Suomi Vancouverissa 2010

  • 1 102 488
  • 3 563
Tila
Viestiketju on suljettu.

45shelley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ihan sama, kunhan tapellaan!
Emmä nyt tiedä, mihin ketjuun tämä sopisi, mutta "Suomi Vancouverissa 2010" toiminee hyvin:

http://photos-f.ak.fbcdn.net/hphoto..._330225683550_553388550_3595004_2047821_n.jpg

Linkin takana Jutila osoittaa epäilijöille, miksi hän on sopiva mies Suomen maajoukkueen johtotehtäviin.

Aivan järkyttävää touhua...

edit: ok, jo päivän vanha, mutta ei omiin silmiini aiemmin osunut

Ei jumalauta :):)

Ei viitsiny sitten edes vessassa käydä "tykittää"
 

Diagonaali

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, NHL:n suomalaisjoukkueet
Itse en vakuuttunut Pitkäsen otteista tässä turnauksessa ja siihen ei kyllä vaikuttanut Antsan kommentoinnit. Mielestäni Pitkänen pelasi koko turnauksen löysästi ja liian suurella riskillä ylöspäin. Ihmettelen, jos tuolla tyylillä pystyy esim. nhl:n playoffseissa pelaamaan.

Esim. NHL:n playoffseissa sillä tyylillä on pelattu varsinkin menestyksekkäästi esim. viime kevään NHL:n playoffseissa.

Kiitos asiantuntevasta kommentistasi.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kyllähän tästä pronssista hyvä fiilis jäi. Sitä osaa sitten paremmin arvostaa kun tuo perseraiskaus usa ottelussa unohtuu. Tietysti tavallaan pettymyshän tuo on kun kultaa haettiin ja kultaa odoteltiin. Mutta parempi fiilis on kuitenkin kuin Torinon pettymyksen jälkeen, olkoonkin, että hopea on arvokkaampi, mutta parempi fiilis voitetusta mitalista jää kuin hävitystä.
 

ile

Jäsen
Suosikkijoukkue
Racing Club de Cannes
Emmä nyt tiedä, mihin ketjuun tämä sopisi, mutta "Suomi Vancouverissa 2010" toiminee hyvin:

http://photos-f.ak.fbcdn.net/hphoto..._330225683550_553388550_3595004_2047821_n.jpg

Linkin takana Jutila osoittaa epäilijöille, miksi hän on sopiva mies Suomen maajoukkueen johtotehtäviin.

Aivan järkyttävää touhua...

edit: ok, jo päivän vanha, mutta ei omiin silmiini aiemmin osunut

No tuossa ei muuten mitään pahaa ole, mutta kun pillillä pitää laittaa. Tosimies pyöräyttää köntin sormissa.
Enkä ymmärrä mitä paheksumista nyt tuossa on. Siellähän nuo katsojatkin olutlasi kourassa heiluvat. Ai niin… eihän alkoholi ole vaarallista…
 

Alejandro

Jäsen
No tuossa ei muuten mitään pahaa ole--
Eikös jääkiekkoliitolla ole jonkinlainen "nuuska pilaa lajin" -kampanja junnuille? Tälläistä muistelisin, joten Putte Possun tykitys on periaatteessa liiton ideologiaa vastaan. Minullehan on ihan sama, että laittaako Juti mustaa kultaa vai makkaraa suuhunsa. Paljon melua tyhjästä ja jeesustelua, ei se nuuskan käyttö mikään suuri synti ole.

Mitä jos olisi kuva, jossa Tare tykittäisi vanhan kunnon Ettania huuleensa, kun on nyt näihin lätkäpiireihinkin päässyt mukaan... Voi sitä mediatykitystä.

Missä on muute Kurri? Laittamassa "läheltä ylös"?
 

Rubicon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Turnaus paketissa ja mitali kotiintuliaisina, jälleen kerran. Melko epäuskoiset fiilikset tässä kuitenkin päällimmäisenä ovat, miten Suomi pystyikin pronssin kaivamaan näistä kisoista tällaisella pelillä? Paha sivumaku mitaliin siis jää, mutta sen arvasi jo etukäteenkin USA-räpellyksen jälkeen. Tulos on siis erittäin hieno, mutta tie siihen ei. Enkä todellakaan halua nähdä, että suuriin muutoksiin ei vieläkään lähdetä vaan kaikin puolin vanhalla linjalla jatketaan ja saunakaverisuhteet ym. jylläävät. Käsissä on jo nyt aikapommi tikittämässä, onnistuneilla ratkaisuilla ja muutoksilla suurimmat tuhot voidaan ehkä estää.

Pappojen puolesta olen erittäin, erittäin onnellinen, 5-vuotiaasta etenkin Saku on ollut suurin suosikki ja nyt tämä aikakausi päättyy. Torinoon tai joihinkin MM-kisoihin (esim. 2008) sen olisi jo pitänyt päättyä, mutta eihän se pappojen vika ole, jos edelleen ovat Suomen eliittiä. Parempiakaan ei ollut tarjolla Vancouveriin(kaan). Tulevaisuus siis pelottaa, kun kultainen sukupolvi joutuu maajoukkueen jättämään. Suuri kiitos kaikesta Saku, Teemu, Jere, Ville ja muut, sekä onnittelut mitalista. Ansaitsette tällaisen lopetuksen ehdottomasti.

Kiprusoffin puolesta olin myös todella tyytyväinen. Sai mahdollisuuden pelata kunnon pelin ja käytti sen. Mitali tuntui miehelle itselleenkin maistuvan makealta, samoin kuin onnistuminen pelissä. Kiitos Kipper kisoista, taisi olla viimeinen kerta Kiprullekin leijonapaidassa. Niitä kertoja ei toki ole siinä määrin, mitä edellisessä kappaleessa mainitulla porukalla. Tähän olisi silti varmasti hyvä lopettaa Kiprunkin osalta.

O.Jokinenkin on jättämässä tyylikkäät jäähyväiset. Maajoukkueura ei kokonaisuutena menestyksekäs ja helppo ole ollutkaan. Harmi, ettei Olli ikinä onnistunut breikkaamaan kunnolla maajoukkueessa. Väläytyksiä ja yritystä kyllä oli monestikin, mutta ei natsannut niin ei. Koivut olivat melkoisia esteitä ylitettäväksi. Tavallaan tällaiseen onnistumiseen olisi mukava lopettaa, vaikka Jokisen jatkossa mieluusti näkisinkin vielä yrittämässä maajoukkuepaidassa.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Mediassa taas kerran joku Saku Koivu nostetaan esille eikä juuri kukaan sano että mies pelasi täysin ala-arvoiset kisat. 0+2 oli saldo kovista yv minuuteista lukuunottamatta. Täälläkin joku Grainger tulee arvostelemaan OJ:ta joka jämäminuuteista huolimatta oli Suomen paras pelaaja. Keskittyisit nyt vaan siihen että molemmat Koivut pelasi odotuksiin nähden heikot kisat ja pikku-Saku luokattoman heikot.

Ehkä se Koivun asema johtuukin jostain muustakin kuin pisteitten tekemisestä, kenties siitä samasta mielenhäiriöstä minkä Anaheimin GM teki antaessaan Koivulle heti A:n rintaan Duckseissa.

Tottakai kaikki odottivat SKoivultakin tehoja, mutta eipä se tehojen puuttuminen ratkaissut lopulta mitään ja toisaalta oma pää pysyi siinä määrin puhtaana+Koivu uurasti alivoimalla aika paljon, joten kai vain mixu pystyy tästäkin jotenkin tekemään Koivun vian. Kai kahdet olympialaiset hyökkäyspään dominointia riittävät yhden pelaajan uralle, vai loputtomiinko näin pitäisi tapahtua?
 

