajat piiskataan sellaiseen vireeseen, että tullaan takaa tasoihin ja ohi.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Upeasti Jalonen hoiti homman kotiin kolmannessa erässä, kuten on nähty liigajäilläkin lukuisia kertoja. On pelkästään valmentajan hyvyyttä, että tuollaisten nukahdusten jälkeen ratkaisupelaajat piiskataan sellaiseen vireeseen, että tullaan takaa tasoihin ja ohi.
Jep. Sakun motivaatiopuheilla ei ollut mitään osaa eikä arpaa. Eiköhän se niin mennyt, että Jalosen motivaatiopuheilla saavutettiin 1-3 tappioasema.
 

alias

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Alkuun räväkät onnittelut leijonille pronssista, pitää tunnustaa että en uskonut siihen USA pelin jälkeen. Hyvä venyminen papoilta, vähän kuin Ruotsi parhaimmillaan. Kaikenkaikkiaan kisat jäivät tuloksellisesti plussalle, pronssikin on ehdottomasti loistava saavutus tältä joukkueelta. Legendojen aikakausi päättyy tähän ja tilalle nousee uudet miehet. Toivotaan, että pojasta polvi paranee vaikka hieman epävarma olo sen suhteen onkin.

USA pelistä on pakko sanoa senverran, lukematta näitä ketjuja, että vaikka asiantuntijat medioissa hehkuttivat pelin ratkenneen siihen kun USA tuli "kovaa päälle" alussa, niin omasta mielestäni se on täyttä paskaa. USA ei ottelun alussa tullut mitenkään erityisen kovaa päälle. Suomella ei ollut minkäänlaista hädän päivää, kunnes Kiprusoff räjäytti pankin käsittämättömällä mokallaan. Moka taisi olla niin käsittämätön, että kuppi kaatui kerralla. Kiprulla meni pupu pöksyyn, saiko yhtään laukausta kiinni tuon jälkeen, ja sama epävarmuus tarttui puolustajiin ja koko joukkueeseen. Loppu on surullista historiaa. Juuri tämä oma jäätyminen tekeekin tästä välierätappiosta vielä katkeramman mitä se olisi mikäli USA olisi todella luonut paikkansa tällä mainostetulla "kovalla pelillä", eikä leijonan lahjoituksilla. Mutta niinhän se taitaa olla, että huippukiekossa pelit ratkaistaa mentaalipuolella, taitoerojen ollessa kuitenkin melko marginaalisia.

Suomen huonoin suorittaja oli näissä kisoissa Oulun päällikkö, Lasse Kukkonen, maalinedustavääntöjen kakkonen. Parasta on vaikea nimetä, olkoo se vaikka viimeisen pelin perusteella Pumpkinhead- Olli.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Jep. Sakun motivaatiopuheilla ei ollut mitään osaa eikä arpaa. Eiköhän se niin mennyt, että Jalosen motivaatiopuheilla saavutettiin 1-3 tappioasema.
Saku olisi voinut pitää motivaatiopuheensa myös USA ja Ruotsi-peleissä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Eilen kotiuduttiin kanarialta, jossa kisoja pystyi myös hyvin seuraamaan eurosportilta ja joltain saksalaiselta kanavalta. Ainoastaan välierässä Yhdysvaltoja vastaan molemmat kanavat katsoivat ampumahiihdon kovemmaksi jutuksi, ja jälkeenpäin ajateltuna hyvä niin.

Suomen otteista en viitsi nyt enempää kirjoitella, eiköhän täällä ole jo ehditty kaikki ruotia juurta jaksain. Mutta sen tulin sanomaan, että Jarkko Ruutu pelasi aivan huikeat kisat. Tämän takia hän on pelannut NHL:ssä 10 vuotta ja kuuluu aina maajoukkueeseen oli siellä sitten valmentajana Araa, Sheddeniä tai Jalosta. Aivan huikeaa peliä ja nyt tuli bonuksena niitä pisteitäkin. Olen joskus Ruutua kritisoinut siitä roolinsa ylipelaamisesta, mikä on monesti sekoittanut tarpeettomasti pakkaa. Nyt se loisti poissaolollaan, johtuen kai siitä, että joukkue oli täynnä Ruutua itseään huomattavasti kovempia nimiä. Näinhän ei aina ole MM-kisoissa. Joka tapauksessa nyt nähtiin Ruutua parhaimmillaan.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Suomen otteista en viitsi nyt enempää kirjoitella, eiköhän täällä ole jo ehditty kaikki ruotia juurta jaksain. Mutta sen tulin sanomaan, että Jarkko Ruutu pelasi aivan huikeat kisat.
Totta, huikea esitys alusta loppuun. Mutta kuulinko oikein, että buuattiinko Jarkolle hiukan, kun hän sai mitalinsa?
 

MAKE #89

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Totta, huikea esitys alusta loppuun. Mutta kuulinko oikein, että buuattiinko Jarkolle hiukan, kun hän sai mitalinsa?

Tuskin. Ainakin Carolinan ja Ottawan faneilla on tapana huutaa "RUUUU" silloin kun heidän Ruutunsa tekee jotain merkittävää. Sama kuin Canucks-fanit huutavat "Louuu" Luongolle.

Vancouverissa Jakkea osataan arvostaa.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Tuskin. Ainakin Carolinan ja Ottawan faneilla on tapana huutaa "RUUUU" silloin kun heidän Ruutunsa tekee jotain merkittävää. Sama kuin Canucks-fanit huutavat "Louuu" Luongolle.

Vancouverissa Jakkea osataan arvostaa.
Tuo varmaan onkin uskottavampi selitys kuulohavainnolleni. Tanks.
 

blackhawk

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Chicago
Eniten tulevaisuudessa kuitenkin huolettaa se, että suomalaiset huippulupaukset on tällä hetkellä laskettavissa yhden käden sormilla ja tuskin kaikista heistäkään -- jos yhdestäkään -- tulee kovaa tekijää NHL-tasolle.

Ikävää on juuri tämä, että moni huippupelaaja oli viimeistä kertaa kisoissa, eikä uutta tilaisuutta nyt hukatun yllätysmahdollisuuden tilalle välttämättä tule pitkään aikaan. Osa meidän huippupelaajista oli jo selvästi hiipunut parhaalta tasoltaan, eikä kyennyt ottamaan isoa roolia, mutta osa tämänkin kisajoukkueen avainpelaajista alkaa olla siinä ikäluokassa, ettei pelien jatkuminen Sotsissa ainakaan nykyisellä tasolla ole varmaa.

Laskekaapa huviksenne, montako alle 25-vuotiasta pelaa Kanadan tai USA:n joukkueissa? Aika moni pelaa peräti avainrooleissa. Leijonissa ei ollut ketään, koska meidän alle 25-vuotiaiden taso ei riitä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Sotsin kisoissa meillä tulee olemaan huutava pula alle 30-vuotiaista huippupelaajista. Meillä on NHL:n maalivahtitilaston kärjessä Tuukka Rask (s.1987) ja lisäksi Mikael Granlundista (s.1992) voi mahdollisesti tulla huippupelaaja, jos kehitys jatkuu toivotulla tavalla. Nämä eivät riitä Leijonien nykyisen aseman säilyttämiseen. Missä ovat muut huippupelaajat? Sitten on pari kolmos/neloskenttätason rivimiestä, joiden mahtuminen tulevaisuuden Leijonissa kahteen ensimmäiseen kentälliseen kertoisi jo aika tylyä kieltään Leijonien materiaaliongelmasta.

Pitää luottaa siihen, että junnut ottavat isoja harppauksia eteenpäin tulevina vuosina.

Näinhän tässä kannattajan roolissa voidaan ajatella. Mutta pitääkö Jääkiekkoliitonkin luottaa siihen vai pitäisikö juniorikiekon kehittämiseksi tehdä jotain? Johonkin 10-vuotiaiden juniorikiekkoon tehdyt parannukset näkyvät Leijonissa vasta 2020-luvulla, joten kovin pitkään mahdollisia toimenpiteitä ei kannattaisi lykätä.

Suomi ei ole ainoa maa, jossa juniorituotanto on osoittanut hiipumisen merkkejä, sillä Tsekki ja Slovakia näyttäisivät olevan samassa tilanteessa. Ellei kurssia saada käännettyä, tulevaisuuden kiekkoa hallitsevat Kanada, USA, Venäjä ja Ruotsi.
 
Viimeksi muokattu:

RockTheRink

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, NHL
Enpä olisi koskaan uskonut etukäteen, että pronssimitali voi irrotta tälläisellä turnauksella. Pari höntsäpeliä jääkiekon kehitysmaita vastaan, joissa tosin nähtiin ihan asiallista suorittamista - on noita vastaan joskus kontattukin. Täysin munaton ja haluton Ruotsi-peli. Hyvä puolustuspeli väsynyttä ja heikkoa Tsekkiä vastaan, mutta maalinteko onnetonta. Katastrofaalinen jenkkiottelu. Huippu kolmas erä lopulta Slovakiaa vastaan, joka riitti voittoon.

Sille ei vaan voi mitään, että kun on katsonut läpi kaikki MM-kisat, World Cupit ja olympialaiset aina Lillehammerista saakka - en koskaan ole nähnyt näin halutonta, tehotonta ja ailahtelevaa Leijonajoukkuetta. Ketjujen epätasapaino ja heikko roolitus huokui kauas tuosta joukkueesta läpi turnauksen. Tämä juttu huolestuttaa kyllä kovasti jatkon kannalta. Kyllä niitä kovia tappioita on tullut ennenkin, mutta useimmiten saappaat jalassa kovan taistelun jälkeen. Ei sen takia, ettei ketään kiinnosta laittaa kroppaansa likoon maalin edustalla molemmissa päissä, tai kulmaväännöissä. Slovakia-pelin kolmas erä oli sitä suurella sydämellä taistelevaa Leijonaa mitä olen tottunut näkemään. Vaikka Slovakia olisi tullut tasoihin ja ohi, niin siitä huolimatta.

Joka tapauksessa, upeaa ja mahtavaa että mitali saatiin! ONNEKSI oli niitä vuoristoradan hyviäkin hetkiä eikä ainoastaan synkkyyttä lapi turnauksen. Onneksi se ammattiylpeys kaivettiin Koivun johdolla lopulta esiin, ja otettiin se lätkä vaikka väkisin jotta nämä ikonit saattoivat päättää maajoukkue-uransa arvokkaalla tavalla hyvään taisteluun.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös