Esimerkkinämme on Anna Kontula, joka on siis kommunisti, omien sanojensa mukaan. Ja vastustaa Natoon liittymistä. Miten tämä on ymmärrettävissä?
Nähdäkseni Kontula kompastuu siihen, mikä on muutenkin yleistä akateemisesti fiksuilla ihmisillä. Kun on tottunut pärjäämään yhteiskunnallisissa ja etenkin omaa tieteenalaa käsittelevissä keskusteluissa, tulee vauhtisokeus, joka estää näkemästä, että on olemassa asioita, joihin oma kompetenssi ei riitäkään, vaan henkilökohtainen mielipide ottaa vallan analyyttisestä pohdinnasta.
Kontulan kannanotot näyttävät tältä etenkin siksi, että hän on ottanut asiaan yllättävän paljon ottaen huomioon, ettei asia häntä edes omien sanojensa mukaan kiinnosta.
Minusta kansanedustajan pitäisi uskaltaa sanoa, että oma kompetenssi ei riitä arvioimaan, kannattaako Suomen liittyä Natoon vai ei, joten äänestää joko tyhjää tai valtionjohdon kannan mukaan. Kontulan kohdalla näyttää, ettei oma ego tähän taivu.