Konalan Kettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tässä turnauksessa tärkeimmät maalit tekivät muut (lukuunottamatta Jokisen maaleja), muuten Koivu, Selänne ja kumppanit esittivät ihan hyvää peruspelejä.

Siinä ei vaan paljon peruspelit auta, jos 5-3 yv:llä pitäisi olttelu ratkaista. Sinällään tietty ok 5-3 yv, että omiin ei mennyt yhtään, jos siis tämä on ketjun tavoite.

No ketjun vikahan ei ole se, että heitä noin paljon kahden miehen ylivoimalla peluutettiin, mutta mielestäni mitenkään voi sanoa, että homassa olisi onnistuttu: 5-3 aikaa tuli kuitenkin aika paljon.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Täälläkin joku Grainger tulee arvostelemaan OJ:ta joka jämäminuuteista huolimatta oli Suomen paras pelaaja.

Äläs nyt, en minä Jokista tällä kertaa mistään arvostellut, ei ollut syytä. Olli pelasi ensimmäisen ja valitettavasti viimeisen kerran maajoukkueessa sillä tasolla, jolla hän parhaimmillaan pystyy pelaamaan. Helvetin vahva ottelu Päälliköltä tänä aamuna, valitettavasti olisin samantien valmis siirtämään nuo Jokisen molemmat maalit tältä päivältä neljän vuoden taakse Ruotsi-otteluun.

Jokinen on antanut paljon maajoukkueelle, eikä ole aina saanut vastakaikua. Joskus Ollia on sorsittu aiheesta ja joskus aiheetta, silti tärkeä palanen Suomen maajoukkueelle siinä missä moni muukin.
 

Kaitsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimo Summanen ja antipatiat
Esim. NHL:n playoffseissa sillä tyylillä on pelattu varsinkin menestyksekkäästi esim. viime kevään NHL:n playoffseissa.

Kiitos asiantuntevasta kommentistasi.

Kiitos, kiitos.

Jonilla kuusi kautta nhl:ssä kolmessa seurassa. Jostain syystä ei ole kahdelle seuralle kelvannut. Kuudesta kaudesta kolmella miinusmerkkinen saldo. Viime kauden palyoffseissa plussalle. Tämä siis tilastoanalysoinnilla. Carolina meni viime keväänä pitkälle ja J.Jokisen panosta joukkueelle hehkutettiin, mutta en muista, että Jonin suorituksia olisi nostettu esiin. Peliajan perusteella voidaan sanoa, että on tietysti joukkueensa tärkeimpiä puolustajia, mutta antaako hän omalla panoksellaan joukkueelle mahdollisuuden menestyä? Tarkennuksena edelliseen kommenttiin: ihmettelen voiko hänen tyylillään nhl:n playoffseissa menestyksellä pystyä pelaamaan?

Jos Joni pystyisi muuttamaan pelityyliään vastuullisemmaksi, niin olisi Suomelle tärkein puolustaja seuraavat kymmenen vuotta. Kuitenkin nykyisellään pitää harkita tarkkaan joka kisoihin, että onko hyötyä.
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Ei viitsiny sitten edes vessassa käydä "tykittää"

Eikai Juti nyt yhtään ylimääräistä askelta ala ottamaan, ei edes tasavallan Presidentin takia?? :)

Halonen osoittautui kunnon kiekko-naiseksi, oli hyvin mukana sekä naisten että miesten pronssimatseissa. Lippu heilui vauhdikkaasti ja eläytyminen tv-kuvien perusteella oli sataprosenttista.
 

Jukebox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Siinä ei vaan paljon peruspelit auta, jos 5-3 yv:llä pitäisi olttelu ratkaista. Sinällään tietty ok 5-3 yv, että omiin ei mennyt yhtään, jos siis tämä on ketjun tavoite.

No ketjun vikahan ei ole se, että heitä noin paljon kahden miehen ylivoimalla peluutettiin, mutta mielestäni mitenkään voi sanoa, että homassa olisi onnistuttu: 5-3 aikaa tuli kuitenkin aika paljon.

Aivan totta, tuota en huomioinut kun pikaisesti vaan naputtelin. Tarkoitin että "papat" pelasi yritteliästä peruspeliä siinä missä muutkin mutta maalinteko ei onnistunut. Tuolla puolestaan ajoin takaa sitä että tuossa roolissa pelatessaan papat ovat korvattavissa ainakin jollain lailla, niitä kohtuullisia perusduunareita kun Suomelta tulee aina silloin tällöin. Olet kuitenkin aivan oikeassa eli tuolla yv-vastuulla (enkä nyt niinkään viittaisi vain 5-3-ylivoimiin) tulosta olisi pitänyt tulla ja siinä määrin suoritus oli kehno.
 

czerkawski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Sidney Crosby, Penguins, Colorado, NYR
Turnaus paketissa ja mitali kotiintuliaisina, jälleen kerran. Melko epäuskoiset fiilikset tässä kuitenkin päällimmäisenä ovat, miten Suomi pystyikin pronssin kaivamaan näistä kisoista tällaisella pelillä? Paha sivumaku mitaliin siis jää, mutta sen arvasi jo etukäteenkin USA-räpellyksen jälkeen. Tulos on siis erittäin hieno, mutta tie siihen ei. Enkä todellakaan halua nähdä, että suuriin muutoksiin ei vieläkään lähdetä vaan kaikin puolin vanhalla linjalla jatketaan ja saunakaverisuhteet ym. jylläävät. Käsissä on jo nyt aikapommi tikittämässä, onnistuneilla ratkaisuilla ja muutoksilla suurimmat tuhot voidaan ehkä estää.

Pappojen puolesta olen erittäin, erittäin onnellinen, 5-vuotiaasta etenkin Saku on ollut suurin suosikki ja nyt tämä aikakausi päättyy. Torinoon tai joihinkin MM-kisoihin (esim. 2008) sen olisi jo pitänyt päättyä, mutta eihän se pappojen vika ole, jos edelleen ovat Suomen eliittiä. Parempiakaan ei ollut tarjolla Vancouveriin(kaan). Tulevaisuus siis pelottaa, kun kultainen sukupolvi joutuu maajoukkueen jättämään. Suuri kiitos kaikesta Saku, Teemu, Jere, Ville ja muut, sekä onnittelut mitalista. Ansaitsette tällaisen lopetuksen ehdottomasti.

Kiprusoffin puolesta olin myös todella tyytyväinen. Sai mahdollisuuden pelata kunnon pelin ja käytti sen. Mitali tuntui miehelle itselleenkin maistuvan makealta, samoin kuin onnistuminen pelissä. Kiitos Kipper kisoista, taisi olla viimeinen kerta Kiprullekin leijonapaidassa. Niitä kertoja ei toki ole siinä määrin, mitä edellisessä kappaleessa mainitulla porukalla. Tähän olisi silti varmasti hyvä lopettaa Kiprunkin osalta.

O.Jokinenkin on jättämässä tyylikkäät jäähyväiset. Maajoukkueura ei kokonaisuutena menestyksekäs ja helppo ole ollutkaan. Harmi, ettei Olli ikinä onnistunut breikkaamaan kunnolla maajoukkueessa. Väläytyksiä ja yritystä kyllä oli monestikin, mutta ei natsannut niin ei. Koivut olivat melkoisia esteitä ylitettäväksi. Tavallaan tällaiseen onnistumiseen olisi mukava lopettaa, vaikka Jokisen jatkossa mieluusti näkisinkin vielä yrittämässä maajoukkuepaidassa.

Hienosti tiivistetty oleelliset asiat ja aika samoilla linjoilla olen. Omituinen turnaus, pari ottelua jätti niin huonon fiiliksen että tavallaan on aika hämmentynyt olo. Pääasiallisena tästä jää juuri se fiilis, että on mukavaa näille Suomen jääkiekon viimeisen reilun 15 vuoden tähdille, että saivat tällaiset iloiset jäähyväiset. He ovat sen kyllä ehdottomasti ansainneet. Paljon ilonhetkiä jääkiekon parissa on näiden pelureiden kanssa koettu, kiitokset heille näistä upeista vuosista, joina Suomi otti ylivoimaisen valtaosan historiansa mitaleistakin ja nousi maailman huipulle. Ja upeaa Selänteelle myös tuo kautta aikojen kärkisija, onnittelut myös siitä. Olli Jokinen yllätti pronssiottelussa ja esiintyi loistavasti tässä pelissä. Hieno lopetus pitkälle maajoukkueuralle.

Kuitenkin Suomen jääkiekon nykyhetken yleiset ongelmat näkyivät tässä turnauksessa konkretisoituen USA- ja myös Ruotsi-otteluihin. Noiden pelien otteet olivat yhdellä sanalla surkeita. Mitään voitonmahdollisuuksia ei ollut. Jatkossa täytyy tulla muutosta ja löytää uusia ratkaisijoita. Ei ole yllättävää että uransa parasta kautta pelaava Hagman oli Suomen kovin tehomies. Kokonaisuudessaan tehtyjen maalien vähyys huippumaita vastaan tuo viimeinen erä Slovakiaa vastaan poislukien oli huolestuttavaa eikä puolustuskaan kyllä vakuuttanut.

En jaksa tässä mennä enää noihin valintoihin tarkemmin, mutta ihmettelen kyllä miksi tiettyjä pelaajia valittiin ja tiettyjä ei. Yksi oululaishyökkääjä on niin pitkälle vatvottu täällä, ettei siitä sen enempää kuin että ihmetys pysyi loppuun saakka hänen suhteen, erityisesti Suomen hyökkäysotteet huomioon ottaen. Lisäksi mielestäni myös Nokelainen, Bergenheim ja Korpikoski olisivat olleet mielenkiintoisia roolipelaajia joukkueeseen. Suomi kun ei tällä hetkellä yksilötaidossa esimerkiksi USA:lle pärjää, olisi mielestäni ollut järkevämpää muokata 3-4 ketjuja enemmän puolustaviksi, siirtää mahdollisesti Jere ja Valtterikin tänne ja katsoa, mihin rahkeet olisivat sitten riittäneet. Nyt roolipelaajia oli vähän ja meitä vietiin pari kertaa aika kunnolla. En tiedä, olisiko tämä mitään ratkaissut mutta kai sitäkin olisi voinut koittaa.

No niin, ongelmia siis on. Nyt on valmennusjohdon vastuulla tunnistaa ne ja toimia niiden ratkaisemiseksi. Kaiken kaikkiaan kuitenkin tiivistäen: Hienoa että saatiin pronssia. Tuhannesti onnea Suomelle mitalista ja kiitokset uransa lopettaneille pelaajille näistä monien vuosien hienoista taistoista ja jännittävistä hetkistä, joita olette meille tarjonneet.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
En nyt jaksa alkaa mihinkään pelaajakohtaiseen arviointiin, mutta laitetaan nyt tänne hiukan pronssileijonista. Saavutus (pronssimitali) oli siis loistava tuolla porukalla, mutta totuuden nimissä "loose the right game" vei Suomen mitaliin asti.

Veskaripuolella nähtiin yhtä matsia vaille hemmetin hyvää tekemistä => Kipperiltä on tosin kadonnut jonnekin kaikki hallinta poikittaisesta V-liu'ustaan, mutta käyhän se noinkin. Nikke pelasi hyvin GER-pelin ja USA-pelistä ei jäänyt kummaltakaan veskarilta juuri lapsille positiivista kerrottavaa. Tuen 100% Jalosen veskarivalintaa pronssipeliin => Kipper on sen verran kova tekijä, että ei kahta peliä putkeen mokaa jos itse haluaa pelata!

Pakistossa odotetut nimet nousivat parrasvaloihin ja odotetut nimet perseilivät oikein huolella. Melkein itku pääsee kun ajattelee top-äijien ikärakennetta...

Hyökkääjistä periaatteessa yksikään ei kyennyt huippusuoritukseen läpi kisojen, mutta onneksi oikeissa paikoissa edes joku onnistui. Kiitos kovasta urasta papoille, hienoa on ollut.

Mutta jos oikeasti ajatellaan Suomen joukkuetta ja verrataan vaikka pronssipelin hävinneeseen Slovakiaan niin olihan tuo mitali melko upea saavutus (vaikka osa JA-nimimerkeistä ei omien sanojensa mukaan edes katsonut koko naurettavaa pronssipeliä => miksi näitä edes pelataan?).

Suomella on tämän päivän NHL:ssä tasan yksi supertähti-luokan kaveri (Kipper) kun tuohon kastiin on Slovakeilta laskettava ainakin M.Hossa ja Chara.

Selänne on aikanaan toki kulunut tuohon kastiin, mutta yltää enää ns. tähti-tasolle, johon voisi Suomen jengistä laskea about 5 muuta pelaajaa. Slovakialta tuohon kelkkaan löytyy äkkiä ajattelemalla vähintään sama määrä ukkoja ja kun pelejä rakottiin ei Slovakialta näitä ns. ynnämuita juuri kentällä nähty.

Suomella oli siis (mielestäni) Slovakiaa enemmän vain näitä NHL-rivipelaajia, jotka joutuivat pelaamaan pääasiassa NHL-tähtiä tai -supertähtiä vastaan kun peliä ratkaistiin, joten nostan tuo Slovakia-voiton ja lopun puolustustaistelun itse asiassa aika korkealle.

Kokonaisarvosana pelaajille näistä karkeloista jää siis kiitettävän puolelle, tulosurheiluahan tämä on! Tulevaisuudesta en uskalla kirjoittaa mitään, melkein itkettää kun ajattelee... Ja valmennuspuolesta laitoinkin kaiken tarpeellisen tuonne Jukka Jalosen Suomi-ketjuun.
 
O.Jokinenkin on jättämässä tyylikkäät jäähyväiset. Maajoukkueura ei kokonaisuutena menestyksekäs ja helppo ole ollutkaan.

En ole ihan varma mitä mieltä olisin tästä Jokisen teatraalisesta maajoukkueuran lopettamisesta. Mieshän on parhaassa iässään (vm -78) ja kuitenkin rinnasti itseänsä tähän 70-luvun alun kultaiseen kaartiin. Pitikö Päällikön päästä "yllättämään" ja aiheuttamaan muutamat otsikot lopettamalla dramaattisesti, jotta "Granlund mahtuu joukkueeseen".

Olli olisi ikänsä puolesta voinut olla maajoukkueen siirtymävaiheessa edustamassa kokemusta ja 70-lukulaisuutta. Kyllä kokemuksellekin on joukkeessa paikkansa, varsinkin nyt kun sitä on poistumassa huomattavan paljon.
 

Pastilli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saipa, Ilves, Carolina Hurricanes
Tulipahan tässä mieleen Suomen pronssimitallin ansiosta, että montakohan pelaajaa löytyy, joilla on 4 olympiamitallia?

Suomelta Saku Koivu, Ville Peltonen ja Jere Lehtinen saavutti kyseisen tilaston. Luultavasti jostain Neuvostoliiton ajoilta ainakin, mutta itse pidän tätä melko kovana saavutuksena nykymaailmassa.
 

jannet85

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Carolina Hurricanes
En jaksa tässä mennä enää noihin valintoihin tarkemmin, mutta ihmettelen kyllä miksi tiettyjä pelaajia valittiin ja tiettyjä ei. Yksi oululaishyökkääjä on niin pitkälle vatvottu täällä, ettei siitä sen enempää kuin että ihmetys pysyi loppuun saakka hänen suhteen, erityisesti Suomen hyökkäysotteet huomioon ottaen. Lisäksi mielestäni myös Nokelainen, Bergenheim ja Korpikoski olisivat olleet mielenkiintoisia roolipelaajia joukkueeseen. Suomi kun ei tällä hetkellä yksilötaidossa esimerkiksi USA:lle pärjää, olisi mielestäni ollut järkevämpää muokata 3-4 ketjuja enemmän puolustaviksi, siirtää mahdollisesti Jere ja Valtterikin tänne ja katsoa, mihin rahkeet olisivat sitten riittäneet. Nyt roolipelaajia oli vähän ja meitä vietiin pari kertaa aika kunnolla. En tiedä, olisiko tämä mitään ratkaissut mutta kai sitäkin olisi voinut koittaa.

Pelaajavalinnoissa minua ihmetyttää lähinnä se, miksi Immonen otettiin penkkiä lämmittämään vaihtoaitioon, kun samaan aikaan NHL:n paras suomalaismaalintekijä katsoi kisoja Kalajoelta käsin. No, onneksi ei jäänyt enempää jossittelemista. Lopputulos ei näissä kisoissa olisi voinut pronssia parempi, vaikka meillä yksi potentiaalinen maalintekijä olisi ollutkín lisää.

Muuten joukkue oli minusta nerokkaasti rakennettu. Jokaisessa ketjussa oli hyökkäyspotentiaalia ja myös ainakin yksi puolustavampi hyökkääjä, joka tuki heikohkoa puolustusta. Pakeista vain Timonen pelasi tasapainosen turnauksen. En jäänyt kaipaamaan yllä mainitsemiasi pelaajia. Nähdäkseni heidän mukanaolonsa olisi aiheuttanut sen, että maalinteko olisi ollut vielä selvästi nähtyä tehottomampaa. Vastustajan kannalta on huomattavasti hankalampaa, kun Suomi pystyy iskemään neljän kentällisen voimin kuin että joukkueessa olisi ollut kaksi selkeää tehokentällistä ja kaksi jarruketjua.

Jenkkejä vastaan tulostaululla ei välttämättä olisi ollut yhtä rumia lukemia, mutta tappio ei olisi ollut vältettävissä, millään muulla ei ole merkitystä. Ruotsia vastaan uskon, että kyse oli osittain taktikoinnista: ei ollut mitään järkeä veren maku suussa kuluttaa energiavarastoja loppuun, kun tappiollakin Suomi vältti ylimääräisen ottelun ja sai vastaan itsellensä kohtuullisen hyvin sopivan joukkueen eli Tsekin. Slovakian olisi ollut puolestaan helppo puolustaa omaa maaliansa tappion hetkellä, kun olisi tarvinnut puolustaa huolella vain kahta kentällistä. Nyt OJ sai vähän peliaikaa ja pääsi ketjunsa kanssa iskemään kuin puskista ja Suomi nousi sillasta ylös.
 

Krupieeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Detroit Red Wings
Tulipahan tässä mieleen Suomen pronssimitallin ansiosta, että montakohan pelaajaa löytyy, joilla on 4 olympiamitallia?

Nyt niitä on kuusi. Noiden suomalaisten lisäksi neljä olympiamitalia ovat voittaneet Vladislav Tretjak (3 kultaa, 1 hopea), Igor Kravtshuk (2 kultaa, 1 hopea ja 1 pronssi) sekä Jiri Holik (2 hopeaa ja 2 pronssia).
 

Von Leka

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Jos tää nyt oikeasti oli Kummolan ansiota kaikki, niin eläköön Kummola ja toivottavasti jatkaa pitkään. Maailman parhaat ukot lyödään yhteen ja joku pieni Suomi on tän mantereen paras kiekkomaa ja koko maailman kolmas. Hieno saavutus, neljän vuoden päästä uusiks Kummolan ansioilla?
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Turnausmuodossa kun pelataan, niin ratkaisut tapahtuvat nopeasti yhdessä pelissä. Ailahteluja tapahtuu suuntaan jos toiseen. Miten muutenkaan se paremmuus pitäisi ratkaista parin viikon rupeamassa?

Naganon olympiapronssi oli aikanaan kova juttu. Nykyään vastaavaa saavutusta ei osata enää arvostaa? Tuntuu siltä, että suomalaisille vain kultamitali merkitsee jotain, muut sijoitukset ovat yhdentekeviä.

Suomi ei ehkä koskaan saavuta toista arvokisavoittoaan, mutta näitä himmeämpiä mitalejakin tulisi silti osata arvostaa. Vaikka sitten millaisen esityksen jälkeen ne olisi ansaittu.
 

Von Leka

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Turnausmuodossa kun pelataan, niin ratkaisut tapahtuvat nopeasti yhdessä pelissä. Ailahteluja tapahtuu suuntaan jos toiseen. Miten muutenkaan se paremmuus pitäisi ratkaista parin viikon rupeamassa?

Naganon olympiapronssi oli aikanaan kova juttu. Nykyään vastaavaa saavutusta ei osata enää arvostaa? Tuntuu siltä, että suomalaisille vain kultamitali merkitsee jotain, muut sijoitukset ovat yhdentekeviä.

Suomi ei ehkä koskaan saavuta toista arvokisavoittoaan, mutta näitä himmeämpiä mitalejakin tulisi silti osata arvostaa. Vaikka sitten millaisen esityksen jälkeen ne olisi ansaittu.

Minä veikkaan että Suomella on hyvät mahdollisuudet voittaa tulevaisuudessa MM mitalleja, mutta kovissa peleissä ei pärjää, koska ei ole laadukkaita yksilöitä
 

Saikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhmät ihmiset ja epähauskat läpät.
Suomi ei ehkä koskaan saavuta toista arvokisavoittoaan, mutta näitä himmeämpiä mitalejakin tulisi silti osata arvostaa. Vaikka sitten millaisen esityksen jälkeen ne olisi ansaittu.

Kyllä varmasti osataan arvostaa, mutta se on helvetin hieno merkki ainakin minun mielestäni ettei muita mitaleita arvosteta lähelläkään niin paljoa kuin kultaa. Loppupeleissä se on kuitenkin aina vain voittaja joka muistetaan. Paitsi tietenkin Suomessa, jossa vellotaan jossain Torinon finaalitappiossa vielä vuosikymmeniä.

Vain voitto merkitsee oikeasti, muut mitalit ovat "ihan kivoja".
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Vain voitto merkitsee oikeasti, muut mitalit ovat "ihan kivoja".
Montako olympiamitalia muuten itselläsi on palkintokaapissa? Entä montako olympiamitalia lähisukulaisesi on voittanut?

Vai tarkoitatko tuota kannattajien kannalta? Minulla on kunnia tuntea yksi jo nyt menehtynyt olympiamitalisti ja hän oli erittäin ylpeä saamastaan mitalista.

"Ihan kiva" on se, että huomaa että on oikeutettu ilmaiseen kebabiin kun leimoja on tarpeeksi. Olympiamitali on jotain hieman suurempaa.
 

Saikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhmät ihmiset ja epähauskat läpät.
Vai tarkoitatko tuota kannattajien kannalta? Minulla on kunnia tuntea yksi jo nyt menehtynyt olympiamitalisti ja hän oli erittäin ylpeä saamastaan mitalista.

Fanin kannalta tottakai. Varmasti pelaajien kannalta ovat oikeinkin hienoja saavutuksia, Selännekin oli helvetin iloinen pronssimatsin jälkeen kuten kaikki muutkin oikeastaan Suomen joukkueesta.

PS. Helvetin hienolla argumentilla muuten aloitit.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös