Suomi Vancouverissa 2010

  • 1 102 488
  • 3 563
Tila
Viestiketju on suljettu.
Suosikkijoukkue
Semo tutti parrucchieri.
Olympiamitali on jotain hieman suurempaa.

Onhan se, mutta ehkäpä taustalla oli kanadalainen/amerikkalainen ajattelu, että vain voittajat muistetaan. HPK:t ja Suomet pelailee pronssista ja on tyytyväisiä tulokseen kun paras on yritetty.

Oikeasti kovat maat eivät ajattele muuta kuin voittamista, ja kaikki muu kuin voittaminen on pettymys. Jenkkejä ei kiinnosta sekuntiakaan eilinen hopea.

Suomessa taas ei arvosteta tätä voitto on ainoa asia joka merkitsee-ajattelua, tärkeintähän on että mennään kisoihin kokeilemaan jos onnistuttais. Suomi on henkisesti pieni maa, jonka itsetunnon rippeet pitää raapia kasaan näillä tuurimitaleilla.
 

PJx

Jäsen
Oikeasti kovat maat eivät ajattele muuta kuin voittamista, ja kaikki muu kuin voittaminen on pettymys. Jenkkejä ei kiinnosta sekuntiakaan eilinen hopea.
Oikeasti tätä stereotypiaa on syytä epäillä. Kansa ei ehkä arvosta, mutta pelaajat kylläkin.

Se on sitten taas toinen juttu, millaiset fiilarit hopeaan liitetään. Ei tarvitse kuunnella kuin Selännetä, että tietää, että ei se täälläkään niin yksioikoista ole.

Selänteellä oli vieläkin paskanmaku suussa Torinon hopeasta. Varmasti mies arvostaa hopeaansa yhdellä tasolla, mutta ...
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Oikeasti kovat maat eivät ajattele muuta kuin voittamista, ja kaikki muu kuin voittaminen on pettymys. Jenkkejä ei kiinnosta sekuntiakaan eilinen hopea.
Kiinnostiko Suomea Torinon hopea? Kiinnostaako vieläkään puhua siitä? Nyt joukkue oli kuitenkin rakennettu hyvin pitkälti samojen pelaajien varaan. Ilmeet olivat palkintojenjaossa hiukan erilaiset nyt kuin neljä vuotta sitten, vaikka mitalin väri oli himmeämpi.

Vaikka Ämericän Ihmemaassa opetetaan kunnioittamaan vain voittoa ja voittajia, esimerkisi Bode Miller kertoi jo ennen kultamitaliaan että hänelle oli iso asia, että hän voitti maalleen mitaleita näissä olympialaisissa. Ihan kiva mantra voittamisesta, mutta totuus on eri.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU

Squit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK ja KaMa
YLE on antanut Leijonille koulutodistukset. Ainakin Sami Salon koulutodistus on kyllä todella pahasti yläkanttiin. Vaikka teki yhden maalin, niin eipä mikään poista sitä tosiseikkaa, että Salo oli yksi pahimpia floppeja koko turnauksessa.

http://www.yle.fi/urheilu/suurtapah...anat_-_pronssista_kelpo_todistus_1492670.html

Naurahdin myös samalle todistukselle. Yksi mikä pisti silmään oli, että S. Koivu sai paremman arvosanan, kuin teukka. Mielestäni S. Koivu oli kisojen floppi. Tippui 4. sentteriksi ainakin minun silmissä, mutta silti peliaikaa vain tuli. Pikkuveli, Kapanen ja Jokinen oli yksinkertaisesti parempia. Lisäksi melkein kaikilta pelaajilta voisi ottaa pisteen pois, hiukan yläkanttiin on mielestäni pistetty vaikka Suomi pronssia veikin ja se on kova juttu, silti mielestäni ei oikein kukaan pelannut henkilökohtaisesti huippukisoja.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
YLE on antanut Leijonille koulutodistukset. Ainakin Sami Salon koulutodistus on kyllä todella pahasti yläkanttiin. Vaikka teki yhden maalin, niin eipä mikään poista sitä tosiseikkaa, että Salo oli yksi pahimpia floppeja koko turnauksessa.

http://www.yle.fi/urheilu/suurtapah...anat_-_pronssista_kelpo_todistus_1492670.html

No voi herran tähden :D Lepistö ja Lydman parempia kuin Pitkänen, Niskala samalla tasolla? Joni vailla järjen hiventä hyökkäyksen kärjessä? Pitkänenhän taisi puolustuspäässä olla Suomen 2. paras puolustaja tosipaikan tullen, vaikka Namibiaa ja Uusi-Seelantia vastaan avaussyötöt karkailivatkin. Onko arvosanat antanut kenties Antero Mertaranta?
 

I ro1

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät ja JM Aaltonen
Olen niin tyytyväinen siihen, että vihdoinkin, siis VIHDOINKIN nämä kaiken mahdollisen Suomen paidassa saavuttaneet veteraanit siirtyvät sivuun.

Selänne - kiitos ja jää hyvästi - hidasta ja yllätyksetöntä peliä, ikä ei tule yksin
Salo - kiitos ja jää hyvästi - veto liian ylös, siksikö Selänteellä oli kokomaski?
S.Koivu - kiitos ja jää hyvästi - aloitukset, sijoittuminen, kaikki pielessä
Lehtinen - kiitos ja jää hyvästi - täydellinen roolintäyttö, uutta miestä kuitenkin tilalle seuraaviin kisoihin, onnistuja kuitenkin
Peltonen - kiitos ja jää hyvästi - liian pieni näihin karkeloihin, kaukalopalloa pelataan ilman hardareita, toivottavasti otat seuraavalla kerralla mukaan hardarit jääkiekkokaukaloon hypätessäsi. KOKOA!
Miettinen - kiitos ja jää hyvästi - M.Koivun peesissä kisoihin ja M.Koivun peesissä takaisin kotiin. Läheltä ylös! Läheltä YLÖS!
O.Jokinen - kiitos ja jää hyvästi - pari maalia OK, mutta väärä rooli joukkueessa syö itseluottamusta. Ei löydä pelikavereita tarpeeksi vaan hakeutuu ahkerasti maalintekosektorille. Hyvä asia, mutta pelikaverit ei samalla tasolla, joten tulos 0.

Heikot kisat seuraavilta:
Timonen -
Niskala
Immonen - missä pelaa?
Kukkonen - liian isoissa kisoissa
M.Koivu - aivan liian aneemista, paikoitellen väläytti nopeuttaan, mutta muuten jäi täysin näkymättömäksi
T.Ruutu - koohottaja vailla pelisilmää näissä kisoissa
Filppula - todellä näkymätön koomailija, pari onnistunutta siirtoa tyhjään maaliin, siinä kaikki
Kiprusoff - muuten OK, mutta jäätyminen vei Suomelta mahdollisuudet totaalisesti USA-pelissä. Isoja virheitä 4 liikaa - ei jatkoon!
Lepistö - näkymätön

Onnistuneet kisat
Pitkänen - todella jäätäviä oivalluksia, seuraava superpakki tasolle B.Leetch
Bäckström - torjui mitä oli torjuttavissa, isommalla vastuulla kirkkaampi mitali?
Lydman - mies paikallaan stay at home -duunissaan
Hagman - maalilla silloin, kun veto lähtee, ohjaamassa kiekot verkkoon ja tekemässä sitä työtä, minkä osaa - maaleja
Kapanen - pitää nostaa todelliseksi onnistujaksi, näkyvä pelaaja pienessä roolissa
J.Ruutu - viihdyttävä ja näyttävä pelaaja, hoitaa roolinsa erityisen hyvin, jos olisi noutanut Kanen, niin lopputulos olisi kirkkaampi

Tulevaisuudessa Olympiajoukkueessa tulee katsastaa seuraavia pelaajia:
A.Niemi - N. Bäckström - T.Rask;
Timonen - Pitkänen; Hagman - M.Koivu - J.Jokinen;
Lydman - M.Lehtonen; T.Ruutu - V.Filppula - V.Leino;
T.Jaakola - Vatanen; J.Pesonen - M.Granlund - Hartikainen;
Komarov - J.Lehterä - Enlund
L.Korpikoski - joku,kuka?

Siinähän se jo on. Niin ja lopuksi J.Jaloselle kenkää ja K.Jalonen tilalle!
 

HLe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Naganon olympiapronssi oli aikanaan kova juttu. Nykyään vastaavaa saavutusta ei osata enää arvostaa? Tuntuu siltä, että suomalaisille vain kultamitali merkitsee jotain, muut sijoitukset ovat yhdentekeviä.

Johtuu tietysti siitä että Naganossa kuljettiin "hieman" kovempi tie pronssia varten. Puolivälierässä Ruotsia turpiin, tiukka tappio Venäjän tähtisikermälle ja kruununa vielä Kanadan selätys.

Nyt päällimmäisenä mieleen jäi sellainen tuuripronssi, joka saatiin vain voittamalla Tshekki ja Slovakia! Miten voi olla edes mahdollista että tuo riitti pronssiin? :D Ruotsia ja USA:ta vastaan täysin ala-arvoista peliä ja senpä takia erittäin epätodellinen fiilis tästä pronssista...

Mutta yhtä kaikki, pronssi kisoista joissa pelasivat maailman parhaat pelaajat näyttää tilastoissa hyvältä. Ja hyvä päätös vanhan kaartin ansiokkaalle työlle maajoukkueen eteen.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Onhan se, mutta ehkäpä taustalla oli kanadalainen/amerikkalainen ajattelu, että vain voittajat muistetaan. HPK:t ja Suomet pelailee pronssista ja on tyytyväisiä tulokseen kun paras on yritetty.

Oikeasti kovat maat eivät ajattele muuta kuin voittamista, ja kaikki muu kuin voittaminen on pettymys. Jenkkejä ei kiinnosta sekuntiakaan eilinen hopea.

Suomessa taas ei arvosteta tätä voitto on ainoa asia joka merkitsee-ajattelua, tärkeintähän on että mennään kisoihin kokeilemaan jos onnistuttais. Suomi on henkisesti pieni maa, jonka itsetunnon rippeet pitää raapia kasaan näillä tuurimitaleilla.
No, toisaalta taas Gretzky on tunnustanut about itkeneensä, kun ei saanut yhtään olympiamitalia - ei edes sitä pronssia. Ajattelusi pätee ehkä maatasolla (kannattajatasolla), muttei loppujen lopuksi yksilötasolla.
 
Suosikkijoukkue
Semo tutti parrucchieri.
No, toisaalta taas Gretzky on tunnustanut about itkeneensä, kun ei saanut yhtään olympiamitalia - ei edes sitä pronssia. Ajattelusi pätee ehkä maatasolla (kannattajatasolla), muttei loppujen lopuksi yksilötasolla.

Tottakai yksilöissä on eroja, ja ajattelumaailma muuttuu kun tullaan Eurooppaan. Amerikkalainen asenne "Winning isn't everything; it's the only thing" on mielestäni se, millä pitää kaikkea lähteä tekemään. Mutta Olympialaisten ajatus ja asenne on taas eri, joten osaan kyllä tämän osallistumisaspektinkin ymmärtää.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Esko Seppäsen arviot suomalaisista:

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/leijonien-pelaaja-arviot-julki-–-saku-koivu-pahin-floppi

Periaatteessa kaikesta lähes täysin samaa mieltä. Sinänsä harmi, että Jere Lehtinen juuri ja juuri kuntoutui kisoihin, sillä aikamoinen jarru hän valitettavasti oli ketjulleen. Lähes sama pätee Koivuun, mutta toisaalta Koivun johtajuutta varmasti tarvittiin. Käsittämätöntä oli, että Jalonen sitkeästi peluutti ketjua Lehtinen-Koivu-Selänne kisat läpi, vaikka jokainen näki, että aika on ajanut Lehtisen ja Koivun ohi. Selänne oli vielä yllättävän hyvässä kunnossa loukkaantumisista huolimatta ja toisenlaisella peluuttamisella tehoja olisi voinut tulla. Sitten samaan aikaan Jalonen hukkaa varsin hyväkuntoisen O.J.:n lähes täysin sillä seurauksella, ettei Jokista enää näissä karkeloissa nähdä. Hirveän iso sääli.
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Onhan se, mutta ehkäpä taustalla oli kanadalainen/amerikkalainen ajattelu, että vain voittajat muistetaan. HPK:t ja Suomet pelailee pronssista ja on tyytyväisiä tulokseen kun paras on yritetty.

Suomi on henkisesti pieni maa, jonka itsetunnon rippeet pitää raapia kasaan näillä tuurimitaleilla.
Eikös Jukka Jalonen julistanut ennen turnausta, että Leijonien tavoite kisoista on yksiselitteisesti kultamitali? Eli tietenkin sen mukaan kaikki muut sijoitukset ovat enemmän tai vähemmän pettymyksiä.

Ja mitä tulee henkisesti pieneen Suomeen, niin kyllä tässä pieniä ollaan muillakin resursseilla mitaten. Ainakin jos verrataan finaalissa pelanneisiin maihin.

Ja henkisesti heikkoja ovat nimenomaan suomalaiset penkkiurheilijat joille ei kelpaa juuri mikään. Jos pärjätään, se on vain tuuria tai muitten huonoutta. Jos ei pärjätä, niin silloin meidän urheiljoitten pää ei vaan kestä. Tästä seuraa loputon syyttely ja vikojen etsiminen, ja kierre jatkuu vuodesta toiseen. Iloita ei osata kuin toisten epäonnistumisista.
 

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
Tottakai yksilöissä on eroja, ja ajattelumaailma muuttuu kun tullaan Eurooppaan. Amerikkalainen asenne "Winning isn't everything; it's the only thing" on mielestäni se, millä pitää kaikkea lähteä tekemään. Mutta Olympialaisten ajatus ja asenne on taas eri, joten osaan kyllä tämän osallistumisaspektinkin ymmärtää.

Periaatteessa samaa mieltä, mutta ei niillä sloganeilla ja ennakkoasenteilla mitään ratkaista. Kyllähän Jalonenkin julisti, että tavoitteena on kulta. Mikä siis oli ihan oikein häneltä, mutta eipä se mitään voittamisen ja taistelun henkeä joukkueeseen istuttanut. Ei tietenkään, koska ongelmat ovat 1)pelaajamateriaalissa 2)valmennuksen johtamisongelmassa ja todennäköisesti myös 3) pelitavan soveltuvuudessa näihin kekkereihin. Lisäksi peluutuksessa ja roolituksessa myös joitakin virheitä. Kaikkiin noihin voi valmennus vaikuttaa, paitsi 1. kohtaan hyvin rajoitetusti. Tosin euromiehiä suosittiin Jussi Jokisen kustannuksella, mikä oli myös moka.

Mutta ehkä on syytä jo minunkin vähentää tätä päänaukomista, koska pronssi on aikuistenkin oikeasti hyvä sijoitus Suomelle näistä kisoista, vaikka se tulikin vain muutaman erän onnistumisilla. Huudetaan vaan: Suomi on uusi Euroopan mestari, hei! Euroopan mestari, hei! Euroopan mestari!
 

VilleLeino

Jäsen
Suosikkijoukkue
NATO, Barca&Pep, Argentiina, Canada
Kisat on pelattu ja on aika tehdä yhteenveto. Olisi helppo sanoa, että Leijonien turnaus olisi onnistunut pronssi mitallin takia. Totuus on se, että Leijonat pelasi vain muutaman hyvä erän tässä turnauksessa ja pelaajissa vain muutama pelasi hyvän turnauksen. Suomen onneksi se sai vastaansa Tshekin puolivälierissä ja Slovakian pronssipelissä. Jotkut tuudittautuvat siihen, että Suomi oli Ruotsia ja Venäjää edellä, mutta totuus on se että Suomi olisi saanut näiltä turpaansa, niin kuin se saikin Ruotsilta.

hyökkääjät:
Lehtinen - S. Koivu - Selänne
Umpisurkea turnaus. Miksi ihmeessä Jalonen jakoi näille kiitosta pronssimatsin jälkeen. Nämä kaverithan olivat joukkueen surkeimmat pelaajat. Ikä painaa jo liikaa. No ainakin Selänne pääsi pistekärkeen. Koivu voi ihan huolella lopettaa maajoukkue uransa, sillä tuolla pelillä ei mahdu joukkueeseen. Aivan käsittämätön määrä annettiin YV aikaa, vaikka tehoja ei tullut. Olisi pitänyt hajottaa tämä kenttä ja laittaa OJ ja Peltonen Lehtisen ja Koivun tilalle, kun huomattiin että tehoja ei tule.

Filppula - M. Koivu - T. Ruutu
OK turnaus. Filppulalta hyvä debyytti. Mikolta ja Tuomolta olisi odottanut huomattavasti enemmän pisteitä ja vastuun kantoa. Tähän kyllä vaikutti pieni YV aika, kun papparaiset saivat pelata suurimman osan YV:stä.

Hagman - Kapanen - Miettinen
Hagmanilta hyvä turnaus ja Kapaselta ok suoritus. Miettinen oli todella näkymätön. Hagmanissa on kyllä se ongelma, että kovia maita vastaan mies jäätyy maalipaikoissa. Pieniä maita vastaan mies vielä viimeistelee kovalla prosentilla, mutta tosipeleissä mies saa enää ohjauksista maaleja.

J. Ruutu - Jokinen - Peltonen
Hyvä turnaus. OJ olisi ansainnut enemmän vastuuta ja Peltonenkin olisi pystynyt suurempaankin rooliin. Harmi että OJ lopettaa, hänelle olisi ollut käyttöä vielä vuosiksi.

puolustus:
Timonen - Salo
Timonen pelasi hyvän turnauksen. Salon arvosanaa heikentää huono sihti. Ei paljon ollut hyötyä kovasta laukauksesta, kun viuhuivat kaikki ohi.

Pitkänen - Kukkonen
Katastrofi pari. Kukkonen sentään oli yksi harvoista, joka paransi loppua kohti huomattavasti. Pitkästä ei tässä turnauksessa vissiin jääkiekko kiinnostanut. Mies hautoi kiekkoa ja yritti koko aika hakea pitkiä syöttöjä, eikä toteuttanut joukkueessa sovittua pelikirjaa.

Lepistö - Lydman
Lydman näkymätön, hoiti roolinsa puolustavana pelaajana. Lepistöltä muuten hyvä turnaus, mutta USA pelissä oli kyllä pihalla useamman maalin aikana.

Niskala
Hoiti turnauksen alussa roolinsa seiska pakkina, joka tulee YV:tä pelaamaan erinomaisesti. Kun joutui pelaamaan tasakentällisin Pitkäsen pelikiellon aikana oli odotetusti pihalla ja teki tuttuun tapaan karsseita virheitä.

Kiprusoff
Muuten hyvä turnaus, mutta kovimmassa paikassa mies munasi täydellisesti. Laskee arvosanoo ja paljon.

valmennus:
Täällä on parantamisen varaa ja paljon. Jalonen peluutti jääräpäisesti papparaisia paljon vaikka tehoja ei tullut. Pitäisi ottaa Kanadasta mallia ja peluuttaa kuumia pelaajia ja tarvittaessa rikkoa kenttiä. Jalosen pitäisi myös tajuta jatkossa, että näissä lyhyissä kisoissa ei ole aikaa opettaa hänen pelikirjaansa pelaajille. Pelaajat ja valmentaja valittivat kisojen aikana, että pelaajat eivät ole sisäistäneet pelikirjaa. Jalosen pitäisi oppia, että hänen pelikirjansa opettaminen luonnistuu vain seurajoukkueessa. Näissä lyhyissä turnauksissa pitäisi mennä Kanadan esimerkin mukaan erittäin simppelillä pelikirjalla, joka on pelaajille tuttu NHL:sta. Duffan voisi kyllä heittää joukkueesta pois. Mies vain häiritsee Jalosen valmentamista kuiskuttelemalla koko aika hänen korvaansa ja en näi miten tämä puolustuksen nimeen vannova uimalakki sopii Jalosen ja Lehkosen valmennustiimiin. Nyt sinne Kaarela tilalle, on Jaloselle erittäin tuttu HPK ajoilta ja voisi auttaa maalivahteja otteluihin valmistautumisessa.
 

GameDay

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chiefs
Hagmanissa on kyllä se ongelma, että kovia maita vastaan mies jäätyy maalipaikoissa. Pieniä maita vastaan mies vielä viimeistelee kovalla prosentilla, mutta tosipeleissä mies saa enää ohjauksista maaleja.

Hagman teki turnauksessa 4 maalia, joista puolet kovia maita vastaan. Olkoot vaikka kuinka ohjauksia, mutta silti todella tärkeitä maaleja. Ihan samanarvoinen se ohjattu kiekko on kuin coast to coast maali. En tiedä tuosta jäätymisestä, sama Hakki se oli kuin aina ennenkin. Itseasiassa Suomen parhaita pelaajia Tshekkiä ja Slovakiaa vastaan.
Hyvä turnaus. OJ olisi ansainnut enemmän vastuuta ja Peltonenkin olisi pystynyt suurempaankin rooliin. Harmi että OJ lopettaa, hänelle olisi ollut käyttöä vielä vuosiksi.

Muistaakseni olet ollut jyrkästi Jokista vastaan? Hyvä että sunkin silmät aukes OJ:n kanssa.
Niskala
Hoiti turnauksen alussa roolinsa seiska pakkina, joka tulee YV:tä pelaamaan erinomaisesti. Kun joutui pelaamaan tasakentällisin Pitkäsen pelikiellon aikana oli odotetusti pihalla ja teki tuttuun tapaan karsseita virheitä.

Mutta eikös juuri silloin Pitkäsen pelikiellon aikaan Niskala pelannut ylivoimasesti turnauksen parhaan pelinsä? Eipä niitä virheitäkään kovin montaa tullut, kun yhtään maalia ei päästetty siinä pelissä. Taisi vielä syöttää tuon voittomaalin.
 

Ihmeilja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Venäjä, Atlant, Ak Bars
Jalosen taktinen tappio

Palaan vielä Suomen turnaussuorituksiin... eli käytännössä pronssi on hieno saavutus ja sehän tarkoittaa oikeastaan sitä, että tavoite kisoista on saavutettu. Pelaajat varmasti lähtivät hakemaan kultaa, tottakai, mutta tämän päivän voimasuhteilla erinomainen lopputulos.

Turnaus jätti myös jonkin verran opittavaa nykyaikaisesta jääkiekosta, kuten peli USA:aa vastaan osoitti.
Suomen tulee jatkossa sovittaa pelityyli paremmin vastustajaa kohtaan sopivaksi. Vastustajan pelin rikkomiseen tähtäävä vauhdin ja kovan temmon ylläpitäminen ei pelitapana toimi, mikäli vastustaja pystyy pelaamaan vieläkin kovemmalla pelinopeudella taitoon perustuvaa kiekkokontrollipeliä, koska tällöin peli menee täysin perässäjuoksemiseksi.
Jalosta ei voi tässä asiassa lähteä yksin syyllistämään väärän pelitavan valitsemisesta USA:aa vastaan, koska myös nämä Ylen NHL-gurut arvioivat väärin, että USA on Suomelle sopiva vastustaja, vaikka totuus oli päinvastainen, eli Suomi oli USA:lle ihanteellinen vastustaja.

Pelaajamateriaaliin USA-tappiossa ei ole katsominen, koska jenkkien joukkue ei rosteriltaan ole Suomea mitään 30-0 parempi, vaan, ehkä 4-2 parempi.
Sveitsillä on paljon Suomea heikompi rosteri ja silti se pystyi pelaamaan kaksi vahvaa peliä jenkkejä vastaan. Olli Jokinen viittasi tähän, että jenkit voittivat, koska pelaajat olivat nuorempia ja siten virkeämpiä, mikä on se lapsellisin väite ikinä, sillä ongelma ei ollut Suomen iäkkäämpien pelaajien henkilökohtaisessa pelinopeudessa, tai sen puutteessa ja onhan otettava huomioon, että "Granlund ja kumppanit" ovat teinejä ja hitaita luistelijoita.

Slovakiasta tuli taisteluvoitto ja Tsekistä tuli pelitapavoitto. Ruotsia vastaan pelattiin löysästi ja lomavaihteella.
 

VilleLeino

Jäsen
Suosikkijoukkue
NATO, Barca&Pep, Argentiina, Canada
Muistaakseni olet ollut jyrkästi Jokista vastaan? Hyvä että sunkin silmät aukes OJ:n kanssa.


Mutta eikös juuri silloin Pitkäsen pelikiellon aikaan Niskala pelannut ylivoimasesti turnauksen parhaan pelinsä? Eipä niitä virheitäkään kovin montaa tullut, kun yhtään maalia ei päästetty siinä pelissä. Taisi vielä syöttää tuon voittomaalin.

Juu on sitä vähän tultu oltua Jokista vastaan, mutta lähinnä sen takia että mies tarvitsee sen ison roolin, jotta hänestä olisi hyötyä ja ennen kisoja sitä ei ollut tarjolla. Näytti kyllä näissä kisoissa, että pisteitä tulee pienemmässäkin roolissa ja olisi ansainnut päästä paljon isompaan roolin turnauksen aikana. Harmi vaan, kun Jalosella ei ollut munaa tiputtaa joukkueen surkeinta pelaajaa Sakua neloseen ja OJ tilalle.

Juu sori nyt teki muisti tepposen. Se olikin tämä USA peli, jossa Niskala pääsi pelaamaan Kukkosen hyllyttämisen takia. Siinähän mies oli ihan pihalla Lepistön kanssa.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
En tiedä tuosta jäätymisestä, sama Hakki se oli kuin aina ennenkin. Itseasiassa Suomen parhaita pelaajia Tshekkiä ja Slovakiaa vastaan.

Mielestäni on selkeä virhekuvitelma, että Hakki jotenkin jäätyisi kovassa paikassa... Noin yleensä ottaen Niklaksen suurin ongelma on otteiden ailahtelu jopa pelin sisällä. Parhaimmillaan näyttää viiden pelin ajan 90 pisteen mieheltä NHL:ssä, huonoimmillaan tehoton energiapelaaja. Suomen parhaat kädet kun on pelipäällä.
 

Ihmeilja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Venäjä, Atlant, Ak Bars
Juu on sitä vähän tultu oltua Jokista vastaan, mutta lähinnä sen takia että mies tarvitsee sen ison roolin, jotta hänestä olisi hyötyä ja ennen kisoja sitä ei ollut tarjolla.

OJ on loistokaveri 2-3-ketjuihin, ei vastuulliseen ykkössentterin rooliin, mutta niihin syvempiin rooleihin, missä hän toimii maalintekijänä ja toisaalta puolustavassa roolissa.
Sotsissa on tarjolla Mikko Koivu, Mikael Granlund ja Olli Jokinen, mikäli suostuu vielä pelaamaan. Kun näitä senttereitä Suomelta löytyy niin pirusti ja laitureissa taso on, mitä on, niin Ollia saattaisi olla paikallaan ajaa oikeaan laitaan, jos vain on vielä saatavilla.

Suomella on vielä MM-kisoissa hyvät mahdollisuudet ottaa kultaa, koska NHL-miehiä näyttäisi olevan hyvin saatavilla, niin voisivat äijät lopettaa sen kiukuttelun ja päättää uransa kultaan, kun Selänteelläkään sitä ei vielä ole.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Yhdellä pronssilla ei tuota perseilyä kuitata.

Eipä tuota muutaman vuoden päästä enää niin vakavasti muistella, vain mitali muistetaan. Suomi on ennenkin saanut mitaleita erinäisten perseilyjen päätteeksi, ja hyvillä mielin niitäkin muistellaan. Naganon taistelupronssi Kanadaa vastaan 1998 oli erinomainen saavutus, mutta sitäkin edelsi katastrofimainen välierä Venäjää vastaan (7-4 takkiin, Pavel Bure teki viisi maalia). Koko Naganon turnaushan oli ailahteleva ja alavireinen, vähän kuten Vancouverissakin, mutta mitali sieltäkin vain kaivettiin väkisin.

Lillehammerissa Suomi oli koko kisojen paras joukkue ja hävisi kisoissa tasan yhden erän. Tämä umpisurkea erä vain sattui olemaan Kanadaa vastaan välierissä, ja pronssipeliin tie vei (ja pronssit otettiin).

Onhan näitä sattunut ennenkin, ja sattuu varmasti vastedes. USA-tappio oli kieltämättä karmaisevaa katsottavaa ja taatusti uusi trauma, jota pyöritetään televisiossa ja jääkiekkomuseossa seuraavat vuosikymmenet, mutta Suomi kuitenkin pystyi itsensä kokoamaan ja vielä pronssipelissäkin ahdingosta nousemaan, eikä jäänyt märehtimään saamaansa perseraiskausta sen pidemmäksi aikaa.
 

nixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Onhan näitä sattunut ennenkin, ja sattuu varmasti vastedes. USA-tappio oli kieltämättä karmaisevaa katsottavaa ja taatusti uusi trauma, jota pyöritetään televisiossa ja jääkiekkomuseossa seuraavat vuosikymmenet, mutta Suomi kuitenkin pystyi itsensä kokoamaan ja vielä pronssipelissäkin ahdingosta nousemaan, eikä jäänyt märehtimään saamaansa perseraiskausta sen pidemmäksi aikaa.

Jos tämä meno ja tyyli hyväksytään eli perseilyn jälkeen "voitettu" pronssi hyvittää kaiken niin eipä tarvitse ihmetellä miksi ei ikinä voitettu mitään suurta. Historia toistaa itseään. Case closed.

"Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä"
 

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
Eipä tuota muutaman vuoden päästä enää niin vakavasti muistella, vain mitali muistetaan.

En tarkoita perseilyllä ihan pelkästään USA-matsia, vaikka juuri siihen tuo Suomen kokonaisilme kaikkein pahimmin kulminoituikin.

Minulla ei ole vaikeuksia pitää erollaan tuota sinänsä arvostettavaa mitalisijoitusta ja sita tapaa millä Suomen maajoukkue kisoissa esiintyi. Monissa aikaisemmissa turnauksissa on kyllä tullut yksi kauhumatsi, mutta joukkue on muuten esiintynyt edukseen. Nyt Suomen otteissa oli lätkämaita vastaan muutama hyvä erä koko turnauksessa, muuten peli oli yhtä sekasotkua.

Näin epävarmaa & hengetöntä kokonaiskuvaa, kun parhaat ovat mukana, ei "Leijonat" ole esittänyt sitten 1996 syksyn World Cup -turnauksen.

Koko Naganon turnaushan oli ailahteleva ja alavireinen, vähän kuten Vancouverissakin, mutta mitali sieltäkin vain kaivettiin väkisin.

Ei voi kyllä ollenkaan edes verrata otteita näiden jengien välillä. Esim. Naganon välierissä ryssiä vastaan yksilömokia tuli kyllä samoin liukuhihnalta, mutta jengi ei missään vaiheessa luovuttanut, vaan taisteli loppuun asti ja oli niskan päällä kenttäpelissä. Ja Ruotsi-matsi oli maajoukkueen yksi legendaarisimpia joukkuepelejä, ei siis pelkästään temeshowta.

Vancouverista ei jää Leijonien osalta mitään muuta positiivista mieleen kuin muutaman pelaajan yksilösuoritus ja vastoin esityksiä voitettu mitali.
 
Viimeksi muokattu:

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Jos tämä meno ja tyyli hyväksytään eli perseilyn jälkeen "voitettu" pronssi hyvittää kaiken niin eipä tarvitse ihmetellä miksi ei ikinä voitettu mitään suurta. Historia toistaa itseään. Case closed.

"Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä"

Tuskinpa monikaan joukkueesta nakkaa paskaakaan, minkälaisen tyylin niiltä hyväksyt. En todellakaan ymmärrä, miksi kiekkoa seuraavan yleisön pitää tämän pronssin jälkeen viritellä jojoa kattoon ja latailla haulikkoa. Se ilmeisesti sitten estää joukkuetta pelaamasta huonosti seuraavissa kisoissa, tosin jos niin olisi, Suomella riittäisi jo kultaa vaikka muille jakaa. Sen verran on kovat vaatimukset (ei siis odotukset) joka kisoista.
Se, että on tyytyväinen saavutettuun pronssiin ei liity mitenkään siihen, tekikö joukkue tarpeeksi/kaikkensa kullan eteen. Eiköhän siellä kaikki ollut sen kirkkaimman perässä, harmi vaan että sitä riittää vain yhdelle ja parhaalle. Toinen asia, mikä ei minulle aukea, on se, miten fanit ja gloryhunttaavat kansalaiset kuvittelevat saavuttaneensa jotain kun joukkue voittaa kultaa. Tietysti hienoa, että kannustettu joukkue voittaa, mutta se on sen joukkueen voitto. Eipä tuo kulta olisi parin päivän euforisen tunteen lisäksi muuta minulle tuonut, mutta toivoin varsinkin joukkueen vanhan kaartin puolesta sitä täyspottia. Olisi ollut komeaa niitä jätkiä juhlistaa.
Lapsellista alkaa olympiamitalin jälkeen kiukutteleen, että mä en ainakaan ala mitään enää, IMHO.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös