Mainos

Suomi hakee Nato-jäsenyyttä

  • 1 080 912
  • 10 343

Tulisiko Suomen liittyä Natoon

  • Kyllä

    Ääniä: 764 90,7%
  • Ei

    Ääniä: 78 9,3%

  • Äänestäjiä
    842
  • Poll closed .

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Mutta olikos vallitseva arvio se, että Suomella olisi tavallaan tuo MAP jo tehty ja hyväksytty kumppanimaatoiminnan yhteydessä? Se noilla verrokkimailla on varmaan ollut kuitenkin aika kuoppainen tie ja täynnä kaikenlaisia selviteltäviä asioita.
Käsittääkseni aika pitkälle kyllä. Koetin etsiä yhtä vähän vanhempaa artikkelia siitä, mikä teknisesti vielä erottaa Suomen Natosta, mutten löytänyt. Siinä puhuttiin esimerkiksi vaikka Suomen aluevalvonnan liittämisestä Naton järjestelmiin, joka sen artikkelin perusteella vielä vaatisi töitä, mutta ei ihan mahdottomia määriä. Kun en löydä linkkiä enkä tarkkaan muista, niin en lähde sanomaan, oliko se arvioitu aikataulu tunteja, päiviä vai viikkoja, mutta pitkä se ei kuitenkaan ollut.

Ja kyllä, se pitää tosiaan huomata, että Suomi on paitsi osallistunut moniin Nato-johtoisiin operaatioihin, myös tehnyt töitä jo lähes 20 vuotta tehdäkseen armeijasta Nato-yhteensopivan, osallistunut moniin Naton harjoituksiin ja pitänyt sellaisia itsekin. Eli tekniseltä puolelta ollaan kyllä käsittääkseni tosi lähellä Natoa, mikä ei sinänsä ole yllätys, kun ammattisotilaiden (ylintä johtoa myöten) keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut koko ajan niin voimakasta.
 

Tuamas

Jäsen
Mutta olikos vallitseva arvio se, että Suomella olisi tavallaan tuo MAP jo tehty ja hyväksytty kumppanimaatoiminnan yhteydessä? Se noilla verrokkimailla on varmaan ollut kuitenkin aika kuoppainen tie ja täynnä kaikenlaisia selviteltäviä asioita.

Käytännössä on.

Itse jäsenyyden hyväksyntä noin nopeasti tsekattuna kesti
Visegrad-ryhmällä 2 vuotta (tällöin oli Naton päässä vastustusta)
Baltian ryhmä 2 vuotta jäsenyyskutsusta jäsenyyteen.
Albania ja Kroatia 1 vuosi jäsenyyskutsusta jäsenyyteen
Montenegro vajaa vuosi ja Pohjois-Makedonia vajaa vuosi.

Toki kuten todettua, nämä kaikki ovat hyvin eri lähtökohdista liittymässä kuin Suomi ja olettaisin, että mitään poliittista peliä ja hidastelua ei jäsenmaissa Suomen ja Ruotsin osalta nähdä..
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Eli tekniseltä puolelta ollaan kyllä käsittääkseni tosi lähellä Natoa, mikä ei sinänsä ole yllätys, kun ammattisotilaiden (ylintä johtoa myöten) keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut koko ajan niin voimakasta.

Ja taloudellisella puolellahan asiasta ei ole edes mitään epäselvää, Suomi käyttää jo nyt puolustukseensa enemmän suhteessa BKT:hen kuin mikä Naton suositus (tai useimpien sen jäsenmaiden osuus) on.
 

Vepe21

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kiekko-Vantaa, Mainz 05
Mutta olikos vallitseva arvio se, että Suomella olisi tavallaan tuo MAP jo tehty ja hyväksytty kumppanimaatoiminnan yhteydessä? Se noilla verrokkimailla on varmaan ollut kuitenkin aika kuoppainen tie ja täynnä kaikenlaisia selviteltäviä asioita.
Käsittääkseni aika pitkälle kyllä. Koetin etsiä yhtä vähän vanhempaa artikkelia siitä, mikä teknisesti vielä erottaa Suomen Natosta, mutten löytänyt. Siinä puhuttiin esimerkiksi vaikka Suomen aluevalvonnan liittämisestä Naton järjestelmiin, joka sen artikkelin perusteella vielä vaatisi töitä, mutta ei ihan mahdottomia määriä. Kun en löydä linkkiä enkä tarkkaan muista, niin en lähde sanomaan, oliko se arvioitu aikataulu tunteja, päiviä vai viikkoja, mutta pitkä se ei kuitenkaan ollut.

Ja kyllä, se pitää tosiaan huomata, että Suomi on paitsi osallistunut moniin Nato-johtoisiin operaatioihin, myös tehnyt töitä jo lähes 20 vuotta tehdäkseen armeijasta Nato-yhteensopivan, osallistunut moniin Naton harjoituksiin ja pitänyt sellaisia itsekin. Eli tekniseltä puolelta ollaan kyllä käsittääkseni tosi lähellä Natoa, mikä ei sinänsä ole yllätys, kun ammattisotilaiden (ylintä johtoa myöten) keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut koko ajan niin voimakasta.
Wikipediasta löytyi tiivistelmä, mitä tuossa MAPin aikana pitäisi saada kuntoon.

  • Willingness to settle international, ethnic or external territorial disputes by peaceful means, commitment to the rule of law and human rights, and democratic control of armed forces
Tämä lienee selvä homma.
  • Ability to contribute to the organization's defence and missions
Tämäkin lienee selvä, etenkin kun katsotaan Suomen osallistumisia NATO-johtoisiin operaatioihin.
  • Devotion of sufficient resources to armed forces to be able to meet the commitments of membership
Tämä on se kuuluisa 2%. Eiköhän tuokin ole kunnossa.
  • Security of sensitive information, and safeguards ensuring it
Käsittääkseni salaiset tiedot pysyvät melkoisen hyvin salaisina.
  • Compatibility of domestic legislation with NATO cooperation
Tästä en osaa sanoa, mitä muutoksia tarvitsee. Käsittääkseni melkoisen yhteensopiva jo nykyään.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
  • Security of sensitive information, and safeguards ensuring it
Käsittääkseni salaiset tiedot pysyvät melkoisen hyvin salaisina.

- Dear Mr Stoltenberg, in Finland we have this thing called "Tiitisen lista".

- Ok, proofs accepted.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eli tekniseltä puolelta ollaan kyllä käsittääkseni tosi lähellä Natoa, mikä ei sinänsä ole yllätys, kun ammattisotilaiden (ylintä johtoa myöten) keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut koko ajan niin voimakasta.
Meneminen Naton lähelle on täysin poliittinen päätös, jota sotilaat on noudattaneet. Ovat varmaan suositelleet kysyttäessä, mutta päätös on silti poliitikkojen.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Meneminen Naton lähelle on täysin poliittinen päätös, jota sotilaat on noudattaneet. Ovat varmaan suositelleet kysyttäessä, mutta päätös on silti poliitikkojen.
Näinhän se on. Nyt kun aloin miettiä, niin on vaikea palauttaa mieleen edellistä kertaa, jossa Suomi on ostanut aseita Venäjältä eikä länsimaista. Pakostikin sellaisia varmaan on sanotaan viimeisen 20-30 vuoden sisältä, mutta kyllä ainakin omissa mielikuvissa kalusto on länsimaistunut ihan kiitettävää tahtia.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Viimeksi muokattu:

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Viimeinen merkittävä on BUKit.
Joo, muistelinkin, ettei kovin merkittäviä kalustohankintoja olla itänaapurista hetkeen tehty.

edit
Ihan hyvää asiaa, jossa kuitenkin paino on Suomen itärajalla. Minusta paljon merkittävämpi kuvio on Itämeren muodostuminen Naton sisämereksi sekä ihan valtava potentiaali pelkästään Suomen liittyessä arktiselle alueelle. Mutta ehkä toi arktinen alue ei ole ihan niin seksikästä jos kaupataan Suomen Nato-jäsenyyttä etelämmässä Euroopassa. Norja, Islanti, Kanada ja Yhdysvallat saattavat kuitenkin arvostaa jopa korkeammalle kuin Itämeren alueen (vrt. Baltian maat, Puola ja Saksa).
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Sako

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Mikähän mahtaa olla Ruotsin puolustusmenojen osuus budjetistaan? Ihan mutulla heitän ettei niitä vaadittuja kahta prosenttia nykyisellään edes kikkailemalla.
 

Hexa

Jäsen
Hesarin päivittyvässä seurannassa Stoltenberg oli höpissyt tämmöisiä. "Erittäin nopeasti" olisi ilmeisesti kuukausien juttu.
Aiemminhan Stoltenberg puhui nopeasta aikataulusta Suomen ja Ruotsin osalta. Kun taas puolestaan Naton entinen pääsihteeri Rasmussen sanoi, että Suomi ja Ruotsi voitaisiin hyväksyä Naton jäseniksi kutakuinkin yhdessä vuorokaudessa. Millähän sanalla sitä voisi kuvata? Salamannopeasti. Joidenkin mielestä taas ei ole olemassa mitään nopeutettua aikataulua. Riippuu vähän keneltä kysytään. Stoltenberg tietää varmasti parhaiten nykytilanteen. Ihan kaikkea ei tietysti aina kerrotakaan ulospäin.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Minua ainakin kovasti häiritsee nykyään se että kaikki valtiopäämiesten puhelinkeskustelutkin täytyy melkein litteroida medialle, tai ainakin iso osa niistä. Kansaa voi aina rauhoitella mutta tuo jatkuva uutistulva ei mitenkään palvele kansalaisia. Miksi Salenkin piti puhelusta Putlerille kertoa niin tarkkaan? Onko tuossa jokin agenda? Miksi ei olisi vaikka kerran/kaksi viikossa tilannepäivitys Ukrainasta. Väitän että paremmin voitaisiin keskimäärin. NATOon hakemisen kanssa ei ainakaan soisi tällaista jatkuvaa seurantaa, mahdollisimman salassa ja hämyisästi pitää asia hoitaa.

Tämä juolahti mieleen kun eilen uutisissa tämä professori kuvaili koronan aikaista uutisointia/lukujen seurantaa katastrofaaliseksi. Mielestäni nämä sotauutisoinnit menevät samaan sarjaan. Vielä kun kaikki uutiset sodista ovat enemmän tai vähemmän propagandaa.
 

Tukaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Suomen liittyessä NATOon, toivon että päättäjät ovat valmiina myös pakkolunastamaan kaikki strategisten kohteiden lähellä olevat venäläisten tontit ja metsämökit. NATO- Suomen lentokentät ovat ihan eri tavalla Venäjän tähtäimessä kuin riippumattoman Suomen. Silti, pieni hinta...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Suomen liittyessä NATOon, toivon että päättäjät ovat valmiina myös pakkolunastamaan kaikki strategisten kohteiden lähellä olevat venäläisten tontit ja metsämökit. NATO- Suomen lentokentät ovat ihan eri tavalla Venäjän tähtäimessä kuin riippumattoman Suomen. Silti, pieni hinta...
Toivottavasti tarpeelliset pakkolunastukset tapahtuvat jo nyt. Kyse ei ole sattumasta, että erityisesti oligarkit ja niihin rinnastettavat venäläiset hankkivat tontteja erilaisten tie- ja vesiväylien kupeesta.

Pidin aikoinaan Helsinki-Areenan hankkimista venäläisomistukseen riskinä. Olihan se pääradan varrella ja suurena hallina tarjosi mahdollisuuden venäläisten sotajoukkojen majoittamiseen. Asiasta syntyi vuosien aikana monenlaista keskustelua Jokerien osiossa, josta yksi esimerkki alla:


Nyt kun Suomi on toivottavasti NATO-maa ennen seuraavia eduskuntavaaleja, pakotelistoilla olevien oligarkkien omaisuuden jäädyttäminen on ilman muuta helpompaa.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Viimeinen merkittävä on BUKit.
edit
Muistanko väärin, vai tulivatko BUKit Venäjältä velkojen kuittauksena eivätkä ostotavarana? Sellainen mielikuva on jäänyt. Jeltsinhän kuittasi vanhoja Venäjän velkoja Suomelle osittain aseilla, kun ilmeisesti kassassa ei liikaa käteistä ollut.

Edit. ainakin tämän artikkelin perusteella taisin muistaa oikein:

 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Mitä tässä yhdistelee näitä erilaisia aikatauluja, niin olisiko se nopea aikataulu sellainen, jossa viikolla 16, eli pääsiäisen jälkeisellä viikolla, Suomi lähettäisi NATO-hakemuksen, ja "nopea" käsittely kestäisi johonkin juhannuksen korville.

Ehkä jo ennen pääsiäistä? Mahtuisi siihen kuukauden aikaan joka Virolle oli sanottu.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Mitä tässä yhdistelee näitä erilaisia aikatauluja, niin olisiko se nopea aikataulu sellainen, jossa viikolla 16, eli pääsiäisen jälkeisellä viikolla, Suomi lähettäisi NATO-hakemuksen, ja "nopea" käsittely kestäisi johonkin juhannuksen korville.
Toivotaan mutta Suomen eduskunnan tuntien kuulostaa aika optimistiselta.

Luulen että oleellinen tekijä tässä on se, että millä aikataululla muilta NATO-mailta saadaan epävirallinen hyväksyntä. Hakemusta ei voi jättää, jos on riski ettei sitä tulla hyväksymään. Toinen, ja ehkä tärkein kysymys, on se että miten hakemuksen jättämisestä hyväksymiseen jäävän aikaikkunan välillä varmistetaan Suomen turvallisuus. Stoltenbergin mukaan siihen "on keinoja", mutta jonkinlainen sitova mekanismi tuohon pitäisi toteuttaa.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Muistanko väärin, vai tulivatko BUKit Venäjältä velkojen kuittauksena eivätkä ostotavarana? Sellainen mielikuva on jäänyt. Jeltsinhän kuittasi vanhoja Venäjän velkoja Suomelle osittain aseilla, kun ilmeisesti kassassa ei liikaa käteistä ollut.

Edit. ainakin tämän artikkelin perusteella taisin muistaa oikein:
En lukenut juttua, mutta muistini sanoo, että olet oikeassa. Toki tulkinnasta olen erimielinen. Ostamista se on velkojenkin kuittaus. Maksu on vain tapahtunut aikaisemmin.
Mitä tässä yhdistelee näitä erilaisia aikatauluja, niin olisiko se nopea aikataulu sellainen, jossa viikolla 16, eli pääsiäisen jälkeisellä viikolla, Suomi lähettäisi NATO-hakemuksen, ja "nopea" käsittely kestäisi johonkin juhannuksen korville.

Ehkä jo ennen pääsiäistä? Mahtuisi siihen kuukauden aikaan joka Virolle oli sanottu.
Pitäisi saada julkisiksi tietoja, joita ei varmasti julkaista, jotta hyvin perustellun arvion voisi antaa.
Toinen, ja ehkä tärkein kysymys, on se että miten hakemuksen jättämisestä hyväksymiseen jäävän aikaikkunan välillä varmistetaan Suomen turvallisuus. Stoltenbergin mukaan siihen "on keinoja", mutta jonkinlainen sitova mekanismi tuohon pitäisi toteuttaa.
Esim UK ja USA joukkoja harjoittelemaan Suomeen prosessin ajaksi. Ei tarvitse olla edes isoja osastoja.
 

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Stoltenberg sanoo että ei ole huolissaan Ruotsin turvallisuuden heikkenemisestä hakuajan aikana.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Suomella on aiempaa sotilasliitto-taustaa Saksan kanssa jatkosodan ajalta. Vahvempi halusi heiveröisen Suomen kumppaniksi lähinnä omiin intresseihinsä. Silloin ne kävivät jotenkin yhteen myös Suomen tavoitteitten kanssa, mutta yhteistyö päättyi Lapin sotaan, jolla saksalaiset ajettiin maasta -45
Liittoutumisessa tartuttiin halukkaasti ojennettuun käteen, mutta aika äkkiä selvisi, että se käsi oli aika kylmä. Eli vituiksi meni se liitto.

Olisiko nyt viisaampaa punnita todella tarkkaan liittotumisen hyvät ja huonot puolet pidemmällä aikajanalla?
Vaikka nyt Natossa ei tunnu olevan huonoja puolia lainkaan, niin ilmaiset lounaat on ihan yhtä tiukassa kuin kaikkialla muuallakin on ollut, ja tulee olemaan. Jos maa suistuu suunniltaan muutamasta aamiaissämpylästä, niin miten jäsenyysmaksut ja jäsenyyden ehtona olevien maanpuolustuskulujen täyttämisen satojen miljoonien kulut ei nyt kiinnosta ketään? Nato-maitten apu ei tule hetkessä meilillä, vaan vaatii pitkän suunnittelun ja logistiikan. Jos Venäjällä olisi joku intressi tänne hyökätä, niin se pitäisi tehdä tietenkin ennen jäsenanomuksen hyväksyntää, ja Suomen täyttä jäsenyyttä. Jäsenyys ei toteudu muutamassa kuukaudessa, vaan realismia on puhua vuodesta tai pidemmästä ajanjaksosta. Mitä suurempi uhka Venäjältä Suomeen kohdistuisi, sitä epätodennäköisempää nopea liittyminen olisi. Yhdelläkään eurooppalaisella maalla ei ole varsinaista kiihkoa ruveta sotimaan Venäjää vastaan suoraan tai liittolaismaan kautta. Se on aivan varma.

Onko sotilaallinen voima jatkossa ainoa rauhan tae? Sitä se on ollut kivikaudesta tähän päivään, mutta onko maailma muuttumassa? Onko talous nykymaailman uusi täsmäase, jolla rapautetaan vastustajan sisäinen infra nopeasti, halvalla ja vähäisin tappioin? Muutamassa viikossa näemme Euromaitten uskomattoman tiiviin yhteistyön vaikutukset Venäjällä. Kuinka kauan pitäisi sotia, että sieltä loppuu leipä hyllystä kautta koko maan? Nyt se saattaa loppua muutamassa viikossa pelkillä talouspakotteilla. Kumpi on silloin kustannustehokkaampi asejärjestelmä, länsimaiseen ylikansalliseen demokratia- ja arvopohjaan nojaava taloudellinen yhteistyö, vai panssarivaunujen määrä?

Naton antama suoja perustuu pitkälti 5 artiklan velvoitukseen auttaa mitä tahansa jäsenmaata sinne kohdistuvan hyökkäyksen torjumisessa. Kuinka innokkaita täältä ollaan lähtemään vaikkapa Turkkiin sitä puolustamaan? Se ei ole enää vapaaehtoista rauhanturvaamisen nojalla tehtävää puuhastelua, vaan sopimuksen velvoittama sitoumus lähettää joukkoja taistelutehtäviin. Tähän päivään tuota sitoumusta ei ole jouduttu käytännön kenttäkokein ponnistamaan, eli ei ole mitään takeita siitä, että naapurimaat sitoutuvat siihen. Amerikkalainen apu on täältä katsottuna pitkällä. Sen odottaminen voi olla hermoille käypää aikaa.
Vaikka Natomaihin ei ole kohdistettu suoraa uhkaa vuosikymmeniin, niin se ei tarkoita sitä, etteikä konflikti ole mahdollinen hyvinkin pian. Historia ei ole tulevaisuutta. Siksi suhtautuisin siihen historiaan erittäin varauksellisena välineenä tulevaisuutta arvioitaessa. Kullakin maalla on omat intressinsä ja suorituskykynsä, joiden osalta tuntuu olevan päivitystarpeita yhdellä sun toisella maalla juuri nyt. Nato-jäsenyys on tarjonnut monessakin maassa poliitikoille helpon tien tinkiä oman maansa puolustusmenoista. Tuon vajeen täyttäminen ei onnistu pelkästään shoppailemalla, vaan nyt täytyy roinan päivityksen lisäksi päivittää maanpuolustuksen taito ja tahto. Se on kallista ja aikaavievää. Onko Naton turvallisuustakeen substanssi loppupeleissä pelkkä ydinase, jonka käyttöön pitäisi periaatteessa ollla ylittämätön kynnys? Mikä eurooppalaisten Natomaiden todellinen voima on? Amerikkalaisten tänne rahtaaminen on pirun hidasta puuhaa.

Suomella on sitomus pohjoismaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä, brittien kanssa solmittu puolustusyhteistyö-sopimus, sekä NATO:n isäntämaa-sopimus. Noitakaan ei ole käytännön kenttäkokein testattu, mutta ainakin materiaaliapua luulisi olevan tarjolla suht lyhyin toimitusajoin. Briteillä on niitä ydinmurkuloitakin.

Minulla ei ole mitään kantaa siihen, että onko Natoon liittyminen järkevää vai ei. Nyt kun kaverilla vieressä on paskat housussa, niin tietysti houkuttelisi suojella omia punttejaan. En vain oikein tiedä, että miten Nato sen roiskumisen ensimmäisen aallon estäisi. Historia blaab blaaab, mutta kun se historia ei pidä sisällään sitä, mitä tositoimien aikaan tehdään. Mikä Suomen asema on isojen poikien alkaessa mätkiä toisiaan turpaan oikein kunnolla. Tuossa matsissa avustajia ei komenneta ulos kehästä, vaan siellä ollaan mukana myllyssä, jossa intressimme ei ehkä kiinnosta hevon vittua vahvempien mitellessä toisiaan. Silloin voi sattua Suomea leukaan taas ilman omaa syytään. Olisiko sittenkin viisaampaa pysytellä irti sopimuksista, joiden velvoitteita, tai luomia uhkia ei vielä voida nähdä? Keskittyä omaan maanpuolustukseen, ja kansainväliseen yhteistyöhön, joissa tuo talous ja kyberuhkien luominen vaikuttaisi aika lupaavilta toimilta rauhantyössä. Se on kumminkin se tahtotila, johon länsimainen kulttuuri lujimmin sitoutuu, rauha.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olisiko nyt viisaampaa punnita todella tarkkaan liittotumisen hyvät ja huonot puolet pidemmällä aikajanalla?
Vaikka nyt Natossa ei tunnu olevan huonoja puolia lainkaan...
Nimenomaan pitkällä aikavälillä Nato on se paras ratkaisu. Lyhyellä aikavälillä se tuo riskejä, mutta nekin on ratkaistavissa esimerkiksi jenkkien turvatakuilla, tai sillä, että itänaapurin armeija ja keskittyminen on Ukrainassa.
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Stoltenberg sanoo että ei ole huolissaan Ruotsin turvallisuuden heikkenemisestä hakuajan aikana.
No kyllä, jos sanatarkasti tuota tulkitsee, mutta haastatteluhan oli Dagens Nyheterissä, joten tietysti siinä on asiaa puitu enemmänkin Ruotsin kannalta.

Mikäli Suomi ja Ruotsi hakee samaan aikaan Natoon, niin ei ole mitenkään mahdollista, että Ruotsi saisi jonkinlaiset turvatakuut ja Suomi ei.

Uskoisin, että Stoltenberg viittasi "tilanne voitaisiin hoitaa"- lausunnolla nimenomaan tiettyjen Natovaltioiden antamiin turvatakuisiin. En tiedä kuinka paljon tuo käytännössä sitten eroaa Naton antamista turvatakuista, koska eskalaatiotilanteessa turvan antanut Natomaa olisi kuitenkin konfliktin osapuoli ja se saisi varmasti tarvittaessa apua muilta Natomailta?
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tähän päivään tuota sitoumusta ei ole jouduttu käytännön kenttäkokein ponnistamaan, eli ei ole mitään takeita siitä, että naapurimaat sitoutuvat siihen.
Mikäli Nato ei noudata artikla 5:sta välittömästi, kun Natomaahan hyökätään, niin koko Naton tarina on siinä. En pidä sitä mitenkään mahdollisena.

Muuten tekstissäsi oli niin paljon olettamuksia, etten jaksanut tästä kohdasta eteenpäin edes lukea.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös